IBM eli Big Blue on yksi tietotekniikan merkittävimmistä yrityksistä ellei kaikista merkittävin. IBM:n historia alkaa aivan tietotekniikan alusta, mutta IBM:n on yhä yksi suurimmista alan yrityksistä. IBM:n asema oli heikoimmillaan mikrotietokoneiden alkuaikoina, mutta muuten se on aina ollut merkittävä, onnistunut ja hyvämainen yritys.

COBOL

IBM on kehittänyt valtavasti erittäin merkittäviä tietotekniikan teknologioita, joista iso osa on pitänyt asemansa näihin päiviin asti. Yhtään ei voi väheksyä sellaisia asioita kuin SQL, joka on yhä kaikista merkittävin tietokantojen ohjelmointikieli.

IBM kehitti korkeantason ohjelmointikieli COBOL:in, jonka ideana oli olla mahdollisimman ihmisläheinen ohjelmointikieli. Se siis poikkeaa suunnitteluperustaltaan valtavasti sellaisesta ohjelmointikielestä kuin C-kieli, joka on mahdollisimman laiteläheinen ohjelmointikieli [4]. Näiden välissä on FORTRAN, jonka vaikutteita voi huomata COBOL:sta. COBOL itsessään on kehitetty FLOW-MATIC -ohjelmointikielen pohjalta, kun taas FORTAN pohjautuu Speedcoding-ohjelmointikieleen, joka on ensimmäinen korkean tason ohjelmointikieli.

COBOL:in maine on ollut erittäin surkea viimeisten vuosikymmenien aikana. Oikeastaan vasta viimeisien vuosien aikaan COBOL on saavuttanut uutta kehitystä. Nykyään ymmärretään, että COBOL on yhä merkittävä ohjelmointikieli. [2]

Mitä edellisestä videosta parhaiten jää esille. Mielestäni merkittävää on se, että COBOL yhä pyörittää maailman merkittävimpiä luottokorttijärjestelmiä. COBOL on erittäin luotettava ohjelmointikieli, jonka päällä järjestelmät toimivat vakaasti. IBM on aloittanut COBOL-ohjelmoinnin opettamisen uudelleen vuonna 2020 [1].

Mainframe

IBM on uudistanut isoajokoneensa eli Mainframet uudella Z-sarjalla. Yhteen isoajokoneeseen sopii 2 miljoonaa konttia, joissa jokaisessa voidaan ajaa omaa mikroserviceä eli ohjelmaansa. [3]

Seuraavassa videossa voi nähdä, että minkälaisia ovat olleet aiemmat Main Frame -tietokoneet. Nämä ovat huoneen kokoisia tietokoneita, jotka ovat aivan erilaisia kuin vuosituhanteen vaihteessa olleiden vuosien mikrotietokoneiden kultakaudella.

IBM on yhä vakuuttunut, että huoneen kokoiset tietokoneet ovat tulevaisuutta. IBM ei voi luottaa siihen että mikrototokoneet olisivat tulevaisuuden juttu.

Minulla on tällä hetkellä nykyisessä työpaikassani DL Softwarella työkaverina Jorma, joka on toiminut pitkään COBOL-ohjelmoijana. Me työskentelemme tällä hetkellä yhdessä Delphi-kehityksessä. Jorma sanoi, että COBOL on legacya ei Delphi (”Object Pascal”).

REFERENSSIT

[1] IBM: COBOL cource
[2] Tuppu.fi: osaajapula COBOL-koodareista
[3] IBM: Z
[4] Tuppu.fi: C-kielen ihanuus
[5] Tuppu.fi: Rakkaudesta koodiin

QWERTY-näppäimistö on asia, jonka varmasti useimmat ovat elämänsä aikana kohdanneet. Kyseessä on standardi, jonka jokainen opettelee jossain vaiheessa elämäänsä. Iso osa elämästä kuluu tämän standardin parissa, minä kirjoitan tällä hetkellä tämän standarin avulla blogiini artikkelia.

Sukupolvien takainen virhe

On hyvä mennä asioiden alkulähteille, jotta voi ymmärtää nykyistä tilannetta. QWERTY:n tapauksessa tämä on erittäin hyvä tapa miettiä, että miksi me kaikki elämme tämän standardin parissa.

Historia ulottuu vähintään seuraavan kuvan mukaiseen patenttiin, joka on vuodelta 1878. Kirjoituskoneen näppäimistössä ei ollut numeroita 1 ja 2, koska ne voitiin korvata näppäimillä I ja O. M-kirjain on nyttemmin alemmalla rivillä kuin patentissa olevassa näppäinasettelussa. Muuten näppäimistö on hyvin samanlainen kuin nykyisessä QWERTY-näppäimistössä. Näin kaikki välttämättömät merkit saatiin toimimaan koneistossa, jolloin QWERTY-kirjoituskone saatiin tuotantoon.

Näppäimistöä on ajan myötä kehitetty. On esimerkiksi Shift-näppäin, joka siirtää iskureiden ja näppäinten välisiä mekanismeja näppäimistössä. Se mahdollistaa isojen ja pienien kirjainten käyttämisen samalla näppäimistöllä. Paljon muutakin kehitystä on tullut, kuten esimerkiksi eri kielialueille sopivat näppäimet. Näppäimistössä voidaan nähdä tietynlaista tiedollista kerrostumaa, joka perityy laaja-alaisesti koko tietotekniikaan.

Huonoin mahdollinen standardi

QWERTY-näppäimistö on yksi huonoimmista mahdollisista näppäinasetteluista, joka oli mahdollista valita. Tämän takia tätä näppäinasettelua on tutkittu erittäin paljon. Tästä on tullut jopa kouluesimerkki standardista, joka on surkeaudestaan huolimatta tullut standardiksi. Jopa itse valmistaja yritti hävittää tämän asetelman paremmalla näppäinasettelulla, mutta ei itse siihen kyennyt [13].

Ihmiset ovat oppinete käyttämään tätä standardia, joten he eivät mistään hinnasta suostu vaihtamaan parempaan standardiin. Kyse ei missään nimessä ole tekninen ongelma, näppäimet voidaan aivan hyvin asettaa toiseen järjestykseen. Tähän on ollut monesti erittäin hyvä mahdollisuus, esimekiksi kotitietokoneiden yhteydessä. Silti tämä äärimmäisen surkea standardi on opettu käyttöön.

Kaikki asiantuntijat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että QWERTY on aivan surkea standardi. Silti kaikki haluavat käyttää tätä yhtä maailman huonointa standardia, jopa minä itse. Jollain toisella standardilla minä olisin selvinnyt valtavasti vähemmillä kirjoitusvirheillä. Etenkin kymmensormijärjestelmän oppiminen johtaa hirveään määrää kirjoitusvirheitä, tätä kirjoitustapaa ei ole keksitty silloin kuin QWERTY (lausutaan: ngggkhhver´thyy) tuli markkinoille.

Miksi näin?

Standardin taustalla on tilanne, jossa kukaan ei todennäköisesti ole tajunnut, että miten kauaskantoinen päätös on tehty. Ihmiset vain kuvittelevat, että mystisessä QWERTY:ssä voisi olla jotain hyvää. Näin ei vain ole, ABC-asettelu olisi paljon järkevämpi. Se olisi valtavasti helpompi oppia, sopisi erilaisille kielille yhtäläisesti. QWERTY tavallaan syjäytti vuosituhansia vanhan aakkosten järjestyksen. QWERTY voi jopa muomata ihmiskunnan evoluutiota, kun ihmisten täytyy sopetutua standardin säähnötihin [11].

Todennäköisimpänä syynä tälle näppäimistölle pidetään sitä, että luotettava kirjoituskone oli mahdollista toteuttaa sijoittamalla napit mahdollisimman epäloogiseen järjestyksessä. Näppäimet ladottiin siihen järjestykseen, että surkealaatuinen kone saatiin toimaan [12, 19]. Rinnakkain monen napin painamiseta johtuvasta koneiston jumittumisen takia näppäimistöstä piti tehdä mahdollisimman hidas kirjoittaa, etenkin tekniikan rajoitteisiin tottumattomalle. Suunnitteluperuste on siis täysin vastoin myöhemmän ajan tarvetta. Tämän seurauksena tämä standardi olisi tullut; se oli kaikessa surkeudessaan riittävän toimiva konsepti.

”… and THERE WERE NOTES IN ALL THE MARGINS. ON EVERY PAGE OF THE SPEC. HE HAD READ THE WHOLE GODDAMNED THING AND WRITTEN NOTES IN THE MARGINS.” -Joel [7, 12, 17, 18, 19, 20]

”Later I had it explained to me. “Bill doesn’t really want to review your spec, he just wants to make sure you’ve got it under control. His standard M.O. is to ask harder and harder questions until you admit that you don’t know, and then he can yell at you for being unprepared.” -Joel [12, 19]

Lotus avoided thousands functions: ”“Lotus had to fit in 640K. That’s not a lot of memory. If you ignore 1900, you can figure out if a given year is a leap year just by looking to see if the rightmost two bits are zero.”” [12, 19]

Myös epäillään, että teksti TYPEWRITE on helppo kirjoittaa osaamattoman kirjoittajan käsissä. Standardi on siis ollut markkinallisessa mielessä valtava menestys. Esimerkiksi Mikkisoftan entinen toimitusjohtaja ja perustaja Bill Gates kertoo tästä standardista kirjassaan Valtatie Tulevaisuuteen [14]. Samassa kirjassaan hän kertoo myös GIF-standadrdista, joka on varsin rajoittunut ja äärimmäisen heikkolaatuinen ja tehoton merkkijonojen toistuvuuteen perustuva videokuvan pakkausstandardi [2, 5].

5. Marraskuuta 1999 päätettiin, että kaikki GIF-tiedotot taltidoiaan hsitorlliseen arkistoon. Kuten edellinen video osoittaa, niin GIF on yhä meidän keskuudessamme. [2]

Ihmiskunnan tuska

Kaiken tämän jälkeen sukupolvi toisensa jälkeen on joutunut opettelemaan kirjoittamaan tällä hirveällä kirjoitusjärjestelmällä. Valtava määrä mielipahaa on seurannut siitä, että kaikkien täytyy kärsiä tämän standardin kanssa.

Tämä kaiken jäljeen ei voi kuin hämmästellä, että miten kaikki asiat ovat voineet mennä näin huonosti. Toivo ihmisyydestä on kadonnut. Maailma on sairas paikka elää. Toiset tekevät toinen toistaan huonompia teknisä stanradia ja järjestelmiä maan päälle jäävien ihmisten kiusaksi. Toinen toistaan surkeampia ihmistiä tuskailemaan näiden järkyttävän surkeiden standardien ja systeemien keskelle.

Läheskään aina ei oikea ja paras ole se asia, joka voittaa. Todella usein historia on todistanut, että asia on aivan päinvastoin. Maailmaa hallitsevat psykopaattiset jräjestelmät ja ihmiset. Miksi näin on, miksi ihmiset haluvat tällaista? Haluaako ihmiset näin otdistaa omaa paremmuuttaan, vai haluaako ihmiset vain leipää ja sirkushuveja? [10]

LÄHTEET

[1] Forbes: Why Was The QWERTY Keyboard Layout Invented?
[2] Popular Mechanics: THE GIF IS DEAD. LONG LIVE THE GIF.
[5] LZW and GIF explained
[6] GeekNack: Bill Gates — Leadership Style & Principles
[7] CQ: Young Bill Gates Was an Angry Office Bully
[10] Tuppu.fi: Panem et Circenses
[11] Genetic Cars HTML5
[12] Joel on Software: My First BillG Review
[13] Geeks for geeks: QWERTY – Best or Worst Keyboard Layout
[14] Tuppu.fi: Hengilöesitettelyssä Bill Gates
[15] Africa Guide
[16] Wiki: Format War
[17] Wiki: Epoch
[18] Wiki: List of non-standard dates
[19] Wiki: Bug Compatibility
[20] Bill & Melinda Gates Foundation

Olin jo täysin varma, että minun OVH-palvelimeni on mennyt lopullisesti. Yllättäen sain seuraavan viestin OVH:n kautta. He ovat sittenkin saaneet palautettua minun virtuaalisen palvelimeni. Tämä oli varsin iloinen uutinen, aiemman palvelimen menettäminen pysyvästi olisi ollut ikävä asia. [1]

En tiedä, että mistä he ovat varmuuskopion kaivaneet. Hieno juttu, että heillä on ollut kuitenkin mahdollisuus palauttaa sivuni täydellisesti palaneesta palvelimesta. Varmuuskopiointi ei kuulunut palveluun oletuksena, joten sinällään tämä oli tietynlainen ekstrapalvelu. Veloitus on lopetettu kaikkien palvelinkeskuksessa olevien palveluiden osalta.

PORTFOLIO

Itse olin erityisen surullinen siitä, että oma portfolioni olisi kadonnut ikuisiksi ajoiksi. Vaikka siinä ei sinällään mitään hirveän merkittävää ole, niin itselleni se on tärkeä sivusto. Siellä on minun tekemiäni pelejä jne. [2]

Oli hirveää oivaltaa, että minulla ei ollut yhtäkään varmuuskopiota portfoliostani. Kopioita on ollut, mutta ajan saatossa ne ovat menneet menojaan. Olen formatoinut kiintolevyjä, vaihtanut USB-tikkuja ja vaihtanut tietokoneita.

Olen kuvitellut, että pilvipalvelut olisivat varma tapa varmuuskopioida tietoja. Tämä luulo ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan myös pilvipalveluista voi tieto kadota. Ei ole mikään itsestään selvyys, että pilvipalveluihin laitettu tieto säilyisi ikuisesti tallessa.

Tilasin ulkomailta kiintolevyjen lukemiseen sopivan laitteen [4]. Muistelin, että olen epäonnistuneesti yrittänyt yhdistää kaksi levyosiota, jolla kadonneita tietoja voisi olla. Tietyillä työkaluilla voi hakea tiedostoja, vaikka levyjärjestelmä on rikki tai kiintolevy on formatoitu [3].

Yritin myös palauttaa sivustoa WebArchiven kautta, kuten erittäin hyvä kaverini Masi Kajander suosittelisi [5]. Itse yritin myös Googlen kautta, mutta Googlen välimuistista sivut ehtivät katoamaan.

LÄHTEET

[1] Tuppu.fi: backup
[2] Tuomasliikala.fi: Portfolio
[3] CleverFiles: 3 steps to Recover Hard Disk
[4] eBay: SATA/IDE Drive to USB 2.0 Adapter Cable
[5] WebArchive: Portfolio | Tuomas Liikala

Olen innostunut harrastamaan elektroniikkaa ja sulautettujen ohjelmointia Hacklabissa. Koen sen hyvänä lisänä omalle osaamiselleni, joka on ohjelmoinnin puolesta jo hyvällä mallilla. On oman koulutuksen takia hyvä kuitenkin tuntea tietokoneen toiminta rautatasolla, lähtien virtalähteen toiminnasta.

Arduinon erityinen vahvuus on matala hinta (kopiot alkaen 3€), jolloin se on järkevä valinta korvaamaan muuten hyvin monimutkaisia analogisia ohjausjärjestelmiä. Arduinossa on 32 kB flash-muistia ohjelmalle ja 4 kB RAM muistia muuttujille, arvojen vastaen Voyager luotaimen ohjainta. Arduinon 16 MHz nopeus on samaa luokkaa kuin 1990-luvun alun PC-tietokoneissa. 32 bitin väyläleveys ja käskykanta on jopa parempi kuin vastaavan nopeuksissa pöytätietokoneissa.

ATX Virtalähde

Nykyaikaisissa tietokoneissa on ATX (Advanced Technology Extended) -virtalähde, joka on jatkoa aiemmalle AT (Advanced Technology) virtalähteelle vuoden 1995 lopussa. Tässä artikkelissa keskityn ATX-virtalähteeseen.

ATX on nykyaikaisten käyttöjärjestelmien tarpeita paremmin palveleva standardi, sallien mm. tietokoneen sammuttamisen ohjelmallisesti [3]. Windows osaa sammuttaa tietokoneen ATX-virtalähteellä, mutta AT-virtalähteen yhteydessä tietokoneissa käyttäjän piti itse sammuttaa tietokone.

Tietokoneen virtalähteen on erittäin hyvä virtalähde myös muun elektroniikan tarpeisiin. Se antaa useita satoja wattia tehoa, joka riittävästi useimpiin elektroniikkaharrastuksen laitteisiin. Johtimia on paljon, joten yleisesti pienessä elektroniikassa tarvittavia 12, 3.3 ja 5 voltin johtimia riittää. Jännite on myös erittäin tasalaatuista.

ATX pinnit

ATX virtalähteen emolevylle tulevassa kaapelissa on 24 pinniä. Näistä erityisen kiinnostavia ovat vihreä ja purppura johdin. Niiden avulla on mahdollista käynnistää virtalähde käyttäen Arduinoa. Myös mustaa johdinta tarvitaan ohjelmointikortin maadoitukseen.

Kun vihreän ja mustan johdon yhdistää, niin silloin virtalähde on käynnissä. Käytännössä se siis tarkoittaa sitä, että PS-On johdin on kytkettynä maahan. Tätä varten saa hieman virtaa viiden voltin Standby-johtimesta eli purppurasta johtimesta. Purppura johdin toimii tietokonevalmistaja Dellin vastauksen mukaan mm. valmiustilan LED-vilkun virranlähteenä. [1]

Kun virtalähde antaa purppurasta +5 volttia, niin silloin Dellin vastauksen mukaan ”klassisen” specifikaation perusteella pitäisi kaikkien johtimien jännitteiden olla kunnossa. Jos purppuran johtimen jännite on enemmän tai vähemmän, niin silloin emolevyn tai käyttöjärjestelmän vastuulla on reagoida tilanteeseen. Aluksi emolevy odottaa, että jännite nousee viiteen volttiin käynnistyksessä. [1]

Virtalähteen käynnistäminen johtimilla

Aivan samoin kuin autoja sai käyntiin suoraa johtimista aikoinaan, niin onneksi sama on mahdollista vielä nykyajan ATX-virtalähteiden yhteydessä. Se tapahtuu yksinkertaisimmillaan kytkemällä vihreä johdin mustaan johtimeen, kuten seuraavassa kuvassa on havainnollistettuna. [6]

Tätä käynnistystapaa edistyneempi kytkentä on laittaa vipukytkin, jolla virtalähteen saa päälle ja pois. Tällöin johdinta ei tarvitse irrottaa fyysisesti irti kaapelista, jolloin virtalähteen käyttäminen on helpompaa. [6]

Käynnistäminen sähköpiirillä

Jos erityistä kiinnostusta on, niin silloin voi rakentaa oman piirilevy, jolla voi elektronisesti ohjata virtalähteen käynnistymistä. Tällaisesta kytkennästä on seuraavassa kuvassa esimerkki.

Innokas elektroniikan harrastaja voi kokeilla tätä piirilevy kytkentää esimerkiksi seuraavanlaisella  bread boardilla. Minusta on erittäin arvostettavaa ja hienoa, että näin hyvä kytkentä on saatu tehtyä. Olen itsekin miettinyt vastaavan rakentamista.

Tämä kuitenkin vaatii paljon komponentteja, joiden tilaaminen vie oman aikansa. En myöskään itse täysin vakuuttunut tämän kytkennän täydellisyyteen, vaikka hienosti näyttää toimivan. Digitaalisella ohjauksella saavutetaan etuja, joita ei voida helposti luoda elektronisilla kytkennöillä.

Kytkennät Arduinoon

Seuraavassa kuvassa on hyvin esimerkillinen kytkennät, jolla tavalla on suositeltavaa kytkeä ATX-virtalähde kiinni Arduinon ohjelmointikorttiin. Kyseisessä kytkennässä on käytettynä Transistoria, jota ohjataan digitaalisella 12. Kun pinniin 12 tulee +5V:n jännite tilassa 1, niin silloin ATX Ground ja ATX Power On yhdistyvät. Ylimääräistä virrankulutusta rajoitetaan 1k ohmin vastuksilla. [8]

Itse teen kytkennän ilman ylimääräisiä transistoreita. Tällöin laitan ATX Power On -johtimen suoraan digitaaliseen ulostuloon. Laitan ohjelmallisesti pinnin tilaan 0 eli maahan, jolloin se vastaa 0 voltin jännitettä. Näin kytkentöjen tekemisestä tulee hieman yksinkertaisempia.

Virrat Arduinolle tulevat virtalähteen lepovirran kautta. Lisäksi tätä varten tulee olla painonappi ja merkkiLED. Siihen tarkoitukseen sopivat erinomaisesti tietokoneen kotelon omat käynnistysnappi ja merkkiLEDit. Aluksi testailuissa itse käytän tyypillisiä elektroniikassa käytettyjä piirilevyyn laitettavia LEDejä ja kytkintä.

Seuraavan kuvan mukainen kytkentä on suositeltu tapa tehdä painonapin kytkentä piirilevyllä. Kuvassa on kytketty toinen puoli kytkimestä jännitteensyöttöön ja toinen maahan. Maadoituksen puolella kytkennässä on 10k ohmin vastus. Sen tulee olla näin suuri, koska sen tarkoitus on estää johdinta toimimasta antennina. 16 MHz taajuudella johtimissa esiintyy häiriöitä, jos johdin jää ”roikkumaan ilmaan”.

Pull-Down -vastuksen laittaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, koska Arduinossa on sisäänrakennetut vastukset tätä tarkoitusta varten. Se tarkoittaa sitä, että riittää kun vain asettaa ohjelmallisesti halutun pinnin sisääntuloksi ja tilaan 1.

Näiden lisäksi LEDillä tulee käyttää etuvastusta. 220 ohmia on hyvä vastus antamaan sopivasti virtaa LEDille 5 voltin ulostulosta. LEDin oma vastus on erittäin matala, joten ilman vastusta se ylikuumenee hetkessä. LED on diodi, joten se johtaa virtaa vain toiseen suuntaan. Täten LED tulee muistaa laittaa oikein päin. Vaihtoehtoisesti voi laittaa kytkentään kaksi LEDiä rinnakkain, jolloin jompi kumpi LED on päällä riippuen virran suunnasta.

LÄHTEET

[1] Dell: ATX Dell PSU to Offical ATX 2.0 spec pinout
[2] Tuppu.fi: Työelämä
[3] Geeks for geeks: Difference between AT and ATX Power supply
[4] Tuppu.fi: Opettavaiset tietokonepelit
[5] Bebek: rakennussarjat
[6] OverClockersClub: How To Turn On An ATX Power Supply Without A Motherboard
[7] CircuitDigest: Soft Latch Switch Circuit
[8] Arduino Forum: ATX power supply
[9] Github: Arduino Buttons
[10] Kukko Pärssinen