Kvanttiohjelmointi tulee

Pitkän aikaa ohjelmien suorituskyky esikännetyllä ohjelmointikielellä on jäänyt miljardeihin riveihin sekunnissa, vaikkakin rinnakkaisuus on lisännyt suorituskykyä. Yksinkertaisesti nykyisiä ohjelmia ei voi helposti optimoida suoritusta lisää, vaan tarvitaan uutta tekniikkaa. Microsoft on tuonut ohjelmoinnista kiinnostuneille kvantti-api:n Q#kielellä.

Itse opiskeluaikanani tykkäsin paljon alkorytmi-kurssista, TTY:lla se oli minun lempikurssini. Lähimmän reitin haku ja järjestysfunktiot voivat hyötyä kvanttilaskennasta valtavasti. [TTY]

TTY:lla opiskellessani en kelvannut oman alani työpaikkoihin, niin ei siltä ajalta oikein mitään hyvää jäänyt oppimisen osalta. Sinällään hyvä koulu, yleinen ilmapiiri oli surkea ja töitä ei ollut, kun Nokia romahti.

Diip’a-daapaa

Maailmasta on paljon hämmentäviä asioita, joista ei ole varmuutta tai tietoa. Paljon on myös selitetty aiemmin tuntematonta. Ihmiset eivät ennemminkään olleet tyhmiä, he vain tekivät havaintojensa mukaisia johtopäätöksiä.

Esimerkiksi tautien selittäminen hygienialla oli historiallista ajattelua. Rooman valtakunnassa oli kylpylöitä, joissa ihmiset kykenivät peseytymään. Kuitenkaan peseytyminen homokylpylässä ei paranna tai ehkäise kuppaa tai montaa muutakaan sairautta. Täten oli loogista olettaa, että sairauksien takana on jotain muuta kuin epäpuhtaudet.

Keskiaikana oletettiin, että sairaudet olisivat ihmiset elämäntavasta johtuvia syitä. Ihmiset sairastuivat, koska pahat henget aiheuttivat niitä tai jokin oli noita oli kironnut heidät. Pahimmillaan tämä johti ihmisten polttamiseen hengiltä ja kuluttamiseen, jotta pahuus olisi saatu pois ihmisistä.

Mikroskoopin myötä ymmärrettiin, että tautien taustalla ovat mikroskooppiset elämänmuodot. Tämän seurauksena elintarvikkeiden säilöntä, desinfiointi ja antibiootit saavuttivat suurta suosiota. Ihmiset halusivat kaikin keinoin tappaa bakteerit kodista, ruoasta, juomasta ja elimistöstä.

Ymmärrämmekä me vieläkään lopullista totuutta sairauksista? Jatkuvasti ihmettelemme, että mistä tulevat erilaiset sairaudet. Emme vieläkään ole saavuttaneet ikuista elämää, vaan yhä mietimme monien sairauksien lähdettä. Meidän ymmärryksemme sairauksista kehittyy yhä.

Tällä hetkellä elossa on 7 % kaikista 50 ka aikana eläneistä ihmisistä [tiede.fi]. Se on hyvä saavutus, kun nykyihminen on käynyt sukupuuton partaalla, kuten muut ihmishaarat ovat hävinneet. Olemme saavuttaneet tason, joka on historiallisesti erittäin hyvä. Nyt ei vain saa jäädä tuleen makaamaan, vaan on edettävä samaa tahtia eteenpäin kohti kestävää kehitystä. Jos niin ei toimita, niin käy kuten muillekin ihmishaaroille.

”Jotenkin hauskaa kuvitella ihmisten olleen lauma 10-12 vuotiaita ”lapsia” joskus, mutta hyvin on tänne asti tultu. Pitäisikö siis aikuisiän raja laskea 10-12 vuoteen?” –anklebone@tiede.fi

Jatkuva kehittyminen

Haavisto: Pohjanmaan peliala ja Suomen seuraavat 100 vuotta. Tapahtuma Seinäjoella 4.12.2017

Itsekin olen elämässäni jo ehtinyt opiskelemaan paljon, mutta silti uutta asiaa tulee enemmän kuin ehdin omaksumaan. En edes ajattele, että itse olisin koskaan valmis ja tietäisin tarpeeksi. Omassa elämässäni vuodet eivät riitä kaiken tarvittavan omaksumiseen, jossain vaiheessa jopa oma osaamiseni kääntyy suhteellisesti laskuun, jonka jälkeen tietämykseni heikkenee nopeampaa kuin ehdin omaksumaan uutta.

Kuva 1. Työkaveriltani lainaksi saamiani kirjoja.

Minun ohjelmintia opettelemaan ryhtyessäni – melkolailla vuoden tarkkuudella vuosituhannen alussa – minulle sanottiin; että ei ole merkitystä, että millä ohjelmointikielellä opettelen ohjelmoimaan. Tämän kommentin sanonut henkilö kertoi, että oli joutunut opettelemaan noin kymmentä erilaista ohjelmointikieltä omassa elämässään, kun työkseen ohjelmoi. Lohdullista oli, että ensimmäisen ohjelmointikielen opettelun jälkeen kaikki muut kielet ovat olleet suhteellisesti erittäin helppoja oppia, kun on ymmärtänyt perusajatuksen.

Itse opettelin ohjelmointia C/C++ -kielellä. Se oli vielä sitä aikaa, että C++ oli C-kieli olio-ohjelmoinnilla.  Silloin C-kieltä pidettiin amatöörimäisempänä, jota tekivät henkilöt, jotka eivät olleet omaksuneet vielä olio-ohjelmointia. Nykyisin C++ ja C-kieli ovat niin paljon erkaantuneet, että C-kielimäinen syntaksi C++-kielessä on melkein syntiä; C-kielen täydellinen yhteensopivuus C++-kieleksi käännettynä oli jo opiskellessani TTY:lla historiallinen jäänne.

Kuva 2. On paljon taitoja, joissa minäkään en ole vielä erityisen hyvä. [youtube]

Väittäisin, että C-kieli oli minun aikanani mitä mainioin valinta ohjelmoiniekieleksi. Valitettavasti en itse koskaan opetellut ohjelmointia kielenä tarpeeksi, vaan keskityin enemmänkin siihen, että mitä saan sillä aikaan. Näin jälkeenpäin sanottuna koko ajatus oli typerä. Toisaalta silloin ei ollut vastaavia tapoja esittää omaa osaamista kuin nykyään Githubien ja muiden aikana, niin saavutukset vain merkitsivät, ainakin itselleni. Oli todella hienoa huomata, että sai matopelin toimimaan, ilman että olisi saanut mitään apua. Mielestäni se oli jopa hyvä saavutus, koodasin sen parissa päivässä, kun saavutuin riittävän ymmärryksen C-kielestä. En ole koskaan katunut, että tutustuin tähän ohjelmointikieleen, vaikka en ole sitä koskaan töissä tarvinnut, vaan olen käyttänyt korkeamman tason ohjelmointikieliä.

Kuva 3. Kävin viikonloppuna Sepeli Ry:n pelijameissa ekaa kertaa, niin mallinsin lumiukon. [blender]
Ylipäätänsä itse olen sitä mieltä, että ohjelmointia yhä kannattaisi opetella mahdollisimman matalalla tasolla. En usko, että korkean tason skiptikielet tai muut vastaavat on hyvä asia opettaa kenellekään ohjelmointia, kuten esim TTY:lla minun jälkeeni C++ korvattiin Pythonilla. Mielestäni ohjelmoinnin oikeasti oppii silloin parhaiten, kun ohjelmointikielessä ei ole mitään apupyöriä, jotka antavat virheellisen mielikuvan tietokoneen toiminnasta. Oikeati on hyvä, että ymmärtää kokonaisluvuilla tietokoneen laskevan 2=5/2; Vielä parempi, jos ymmärtää asian bittitasolla, että miten boolean algebrallisesti se lasku menee transistoreiden tai vaikka releiden sähkönjohtavuutena.

En halua mitenkään kritisoida erilaisia tasoja, on hyvä ymmärtää, että ohjelmia tulee mallintaa monella eri tasolla. Täten olen todella tyytyväinen nykyiseen työpaikkaani, vaikka DI:n koulutuksen kautta voisi odottaa ties mitä luontaisetuja ja palkkausta. Itse kuitenkin olin jopa valmis menemään ilman työsopimusta työpaikalle tekemään täyttä päivää, vain sen takia, että saan kokemusta ja osaamista. Todellisuudessa ohjelmistoala on sellainen, että palkka ei paljoa vaikuta työn tuottavuuteen, niin paljon kuin insinöörialojen palkkauksesta puhutaankin. En vain voi ymmärtää, että mitä sillä puheella tarkoitetaan. [taloussanomat]

Oikeasti IT-ala on kutsumusammatti, jossa oletetaan, että työ menee perhe-elämän ja vapaa-ajan edelle. Työhaastatteluissakin aina kysytään sitä, että miten paljon käyttää vapaa-aikaamsa uusien työssä tarvittavien tekniikoiden opetteluun. Itse olen niin laiska, että luen vain oman alani kirjoja ja keskustelen irkissä. Harrastaisin enemmänkin, jos joku edes hieman tukisi Seinäjoen hacklabia. Eikä edes minun itseni takia, vaan tulevien sukupolvien edun nimissä. motivaatio ohjelmoinnin oppimiseen lähtee siitä, että on hyvä yhteishenki ja mukavaa tekemistä, kovat tavoitteet tuottavuudella vain aiheuttavat motivaation romahtamisen ja verenpaineiden nousua. Ehkä sitä aiheuttaa myös seuraava korkeatempoisempi musiikkityyli 90-luvulta.

Joskus joku sanoi, että huumeet on paras tapa saada nuorisoa motivoitumaan ohjelmointiin tai moneen muuhunkin asiaan. Toisaalta, en kiistä, etteikö tietyillä asioilla olisi hyvin paljon harmia, kuten seuraava video kertoo lopussa kerrotaan maailman hirveimmästä huumeesta hirveitä faktoja:

Kuva 4. Pääkaupunkiseudulla on liikkeellä melkoisen raju innovaatilääke.

Kuva 5. 2000-luvulla poliisien löytämä täysin uudenlainen Benzylbutylbarbituratti-valmiste, jota on kuluttajille valmistettu vain aiemmin lääketeollisuudelle uutena muuntohuumeena, joskin tieteellisesti ei täysin uudenlaisena molekmolekyyliryhmänä. [Wiki]
Kannattaa lukea ja opiskella, eikä luottaa mutuun, mediaan ja muuhun sosiaaliseen paineeseen omissa ajatuksissa. Miljoona kärpästä voi olla väärässä, tiede ei ole demokraattista. Kuten videossa sanottiin, niin jenkkien lisäksi brittien ja EU:n tiedemiesten tutkimukset ovat päätyneet samaan tulokseen.

Kuva 5. Itse panen gallialaista olutta Jouluksi. [Wiki/GalliaBelgica]