Suomessa poliittinen tilanne on siirtymässä uudelle aikakaudelle [1, 5]. Pienet tekijät johtavat uusiin asioihin, samoin kuin kiehuvassa kattilassa vesi kuplii ja pulputtaa. Kukaan ei tiedä, että mistä asiat lähtevät etenemään dominoefektin lailla. Kuka kolautti alijäähtynyttä tislattua vettä? [7]

Alijäähtynyt vesi

kidespoiler

[collapse]

Gallialaisten heimojohtaja

Parasta silakkaliikkeessä on se, että kyseinen konsepti on lähtöisin Italiasta. Italialaiset oikeasti tietävät, että mitä he tekevät. Sosiaalisilta taidoltaan 2000 vuotta suomalaisia edellä, tunnetusti täällä ei olla kovin briljantteja.

Rooma tuli suurvallaksi sen takia, että osasivat diplomatian ja strategiat, ei ainakaan pelkästään sen huipputason armeijan ansiosta. Yleisuudistuksessa toki tekivät sen standardoidun armeijan, joka oli menestyksen yksi tekijä. Kuitenkin armeijauudistuksen ydin oli nimenomaan se johtaminen, ei varusteiden parantaminen. Sotilaita voitiin johtaa tavalla, joka ei ollut aiemmalla silppuräkillä mahdollista. Aiemmin Roomalla oli jo erilliset yksiköt, mutta sotilaat oli varusteiltaan kuin jostain sirkuksesta.

Julius Caesar eli sen suurvallan aikaan saanut henkilö antoi ainoastaan Belgian alueen heimojohtajalle arvostusta diplomatialle barbaarijohtajista. Hän vaihtoi itsensä oman kansan turvaamista vastaan viimeisenä tekonaan. Vietiin Roomaan tapettavaksi vuosituhannen vaihteessa. Julius kirjoitti siitä omiin muistiinpanoihinsa, että hänen diplomatiaansa arvosti vihollisista. Oli varsin komea, ystävällinen ja älykäs mies, ei vastannut yhtään aikansa stereotypioita barbaareista. Puhe oli kyllä kuin villipedolla, mitä niitä germaanisen kielen äänteitä onkin, joita ei ole latinan kielessä esimerkiksi. ”ß eli kaksois-s (saks. das Eszett [ɛsˈtsɛt] ’ässä-tseta’, scharfes S [ˈʃɑrfəs ɛs] ’terävä s’)”

Ehkä he siellä Roomassa itse aiheuttivat gallialaisten tukiliikeen, kun gallialaisten johtajaa pahoinpideltiin, ja lopulta tapettiin. Edusti omaa kansaansa yksin vihollisten pääkaupungissa, täysin tietoisensa kohtalostaan.

”A stroke with the edges, though made with ever so much force, seldom kills, as the vital parts of the body are defended both by the bones and armor. On the contrary, a stab, though it penetrates but two inches, is generally fatal. Besides in the attitude of striking, it is impossible to avoid exposing the right arm and side; but on the other hand, the body is covered while a thrust is given, and the adversary receives the point before he sees the sword.” Vegetius, Länsi-Rooma, 390 jaa

Germaaneilla oli antiikin aikana omia erikoisia taisteluyksiköitään. Näihin lukeutuivat mm. nahkahousuiset alastomat fanaatikot, kirkuvat naiset ja tappajakoirat. Ne toivat roomalaisille oman vaivansa miettiä soveltuvia taktiikoita näitä yksiköitä vastaan. Vegetiuksen mukaan roomalaiset olivat varautuneet siihen, että taistelukentällä voi tulla ihan mitä vain vastaan. Monet rooman armeijan sotilaat kokivat barbaarien alueella sotimisen eläkeikään asti erittäin epämiellyttäväksi.

Tämä on yksi tekijä monista, että miksi Rooma romahti. Kulttuurillisesti niin vaikea asia, ettei sitä voitu mitenkään poliittisesti korrektisti selittää. Ei mitään, että miten sitä olisi voitu puolustaa omilleen tai muille. Yksinkertaisesti oli vain niin paljon parempi, täydellinen voitto oman kansan hyväksi, joiden seuraajiksi kaikki haluavat kuulua.

”Gallia oli gallialaisten, kelttien muinaisen pääheimon, kotimaa. Gallia vastasi nykyistä Ranskaa, Belgiaa, Luxemburgia, osia Alankomaista ja Reinin länsipuolista Saksaa, suurta osaa Sveitsiä ja Pohjois-Italiaa Adigeen asti.”

”Keisari Augustus huomasi, että monista kansoista koostuvan Gallian hallinto oli hankalaa, joten hän erotti siitä vuonna 22 eaa. Gallia Narbonensis-nimisen osan senaatin haltuun, ja jakoi loput kolmeen osaan. Gallia Belgica oli näistä osista pohjoisin, ja se ulottui Seineltä Reinille ja etelässä Saoneen. Sen asukkaissa oli sekä kelttejä että germaaneja.”

Valloitti tai ei, mutta roomalaiset hävisivät poliittisesti koko sodan. Sama kuin vietnamissa Yhdysvallat voitti taktisesti kaikki taistelut, mutta strategisesti hävisi sodan etenkin sisäpolitiikan osalta.

”Vietnamin sota vaikutti asevelvollisuuden lakkauttamiseen Yhdysvalloissa 1970-luvun alussa.” Samoin Rooma lopetti sotatoimet pohjoisella barbaarien maaperällä, kansa vastusti sitä.

”Luultavasti hänet surmattiin Tullianumin vankilassa kuristamalla vuonna 46 eaa., sen jälkeen kun häntä oli esitelty Rooman kansalle Caesarin Gallian triumfin yhteydessä” [4]

Talvisota

Itse olen sikäli onnekasta sukupolvea, että olen saanut elää aikana, jolloin maassamme on vielä ollut sotaveteraaneja. En asiaa näe niin, että sota olisi hyvä, vaan enemmänkin päinvastoin. Jotenkin itse toivoisin, että ymmärrys näistä asioista säilyisi. Valitettavasti asiat uhkaavat Suomessa muiden Euroopan maiden kanssa edetä seuraavan videon mukaisella tavalla. [10]

Sota on sikäli huono asia, että siinä valtaosa häviää. Ydinsota olisi niin hirveä asia, että sitä pidetään jopa apokalyptisenä tapahtumana [11]. Itse siis haluaisin välttää sodan kaikissa mahdollissa tilanteissa.

Toisen maailmansodan syttymisen edellytyksenä pidetään Saksan kovia kansainvälisiä sopimuksia, jotka maa joutui hyväksymään välttääkseen maansa luovuttamisen vihollisille [12]. Lisäksi korvaukset vastapuolelle olivat kovia [13]. ”Onneksi” siinä vaiheessa kadulta löydettiin karismaattinen poliitikko, jolla oli hyvät suhteet armeijaan. Lopun kaikki varmasti tietävätäkin Euroopassa, eikä asiaa tarvitse siltä tunnetulta osalta toistella.

”Hindenburg toimi presidenttinä aina kuolemaansa saakka. Hän kuoli keuhkosyöpään kotonaan Itä-Preussin Neudeckissa 2. elokuuta 1934. Hitler vieraili päivää aikaisemmin Hindenburgin luona, joka luuli kysymyksessä olevan keisari Vilhelm II:n ja kutsui tätä ”hänen majesteetikseen”. Samana päivänä, 1. elokuuta Saksan valtaenemmistöltään kansallissosialistinen hallitus yhdisti valtionpäämiehen toimen Hitlerin hallitsemaan valtakunnankanslerin toimeen, jonka uudeksi nimikkeeksi tuli johtaja ja valtakunnankansleri. Tämä päätös julkistettiin vasta pari tuntia von Hindenburgin kuoleman jälkeen.” [14]

REFERENSSIT

Olen usein ihmetellyt poliitikkojen aivoitusten logiikkaa, kuten ehkä myös moni muu. Tätä olen yrittänyt lapsesta asti yrittää hahmottaa kaikin keinoin, uskoni siihen on mennyt. Nyt olen tullut siihen johtopäätökseen, että poliitikkojen toiminta ei olekaan loogista, vaan tahallaan harhaanjohtavaa ja virheellistä.

Lyhin reitti

Navigaattoreita on ollut jo pitkään, itse muistan ensimmäiset ihan lapsuudestani asti. Idea ja jopa teoreettinen malli on erittäin vanhaa perua, mutta suurimpana rajoitteena on ollut satelliittien puuttuminen kiintopisteiksi oman sijainnin paikantamiseksi.

Lyhimmän reitin haku on toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta, aivan tietotekniikan ensimmäisiä algoritmisia käyttökohteita. Itsekin tein TTY:lla harjoitustyössä lyhimmän reitin haulla nopeimman Tampereen bussilinjan pysäkistä A pysäkille B tietystä alkuajasta, sisältäen linjojen vaihdot. Tämä oli ihan perustason tehtävä omassa DI-koulutuksessani.

Usein kuitenkaan käyttäjä ei halua navigaattorista lyhintä reittiä, vaan esimerkiksi Googlen Maps ehdottaa useita erilaisia vaihtoehtoa. Osa ei halua kääntyä vasemmalle, koska väistämisvelvollisuuden takia aiheuttaa ylimääräistä vaivaa risteyksissä. Samoin moni ei halua ajaa vastavaloon, vaan mieluummin ajaa aamulla idästä länteen ja illalla lännestä itään.

Tekoäly

Neuroverkkojen avulla on päädytty siihen johtopäätökseen, että oppiminen vaatii 15 % virheitä optimaaliseen kehitykseen. Tämä on itseänikin kiinnostanut: että miten paljon kannattaa mennä mukavuusalueensa ulkopuolelle. Optimi siis on, että 15 % vastauksista menee väärin eli pääosa onnistuu. Tämä pätee myös ihmisille. ”Ainakin oma kirjoitusvirheiden taso on varsin lähellä tätä, tekee tekstini paljon luovemmaksi. -Admin” [1]

Voitaisiinko näitä virheitä kuitenkin tehdä jossain muualla kuin ihmisten elämää koskevissa päätöksissä? Eikö näitä oikeasti osata simuloida yhtään paremmin ja toimivasti? Eikö poliitikon aivoja voisi mallintaa mustalaatikkona neuroverkkoon, niin tietäisi jo etukäteen, että minkälaista linjaa ajaa seuraavaksi?

Oletettavasti nykyään NSA:lla ja muilla tiedustelupalveluilla on jo poliitikkojen ajatusten mallintamiseen jotain tekoälysovelluksia, ulkopoliittisesti tärkeää tietoa. Ihmiset eivät toimi aina peliteorian mukaisen rationaalisesti, vaan on jopa älykästä toimia epäjohdonmukaisesti ja tehdä virheitä kaoottisessa maailmassa.

Ei koskaan hyvin – Continuous Improvement

Tämä on ehkä sen takia kiinnostava aihepiiri, että itse en ole ollut tyytyväinen suomalaiseen yhteiskuntaan. Olen aina kokenut, että tällä yhteiskunnalla ei ole mitään annettavaa, eikä minulla sille. Yliopistokoulutus on oikeasti valtava asia, josta olen äärimmäisen kiitollinen. Olen kokenut hyvin paljon yksinäisyyttä, jotenkin hyvin ulkopuoliseksi – ehkä jopa syrjityksi – kaikkialla aikoinaan nuorempana. Syynä voi olla esimerkiksi diagnosoimaton asperger, jota ei itsekään osaa tunnistaa, mutta siitä kärsii valtavasti.

Töitä on saanut edes tehdä, mutta onneksi edes verot ovat varsin matalien tulojen takia jääneet vaatimattomaksi. Suomessa kun on tämä ekopotentiaalinen eli kumulatiivinen verotus. Hyvänä puolena on pakko mainita, että taloudellinen vapaus on iso asia, jos vertaa omaa elämäänsä maksuhäiriöiseen kansalaiseen. Ehkä se on tämä Suomen ns. rakenteellinen korruptio, jonka takia kannattaa maksaa mieluummin veroja kuin elää yhteiskunnan tuilla. Olen jo tähän ikään mennessä nähnyt, että sellainen näkymätön rakenteellisen korruption hierarkia on maassamme, mutta lapsena/nuorena sitä ei vielä osannut hahmottaa.

Lenin spoiler

Tampere on uutisten mukaan yksi kuolettavimmista kaupungeista Euroopassa. Murhien määrä suhteessa asukaslukuun on kahdeksanneksi korkeinta Euroopan kaupungeista. Ylipäätänsä Tampereella väkivallan uhriksi joutuminen on yleistä, Tampereen turvallisuustilanne on heikennyt valtavasti. [4]

[collapse]

Ehkä sitä kuitenkin pitää olla tyytyväinen tähän suomalaiseen yhteiskuntaan. Pitää vain uskoa, että kaikki muut yhteiskunnat ovat vielä tätäkin huonompia. Meillä on tässä maassa kaikki paremmin kuin muualla. Ainakin tätä hoetaan kaikkialla. Ehkä sitä itsekin uskoo siihen, kun sitä samaa mantraa toistetaan jatkuvasti kaikkialla. Ehkä näin on, ei ole paljoa kokemusta muista yhteiskunnista. Euroopan sosialistin maa, jos sitä mitataan julkisen sektorin osuudella suhteessa bruttokansantuloon.

”Parhaansa tekee, niin se riittää”
”Ehkä Hervannan lukiossa”

Pyrin nykyään ajattelemaan optimistisesti. Olen kuin tietynlaisen rintaman kärjessä, muu suku on muuttanut suurelta osin Yhdysvaltoihin tai muualle ulkomaille. Oma isähaarani ja geneettisen perimän perusteella tämä on ihan hyvä hypoteesi mielestäni, olen sen terävimmässä kärjessä.

Pidetään lippua pystyssä ääriolosuhteissa, minulle on annettu isot saappaat elämään. Se tulee nähdä haasteena ja mahdollisuutena, ei taakkana. Sopiva määrä haastetta on hyvä, liian suuresta määrässä joutuu psykoosiin. Ehkä se joskus kuoleman aikana palkitaan, ehkä ei. Itse elän oman kuolemani jälkeistä maailmaa ajatellen, haluan jättää tuleville sukupolville paremman maailman kuin itse olen sen saanut.

REFERENSSIT