Piikivi – tekniikan terävintä kärkeä

Tekniikka kehittyy huimaa vauhtia, vuosisadasta toiseen. Tilastollisesti odotettavaa on, että kehitys jatkuu nykyisellään. Ei saa kuitenkaan syyllistyä kaltevan pinnan virheargumentointiin, asia eivät aina mene täysin johdonmukaisesti.

Historia

Ihmisen kehityksen taustalla on suurelta osin ollut työkalujen käyttäminen ja kehittäminen. Luisia tikareita on ajalta ennen kivikautta, eikä tikari ole teknisenä innovaatioita vielä nykyäänkään yhtään sen huonompi kuin keksimisaikanaan. Uusia innovaatioita on kehittynyt, joiden varjoon monet aiemmat nerokkaat keksinnöt ovat jääneet.

Tikari spoiler
Kuva 1. Neoliittiajan luinen tikari. [2]
Kuva 2. Nykyaikainen tikari. [2]
[collapse]

Näyttöteknologia

Itse olen kiinnostunut videontoistosta ja näyttötekniikasta, johtuen jo omasta työstäni. Kehitän sofiadigitalilla tähän aiheeseen liittyviä ohjelmistoja [3]. Tämä on aihepiiri, joka on pelkästään omana elinaikanani kehittynyt valtavasti. Itse muistan hyvin kuvaputkiajat, melkein jopa mustavalkotelevisiot. Oma työpaikkani on ollut merkittävässä roolissa digitalisaatiota tässä ympäristössä [3].

Uusin itseäni kiinnostava innovaatio tällä saralla on hologrammipaneeli ilman 3D-laseja. Tähän liittyviä teknologioita on kehitetty 1800-luvulta asti, joten saavutus ei ole ollenkaan väheksyttävä, jos sen saralla on saavutettu jotain oikeasti uutta. [1]

REFERENSSIT

[1] Looking Glass Factory: Holograms without the Headgear
[2] AboutHistory: History and Evolution of the Dagger
[3] Sofia Digita: Sofia Digital is Recruiting

Poliitikkojen aivoitukset

Olen usein ihmetellyt poliitikkojen aivoitusten logiikkaa, kuten ehkä myös moni muu. Tätä olen yrittänyt lapsesta asti yrittää hahmottaa kaikin keinoin, uskoni siihen on mennyt. Nyt olen tullut siihen johtopäätökseen, että poliitikkojen toiminta ei olekaan loogista, vaan tahallaan harhaanjohtavaa ja virheellistä.

Kuva 1. Lapsena yritin simuloida 20 vuoden takaisen hallituksen politiikkaa.

Lyhin reitti

Navigaattoreita on ollut jo pitkään, itse muistan ensimmäiset ihan lapsuudestani asti. Idea ja jopa teoreettinen malli on erittäin vanhaa perua, mutta suurimpana rajoitteena on ollut satelliittien puuttuminen kiintopisteiksi oman sijainnin paikantamiseksi.

Lyhimmän reitin haku on toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta, aivan tietotekniikan ensimmäisiä algoritmisia käyttökohteita. Itsekin tein TTY:lla harjoitustyössä lyhimmän reitin haulla nopeimman Tampereen bussilinjan pysäkistä A pysäkille B tietystä alkuajasta, sisältäen linjojen vaihdot. Tämä oli ihan perustason tehtävä omassa DI-koulutuksessani.

Usein kuitenkaan käyttäjä ei halua navigaattorista lyhintä reittiä, vaan esimerkiksi Googlen Maps ehdottaa useita erilaisia vaihtoehtoa. Osa ei halua kääntyä vasemmalle, koska väistämisvelvollisuuden takia aiheuttaa ylimääräistä vaivaa risteyksissä. Samoin moni ei halua ajaa vastavaloon, vaan mieluummin ajaa aamulla idästä länteen ja illalla lännestä itään.

Tekoäly

Neuroverkkojen avulla on päädytty siihen johtopäätökseen, että oppiminen vaatii 15 % virheitä optimaaliseen kehitykseen. Tämä on itseänikin kiinnostanut: että miten paljon kannattaa mennä mukavuusalueensa ulkopuolelle. Optimi siis on, että 15 % vastauksista menee väärin eli pääosa onnistuu. Tämä pätee myös ihmisille. ”Ainakin oma kirjoitusvirheiden taso on varsin lähellä tätä, tekee tekstini paljon luovemmaksi.” [1]

Voitaisiinko näitä virheitä kuitenkin tehdä jossain muualla kuin ihmisten elämää koskevissa päätöksissä? Eikö näitä oikeasti osata simuloida yhtään paremmin ja toimivasti? Eikö poliitikon aivoja voisi mallintaa mustalaatikkona neuroverkkoon, niin tietäisi jo etukäteen, että minkälaista linjaa ajaa seuraavaksi?

Oletettavasti nykyään NSA:lla ja muilla tiedustelupalveluilla on jo poliitikkojen ajatusten mallintamiseen jotain tekoälysovelluksia, ulkopoliittisesti tärkeää tietoa. Ihmiset eivät toimi aina peliteorian mukaisen rationaalisesti, vaan on jopa älykästä toimia epäjohdonmukaisesti ja tehdä virheitä kaoottisessa maailmassa.

Ei koskaan hyvin – Continuous Improvement

Tämä on ehkä sen takia kiinnostava aihepiiri, että itse en ole ollut tyytyväinen suomalaiseen yhteiskuntaan. Olen aina kokenut, että tällä yhteiskunnalla ei ole mitään annettavaa, eikä minulla sille. Yliopistokoulutus on oikeasti valtava asia, josta olen äärimmäisen kiitollinen. Olen kokenut hyvin paljon yksinäisyyttä, jotenkin hyvin ulkopuoliseksi – ehkä jopa syrjityksi – kaikkialla aikoinaan nuorempana. Syynä voi olla esimerkiksi diagnosoimaton asperger, jota ei itsekään osaa tunnistaa, mutta siitä kärsii valtavasti.

Töitä on saanut edes tehdä, mutta onneksi edes verot ovat varsin matalien tulojen takia jääneet vaatimattomaksi. Suomessa kun on tämä ekopotentiaalinen eli kumulatiivinen verotus. Hyvänä puolena on pakko mainita, että taloudellinen vapaus on iso asia, jos vertaa omaa elämäänsä maksuhäiriöiseen kansalaiseen. Ehkä se on tämä Suomen ns. rakenteellinen korruptio, jonka takia kannattaa maksaa mieluummin veroja kuin elää yhteiskunnan tuilla. Olen jo tähän ikään mennessä nähnyt, että sellainen näkymätön rakenteellisen korruption hierarkia on maassamme, mutta lapsena/nuorena sitä ei vielä osannut hahmottaa.

Lenin spoiler
Kuva 2. Leninin patsas Lenin-museossa nykyisessä synnyinkaupungissani Tampereella. [3]
[collapse]

Ehkä sitä kuitenkin pitää olla tyytyväinen tähän suomalaiseen yhteiskuntaan. Pitää vain uskoa, että kaikki muut yhteiskunnat ovat vielä tätäkin huonompia. Meillä on tässä maassa kaikki paremmin kuin muualla. Ainakin tätä hoetaan kaikkialla. Ehkä sitä itsekin uskoo siihen, kun sitä samaa mantraa toistetaan jatkuvasti kaikkialla. Ehkä näin on, ei ole paljoa kokemusta muista yhteiskunnista. Euroopan sosialistin maa, jos sitä mitataan julkisen sektorin osuudella suhteessa bruttokansantuloon.

”Parhaansa tekee, niin se riittää”
”Ehkä Hervannan lukiossa”

Pyrin nykyään ajattelemaan optimistisesti. Olen kuin tietynlaisen rintaman kärjessä, muu suku on muuttanut suurelta osin Yhdysvaltoihin tai muualle ulkomaille. Oma isähaarani ja geneettisen perimän perusteella tämä on ihan hyvä hypoteesi mielestäni, olen sen terävimmässä kärjessä.

Kuva 2. Legionan käyttämät erilaiset standardit yksikön viestintään. [2]

Pidetään lippua pystyssä ääriolosuhteissa, minulle on annettu isot saappaat elämään. Se tulee nähdä haasteena ja mahdollisuutena, ei taakkana. Sopiva määrä haastetta on hyvä, liian suuresta määrässä joutuu psykoosiin. Ehkä se joskus kuoleman aikana palkitaan, ehkä ei. Itse elän oman kuolemani jälkeistä maailmaa ajatellen, haluan jättää tuleville sukupolville paremman maailman kuin itse olen sen saanut.

REFERENSSIT

[1] Tiede.fi: Oppiakseen pitää tehdä sopivasti virheitä
[2] Primary Home Work Help: Standard Bearers
[3] Lenin.fi: Miksi Tampereella on Lenin-museo?

Kulttuurierot

Kulttuurien välillä on eroja, kuten myös etnisten ryhmien välillä. On kuitenkin vaarana, että asiat ajautuvat hyviin me- ja pahoihin he-ryhmiin. Tällaisista tapauksista on paljon näyttöä historiasta. Todennäköisesti täysin samaa tapahtuu vielä nykyään, osa ihan kenen tahansa lähellä. Erilaisuuden pitäminen huonompana on vaarallista, usein kyse on vain tietämättömyydestä ja huonojen puolien korostamisesta.

Saksan virhe

Toisen maailmansodan aikainen Saksa on Euroopassa yhä valtava aihe, vaikka sitä ei monet edes tiedä Aasiassa. Minä en edes halua kutsua sitä termeillä, joita paljon käytetään. Minusta koko asia on niin vastenmielinen, että sen takia vedän Saksan käyttämällä sensuurin linjalla. En halua aiheuttaa liian vahvoja vihan tunteita ihmisissä, vaan käsitellä asiaa ilman argumentointivirheiden vaaraa. [2]

Yksi yllättävä virhe oli se, etteivät he kyennyt ymmärtämään, että miten huono tieverkosto Neuvostoliitossa voi olla. Saksalainen armeija ei kyennyt liikkumaan Neuvostoliiton teitä pitkin Berliinistä Moskovaan, vaikka Moskovan metropolissa ei ollut mitään vastarintaa. Ehkä heräsi ajatus: ”Miten he voivat elää siellä mutaliejun keskellä, ilman tiejärjestelmää?”

Yksi maastokelpoisimmista taistelupanssarivaunumalleista jumissa mudassa.

Vielä nykyäänkin Venäjän päätiet ovat huonommassa kunnossa kuin jossain keskiajan Saksassa. Turha yrittää Porschella ajella. Kansallismielisten ehkä parempi vain pysyä omassa massaan, niin ei tule kulttuurishokkia. Ei Venäjän teillä millään Tiger-panssarivaunuilla liikuta. [1]

Kuva 1. Saksalainen toisen maailmansodan aikainen moottoripyörä maastossa. [3]

Suomenkielinen mainosvideo Ural-maastokuorma-autosta Neuvostoliiton ajalta kertoo asian erinomaisesti. Tässä erittäin hyvin kerrotaan, että minkälaisia ongelmia tuotekehitykselle karut olosuhteet aiheuttavat. Normaali kumi hajoaa, bentsiini syttyy vaivaloisesti ja sammutetun mottorin kylmäkäynnistys kestää useita tunteja historiallisella yksiasteöljyllä [4].

video spoiler
Joka ei ole ole elänyt näissä olosuhteissa, niin ei voi ymmärtää ympäristön haasteellisuutta.
Maailmalla yleisesti käytetty AK47-rynnäkkökivääri, jonka kopio on myös Suomen puolustusvoimilla käytössä.
[collapse]

Tämän kaiken ansiosta Moskova säästyi hyökkäykseltä. Saksalaiset pääsivät tykistön kantaman päähän pääkaupungista, mutta sen jälkeen paleltuivat talvivarusteiden puutteessa pakkaseen. Miljoonien sotilaiden hyökkäys epäonnistui. Kaikki tämä oli suunniteltu valmiiksi, jopa ihmiskokein.

Etninen perimä juomavedestä

Aikoinaan ei ollut alkoholiongelmaa. Yhä voimassa oleva talokaaren humalankasvatuslaki piti siitä huolen. Harmi vain, että sitä valvotaan nykyään huonosti. Ihme, jos se ei ole jalostanut väestöä geneettisesti tavalla tai toisella. En ole terveytieteen asiantuntija, mutta epäilisin elimistön olevan hyvin kovassa kuormituksessa yhdistettynä lukuisiin yleisesti kärsittyihin puutostiloihin.

Aiemmin olutta juotiin jopa 5 litraa vuorokaudessa.
Hoitaja: ”Paljoko menee alkoholia?”
Asiakas: ”Sellainen 100 annosta viikossa. Viinaan en juo, se on päihde.”

En tarkasti tiedä, että paljon keskiajan oluessa on ollut alkoholia, mutta belgialaisessa luostarin pöytäoluessa sitä oli vain max. 1,5 %. Humala on antibakteerinen ainesosa alkoholin ohella, parantanut veden muuten täysin juomakelvotonta laatua [6, 7, 8, 9, 10, 11]. [5]

video spoiler
Likainen vesipisara mikroskoopissa.
Valkosolut syövät bakteereita.
[collapse]

Nykyään vesijohtoveteen lisätään klooria ja fluoria, jotka molemmat ovat erittäin voimakkaita myrkkyjä. Keskiajan ihmisillä ei ollut minkäänlaista käsitystä mikrobiologiasta, mutta silti he tiesivät menetelmiä juomaveden parantamiseksi. Luultavasti muut ovat karsiutuneet pois, tuhat vuotta kestäneen ns. pimeän keskiajan aikana. Etenkin kaupungeissa väestönkasvua on rajoittanut pula puhtaasta juomavedestä ja sanitaation surkea taso.

Tieteellisesti käytetty sana pimeä keski-aikaan tulee isolta osin siitä, että silloin lähes koko väestöstä on ollut täysin lasku-, luku- ja kirjoitustaidonta. Esimerkiksi oma sukupuuni alkaa vasta 1500-luvulta, vaikka sukuni on talonpoikaista eli nykyajan käsitteillä voisi puhua vähintäänkin keskiluokkaisesta väestöstä.

Kuva 2. 1500-luvun Espanjassa restoroitu Rooman valtakunnan aikainen (kirjaimellisesti) antiikkinen vesilinja.

Sukuuni kuuluu mm. Seinäjoen kantataloja. Tältä ajalta nykypäivään sopii lukuisia nälänähtiä, viimeisin vuonna 1919. Eliitti antoi osan kansasta kuollaan kylmään ja nälkään 1800-luvun loppuun asti. Näiden todellisten selviytyjien jälkeläisiä me eurooppalaiset olemme. Selvityimisen taustalla on voinut olla hyvinkin kattava dokumentoimaton kansantietämys luonnonyrteistä, kuten voikukan korkea C-vitamiinipitoisuus [12].

REFERENSSIT

[1] SSQQ archives: The Russian Highway from Hell
[2] Tuppu.fi: argumentointivirhe
[3] Les Lufteaux: Photos d’époque & de reconstitution WW2
[4] Tuppu.fi: Talvi yllätti autoilijat
[5] Tuppu.fi: Olut alkoholipolitiikassa
[6] Hopsteiner: Hop Acids Inhibit Bacteria Growth
[7] SpringerLink: An Overview of the Antimicrobial Properties of Hop
[8] NCBI: Antimicrobial Properties of Spent Hops Extracts, Flavonoids Isolated Therefrom, and Their Derivatives
[9] ReseachGate: Factors affecting antibacterial activity of hop compounds and their derivates
[10] Journal of Food Protection: Antimicrobial Activity of Hop Resins
[11] BRi: The Antibacterial Activity of Hop Compounds
[12] YLE: Rikkakasvista ruoaksi – parhaat vinkit voikukan käyttöön

Elämän tarkoitus

Toisinaan sitä tulee mietittyä oman ja muiden elämän tarkoitusta. Tämä on vanha filosofinen kysymys, johon ei ole mitään täysin yksimielistä vastausta. Osalle elämän tarkoitus voi olla erilainen kuin jollekin toiselle, tähän näkemykseen olen itse tullut.

Kuva 1. 90 vuotta pitkä elinaika viikkoina.

Lisääntyminen

Biologisesta näkökulmasta monet ovat päätyneet siihen näkemykseen, että elämän tarkoitus olisi tuottaa mahdollisimman paljon uusia lisääntymis- ja selvitymiskykyisiä jälkeläisiä maailmaan. Tämä olisi elämän kannalta se suurin tavoite. Tähän kaikki yrittävät päästä, yhteinen eliöiden välinen kilpajuoksu. Minusta tämä näkemys on jokseenkin pelkistetty, vaikka olen pääosin samaa mieltä. Tämä pätee korkeintaan suvuttomasti lisääntyville bakteereille, mutta niidenkin on tieteellisesti todettu kommunikoivan keskenään [3, 4, 5].

Paternal line spoiler
Kuva 2. oma isälinjani on noin 52,0 sukupolvea vanha.

”Your paternal line stems from a young branch of I-M253 called I-L22, which likely arose in the last 3,000 years. I-L22 is most common in Northern Europe, but a recent study found that this haplogroup was present in a significant portion of the Partecipanza population living in San Giovanni in Persiceto, Italy.

The area of San Giovanni in Persiceto was involved in a migration period in 728 AD, when it became part of the Lombard kingdom, under King Aistulf. San Giovanni in Persiceto was only under Lombard rule for 48 years, after which the Lombards were defeated by King Charlemagne in 776 AD. There are several characteristics of San Giovanni in Persiceto that link it to other Lombard settlements. For instance, some research suggests San Giovanni in Persiceto was the seat of a Lombard Duke between 750 and 800 AD. It is possible that the Lombards who ruled over San Giovanni in Persiceto played an important role in the introduction and growth of haplogroup I-L22 in the region.” [8, 9]

”The Kingdom of the Lombards (Latin: Regnum Langobardorum) also known as the Lombard Kingdom; later the Kingdom of (all) Italy (Latin: Regnum totius Italiae), was an early medieval state established by the Lombards, a Germanic people, on the Italian Peninsula in the latter part of the 6th century. The king was traditionally elected by the highest-ranking aristocrats, the dukes, as several attempts to establish a hereditary dynasty failed. The kingdom was subdivided into a varying number of duchies, ruled by semi-autonomous dukes, which were in turn subdivided into gastaldates at the municipal level. The capital of the kingdom and the center of its political life was Pavia in the modern northern Italian region of Lombardy.” [10]

Itse olen erittäin tyytyväinen, että oma isähaarani on peräisin seuraavan kuvauksen mukaisesta kuningaskunnasta. Kaikilla meillä on merkittäviä henkilöitä esivanhempina, joiden saavutuksista voi olla ylpeä.

”There was a miracle in the kingdom of the Lombards: there was no violence, no insidious plot; no others unjustly oppressed, no depredations; there were no thefts, there were no robberies, where everyone went where they wanted, safely and without fear” — Paolo Diacono, Historia Langobardorum, III, 16

[collapse]

Itse näkisin, että meidän perimämme on kuin korttipelin kortit, jotka saamme jakajalta. Samoin meillä on yksilönä käytössämme vain pieni osa koko lajin geenipoolia kerralla. Korttipeli määrittää, että miten nämä meidän geenimme arvottuvat elämässä. Toisessa pelissä ässä on paras kortti, toisessa pelissä se on huonoin. Näin myös geenien monimutkaiset mekanismit ovat ympäristötekijöistä ja tuurista riippuvaista. [1]

Kuva 3. Pierre Marechalin pelikortit vuodelta 1567. [2]

Minun mielestäni korttipeli kuvastaa monelta osin erinomaisesti elämää. Usein asiat lähtevät liikkeelle yhteiskuntajärjestelmän pohjalta, josta ne etenevät läpi yhteiskunnan. Tämä on ehkä yksi iso syy, että miksi ylhäältä alaspäin johdettu suunnitelmatalous ei onnistunut. Yhteiskunta ei vain toimi niin, vaan kapinat ja muutokset lähtevät järjestelmän ns. alaosasta. Tämä asia on kaikista kärjistyneimmässä muodossaan feodalismissa eli sääty-yhteiskunnassa, jossa se muistuttaa kukkulan kuningas -leikkiä.

Elämässä parhaiten pärjää sopupelillä, kun kaikki toimivat yhteen. Toisinaan osa saattaa valehdella, jolloin tällaiselle henkilölle ei kannata omia korttejaan näyttää. Näin muodostuu erilaisia etnisiä ryhmiä. Tämä tällaisena teekkaritason autistisena humanistipohdintana, parasta mihin pystyy. Käytän termejä ja käsitteitä, jotka itse tunnen.

Väestön yhdentyminen

Itse tein seuraavan Kuvan 4 mukaisen graafin Facebookin kavereistani. Tämä on ajalta, jolloin Facebook ei ollut luovuttanut sivustoaan Yhdysvaltain viranomaisille. Tällöin normaali käyttäjä sai analysoitua hyvin sivustolla olevaa dataa, siihen oli jopa sivustolle kehitettyjä omia sovelluksia. Valitettavasti Facebook on luopunut avoimuudestaan, niin tällaista tietoa ei enää ole saatavilla normaalille käyttäjälle.

Kuva 4. Oma kaveripiirini Facebookissa vuonna 2013.

Usko yhteen Jumalaan on todennäköisesti ollut merkittävä väestötieteellinen asia, jotta massiivinen ja äärimmäisen pirstaloitunut joukko ihmisiä on saatu toimimaan yhteen haastavissa olosuhteissa. Tämä aikana, jolloin ei ollut nykyajan tieteellisiä menetelmiä väestöryhmien sosiaalitieteelliseen mallintamiseen. Tämä abstraktio yhteiseen asiaan uskomisesta on yksi suurimmista väestöllisestä innovaatioista, uskon niin. Tälle abstraktiolle on luotu oma terminsä, sitä kutsutaan Jumalaksi.

Yksi iso ongelma tieteessä on se, että humanistiset eli ihmisläheiset tieteet ja kovat eli insinööritieteet eivät sovi yhteen. Jos tämä ongelma saataisiin korjattua ja saatettua samojen laitosten sisälle, niin tieteen tilanne olisi huomattavasti paremmalla mallilla. Tämä on ehkä suurin poikkitieteellinen ongelma, jonka itse olen huomannut. Yhteinen käsitys asioista olisi suuri helpotus, lopettaisi lapsellisen vastakkaisasettelun ja jopa vihanpidon.

Henkinen kehitys

Itse olen aina ollut vahva koulutuksen tukija, pidän koulutusta itseisarvoisesti tärkeänä. En tiedä, että miten moni muu jakaa tämän näkemyksen minun kanssani. Uskoisin kuitenkin, että on useampia, jotka ovat tästä näkemyksestä minun kanssani samaa mieltä. [6]

Minä en koe, että kyse on pelkästään yliopistokoulutuksesta tai tieteestä, vaan minä arvostan kaikkea koulutusta ja tietämystä valtavasti. Minä itse koen, että tämä on erittäin suuri osa elämän tarkoitusta. En itsekään osaa perustalla miksi, mutta mielestäni jokin tällainen asia on elämässä tärkeää.

Kuva 5. Tietoisuustaidot on päivän sana. [7]

Tietoisuus on yhä mysteeri, josta tiedetään todella vähän. Materiaalisen maailman tutkimus on jo edennyt hyvin, mutta tietoisuuden tutkimus on lähellä nollaa. Ainakin tällainen mielikuva minulla on, että tietoisuus on liitetty sähköisiin ilmiöihin, mutta paljon muuta tieteellisen varmaa ymmärrystä ei ole saavutettu.

REFERENSSIT

[1] Pagat: Card Game Rules
[2] WoPC: Re-creation of Pierre Marechal playing-cards
[3] How Stuff Works: How do bacteria communicate?
[4] Quorum sensing: cell-to-cell communication in bacteria.
[5] Wikiwand: Playing Cards
[6] Tuppu.fi: Monenlaista koulutusta, kaikki arvokasta
[7] Vocal: Enlightenment, Heaven & Nirvana
[8] PubMed: Traces of medieval migrations in a socially stratified population from Northern Italy. Evidence from uniparental markers and deep-rooted pedigrees.
[9] PubMed: Punctuated bursts in human male demography inferred from 1,244 worldwide Y-chromosome sequences.
[10] Wiki: Kingdom of the Lombards