Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota on merkittävä osa Suomen historiaa, jonka vaikutus heijastuu vahvasti suomalaiseen väestöön. Suomi on ollut Ruotsin kuningaskunnan miehityksen alaisena 1700-luvun loppuun asti. [1, 4]

Video. Empire Total War | Sweden #1
Vuosi 1783 spoiler

Seuraavassa videossa kerrotaan vaihtoehtoisella historiankirjoituksella, jossa asiat olisivat voineet mennä todellista historiankirjoitusta paremmin diplomatian keinoin. Alussa Tanska on epäonnekseen liittoutunut Venäjän kanssa. Sen virheen seurauksena Tanska hävitetään maailmankartalta Islantia myöten.

Koomisin tilanne on ehkä se, että Preussi ei suostu Ruotsin kanssa rauhaan edes kahta provinssia vastaan. Ruotsi joutuu sen takia sotimaan Preussia vastaan, jonka jälkeen vasta Ruotsi pystyy hyökäämään Venäjälle.

Video. Ruotsi vs. Venäjä
[collapse]

Vaettu suomettumisen historia

Tämä on aikakausi, josta yllättävän vähän on opetettu koulussa. Suomalaiset eivät tunne Ruotsin kuningaskunnan kuninkaallisia, vaikka ovat kuuluneet vuosisatoja valtakuntaan. [3]

Suomalaiset eivät tunne suurta ylpeyttä siitä, että ovat sotineet Ruotsin kuningaskunnan puolesta Puolassa. Syynä on vain ollut järjetön sota Ruotsin ja muiden kuninkaallisten välillä. [2]

Suomettuneisuus spoiler
Video. Suomi sodassa.
[collapse]

Suomalaiset olisivat voineet jopa saavuttaa itsenäisyyden 1500-luvulla, jos virallinen eli Puolan kuningas olisi saanut hallittua Suomea. Suomalaiset kuitenkin ajautuivat sisällissotaan toisiaan vastaan. Ruotsin uusi kuningas armeijan ja kieroilun avulla ajoi suomalaiset sotaan keskenään. Suomi säilyi osana Ruotsin kuningaskuntaa, mutta suomalaisille talonpojille tuli mahdollisuus päästä osaksi Ruotsin armeijaa. [2, 3]

Sodan tausta

Suomessa ei tarpeeksi opeteta, että Suuren Pohjan sodan taustalla oli kuningaskunnan uuden kuninkaan nouseminen yksinvaltiaaksi eli diktaattoriksi.

Absoluuttisen vallan ottaminen tuo samalla myös absoluuttisen vastuun, johon harvasta on nuorella iällä. Tällöin voi kuunnella muiden neuvoja, mutta päätökset täytyy tehdä itsenäisesti. Silloin on täysin yksin, täydessä vastuussa.

”Kuningas Kaarle XI:n kuoltua vuonna 1697 Ruotsin hallitsijaksi nousi vasta 15-vuotias Kaarle XII.” [5]

Usein nuorella iällä ajatus voi olla yksiulotteinen; ihminen näkee asiat vain hyvän ja pahan akselilla. Mitä enemmän elää, niin sitä moninaisemmalta moraali tuntuu. Varmasti kuninkaan asemassa kokemusta kertyy nopeasti, mutta haastavaan poliittisessa tilanteessa voi olla vaikea johtaa suurvaltaa.

Todellisessa maailmassa Venäjällä on varmasti ’sata erilaista tapaa hävittää Suomi viikossa’-suunnitelmat, mutta niitä ei voida diplomaattista syistä käyttää. Koska tahansa moni maa voisi hävittää Suomen ydinaseelle 24 tunnin sisällä, jopa virallisesti ydinaseeton Israel.

”Naapurivaltiot näkivät tilaisuutensa revanssiin tulleen, ja Kaarle XII:n serkku, Saksin vaaliruhtinas ja 1697 Puolan kuninkaaksi valittu August II Väkevä ryhtyi suunnittelemaan Ruotsin Liivinmaan valtaamista.” [5]

Kun kyky diplomaattisesti ongelmien hoitamiseen ei onnistu, niin silloin helposti varaudutaan pahimpaan. Tämä siis johtaa totaaliseen sotaan siirtymiseen.

Ei välttämättä ymmärretä, että diplomaattinen tilanne on ollut parempi kuin 100 vuoteen aiemmin. Voimasuhteet ovat olleet erittäin edulliset omasta näkökulmasta. Vastapuolella on ollut paljon asioita, joita ei ole tiedetty. Vihollinen on paras opettaja.

”Ruotsalaiset olivat kuitenkin hankkeesta tietoisia, ja ryhtyivät välittömästi varustautumaan uutta sotaa varten; heti samana vuonna valtakunnassa kannettiin ylimääräinen varusteluvero, ja seuraavana vuonna toinen.” [5]

On täysin ymmärrettävää, että ulkovaltojen on pakko puuttua. Sota on tässä tilanteessa paras puolustus, jotta vältytään asekilvalta ja isommalta sodalta.

Jos Ruotsin kuningaskunta olisi saanut jatkaa asevarustelua pidempään, niin se olisi lisännyt valtavasti sotilaallisia jännitteitä. Toisaalta se olisi myös voinut johtaa Ruotsin kykyyn valloittaa ulkovaltojen maa-alueita lisää.

Sodan lopputuloksena tuli mm. Iso Viha Suomeen. Tämä on luonnollista, koska sodassa häviäjä maksaa. Suomalaisten sotaretki Puolaan ei ole asia, jota halutaan muistaa. Voittaja kirjoittaa historian.

REFERENSSIT

[1] Tuppu.fi: Lombardi
[2] Tuppu.fi: Mentality of Finnish Identity
[3] Tuppu.fi: The End of Monarchism
[4] Suuri Pohjan sota (1700 – 1721)
[5] Wiki: Suuri Pohjan sota
[6] Britannica: Charles XII