Oman ikäluokan miehet

Taas vaihteeksi oman ikäluokan miehet ovat päässeet uutisiin. Tällä kertaa syynä on naisille kelpaamattomuus ja köyhyys. Tämä ei sinällään ole uutta, oman ikäluokan miehet ovat aina erottuneet tilastoista. [talouselämä, uusilahti]

Kuva 1. Tilastoissa ikäluokkien mukaan etenevä piikki siirtyy eteenpäin. [talouselämä]
Oman ikäluokkani miehistä löytyy jopa kansainvälisesti tunnettuja kouluampujia. Näiden lisäksi on myös toisaalta Jonneweb, joka edustaa internetsukupolven kulmakiveä. Kouluampujat ainakin muistuttavat minua oman ikäluokkani miehistä. [Alibi/jokela, Alibi/kauhajoki]

Jonnewebistä alkanut oman ikäluokkani miesten yhteisö kehittyy jatkuvasti. Keskustelut kehittyvät, samoin kuin ymmärrys yksityisyydensuojasta. Saa jännityksellä odottaa, että mihin oman Internetsukupolveni miehet vielä pääsevätkään sosiaalisesti. [MTV]

Oma ikäluokkani on tietynlainen välimalli kahden sukupolven välissä, joka on oman käsitykseni mukaan tuonut haasteita. Opetus on paljolti ollut vanhentunutta, todellinen osaaminen on tullut harrastaneisuuden kautta. Ainakin työhaastattelijat painottavat harrastuneisuutta yli koulutuksen.

Opetuksen taso on toivottavasti parantunut peruskouluajaltani asti. Jos näin ei ole käynyt, niin tulevat sukupolvet miehissä syrjäytyvät minunkin sukupolveani pahemmin. Valitettavasti pelkään, että negatiivinen kehitys etenee jossain määrin. [YLE]

Olen kuullut huhuja, että ennen omaa peruskouluaikaani kouluissa oli paljon erilaisia harrastekerhoja. Säästöihin vedoten valtava osa niistä lopetettiin, eikä niitä koskaan palautettu osaksi perusopetusta. Mielestäni tämä voi olla yksi suurimmista syistä poikien koulumenestyksen ja -motivaation laskuun.

Mielestäni on ihan odotettavaa, että maastamuutto toisiin maihin ei tule ilman muutoksia vähentymään. Toisaalta isoja ongelmia on monessa muussakin maassa, harvassa maassa elämä on helppoa. Ehkä ihmiset virheellisesti kuvittelevat, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, ehkä ovat oikeassa. Monet miehet ovat niin surkeita, että eivät pysty edes muuttamaan maasta pois. [HS]

”Ainakin itsestä tuntuu, että työelämään pääseminen on nykyään jo liian iso kynnys, jos ei lasketa puhelinmyyntiä, kaupan kassana olemista ja muuta vastaavaa pienipalkkaista työtä, joilla ei ole varaa perustaa perhettä. Nykyään työläisen pitää olla insinööri ja insinöörin tutkija, jos yhteiskunnan rakennemuutoksen/koulutustason huomioi. Mitä itse kaveripiiriä katsoo, niin moni on aika masentunut vaatimustasoon, jonka yhteiskunta kohdistaa ihmisiin. Ihmiset masentuu, kun huomaavat oman tarpeettomuutensa yhteiskuntaan. Uskoisin samasta asiasta johtuvan kouluampumisienkin, vaikka sitä ei ainakaan YLE:llä haluta sanoa ääneen.

Tämän ongelma tuntuu käsittääkseni tiedostavan monikin, mutta aika vähän mitään todellista sen korjaamiseksi tehdään. Ehkä joku viisas on laskenut, että osa ihmisistä kannattaa syrjäyttää, jolloin BKT(=elintaso) kasvaa kaikista nopeimmin. Tosin sama trendi tuntuu olevan ihan globaalisti, talouskilpailu kiristyy.

Se että verotus kasvaa, niin se varmaan johtuu hallinnon kasvavista kuluista. Väestön vanheneminen on se varmaan tärkein tekijä. Toki varmaan kaikkien vammaisten ja muiden hoitaminen maksaa. Näiden lisäksi taustalla voi olla myös ainakin osittain työttömyys, jolloin ihmisiä pyrkii julkiselle puolelle väkisin töihin suojatyöpaikkoihin. Yksi ainakin jonkinlainen ongelma voi olla lääkärien keinotekoinen pula, koska vaikka hakijoita olisi, niin koulutuspaikkoja ei kasvateta. Hallinnon läpinäkyvyydellä voisi vähentää rakenteellista korruptiota, näin yhtenä konkreettisena keinona.” -(Tuppu L 2.0, 2012)

Referenssit

Talouselämä: syntyvyys putoaa kuin kivi, syynä miesten syrjäytyminen

Jonneweb

SeAMK: vanhat valintakokeet

Internal Combustion Engine

Harva asia on niin mullistava kuin ns. Otto-moottori, jossa sylinterin sisällä tapahtuva palo tuottaa moottorin antotehon. Tekniikka itsessään on teorialtaan vanhempaa perua, mutta saksalainen Otto osasi tehdä sen käytännössä. [wiki/ottoEngine]

Otto-moottori perustuu neljävaiheiseen prosessiin, jotka looppaavat ympäri järjestyksessä sylinterissä. Tekniikan saaminen toimimaan oli 1800-luvulla merkittävä saavutus. Benz kehitti ja patentoi nopeakäyntisen moottorin, jonka teho oli 0.5 kW@250rpm

On olemassa Stirling-moottori 1800-luvun alusta, mutta sen huono puoli on heikko teho kokoonsa nähden. Hyötysuhde on hyvä, sekä moottori voi toimia millä vain ulkoisella energianläteellä. Tämän jälkimmäisen ominaisuuden takia moottori on käytössä luotaimissa ja ydinsukellusveneissä.

Perinteinen mäntämoottori on kyennyt ratkaisemaan monet suunnitteluongelmat erittäin hyvin. Itse ohjelmistoinsinöörinä (eng. software engineer) suhtautuisin hyvin epäillen tekniikaan, jos en tietäisi sellaista olevan missään käytössä. Toisaalta pyörivämäntäinen Wankel-moottori ei koskaan ole yleistynyt merkittävästi, niin kovasti kuin sitä 1970-luvulla kehitettiin.

Referenssit

YLE: Auto 130 vuotta

Wiki: History of the internal combustion engine

Youtube: Cams @14K RPM

Youtube: Lego engine @44K RPM