Aihearkisto: Uskonto

Tietoisuuden mysteeri

Aivot on sähkökemiallinen kokonaisuus. Muisti on aivoihin muodotuneita proteiineja, tietoisuus on sähköä ja tuneet ovat proteiinien ja välittäjäaine-kemikaalimolekyylien vuorovaikutusta. Nämä asiat tiedetään aivojen toiminnasta, ei paljoa, mutta jotain. [tiede.fi]

Kuva 1. Minulla on samanlainen kahvimuki työpaikalla.

Itse myönnän olevan agnostikko eli uskon yliluonnolliseen tietoisuuteen, mutta en aivan samanlaiseen kuin mitä moni uskonto opettaa. Myönnän uskovani jopa henkiin, maapallon ulkopuoliseen elämään ja jopa eläimillä ja metalleilla olevan tietoisuutensa. Uskon, että jotkut maapallon ulkopuoliset eliöt ovat siirtäneet tietoisuutensa kehon ulkopuolelle, ja että kykenevät ihmisten ymmärryksen ylittävällä kyvyllä/tekniikalla hallitsemaan jopa säätä. Ehkä ihmisetkin saavuttavat saman tason joskus, mahdollisesti ei edes kestä montaakaan sukupoleva, kunhan ensin saavutetaan singulariteetti, eli itseään kehittävän tekoälyn.

En kuitenkaan ole kirkossa, enkä itse edes koe kirkkoa omien uskomuksieni mukaisena paikkana, vaan enemmän valtaorganisaationa, johon en halua kuulua.  Jussi Viitala Ylen artikkelissa ihmetteli, että miten älykkäät ihmiset voivat uskoa yliluonnollisiin asioihin. Mielestäni se vain kertoo siitä, että uskomukset pohjautuvat hyvin erilaiselle pohjalle kuin vähemmän älykkäiden ihmisten uskomukset. Kirkon uskomus on mielestäni typerää, mielestäni sitä ei voi toiselle päähän kaataa. Itse olen kokenut vahvasti toisinaan, että hyvät henget ovat varoitaneet minua siitä, että pahoja henkiä on todella paljon ympärilläni. Uskon erittäin vahvasti, että se minun saamani intuitivinen tuntemus pelasti jopa henkeni. [YLE]

Sosiaalisuus on ilmiönä jotain hämmentävää, eikä ole mitenkään harvinainen asia. Oikeastaan koko ekosysteemi on kuin yksi iso sosiaalinen järjestelmä, jota sanotaan ekosysteemiksi. Asia sinällään mekaanisesti tentattuna ei ehkä kerro paljoa, vaan oikeasti kun asiaa pohtii, niin voi ymmärtää, että miten hämmentävä asia onkaan. Seuraavassa videossa muurahaisten elämää. Ehkä siinä on humanisteille uutta tutkimista, jos feministit eivät ehdi laajentamaan omaa tutkimustaan myös muurahaisiin. Nykyään jo sentäs myönnetään, että naisetkin ovat tietoisia olentoja. Sen sijaan yhä on ihmisiä, jotka eivät usko, että esimerkiksi kastemadot tuntevat kipua.

Ihmisissäkin kaikenlaisille persoonille on oma roolinsa. Usein kuulee sellaisia näkemyksiä, että jotain ihmisryhmää ei tarvita. Mielestäni kyse on enemmänkin siitä, että miten asioita tekee, eikä siinä, että mitä tekee. Esimerkiksi rikollisille on pakko olla jokin oma merkityksensä yhteiskunnassa, kun kerran heitä on niin paljon. Ehkä rikolliset pitävät yhteiskunnan pohjan kunnossa. Ehkä rikolliset ovat yhteiskunnan kivijalka, joka turvaa yhteiskunnan toiminnan. Toisaalta itse uskon, että poliisijärjestelmä on osittain sen takia, että moni järjestäytyneestä rikollisuudesta ja voimankäytöstä kiinnostunut porukka saadaan palkattua yhteiskunnalle. Tästä saadaan ns. kissa-hiiri -leikki, joka vahvistaa ja tukee yhdessä yhteiskuntaa. En itse yhtään epäile, etteikö rikollisten toimia saisi kyseenalaistaa, kritisoida ja epäillä.

Monet ihmiset ovat usein erittäin innokkaita tukemaan vankilajärjestelmää. Minun mielestäni se on todella yllättävää, mutta ehkä siinä on jokin hyvä syy, vaikka eivät itsekään tajua. Tuomarit suhtautuvat ehdottomaan vankeuteen paljon epäilevämmin kuin kansa keskimäärin. Miksi ihmiset haluavat, että kaikki rikolliset viedään saman katon alle, samoin kuin yliopistoon kerätään mm. teekkareita tuhansittin muutamaksi vuodeksi verkostoitumaan? Ehkä siihen on jokin hyvä syy, että oppii surfaamaan oikein. Säätyaikana vietiin tapaamaan oikeusoppineita, lopuksi vietiin hoviin kuninkaan eteen kuulemaan päätöksen kuolemantuomiosta tai armahduksesta. Jos kuningas ei tykännyt arvomaailmata ja -asenteesta, niin vietiin hirteen. Paljonko meidän maailmamme on muuttunut paremmaksi säätyajan loppumisesta? [kärkkäinen]

Itse olen myös yllättynyt siitä, että jokin todella ihmisten hyväksi tarkoitettu järjestelmä unohtaa tehtävänsä. Minusta on todella surullista, että miten pahasti kirkko on unohtanut ihmiset. Olisi todella hienoa, jos olisi joku auttava taho, jolle voisi mennä kertomaan huolensa luottamuksellisesti. Sitten se taho auttaisi ihmisiä näissä ongelmissa, jos oikeasti on tosissaan ja asia on tärkeä. Tällainen taho oli katolinen kirkko, josta meidän nykyinen protestanttinen eli luterilainen kirkko on eronnut, koska katolinen kirkko unohti jäsenensä. Nyt saman kohtalon kohtaa myös luterilainen kirkko. Minusta on todella surullista, että ihmiset ovat vain lypsylehmiä kirkolle. Onneksi jokainen voi erota kirkosta. [eroakirkosta]

Aika moni asia on joskus kyseenalaistettu, mutta myöhemmin todettu uudestaan ihan uskottavaksi. Näin on käynyt esimerkiksi eetterille, joka on väliaine, jossa sähkömagnetismi liikkuu. Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudelleen teorian, joka tukee sitä, että valo liikkuu väliaineessa. [ut]

91.200.12.188

Allahu akbar

Tämä artikkeli herätti paljon kysymyksiä, että mitä minä tarkoitin tällä. Jätän vastuun lukijalle, jokainen voi itse pohtia omaa kantaansa asioihin, jättää tekstini omaan arvoonsa. Tunnen muslimi(n/eja), jotka eivät ole samanlaisia kuin minkälaisen kuvan tästä artikkeista voi saada. Eräs muslimikaverini oli yhdessä baarissa, eikä hän juonut alkoholia, käyttäyty paljon asiallisemmin kuin kukaan muu porukan suomalaisista miehistä tai naisista. Tässä minä syyllistyn tietoisesti yleistykseen ja muuhun vastaavaan virheelliseen argumentointiin. Yritän provosoida ihmisiä pohtimaan.

Usein nettipeleissä kuulee huudahduksen ”allahu akbar”. Tämä arabialaisten sanonta on hyvin tyypillinen, joka on osa heidän kulttuuriaan.  Jotkut varmasti ovat välttäneet tämän sanonnan, vaikka Internetissä siitä on tullut meemi. Internetti on nimensä mukaisesti hyvin internetionaalinen järjestelmä. Monilla ihmisillä on hyvin vääristynyt kuva erilaisista kulttureista, Internet on siihen hyvä apukeino. Monen on vaikea ymmärtää, että mitä hienoa on jossain toisessa kulttuurissa, toisaalta myös huonoja puolia on vaikea huomata.

Kuva 1. Tämä on eräs asia, joka hieman sarkastisesti kuvastaa feminismin ja islamin välistä suhdetta.
Kuva 1. Tämä on eräs asia, joka hieman sarkastisesti kuvastaa feminismin ja islamin välistä suhdetta.

Monille pohjoismaisille miehille on vaikea ymmärtää, että miksi naiset ihailevat islamia ja arabeja. Monilla eurooppalaisilla miehillä on sellainen kuvitelma, että kun tekee naisten tahdon mukaan, niin silloin on hyvä mies. Tämä on todella vaarallinen harhakuvitelma. Oikeasti tosi moni nainen unelmoi raiskauksesta, vaikka puhuu aivan muuta [vauva.fi]. Täten siis kukaan nainen ei halua huonolla itsetunnolla varutsettua miestä. Oikeasti naiset haluavat, että heillä on vahva mies kumppanina, joka puolustaa heitä.

Etenkin pohjoismaisten miesten olisi hyvä ymmärtää, ettei kiltteydellä ja helläsydämmisyydellä saa naista. Oikeasti naiset ihailevat rohkaita miehiä, jotka uskaltavat tehdä asioita. Tossun alla oleva mielisteliä ei oikeasti naisia kiinnosta, kukaan ei tykkää kilteistä miehistä, eivät edes miehet. Seuraavassa videossa esitellään, että miten naista tulee islamin mukaan kurittaa oikein.

On todella vaikea ymmärtää erilaista kulttuuria, mutta islamissa on paljon asioita, joita naiset arvostavat. Kristillinen kulttuuri on liian kiltti, monet naiset pitävät enemmän vahvoista miehistä. Naiset ihailevat, että voivat ohjailla miestä mielensä mukaan, etenkin kun mies on vaikea tapaus. Monet murhaajat saavat valtavasti rakkauskirjeitä, naiset ihailevat sellaista miestä. Miehistä on vaikeata ymmärtää sitä asiaa, mutta naisten ajatus on erilainen. Toisaalta kaikki naiset eivät tiedä, että miehet pitävät kilteistä naisista. Tietysti yleistys, riippuen että onko seksuaalisesti miten feminiininen vai maskuliininen ajatus ja ihannekumppani.

Halloween – Satanismin tärkeä juhlapäivä

Tänä viikonloppuna monissa paikoissa vietetään satanismille yhtä tärkeintä juhlapäivää eli Halloweeniä [RT]. Mistä tämä juhla on peräisin? Miksi sitä juhlitaan? Katolinen kirkko vastustaa juhlaa epäkristillisenä perinteenä, eivätkä hyväksy sitä. Mitä Satanismi tarkoittaa? Mikä on uskonnon tärkeimmät arvot.

Eräänlainen tapa juhlia Halloweenia.
Eräänlainen tapa juhlia Halloweenia. [Pakanaverkko]
Kyseinen juhla on siis todella tärkeä osa satanismia. Tärkein juhla on satanismissa henkilön oma syntymäpäivä, mutta myös Halloween on erittäin tärkeä juhla kyseisessä uskonnossa. Tämän lisäksi päiväntasaukset ovat tärkeitä juhlia satanisteille. Halloweenin tausta on kuitenkin kauempana pakanauskonnoissa, joissa Samhaita on vietetty vuosituhansia. Lisäksi Suomessakin on vietetty Kekri-juhlaa, jonka perinteet ovat lähes täydellisesti kadonneet Suomesta Kirkon seurauksena. Nykyisin kuitenkin näitä uskontoja elvytetään. [Pakanaverkko]

Itse olen viettänyt Halloweenia pelaamalla Brutal Doomia tai Brutal Wolfensteinia. Molemmat pelit ovat erittäin hyviä pelejä Halloweenin viettoon. Doom sisältää paljon satanistisia elementtejä, joten se on mitä mainion peli tämän juhlan viettämiseen.

Hitler Plays Brutal Doom (Hitler pelaa liian rajuja tietokonepelejä)

We Play Doom With John Romero

Hitler Reacts to Wolfenstein 3D

Brutal wolfenstein 3D v4.5 Episode 1, Floor 0 – 3

Brutal Doom v20b Doom 4 Mod MAP OF CHAOS E2M8 4 CYBERDEMONS!

Brutal Doomin paras kenttä

http://www.moddb.com/mods/brutal-doom/downloads

Antiikin uskonnot

Nykyisessä yhteiskunnassamme on paljon jäänteitä antiikin kulttuurista. Kristillisessä uskonnossakin on paljon asioita, jotka muistuttavat vahvasti antiikin mytologiaa. Kuten vanhassa mahtavassa seikkailupelissäkin yritetään ostaa 500 dollarilla kreikan mytologiaa, niin on hyvä tuntea siihen liittyviä asioita. Astronomiaan perustuvat horoskoopit ovat jäänne tästä vanhasta uskonnosta. Uskonto oli antiikin aikana hyvin vahvasti yhteiskunnan toimintaa ohjaava asia, vuosikierron mukaisesti teema vaihtui.

Roomalaisten jumalien sukupuu.
Roomalaisten jumalien sukupuu. [BGS3D]
Monet englanninkieliset kuukausien nimet tulevat antiikin mytologiasta vielä nykyäänkin:

  • January: Janus, Roman god of doors, beginnings, sunset and sunrise, had one face looking forward and one backward,
  • February: On February 15 the Romans celebrated the festival of forgiveness for sins; (februare, Latin to purify),
  • March: Mars, the Roman god of war,
  • April: Roman month Aprilis, perhaps derived from aperire, (Latin to open, as in opening buds and blossoms) or perhaps from Aphrodite, original Greek name of Venus,
  • May: Maia, Roman goddess, mother of Mercury by Jupiter and daughter of Atlas,
  • June: Juno, chief Roman goddess,
  • July: Renamed for Julius Caesar in 44 BC, who was born this month; Quintilis, Latin for fifth month, was the former name (the Roman year began in March rather than January),
  • August: Formerly Sextilis (sixth month in the Roman calendar); re-named in 8 BC for Augustus Caesar,
  • September: September, (septem, Latin for 7) the seventh month in the Julian or Roman calendar, established in the reign of Julius Caesar,
  • October: Eighth month (octo, Latin for 8) in the Julian (Roman) calendar. The Gregorian calendar instituted by Pope Gregory XIII established January as the first month of the year,
  • November: Ninth Roman month (novem, Latin for 9). Catholic countries adopted the Gregorian calendar in 1582, skipping 10 days that October, correcting for too many leap years,
  • December: Julian (Roman) year’s tenth month (decem, Latin for 10). [Caltech]

Kuten monissa vanhemmissakin uskonnoissa, niin uskonto on pohjautunut paljolti taivaankappaleisiin eli astrologiaan. Aurinkoa on monissa uskonnoissa pidetty jumalana, eikä ihan syyttä, Aurinko on välttämätön elämällemme maapallolla. Vielä meidän kristillisessä uskonnossakin on käytössä 12 opetuslasta, jotka voidaan ajatella pohjautuvan näihin 12 jumalaan. Kalenteri on paljolti muuttunut niiltä ajoilta, joten kuukaudet eivät enää mene ollenkaan yhteen roomalaisen ja gregoriaanisen kalenterin kanssa. [pintrest]

Uusivuosi on hyvin vanha Juhla, sitä on vietetty monta tuhatta vuotta. Ei ole ollenkaan yllätys, että joulu ja uusivuosi osuvat hyvin keskenään samalle ajalle, koska kyse on hyvin paljolti samasta juhlasta. Joulua on historiallisesti vietetty viikkoja, eikä se ole kristinuskon keksintö. Koko raamatusta ei edes löydy mitään viitettä sille, että Jeesus olisi syntynyt Jouluna. Itseasiassa pidetään hyvin epätodennäköisenä tekstien mukaan, että Jeesus olisi kirjoitusten perusteella voinut edes syntyä joulun vieton aikana. Toisaalta onhan se vähä epäloogista, että Jeesus olisi edes juutalaisten kuningaan jälkeläinen, koska tekstin mukaan Jeesus syntyi neitseellisesti äidin puoleisesta suvusta. Asian voisi myös selittää sisäsiittoisuudella, jolloin Maria olisi ollut samaa sukua puolisonsa kanssa, jolloin teksti olisi looginen. Raamatussa on paljon epäloogisuutta, joten turha keskittyä siihen enempää. [TruthOnTheWeb]

Jos vanha antiikin mytologia kiinnostaa, niin siitä saa paljon tietoa. Itse olen oinas eli Marsin kuukautena syntynyt, joten minulle oikea kumppani antiikin uskonnon mukaan olisi härkä eli Venus (kreikaksi Apirilis). Ei siis ole yllätys, että kuukaudet ovat jattu tasa-arvoisesti 6 mieskuukauteen ja kuuteen naiskuukauteen. ”Divine male-female complements such as these, as well as the anthropomorphic influence of Greek mythology, contributed to a tendency in Latin literature to represent the gods as ”married” couples or (as in the case of Venus and Mars) lovers.” Nykyisinkin käytössä olevat horoskoopit menevät antiikin aikaisen kalenterin mukaan. Nykyinen kalenteri on päivitetty karkausvuosilla, joten ne eivät mene aivan yhteen horoskoopin käyttämien vanhojen kuukausien mukaan. [wiki/deities]

Henkilöesittelyssä Pontius Pilatus

Apostolisessa uskontunnustuksessa mainitaan Pontius Pilatus. Kuinka moni tuntee hänet sen tarkemmin? Hänellä voisi olettaa olevan jotain suurtakin merkitystä sen ajan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, mutta välttämättä se ei pidä paikkaansa. Toisaalta ei ole myöskään yllättävää jos kyseistä henkilöä ei tunne, vaikka kyseessä onkin oikea historiallinen henkilö. Kannattaa siis miettiä, että miten kyseiseen henkilöön suhtautuu: kannattaako hänestä välittää mitään vai olla jotain mieltä.

Pontius Pilatus
PONTIVS PILATVS

Pontius Pilatus oli siis vuosien 26 – 36 aikainen lääninherra, jonka säätyarvo oli korkeintaan ritari entisen suomalaisen säätyjärjestelmän mukaisesti. Hän toimi Jerusalemin alueella, joka oli pieni provinssi Rooman valtakunnassa. Kokonsa takia Jerusalemia ei hallinnut senaattori vaan suoraan senaatille vastannut alemman tason henkilö. Pilatuksella oli joitain oikeuksia päättää armeijaa koskevista asioista, mutta hänen vaikutusvaltansa ei koskenut erillistä roomalaista legioonaa, kuten isompien provinssien hallitsijoilla oli. Ensisijaisesti Pilatuksen vastuulla oli verotuksesta ja infrastruktuurin kehittämisestä vastaaminen.

Kristityt kertovat Pilatuksesta Jeesuksen kuolemantuomion yhteydessä, joka on varsin yllättävää henkilön merkityksettömän aseman kannalta. Jeesuksen olemassaolosta ei ole oikeastaan mitään aikalaisten kirjoituksia, vaan ne ovat kirjoitettu pääosin 100 – 200 vuoden aikana monen sukupolven kautta tulleiden kuulopuheiden kautta. Raamatussa kuitenkin sanotaan, että papistosäätyyn kuuluneet henkilöt kiihottivat kansaa, jonka seurauksena kansan enemmistö tuki Jeesuksen kuolemantuomiota. Pilatus tämän päätöksen jälkeen pesi kätensä ja noudatti papiston ja kansan enemmistön tahtoa. Pilatus siis teki periaatteessa Raamatun tekstien perusteella perusteltavan päätöksen, hänellä ei ollut järjellisesti perustetta tai oikeuttakaan asettua tätä päätöstä vastaan. Hänen toimintansa olisi siis monelta osin jopa armollinen Jeesusta kohtaan virassaan toimiessaan. Tämän seurauksena Jeesukselle pistettiin täytäntöön kuolemantuomio, joka aikalaiseen tapaan toteutettiin ristiinnaulitsemisella. Juutalaiset olisivat syyttäneet Jeesusta jumalanpilkasta, mutta koska heillä ei ollut mahdollisuutta tuomita, koska Roomassa oli uskonvapaus, niin Jeesusta syytettiin kapinaan yllyttämisestä. Näinhän sitä asia kristinuskossa opetetaan.

Mitä hänestä tiedetään. Pilatus siis toimi lääninherran asemassa toimiessaan Jerusalemissa. Pilatus päätti omalla toimikaudellaan vesijohtolinjan rakentamisesta Palestiinaan, joka oli tyypillinen asia Roomalaisissa kaupungeissa. Tämän lisäksi päätöksen Pilatus aiheutti erimielisyyttä juutalaisväestössä myös verottamalla heidän temppelinsä toimintaa ja tuomalla Rooman legioonan symboleita miehitettyyn Jerusalemiin, jonka juutalaiset kokivat pyhäksi paikakseen. Ilmeisesti hän ei onnistunut tehtävässään hyvin, vaan hänet vapautettiin tehtävästään, jonka jälkeen hän teki itsemurhan kotiuduttuaan Roomaan.

Good Friday, Jesus and Pontius Pilatus

Kristinuskon synty

Rooman hajoamisesta käydään vielä 2k vuotta myöhemmin hyvin aktiivista keskustelua.  Sen sijaan Rooman rappeutumisen aikaan muodostunut kristinuskon syntyminen ei ole saavuttanut samaa kiinnostusta julkisessa sanassa. Kristinuskoa ehkä pidetään itsestäänselvyytenä, mutta sellainen ajattelu on usein vaarallista. Luonnonlakienkin pitäminen itsestäänselvyytenä ei ole hyvä asia, vaan kokeiden toistaminen on perusteltua. Sitä harrastetaan jatkuvasti kovia tieteitä toteuttamissa korkeakouluissa ja yliopistoissa, todistaen tilastollisesti asian paikkansapitävyyttä. Koskaan ei saa olla liian varma, aina kannattaa olla skeptinen. Monet tieteelliset teoriat on todettu paikkansapitämättömiksi poikkeustilanteissa.

Ristiinnaulitsemisen oli Rooman valtakunnasas käytetty tapa kuoleantuomituille. Tuomittu katseli päivien vuorokauden vaikutumista muutaman päivän, ellei kukaan häntä pelastanut, kuten sotakarkuria viholisten alueella.
Ristiinnaulitsemisen oli Rooman valtakunnasas käytetty tapa kuolemantuomituille. Tuomittu katseli vuorokauden vaihtumista muutaman päivän ajan ennen kuolemaansa, ellei kukaan häntä pelastanut, kuten hylättyä sotakarkuria vihollisten alueella.

Miksi tämä kristinuskon sitten syntyi. Mistä kristinusko sitten syntyi, siitä on hyvä lähteä. Kristinusko perustuu juutalaiseen uskontoon, jonka historia on vieläkin kauempana muissa uskonnoissa. Kristinuskon jälkeen tullut yksijumaluuteen uskova islamilaisuus myös pohjautuu samaan filosofiaan, muslimit eivät kiistä Jeesusta, mutta hänen asemansa on erilainen kuin kristinuskossa. Kristityt uskovat Jeesuksen neitseelliseen syntymään, Jumalan hedelmöittäessään Marian. Tämän ansiosta kyseinen nainen tuli raskaaksi neitseelliseseti Rooman valtakunnassa. Jeesuksesta on hyvin vähän aikalaisten kirjoituksia, jos ollenkaan. Kristinuskon mukainen uusi testamentti on kirjoitettu vuosien 100 – 200 vuoden välillä. Aikaväli osuu hyvin Rooman valtion rappion etenemisen kanssa. Rooman rappion edetessä osa keisareista liittyi mukaan kristinuskoon, osa yritti tuhota kristinuskoa, mutta mikään ei auttanut.

Rooman hajoamiselle ei ole vieläkään löydetty selvää syytä, usein kristityt vetoavat homoseksualisuuteen. Se on vieläkin kirkolle hyvin merkittävä asia, jota he vastustavat. Anaaliseksi ja homoseksuaalisuus ovat kuitenkin erinomainen ehkäisykeino. Kirkolle on tullut jostain syystä pakkomielle vastustaa seksiä saman sukupuolen kanssa, jota monet rakastavat. Anaaliseksi on myös sukupuolesta riippumatta hyvää seksiä, mutta samalla käytännössä täysin varma ehkäisymuoto yhdynnän suorittamiseen, jota on myös katolisen kirkon aikana harrastettu heterosuhteissa keskiaikana. Nykyisin ehkäisypillerit tai tarvittaessa kondomi (jos ei kuulu siihen 2 %, joilla on kumiallergia), mahdollistaa myös sukupuolien välisen vaginaseksin harrastamisen, mutta nekään tekniikat eivät tunnu kirkolle sopivan. Rooman valtakunnassa anaaliseksi oli hyvin yleistä miesten välillä. Naisten keskinäinen seksuaalisuus on aina ollut paljon vähemmän puhuttu aihe, siitä on hyvin paljon vaiettu. On kuitenkin hyvin varmaa, että semmoistakin on tapahtunut, kuten myös tapahtuu nykyäänkin. Vielä sata vuotta sitten naisen orgasmi oli kiistanalainen asia, monet jopa epäilivät sitä. En kuitenkaan keskity tähän aiheeseen, jokainen voi tutustua aihepiiriin omalla ajallaan itsenäisesti.

Rooma oli kaiken kaikkiaan hyvin toimiva yhteiskunta, joka kykeni turvaamaan kansalaistensa perustarpeet. Ihmisillä 2000 vuotta sitten oli hyvä elää siinä suurvallassa. Vasta keskiajan jälkeen 1500-luvun Hollanti saavutti saman elintason tutkimusten mukaan. Mikä tahansa sitten olikin Rooman tuhoutumisen syy – maaperän köyhtyminen tai muu, niin ihmisten huoli oli varmasti ilmeistä. Ihmiset olivat aikoinaan hyvin uskovaisia, Roomassakin harrastettiin Suomen tavoin alkuperäisuskontoja, joita barbaarikansat myöhemmin kutsuivat pakanauskonnoiksi. Ihmisten luottamus järjestelmää ja uskontoa kohtaan horjui, he hämmästelivät taantumasta johtuvaa negatiivista kehitystä. Syitä ja syyllisiä etsittiin kaikkialta, jotta tulevaisuus olisi parempi. Sellainen aika on otollinen populistiselle ja kristinuskoiselle ajattelulle. Oli helppo keksiä selityksiä ongelmille, vaikka vielä nykyäänkään syitä ei tiedetä. Monilla varmasti oli mielessä ajatus: suurvallassa on iso ongelma.

Miten paljon tahansa roomalaiset kantoivat jumalilleen uhrilahoja, niin jumalat eivät heitä arvostaneet. Tämä oli varmasti hengellisille johtajillekin kiusallinen paikka, sen selittäminen on lähes mahdotonta. Miten voi selittää sen; että vaikka ihmiset tekevät kaiken oikein, niin asiat menevät vain huonommaksi. Eipä siitä paljon voi muuta johtopäätöstä tehdä, kuin että perusperiaatteissa on vikaa, järjestelmä on väärä. Uskonnollisuus helposti on uhattuna, papiston täytyy keksiä jotain uutta pelastaakseen asemansa, jopa salaista ja kyseenalaista toimintaa. Kukaan ei osannut sanoa ratkaisuja, ei papisto, ei keisarit, ei poliitikot ja ei kukaan muukaan. Niin kaunis ja toimiva yhteiskunta lopulta roma-hti yhdessä sukupolvessa. Kansakunnan vihaamat barbaarikansat saavuttivat valtakunnan, edes armeija ei puolustanut, täysin ylivertainen armeija, jonka johdossa oli barbaarikenraaleja. Valtio yritti suvaitsevaisuutta ja kaikkea, kaikkensa pelastaakseen tulevaisuutensa.

Tuhannen vuoden valtakunnassa eläneiden ihmisten pelkoa on lähes mahdoton selittää. Ihmiset hakivat turvaa kaikkialla, täysin hajoamattomaksi ja stabiiliksi uskottu valtakunta ei kyennyt enää tarjoamaan turvaa kansalaisilleen, se lakkasi olemasta. Kymmeniä sukupolvia ihmiset olivat turvautuneet siihen järjestelmään, uskoen sen jatkavan samoin ikuisesti. Ihmiset hakivat johtajaa, ihan mihin tahansa he voisivat uskoa, kun heidän jumalansa olivat hylänneet heidät. Ihmiset itkivät ja pelkäsivät elämänsä puolesta, aiemman valtakunnan tarjoaman kehittyneen ja korkean elintason puolesta. Jälkiviisaana pelko oli aiheellinen, Rooman valtakuntaa seurasi kadonneita sieluja 1.5 tuhanneksi vuodeksi. He eivät voineet kuin vain rukoilla barbaareilta armoa, vihaamalta kansalta. He eivät voineet kuin rukoilla Isä meidän -rukoista, jotta olisivat saaneet syntinsä anteeksi, kuten hekin ovat antaneet anteeksi.

Mitä Roomassa siis tapahtui? Roomaan saapuivat germaanit ja muut barbaarikansat, jopa viimeinen keisari halusi pitää heille puheen, mutta hänet murhattiin ennen sitä. Kukaan ei vastustanut Rooman romahdusta, täysin alivoimainen vihollinen saapui maahan. Millään logiikalla ajatellen tämä oli ihan käsittämätöntä, ylivoimainen suurvalta alistui heikompansa edessä. Varmasti sivistymättömät barbaarikansatkin hämmästelivät, he melkein saivat vain kävellä suoraan pääkaupunkiin sotajoukkoineen, eikä kukaan vastustanut. Tätä tapahtumaa ovat kaikki vielä nykyäänkin hämmästelleet, että mitä silloin tapahtui. Koko tapahtuma on iso, mutta syytä sille ei kukaan ole osannut sanoa. Nykyään olisi verrattavissa siihen, että Yhdysvallat antautuisi Suomelle, päästäisin SA-INT -joukot Washingtonin Pentagoniin. Varmasti asialle vaadittaisiin jotain selitystä, sehän on jotain aivan poikkeuksellista – pakko olla joku syy. Itse en homoilua ihan niin kivana hommana pitäisi, että se olisi mahdollista. Saa olla toista mieltä kanssani, asiasta ei ole yksimielisyyttä.

Kristinusko lopulta saavutti valta-aseman, otti valtaan koko Rooman kansakunnan. Tämä aivan ällistyttävän solidaarisuusliikeen jälkeen Eurooppa elää nykyistä solidaarista aikakauttaan. Miten mikään valtakunta voi olla niin suvaitsevainen, että ottaa vastaan viholliskansan edustajat ja antavat heidän toimia generaleinaan. Oliko Rooma eettisesti niin suvaitsevainen ja eettinen, että he olivat ystäviä jopa vihollisten kanssa, luopuen kaikista kansallisista arvoistaan. Kaikki halveksittu olutkulttuuri hyväksyttiin ja jopa kansakunnalle keskeinen homokulttuuri tehtiin synniksi. Oliko taustalla uskonnollisuus vai suvaitsevaisuus? Koko Rooman valtakunnan arvomaailma tehtiin pahaksi, germaanien kultuurille käytännössä annettiin täydet vapaudet, he saivat ottaa Rooman haltuunsa. Sotilaallisesti Rooman armeijan vahvuudessa ei ollut epäilystäkään, kyse oli täysin poliittisesta toiminnasta. Juutalaisten uskontoon pohjautuva kristinusko saapui Roomaan, koko valtakunnan kulttuuri romahti, eikä kukaan sitä vastustanut.

Nykyäänkin moni ihminen joutuu elämään yhä vastaavassa pelossa kuin roomalaiset aikoinaan. Kuka heitä suojelee, kun suurin osa kansasta ei osaa samaistua heidän asemaansa. Osaako edes nykyiset luterilaiset papit auttaa? Auttaako siinä  tekevänsä solidaarisesti, niin se on parasta? Asiaa suosittelen miettimään, oikesti!

eroakirkosta

Katolisen kirkon romahdus

Tämä on aihe, jota vähemmän käsitellään kuin Rooman romahdusta. Ehkä asia on monelta osin vaiettu, ei haluta myöntää katolilaisen kirkon ongelmia ja puutteita. Toisaalta kirkon heikkouden ovat olleet muiden vahvuus. Kirkko antoi paljon tilaa tieteelle ja uudelle ajattelutavalle, roomalainen kulttuuri tuli renessanssiin kirkon epäkohtien paljastumisen myötä. Renessanssia seurasi, valaistumisen aikakausi eli valistusaika ja näiden jälkeen on tullut uusi aika, jota kutsutaan myös modernismiksi, jota minäkin nykytiedolla elän.

Katolisen kirkon ongelmat ovat hyvin ilmeisiä, niissä ei ole paljoa epäselvyyttä. Rooman hajoaminen on paljon kiistanalaisempi asia, siitä ei ole saatu mitään yleisesti hyväksyttyä selvää yksittäistä syytä. Katollisen kirkon papiston johto toimi hyvin vahvasti vastoin omia oppejaan. Katolisen kirkon sisällä prostituutio oli hyvin yleistä, etevä lääkäri kykeni huhujen mukaan tunnistamaan kaikki seitsemän tunnettua kuppatyyppiä kyseisen organisaation hovin sisältä. Paaveilla oli useita aviottomia lapsia, mitä ei pidetä kristinuskon opin mukaisena. Sitä ei yhtään vähentänyt tiedepiirin näyttö oppien vääryydestä, hyvin yksinkertaisin todistein kirkon opit osoitettiin vääriksi. Kirjapaino vielä kruunasi koko organisaation mystisyyden, kun kuka vain sai käsiinsä raamatun.

Itse en tätä romahdusta kuitenkaan pidä edes huonona asiana, se myös tapahtui yllättävän rauhanomaisesti ja hyvin. Siinä missä Rooman valtakunnan romahdus oli kaoottinen ja johti suuren kärsimykseen, niin Katolilaisen kirkon auktoriteettiasema heikkeni hallitusti ja ilman ongelmia. Oikeastaan kirkkoa ja papistoa saa kiittää, että miten hyvin kyseinen organisaatio hoiti asiat. Papisto ymmärsi antaa tilaa uudelle ajalle, eivät ryhtyneet murhaamaan ”väärinajattelijoita” ja muita erimielistä olevia, kuten yleensä on käynyt hätäkeinona monissa isoissa organisaatioissa: Neuvostoliitossa hiipivä skitsofrenia ja Itä-Saksassa Stasi. On arvostettavaa, että miten oppineesti ja sivistyneesti kristinuskon papisto asioita hoiti. Ihailen kristinuskoa tästä syystä, todella harva muu taho on kyennyt samaan. Kirkon epäkohtiin puututtiin myös sisältäpäin, Martti Lutherille annettiin mahdollisuus korjata epäkohdat ja luoda kilpaileva organisaatio. Roomassa oli epäkohtia ja katolilaisessa kirkossa oli epäkohtia, jälkimmäisessä epäkohtia edes yritettiin korjata. Rooma taisteli asemastaan ikuisena suurvaltana pääkapunkiinsa asti, Senaatti kokoontui vielä vuosisatoja valtakunnan maalueiden menettämisen jälkeen. Rooma ei siis yksinkertaisesti myöntänyt tappiota, vaan taisteli itsestäänselvyyttä vastaan jopa loppunsa jälkeen. Syynä on luultavasti filosofinen: papisto ja valtion johto ajattelevat hyvin erilaisesti menestystä.

Vaikka uskonto ei ole enää samassa asemassa kuin aiempien sukupolvien elämässä, niin arvomaailma ja elämäntapa elää yhä vahvasti. Myönnän itsekin noudattavan hyvin vahvasti kristillistä arvomaailmaa ja elämäntapaa, muuten elämä olisi kohtuuttoman vaikeaa. En tieteellisestä maailmankuvastani huolimatta kyseenalaista uskonnon ja selittämättömien asioiden mahdollisuuksia. Mielestäni on tärkeää olla solidaarinen ja poliittinen, pyrkiä toimimaan monen tahon ja erilaisen näkökulman kanssa. Tieteellisesti on täysin myönnetty plasebovaikutus, joka perustuu uskoon – uskomuslääkintään. Kun ihminen oikeasti uskoo optimistisesti parantuvansa ja parempaan tulevaisuuteen, niin on tieteellisesti todistettu sen auttavan. Jos ihmiselle annetaan vastoin mitään tieteellistä näyttöä oleva kalkkitabletti, niin se voi edistää parantumista masennuksesta tai jopa syövästä, jos henkilö ajattelee sen olevan hyväksi. Uskolla on siis oikeasti parantava vaikutus, se on todistettu tieteellisesti; tiedepiireissä sitä kutsutaan plaseboksi.

On hyvä tiedostaa tieteenkin rajoituksien, tiede ei vastaa kysymykseen miksi vaan miten. Pelkästään maailmankaikkeudesta 95 % on tieteelle selittämätöntä, jopa tiedepiirit myöntävät sen, siitä on sisäistä näyttöä tutkimusten takia. Tietoisuus on myös iso mysteeri. Tietoisuus on liitetty sähköisiin ilmiöihin, mutta paljon pidemmälle ei ole vielä päästä. Muisti on proteiineja, joita ei synny esim. tarpeeksi kovassa alkoholipäihtymyksessä tai muuten huonossa kunnossa. Tunteet ovat sitten erilaisten proteiinien eli reseptoreiden ja välittäjäaineiden vuorovaikutusta. Kyllä tässä asiassa vielä riittää tutkimista, ehkä jokin nykyistä tiedettä parempi konsepti ratkoo ne. Tämä kuitenkin menee jo ohi tämän artikkeli aiheen. Ehkä näitä voisi käsitellä toisessa artikkelissa, mutta halusin vain valaista tieteen merkitystä.

Keskiaika

Keskiaika on Euroopassa oma kulttuurillinen aikakautensa, josta on monenlaisia mielipiteitä. Kuitenkin sitä voidaan pitää Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeisten barbaarikansojen muodostamana kulttuurina, joka on monissa asioissa roomalaisen kulttuurin vastavoima. Pohjoisen ja eteläisen Euroopan välillä voidaan vieläkin huomata kulttuurinen jakautuminen, Ranskan ja Saksan välisellä alueella.

christianity
Tämä kuvaaja antaa hyvin selvästi selityksen, että miksi tieteellisesti ajattelevat ihmiset ovat katkeria kristinuskolle. On kuitenkin hyvä huomata, että kehitys ei yleensä ole suoraviivaista, vaan tarvitaan edestakaista liikettä. On hyvin optimistista ajatella, että kehitys olisi voinut saavuttaa nykyaikana kuvaajan mukaisen tason tuhat vuotta aiemmin ilman kristinuskoa. Tietysti kukaan ei tiedä totuutta, miksipä ei.

Päihdepolitiikka on yleensä hyvä kulttuurillinen tekijä, josta tunnistaa erilaisten kansojen asenneilmapiirin ja arvomaailman. Siinä missä Roomassa päihteinä käytettiin oopiumia ja viiniä, niin keskiaikaisessa kulttuurissa suosittiin hyvin vahvasti olutta, jota ei edes pidetty päihteenä kuten viinaa. Jokainen joka on viinaa ja olutta juonut, niin ymmärtää kyllä, että miten niitä voidaan pitää jopa eri asioina käyttötavastaan johtuen; viina on hengenvaarallista akuutisti, oluet eivät, ellei sitten sekoita joukkoon jotain muuta. Olut on myös hyvä veden puhtausindikaattori, oluen valmistuksessa tulee käyttää puhtaita välineitä ja vettä. Ennen 1800-lukua valmistetut oluet ovat säilyneet vain pari-kolme päivää, joten olutta on tuotettu tyypillisesti paikallisesti. Vasta 1800-luvun mikrobiologian seurauksena ovat tulleet nämä meidän tuntemamme oluet, jotka säilyvät vuoden tölkissä. Jos itse eläisin keskiaikaa, niin joisin mieluummin olutta, vähän kuin nykyään joisin kokista tai olutta kehitysmaassa.

Itsekin olen vielä sitä sukupolvea, että olen saanut lapsena ja nuorena kristillistä opetusta, niin päiväkerhossa, peruskoulussa kuin rippileirissäkin. Nykyisin 70 % suomalaisista kuuluu kirkkoon, joten kyseessä on enemmistön järjestö. Asia kuitenkin oli toisin Rooman hajoamisen jälkeen, jolloin kritinsusko se oli vihattu salaseura. Rooman keisareita tietysti ärsytti kyseinen uskonto, koska se oli melkein kaikkia Rooman kulttuurillisia arvoja vastaan, mutta loppuvaiheessa jopa osa keisareista kääntyi kristinuskoon. Itä-Rooma säilyi kristillisenä valtiona vielä vuosisatoja Länsi-Rooman hajottua. Itä-Rooman oikea nimi on Bysantin valtakunta, iso ja pitkäikäinen valtio. Kristinusko kuitenkin voitti alkuperäisuskonnot, jonka mukaiset uskonnot olivat vielä Suomessakin, Kalevalan kanteen ovat jääneet viimeisimmiksi säilyneet tarinat, joita kristinusko ei kyennyt hävittämään.

Monilla on negatiivinen suhtautuminen keskiaikaan, usein aikaa kutsutaan pimeäksi. Se käsite on tullut myöhemmän ajan akateemiselta väestöltä, joka on tavallaan ottanut vallan uusina parempina ihmisinä papistolta, samoin kuin kristityt ottivat vallan antiikin Roomassa. Paljon on samalla tapahtunut kehityksen edestakaista liikettä, mutta kehityksen kuuluukin liikkua niin, kohti huippua. Monille suurin vihollinen – pahin vastakohtia – on paras opettaja, samanmielisten keskuudessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja hyvää kehitystä kuin erimielisten kanssa.  Itselläni on aina ollut hyvin vahva tieteellinen maailmankuva, koen sen hyväksi asiaksi, mutta liian vahvat käsitykset eivät ole hyvä asia, jos samalla ignoraa kaikki muut ajatusmallit ja tavat ajatella; on todella surullista olla kapeakatseinen.

Keskiajan lopulla kirjapaino oli merkittävä asia kristinuskon hiipumisessa, kun se pyhä kirja saatiin kaikkien käsiin, niin siinä ei enää ollutkaan sitä hohtoa ja mystisyyttä. Kirjan sivut ovat täynnä papiston sekavia ja humoristisia kirjoituksia, aivan kuin lukisi välillä psychoactive vaultin trippistooreja. Itse kuitenkin pidä hyvänä että ne on julkaistu kaikkien nähtäväksi, tavisväestölle hyvää luettavaa. Jotkut eivät kuitenkaan ymmärrä niitä tekstejä, ovat paljon vaikeampaa luettavaa kuin Hitlerin Mein Kampf, joka ei ainakaan mielestäni ole mitenkään vaikeasti ymmärrettävää. Tietysti kun tekstit on käännetty monesta kielestä ja monen kirjoittajan kautta, niin on todella vaikea ymmärtää kontekstia ja tarkoitusta, joka on usein piilotettuna rivien väliin. Papistolle kiitos kirjan jakamisesta, kaukoputken läpi katsominen ja avaruussekunttien mukana liikkuvien taivaankappaleiden näkeminen oli järkytys, ymmärrettävästi! Siis kun telescopin läpi katsoo, niin kaikki taivaankappaleet liikkuvat yhdensuuntaisesti. Telescooppia tulee liikuttaa muutaman sekunnin välein, jotta näkökulma on sama. Oli varmasti todella kiusallista antaa tuomioita organisaation opin mukaan, tietäen tekevänsä väärin. Ehkä jokin ajatus silloin heräsi, nähdessään vastakkaista maailmankuvaa.

”Ei jumalauta, miten nuo taivaankappaleet voivat liikkuta jatkuvasti tasaista nopeutta yhdensuuntaisesti, kun katsoo telescoopin läpi?!”

”Anteeksi, mikä liikkuu?”

”Hey C’Moon! En varmana katso tuollaisen helvetin putken läpi, menee pian hyvät uratsuunnitelmat ja opinnot pilalle.”

Keskiaika oli hyvin suurelta osin itsepohdiskelun aikakautta, materialistista ja ulkoisen maailman tutkintaa ei pidetty hyvänä asiana. Nykyaikanakin moni kaipaa sellaista, helppoa ja stressitöntä elämää. Kerran nykyään sitä kaivataan, niin miksi ei myös Rooma valtakunnassa. Ihminen ei ole sopeutunut vielä edes agrikulttuuriin, on vaikka mitä keliakiaa ja laktoosi-intoleranssia. Ihmiselle on biologisesti hyväksi elää historiassa, mutta tulevien sukupolvien kannalta kehityksen hidasteleminen ei ole perusteltua, vaan on mentävä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Toisaalta mielestäni on myös hyvä ymmärtää vastakkaistaista näkökulmaa, ei keneltäkään voi vaatia kohtuuttomia ja huonoja sopimuksia. Keskustelu ja neuvottelu on aina hyvästä, itse luotan siihen. Puheväleissä pitää aina pyrkiä olemaan, ainakin omalta puoleltaan. Toinen osapuoli voi tietty kieltäytyä neuvotteluista, mutta itse vastuullisessa asemassa olen periaatteellisella tasolla aina valmis.

eroakirkosta