Aihearkisto: Talous

Talous uuteen nousuun

Uutisissa on ollut jonkin aikaa propagandaa talouden kääntymisestä kasvuun [hs]. Tämä tieto pitää paikkansa, jos luottaa tilastokeskukseen [tilastokeskus]. Asia ei ole uusi, talouskasvusta on puhuttu jatkuvasti, eikä poliitikot ole koskaan erityisesti julistaneet laman alkaneen.

Kuva 1. Kausitasoitettu teollisuustuotanto Suomi, Saksa, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia (BCD) 2005 – 2017, 2010=100, TOL 2008 [tilastokeskus2]
Suomen talous on ollut aina murroksessa, kuten mielestäni asian kuuluukin olla. Muistelen, että nuoruudessani koulussa puhuttiin paljon palvelutaloudesta, joka olisi jonkinlainen seuraaja teollisuustaloudelle. Asia tietysti opetettiin peruskoulussa hyvin pelkistetyllä tavalla, mutta se kuvasti hyvin sen ajan ajattelumaailmaa eli aikaa ennen vuotta 2007.

En halua väheksyä visiota palveluyhteiskunnasta, tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Eniten itseäni hämmästytti, että samaan aikaa visioitiin teollisuuden romahtavan, mutta silti ammattikorkeakouluissa insinöörejä koulutettiin innokkaammin kuin koskaan aiemmin. Nämä olivat mielestäni hyvin ristiriitaisia asioita keskenään, mutta ehkä taustalla oli huolestuttavan suuret puutteet kunnollisesta ymmärryksestä yhteiskunnan kehittämiseksi.

Olen usein ollut sitä mieltä, että ohjelmointi ja yhteiskuntaoppi ovat periaatteiltaan hyvin lähellä toisiaan. Monet samanlaiset asiat ja ongelmat ilmenevät molemmissa, kuten Kuvassa 2 on esitettynä. Entisen yliopistoni laitosjohtaja ja D-työni ohjaaja Tommi Mikkonen on ohjelmistoprojektien onnistumista ansioituneesti tutkinut, joten olen osittain sen johdosta päätynyt näkemykseeni itse asioita pohdittuani. [Metropolia, TUT]

Kuva 2. Tyypillinen ohjelmistoprojekti erilaisista näkökulmista 1970-luvulta. [TUT]
Mikä siis on ongelman ydin. Mielestäni yksi suurimmista ongelmista on se, että usein asioita yritetään kehittää paremmaksi, mutta poliitikkojen tehtävänä nimenomaan olisi muuttaa ajattelumalleja ja yhteiskuntarutiineja. Sen sijaan, että tehtäisiin jopa kaltevan pinnan argumentointivirheen kautta yhteiskunnan tulevaisuusvisoita, niin tulisi löytää oikeita vastauksia [tiede.fi]. Ehkä taustalla on pelko – jopa aiheellinen pelko, epäonnistumisesta ja poliittisesta vastuusta, ilman mahdollisuutta saavuttaa merkittävää hyötyä.

Minä olen kauan kannattanut teollisuuden kehittämistä globalisaation sijaan. Seuraavassa lainauksessa lainaan itseäni vuodelta 2013.

”Niinpä niin, palveluyhteiskunta on vain idealistista haihattelua, jossa ei ole oikein järkeä. Paljon järkevämpää olisi kehittää teollisuutta, jolloin esimerkiksi energia tuotettaisiin edullisella aurinkoenergialla jne. Miestäni ainakin jotain on pielessä, jos työttömien ja melkein työttömien määrä kasvaa. Sehän on hukkaan heitettyä potentiaalia. Markkinatalous kuitenkin pakottaa toimimaan kilpailukykyisesti. Enää ei voida turvautua kotimaiseen kysyntään, vaan haastetaan täältä epäkilpailukykyisestä alueelta meidän teollisuus Saksan, Kiinan, Yhdysvaltojen ja muiden talousmahtien kanssa.” Tuppu L 2.0 [tiede.fi2]

Niinpä niin, mikä sitten olisi avuksi. Minun mielestäni tilanne on muuttunut paljon paremmaksi viimeisen reilun 4 vuoden aikana, itse olen mm. suorittanut DI-tutkinnon sen ajan sisällä [CV2016]. Jopa yllätyin, että esittämästäni kritiikistä ei ole sen pidempi aika, niin paljon kuin sen ajan sisällä on tapahtunut ja muuttunut omassa elämässäni. Täten olen optimistinen, että asiat saadaan kuntoon, meidän yhteiskuntamme on hyvin ketterä. Ehkä yhtenä perimmäisenä syynä on meidän huono asemamme maailman markkinoilla, joten meidän on pitänyt aiemminkin reakoida käytännön pakosta vientiteollisuuden muutoksiin. Toisaalta alkuperäinen kritiikkini kohdistui erityisesti siihen sanomaani mielettömyyteen ja ristiriitaan, että samalla kun koulutetaan insinöörejä, niin nähdään teollisuus jonkinlaisena historiallisena asiana. Olen myös kritisoinut vahvasti maatalouden näkemistä taantuvana alana, koska uskon maatalouden olevan nimenomaan kehittyvä ala tulevaisuudessa. Valtavaa potentiaalia uskoisin olevan, kunhan vain joku nero saisi muutokset suoritettua vanhoihin turvallisiin rutiineihin.

Kuva 3. Normipäivä töissä.

Kuka siis suorittaisi meidän uudituksemme. Parasta varmasti olisi, jos meidän omasta maastamme saisimme jonkun, joka hoitaisi asioita paremmaksi. Mutta olen myös hyvin optimistinen Elon Muskin suhteen, hän on kiinnostunut Vaasasta tulevan Gigafactoryn sijoituspaikaksi valinnan myötä. Laitos tulee tuottamaan tulevaisuuden sähköautoille akkuja. [afterdaws, gigafactory.fi]

Kuva 4. Elon Musk Tesla-auton edessä Kaliforniassa vuonna 2011. [wiki]
Minä kunnioitan ja arvostan Elon Muskia. Hän on homo sapiens (käytän neutraalia muotoa, koska minua on syytetty naisvihaajaksi), joka on toiminut todella luotettavasti, kehittämällä mm. PayPal-järjestelmän, joka on korjannut USA:n pankkijärjestelmää vaivaavat ongelmat kyseisellä järjestelmällään, jota käytetään nykyään hyvin paljon myös Suomessa. Bill Gates sai aikoinaan journalisteilta vihaista palautetta julkisesti, koska hän kritisoi USA:n pankkijärjestelmiä vanhanaikaisiksi [bloomberg]. Itse olen käyttänyt PayPal’ia satoja kertoja, aina toiminut täydellisesti. Työkaverin kanssa keskustelun myötä yhdessä tultiin käsitykseen, että Elon Musk on ehkä tämän hetken merkittävin teollisuusnero [Absent. 2017-05-19]. Muskin viimeisin saavutus on se, että hän on saanut raketin ensimmäisen vaiheen laskeutumaan ehjänä ja uudelleen käytettävänä Maan pinnalle. [guardian, SpaceX, Tesla]

Kuva 5. Tuntemattoman ihmisen sanonta.

Itse uskon, että Suomessa on kulttuurissa tietty vika, joka rajoittaa hyvää johtajuutta. Suomessa on sanonta: Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.”, kun taas Yhdysvalloissa sanotaan: ”Shoot for the moon. Even if you miss, you’ll land among the stars.” Ylipäätänsä Suomessa ei hyväksytä epäonnistumista, sellaiseen ihmiseen ei luoteta. Sen sijaan Yhdysvalloissa asenne on, että jos ei ole tehnyt koskaan konkurssia, niin ei ole hyvä johtaja. Ehkä ohjelmistoprojektiakaan ei saisi mielellään palkata johtamaan henkilöä, joka ei ole itse kertaakaan täydellisesti tyrinyt projektia? Epäonnistumisen pelko ja siitä seuraava varovaisuus on huono piirre meidän kulttuurissamme?

TT: ”Konepajat pääsivät kasvun imuun:”Näin kovaa koneet eivät ole käyneet kymmeneen vuoteen””

TT: ”Euroopan ensimmäinen hybridirekka tulee Suomesta – tehoa 850 kW ja vääntöä yli 5000 Nm”

Piti taas mussuttaa mustalle listalle WordPress-kräkkeristä, josta nyt jäi IP-osoite 91.200.12.49 tilastoihin.

Henkilöesittelyssä Bill Gates

Kukapa ei tuntisi maailman rikkainta ihmistä Bill Gatesia. Ihmisillä on hänestä monenlaista mielipidettä, vaikka ei henkilökohtaisesti häntä tuntisikaan. Itsekin olen lukenut hänen kirjansa Valtatie tulevaisuuteen. Häntä kritisoidaan monista asioista, mutta osa niistä on myös aiheetonta. Toisaalta häntä myös arvostetaan, maailman rikkaimmaksi tuleminen normaalista perheestä on sinällään hyvä saavutus.

Kuva 1. Bill Gates New Mexicossa vuonna 1977. Yhdysvalloissa Interstate on perinteinen pyhiinvaellusmatka. Hieman myös kuten vaaleaihoiset muuttivat Saharan pohjoiselle puolelle 100 k – 60 k vuotta sitten, tai kuten seuraava valtatie sitten Marsiin. Kaliforniassa on nykyisin paljon kehittyneemmät ihmiset kuin Suomessa. [TD2]
Miten hän sitten kartutti omisuutensa? Hänellä oli lapsena mahdollisuus päästä tietokoneen ääreen koulun kautta, joka ei ollut siihen aikaa yleistä. Hän oppi käyttämään BASIC-kieltä hyvin, koska kyseessä on etenkin opetuskäyttöön suunniteltu ohjelmointikieli, joka Microsoftin myötä tuli hyvin yleiseen käyttöön yritysmaailmassa. Hän myös nuorena tutustui mikroprosessoreihin heti niiden alusta asti. Hän perusti kaverinsa kanssa yhden maailman ensimmäisistä ohjelmistofirmoista. Hänen ensimmäinen tuotteensa oli 4K BASIC -kehitysympäristö eli IDE. Microsoftin BASIC on ollut käytössä myös mm. Commodore 64 -kotitietokoneessa. 4 kt on vähän, yhtä paljon kuin pienin mahdollinen tallennustila kiintolevyllä eli yhden levylohkon verran.

Miljonääriksi Bill Gates tuli ostaessaan Dirty Operating Systemin eli MS:n nimeämänä Disk Opertaing Systemin, jonka he saivat hyvilla rojalteilla myytyä IBM-PC:lle. Gatesin isä oli oikeusoppinut, jonka seurauksena ehkä osittain kävi niin, että IBM-PC -mikrotietokoneiden valmistus levisi IBM:n hallitsemattomaksi. [youtube/PoSIBM]

Maailman rikkaimmaksi mieheksi Gates tuli Windowsin myötä, joka oli laajennus DOS-käyttöjärjestelmälle. Windows mahdollisti graafisen käyttöliittymän käyttöjärjestelmään. Itse graafinen käyttöliittymä on Xeroxin kehittämä alunperin. Oikeastaan Jobs ei siis keksinyt sitä, vaan sai sen Machintoshiinsa kyseiseltä yritykseltä. [youtube/PoSXerox]

Käsittääkseni eniten Gatesi on saanut kritiikkiä siitä, että hän on kaupallistanut ohjelmistot. Microsoftin bisnes on paljolti perustunut muiden saavutuksilla, eivätkä oikeat henkilö ole aina saaneet ansaitsemaansa kunniaa. Tämä kritiikki on alkanut jo siltä ajalta kun Microsoft perustettiin. Microsoft sai niin paljon oikeuskanteita kateilta ja rahanhimoisilta, että siitä tuli jo kansallishuvi. Micorosoft suostui jopa muuttamana käsitteen invalid vammaisen pyynnöstä, koska väitti Windowsin kohdistaneen sen nimenomaan häntä kohtaan loukkaavasti. Sitten käsitteestä korruptoitunut ei ole kukaan valittanut, että se olisi ollut kenenkään mielestä loukkaava käsite lukukelvottomalle tiedostolle. [GatesOpenLetter]

Kuva 2. Microsoftin henkilökunta loppuvuodesta 1978.

Myös se ärsyttää monia, että Microsoftin tuotteet ovat suljettuja, kuten myös mm. Applen ohjelmat. Tämä aiheuttaa sellaisen tilanteen, että kukaan ei oikeasti tiedä, että mitä tietoja ohjelmat lähettävät käyttäjän tietokoneelta. Monet uskovatkin, että isot ohjelmistoyhtiöt ovat kaikista suurin tietoturvauhka tietokoneen käyttäjälle. Monet ihan viralliste ohjelmat lähettävät jatkuvasti tietoa käyttäjän yksityistiedoista San Fransicon Piilaaksoon. Vai jonnekin muualle? Miksi? Kehittämään käyttökokemusta?

Ehkäpä ensimmäinen Bill Gatesin TV-haastattelu

Gates ja Jobs viimeisessä yhteishaastattelussa

Gates syö ranskalaisia ja piirakkaa

Bill Gates and the Quest for Sustainable Energy

Elon Musk & Bill Gates On The Threat of Artificial Intelligenc

Gates Foundation

What Cowboys Can Teach Us About Feeding the World

Viinaralli

Suomessa on hyvin tiukka päihdepolitiikka, johon kuuluvat Alkon monopoli ja kova verotus. Itse en koe tätä välttämättä kovinkaan hyvänä asiana, kuten ongelmat myöntävät monet. Kovaa verotusta usein perustellaan kansanterveydellisillä syillä. Mielestäni se perustelu on varsin ontuva. En kyllä ihan täysin myöskään ymmärrä sen verotuksellistakaan hyötyä. Tämä on Suomessa saavuttanut jo koomisia piirteitä.

alcoexpress
Ihmisillä on kova tarve Suomessa saada halpaa viinaa ulkomailta.

Kokoomuksen nuorisojärjestössä ihmeteltiin, että laivayhtiöt saavat satojen miljoonien tuet, samalla kun valtio menettää paljon verotuloja ulkomaille tuontiviinan takia. Aihe on todella mielenkiintoinen, pitää hämmästellä, että onko tämä tilanne saavutettu jonkinlaisella lobbauksella, vai onko kyseessä ollut jopa jonkinlaista korruptiomaista toimintaa. Suomi on kieltämättä strategisesti varsin syrjäinen alue. Täällä siis korkea verotus on monelta osin perusteltavissa, koska tuontia on helpompi rajoittaa kuin joissain muissa isompien talouksien lähellä. Laivaliikenteen tukeminen on myös järkevää, koska tällä hetkellä se on Suomelle merkittävä asia, jos haluaa päästä liikkumaan naapurimaihin. Nämä kaksi asiaa ovat kuitenkin hyvin vahvasti ristiriidassa. Asiaan ei myös tunnuta puuttuvan.

Suomi on siis nykyään osa EU:n kauppaliitto EMU:a, joten me olemme sopineet näiden maiden kanssa vapaakauppa-sopimuksen. Kyseinen sopimus käytännössä tarkoittaa, ettei näiden maiden välillä tullata tuontia. Samalla katoaa kuitenkin miljardien verotulot, vaikka vapaakauppa on tämän globaalin talousajattelun kannalta järkevää, kunhan siihen kaikki sitoutuvat. Tilanne on ollut erilainen aikana, jolloin raha oli arvopaperi, jonka arvo oli sidottu suoraan metallin sijoitukseen. Punnalla sai paunan hopeaa keskuspankin holvista. Newton oli keskeinen henkilö Britannian siirtämisessä kultakantaan. Nykyisen talousajattelun kannalta tämä luo paljon ongelmia, vaikka tietysti setelitalouteen siirtyminen oli järkevää, kun ei tarvinnut kantaa arvometalleja. Suomessakin (monessa muussakin maassa) oli arvometallista lyödyt taalarit käytössä. Ongelmana näillä oli, että talouskasvu aiheutti deflaatiota, koska rahan määrä ei ollut helposti kasvatettavissa. Nykyisin deflaatiota pidetään pahana asiana. Samoin feodalistiseksi kutsutun vanhemman talousajattelun mukainen kova tullaus on menettänyt merkityksenä, koska nykyään raha ei ole enää sidottu mihinkään, vaan se on kelluva ja sitä voi painaa lisää deflaation estämiseksi. Deflaatio/inflaatio ja korko kulkevat lähellä toisiaan. Nykyään EURIBOR on jopa negatiivinen, mutta en keskity siihen tässä. Nykyisen ajattelun mukaan kuitenkin vapaakauppa on tärkeää.

Vaikka Suomi on sitoutunut nykyisen talousajattelun mukaiseen EMU-sopimukseen, niin silti tullauksella saavutettaisiin hyötyä, jos me voisimme sen tehdä yksipuolisesti. Viennistämme ei siis tullattaisi, mutta tuonnista tullattaisiin. Tällainen sopimus olisi meille hyvä, mutta luonnollisesti sellaisen sopiminen ei hyödyttäisi muita, niin käytännössä sellainen olisi jotain uskomatonta. Suomi onkin saanut usein sanktioita, koska meillä on tehty hyvin paljon erilaisia päätöksiä, joita EU pitää tullauksena. Tunnetuin esimerkki tästä on yksityisten tuontiautojen autoverotus. Suomi on saanut siitä usein tuomioita, koska käytetyn auton ostoarvon tasoinen autovero on heidän tuomioistuimensa mukaan tullausta. Suomen tulli on tätä asiaa usein muokannut ja muutellut, mutta päätös on ollut aina sama. Tuontiautoista ei siis saisi ottaa arvon mukaista vero maahantuodessa. Suomelle kyse on miljardeista, samoin myös esim. Saksalle. Tietysti juridisesti kyse on mm. Suomen hyväksymästä sopimuksesta ja sen noudattamisesta.

Autojen lisäksi myös alkoholi on Suomessa kuin aivan erillinen myyntituote, siihen ei tunnu pätevät normaalit sopimuksen ja muut. Asiaa on usein muuteltu, että pitääkö lähettäjän järjestää toimitus vai onko tehtävä ostajalla. Luonnollisesti alkoholiveroa ei halua maksaa myyjä, sen kummemmin kuin lähettifirmakaan, mutta ei sitä usein halua maksaa maahantuojakaan. Usein tilanne on mennyt hyvinkin monimutkaiseksi ja byrokraattiseksi. Joskus on jopa kadonnut tilattuja tuotteita ja paljon niitä lojuu Tullin varastoissakin. Nykyisin on joku ohjeistus, että niin paljon saa tuoda maahan kuin raavas mies jaksaa kantaa tai jotain. Aiemmin mm. Gourmondo on tuonut Suomeen alkoholijuomia, mutta se on loppunut jo vuosi sitten. Sen sijaan suoraan toimittajilta saa, mutta varmojen tietojeni mukaan myös Alcoexpressin kautta ostamalla tuotteet tulevat ongelmitta kotiovelle asti. Ostajalle tietysti tärkeintä on, että saa edullista alkoholijuomaa. En tiedä tämän tarkemmin asiasta, jännityksellä saa odottaa miten asiat etenevät. Onhan tässä monta lusikkaa sopassa, josta olen jo ihan sekaisin.