Korona-ajan pojat

Meillä Suomessa on uudet kuntavaalit sunnuntaina 18.4.2021. Edelliset kuntavaalit olivat vuonna 2017 eli neljä vuotta sitten. Itse osallistuin edellisiin kuntavaaleihin, jolloin olin Vihreiden ehdokkaana Seinäjoella [1]. Koen, että taas tänä vuonna on aihetta osallistua uudestaan kuntavaaleihin.

Uusi normaali

Tulemme tämän kertaisissa kuntavaaleissa käymään vaalit koronan keskellä, joka heijastuu monella tavalla epäsuorasti kampanjointiin. Koronan seurauksena koko maailma yhdessä vaatii ratkaisuja tämän hetkiseen tilanteeseen, jota ei varmasti kukaan olisi osannut ennustaa vuosi sitten. Onneksi omaan elämääni tämä ei ole vielä vaikuttanut juuri mitenkään, mutta ymmärrän muita.

Asioilla on kuitenkin kaksi puolta. Sen lisäksi, että me kohtaamme tämän ongelman, niin samalla saamme uusia mahdollisuuksia. Näihin mahdollisuuksiin tulee tarttua, samalla kun lievennämme ongelmia. Meillä on siis mahdollisuutta kääntää asia voitoksi, ei vain torjuntavoitoksi. Nyt ihmiset tiedostavat ongelman, joten perustavanlaatuisten muutoksien ajaminen läpi on helpompaa kuin pitkään aikaan.

Unohdetut pojat

Usein poikien odotetaan selvityvän kuin aikuiset tilanteesta, joka on jopa aikuisille haastava. Tätä virhettä ei mielestäni tulisi tehdä tässä tilanteessa, vaan ymmärtää sellaisen ajattelun haitallisuuden jopa yleisen edun nimissä. Itsekin olen kärsinyt mielenterveysongelmista [8]. Kun olin 13 vuotias, niin veljeni hirtti itsensä. Vuotta aikaisemmin isoisäni kuoli, vuosi itsemurhan jälkeen oma isoäitini kuoli. Veljen kuolema oli traaginen tapahtuma, isovanhemmat kuolivat luonnollisesti. Suomalaisella yhteiskunnalla ei ollut tarjota minkäänlaista apua tai tukea minulle.

Lasten ja etenkin poikien asia on minun osaltani keskeinen vaaliteema, jota pyrin korostamaan. Pojat jäävät usein pimeään kulmaan, eivätkä näy kuin vasta pidemmän aikavälin päästä. Oman ikäluokkani unohdetut suomalaisen yhteiskunnan pojat ja miehet ovat näkyneet negatiivisesti mediassa tämän vuosituhannen alkuvuosina, onneksi ovat näkyneet edes silloin. [7]

Suomalaisen yhteiskunnan tulisi olla sellainen, että vaikka kenellä vain olisi oma käsiase, niin sen käytölle ei olisi tarvetta. Eikä myöskään itse tehdyille naulapommeille, joissa on kotitekoinen lannoiteräjähde. Sellainen oli Myyrmannin itsemurhaiskussa, jossa 19 vuotias mies Gerdt aiheutti suurta tuhoa. Kyse on vain jäävuoren huipusta, mutta näkyvä sellainen – kuvastaen hyvin poikien ja nuorten miesten ongelmaa ja riittämätömyyttä yhteiskunnassamme. [5]

Mielenterveyshoidossa tulisi siirtyä kohti lääkkeettömiä hoitomuotoja, kuten esimerkiksi psykoanalyysiin ja psykoterapiaan. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että mielenterveyshoidon tulisi lähteä potilaasta itsestään. Liikaa painotetaan ulkoisen tarkkailijan näkemystä hoidon etenemisessä, kuten psykiatrin havaintoja ulkoisesta käytöksestä. Hoidon etenemisen arviointi pitäisi tulla potilaalta itseltään, potilas saisi itse pisteyttää oman vointinsa. Joskus potilaalta voisi kysyä: Miten voit?

Kohti kestävää kehitystä

Energiapoliittisesti tilanne etenee parempaan suuntaan. Tuulivoiman osuus on kasvanut kymmeneen prosenttiin sähköntuotannosta. Tuulivoimasta on tullut kannattava ja jopa paras sähköntuotannon muoto Suomessa. Se kasvaisi jopa yli 70 %:iin, jos kaikki suunnitellut tuulivoimahankkeet toteutettaisiin. [3]

Moni on etenkin Seinäjoen alueella hyvin huolissaan turvetuotannosta. Tuulivoima ja turvevoima eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan tukevia sähkötuotannon muotoja. Tuulivoima leikkaa suoraan ulkomaisen energian osuutta. Lisäksi tuulivoima tuo vuokratuloja, ollen jopa erinomainen vuokranmaksaja harvaan asutuilla alueilla. Tuulivoiman rakennus- ja ylläpidossa tulee pitää mielessä koko tuotantoketjun kotimaisuusaste.

Itse olen erittäin iloinen, että Haukinevalle on tulossa uusi aktiivihiililaitos [2]. Se tuo uutta työllisyyttä alueelle, jonka elinkeinotilanne on heikolla mallilla. Miksi teollisuus Seinäjoen alueella ei voisi olla esimerkiksi tuulivomaloiden valmistusta [4]? Seinäjoen alueella on hyvin vahva metalliteollisuuden osaaminen ja yrittäjähenki. Mitä puuttuu?

Asun Tampereella kaupungin keskustassa, jossa on sellutehdas. Toivoisin joskus näkeväni päivän, jolloin kyseinen piipusta nouseva hiilidioksidi otettaisiin talteen ja käytettäisiin polttoaineen valmistukseen. Silloin suomalainen selluteollisuus siirtyisi hiilineutriauliudesta hiilinegatiiviseksi eli kohti kiertotaloutta. Se korvaisi esimerkiksi tieliikenteen fossiilisia polttonesteitä, joiden korvaaminen muilla uusiutuvilla energiamuodoilla on erittäin haastavaa. [6, 9]

REFERENSSIT

[1] Tuppu.fi: Kuntavaalit 2017
[2] Seinäjokinen: Vapo Oy:n Seinäjoen Haukinevan aktiivihiililaitokselle ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa
[3] SalkunRakentaja: Tuulivoiman osuus kasvamassa yli 70 prosenttiin Suomen sähkönkulutuksesta
[4] Fonecta: Tuulivoima + Seinäjoki
[5] YLE: Myyrmannissa räjähtänyt pommi tappoi seitsemän ihmistä vuonna 2002
[6] MustRead: Teknologia hiilidioksidin talteenottoon on jo olemassa, mutta tuleeko siitä kannattavaa?
[7] Tuppu.fi: Oman ikäluokan miehet
[8] Tuppu.fi: Yksinäisyys
[9] Tuppu.fi: Ilmasta öljyä