Ismit ovat ahdasmielisyyttä

Edellisessä artikkelissani sorruin liian subjektiiviseen ajatteluun, ”silver bulletteja” ei ole olemassa. Ihmiset usein ajattelevat jonkin asia tai aatteen olevan erinomainen ja ainut vaihtoehto. Se ajattelu on kuitenkin todella väärin, mielestäni se kertoo ahdasmielisyydestä. Kuitenkin usein monessakin asiassa on paljon positiivista, se vain vaatii, että perehtyy erilaisiin asioihin. Jos pienessä piirissä keskustelee, niin paljon jää asioita huomaamatta. Itse opin paljon kuntavaaliehdokkaana, kun jouduin juttelemaan n. 1000 ihmisen kanssa vaalimainoksia jakaessani.

Kuva 1. Eläinkokeella on todettu vastaava asia, joka ilmenee myös samoin ihmisten toiminnassa.

Etenkin ohjelmia kehittäessä ja aiempien koodeja lukiessa usein suurin kysymys on, että miksi jotain on tehty. Ongelma ei siis ole siinä, etteikö kykenisi ymmärtämään, että miten ohjelma koodien perusteella toimii sillä hetkellä. Täten koodin kommentoinnissa tulisikin usein vastata kysymyksiin, jotka tulevat henkilölle mieleen, joka ei ole koskaan aiemmin ohjelmaa kehittänyt. Ohjelmien kommentointi onkin asia, joka tulee vain kokemuksen kautta. Ehkä vastaavat kommentit työssä voisivat olla aiheellisia muillakin aloilla, kun tehdään asioita? Voisi katsoa sitten kommenteista, että miksi 50 vuotta aiemmin joku on tehnyt asiat näin? Tyyliin: ”Päin vittujahan tämä juttu taas tehtiin töissä tältä osin, mutta asiakas nyt halusi itse paskaa.”

Kuinka moni nyt tänään koulujen päättymisen yhteydessä, lasten laulamaa Suvivirttä kuunnellessa tietää, että kyseessä on vuosisatoja vanha perinne. Suvivirren juuret ovat perinteenä ajasta, jolloin kolmannes suomalaisista kuoli nälkään ja puutostilojen kuormittamina kulkutauteihin. Laulu on siis oikeasti todella surullinen, mutta yli kymmen sukupolven takainen nyyhkiminen periytyy sukupolvelta toiselle, vaikka eivät enää itsekään tiedä, että miksi niin toimivat. [huuska]

”Jo joutu armas aica
Ja Suwi suloinen
Joll caunist caiken paican
Caunista cuckainen.
Nyt armas Auring meitä
Taas lähte lähemmäx
Hän kuolleet hauto heitä
Jäll teke eläwäx.

Ne nijtyn cuckat corjat
Ja Laiho laxosa
Nijn ylpiät Yrtti tarhat
Puut wehriät werasa
Ne meillen muistuttawat
Suurt hywytt’ Jumalan
Jong caick ain nähdä saawat
Juur ymbär Wuoden ain.” -Suvivirsi

Minun mielestäni on oikein hyvä muistuttaa aina siitä, että miten rankkaakin meidän maassamme on joitain sukupolvia sitten ollut. Nykyään ei enää vanhempien tarvitse kokea sitä, että vauva kuolee syliin, kun äiti ei kykene aliravitsemuksen takia tuottamaan maitoa lapselle.

Usein sodat ja kriisit ovat kuitenkin tehneet ihmisistä paljon valmiimpia muuttamaan aiempia toimintamallejaan, rauhan aikana ihmiset eivät uskalla toimia yhtä vastuullisesti, koska epäonnistumisen pelko on suurempi kuin esimerkiksi nälänhädässä. Mielestäni on hieman noloa, että Teslan perusti ohjelmistosuunnittelija, vaikka autoteollisuudella olisi ollut vuosikymmeniä aikaa tehdä vastaava asia.

Seuraavassa videossa on eräs Chevroletin opetusvideo vuodelta 1935 eli 82 vuoden takaa. Minusta on hieman surullista, että kyseinen opetusvideo voisi mielestäni olla sisällöltään AMK-insinöörin esitelmöimänä vuodelta 2017, jopa kestoltaan ja mitenkään esitelmään liittymättömine videoineen. Ainastaan vanha länkkärienglanti tekee asiasta vanhentavan kuuloista. Sentäs revolveritaistelut kaduilla puuttuvat esitelmästä. Eikö nykyään metallialalla ole vastaavaa kykyä kehittyä? Pitääkö ohjelmistosuunnittelijoiden suunnitella autoja?

Projekti-malli ja suunnitelmatalous ovat kaksi yhtä huonoa keksintöä, joissa unohdetaan ihmiset ja elämän realiteetit. ”Vesiputousmallia pidetään huonona lähinnä siksi, että uskotaan olevan mahdotonta suunnitella täydellisesti etukäteen mitään suurempaa ohjelmistoa siten, ettei aiempiin vaiheisiin tarvitsisi palata.” –Wiki

Stack overflow: ”What is the best comment in source code you have ever encountered? [closed]”

91.200.12.49
192.187.98.43

Ohjelmistoala ei hyväksy perinteistä projektimallia

UML on mitä mainio tapa mallintaa melkein mitä vain, kuten seuraava kuva 1 osoittaa. Tämän mallinnustavan oppiminen ei vaadi edes ymmärrystä ohjelmoinnista, kuka vain halutessaan oppii tekemään näitä. UML:n mallinnustavalla voi suunnitella jopa arkielämänsä toimintaa, jos välttämättä haluaa. Tietokone on vain tekninen apuväline, joka auttaa arkielämän ongelmissa.

Kuva 1. Information flow diagram  (Google Translate: tiedonvaihtokaavio) UML’lla tehtynä. [UML-diagrams]
Usein ihmiset kuvittelevat, että enemmistö asiantuntijoista on oikeassa. Esimerkiksi, että tuhannet tietotekniikan tohtorit oikeasti tietävät, että mistä he luennoivat. Todellisuudessa viimeisen 10-20 vuoden aikana on vasta kunnolla oivallettu, että aiemmat opetukset ohjelmien suunnitteluun ovat olleet sitä enemmän pielessä, mitä enemmän on aiheeseen perehtynyt. Tämä on jopa johtanut DI-koulutuksen käyneiden halveksuntaan IT-alalla, mitä sen koulutuksen ei pitäisi aiheuttaa.

Kuva 1. Näin nykyään opetetaan perinteinen projektimalli.

Monet maallikot syyttelivät, etteivät ohjelmistokehittäjät ollenkaan tajua ihmisiä, vaan ajattelevat vain ohjelman toimintaa. Todellisuudessa nämä ohjelmistosuunnitteluun perehtymättömät olivat oikeassa, se on nykyään yleisesti myönnetty asia. Lobotomia-hoitoja tehneetkin luulivat aikoinana, että aivojen silpominen parantaa mielenterveyttä. Ehkä hekään eivät vain nähneet tekojensa seurauksia, jauhoivat vain paskaa kahviossa ylimielisenä. Ehkä hekin sitten lopulta ymmärsivät, asiasta vain vaiettiin. Kyseessä on oikeastaan jopa tabu nykyajan teknillisissä yliopistoissa.

Miksi Olkiluoto 3 ei onnistunut? Olisiko kyse vesiputous-mallista? Maailman tehokkain generaattori, nopeasti, halvalla ja avaimet käyteen -periaatteella? Mitä tuli?

Seuraavassa videossa esimerkki ”Olkiluodosta ketterällä” menetelmällä, joka ei ehkä edes sopisi sellaiseen projektiin. Oikeastaan Natsit olivat aikoinaan ketteriä, heidän malliaan sanottiin salamasodaksi.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin, perinteistä projektimallia puolustetaan tietyissä tilanteissa.  Se on yleensä tunnettu tehokkuudestaan, jos tehdään tuttuja järjestelmiä. Toisaalta ketterät menetelmät vaikeuttavat projektin henkilövaihdoksia, perustuen yleensä hyvään luottamukseen henkilöiden välillä. Perinteinen malli on myös hyvä henkilölle, joka ei ole erityisen omatoiminen tai haluaa tehdä työtä omaa tahtiaan. Ketterissä menetelmissä tulee voida luottaa siihen, että jokainen on motivoitunut ja pysyy tahdissa mukana.

Tieto lisää tuskaa

Mitä enemmän oppii, niin sitä vähemmän tuntuu ymmärtävän. Tämä pätee ainakin todella hyvin, mitä enemmän olen tietotekniikkaa opetellut, erityisesti ohjelmointia. Monet aiemmat käsitykseni siitä, että asiat ovat tietotekniikassa niin kuin pitää, niin voi mielestäni täysin unohtaa. Pahinta on, että ongelmiin ei ole hyvää ratkaisua.

Ohjelmoidessa itse olen tullut siihen tulokseen, että en ikinä eläissäni kehitä mitään ohjelmaa muulla koneella, kuin se joka minulle on siihen tehtävään annettu. Ikinä en lataa mitään sellaista ohjelmaa, joka ei ole alkuperäisestä lähteestä. Ikinä en käy millään muulla sivulla kuin sillä, jotka liittyvät työhöni. Vältän ylipäätänsä tekemästä mitään ylimääräistä. Valitettavasti tämä ei riitä.

Olen tätä blogiani nyt ylläpitänyt, niin pelkästään tämän osalta olen järkyttynyt, että miten paljon kaikenlaista paskaa tulee jatkuvasti ympäri maailmaa. Vielä järkyttyneempi olen siitä, että ei voi luottaa edes virallisiin tahoihin, kuten käyttöjärjestelmien kehittäjiin tai selaimiin. Molemmat niistä lähettävät käyttäjän yksityisyystietoja ulospäin. Käyttöjärjstelmissä on myös tahallaan tehty takaportteja, jotta vakoilupalvelut voivat niitä käyttää, uskoisin. Viimeksi paljastunut NSA:n käyttämä aukko on ollut Windows XP -käyttöjärjestelmästä asti eli vuodesta 2001 eli 16 vuotta.

Olen oikeasti pian sitä mieltä, että Windows 95 on ehkä kaikista tietoturvallisin käyttöjärjestelmä, etenkin kun sitä käyttää hikimodeemilla. Jos joku urkintajuttu tulee, niin koko käyttöjärjestelmä yksinkertaisesti kaatuu. Ehkä Bill Gates oli oikeassa? Olen nykyään sitä mieltä, että tietokoneen tulisi kaatua, jos esimerkiksi ajurit toimivat väärin. Ihailen Gatesia myös siitä, että hänen työkaluillaan tehdyt ohjelmat voidaan päivittää nykyaikaan, alkaen 4K-basicin koodeista QBASIC-ohjelman avulla. Gates sai jopa normaalit käyttäjät eheyttämään magneettiset tallenteet, kuinka moni IT-ammattilainen muistaa  tehdä sitä säännöllisesti enää nykyään, vai odottavatko he vain tiedon häviämistä bittiavaruuteen? Gates oli aikaansa edellä oleva nero.

Valitettavasti minä uskon vakaasti, että suurin osa maailman poliiseista on korruptoitunut ja mädäntynyt niin läpeensä, että kehitävät omia haittaohjelmia. Ei niitä yksityiset ihmiset kehitä, vaan julkiset tahot maksavat miljardeja haittaohjelmien kehittämisestä.  Valitettavasti pelkään, että se on todellisuus nykyään, rikolliset johtavat tietoturvaa. Eivät lapset tee USB-tikkuihin autorun.inf -skriptejä, vaan ne ovat peräisin ison budjetin organisaatioista.

Varo, vanhemman Windows-version käyttäjä – Microsoft julkaisi uudelleen tietoja urkkivat päivitykset Windows 7:lle sekä 8.1:lle
BBC: Massiivinen verkkohyökkäys paljastui Lähi-idässä
Yli 900 miljoonaa Android-laitetta altistunut haittaohjelmalle – Suomalaisasiantuntija: Vanhojen puhelimien tiedot ehkä vaarassa
NSA:lta eivät keinot lopu – pääsee myös tietokoneisiin, joita ei ole kytketty verkkoon
Suomessa tuhannet nettimodeemit saastuneet – Näin poistat haittaohjelman
Virus keskeytti tuotannon – automaatiolaitteet suojassa?

Jopa mikropiireistä on löytynyt rautatason vakoiluohjelmia.

Suomen posti kansainvälinen häpeä

Suomessa on hyvin tunnettua, että postin saapuminen Suomeen kestää kuukauden. Itse olen ajatellut lapsenomaisesti, että syynä olisi kuljetusmatka ja vika Kiinassa. Toivottavasti kukaan muu ei ole ajatellut näin väärin, tämä mielikuva on täysin virheellinen.

Tämä ongelma ei siis ole ainoastaan Kiinassa, vaan Kuvassa 1 olevan viestin mukaan vastaava ongelma postiliikenteessä koskee myös japanilaista postia.

Kuva 1. Japanilaiselta saamani viesti.

Samoin ongelmia on ollut myös Postin uudelleenlähetyksessä, jossa oman isäni B-osoitteessa ollut posti lähetettiin minulle osoitemuutoksen jälkeen, kun itse asuin A-osoitteessa.

Posti ei tunnista kansainvälisesti mm. Yhdysvalloissa, Aasiassa ja Israelissa olevia kirjekokoja, vaan pitävät niitä paketteina, koska ne ovat tuuman liian pitkiä! Tosin se pituuskaan ei sinällään edes ole ongelma, koska ne kirjeet ovat yleensä tarkoitettu taitettavaksi päistänsä. [youtube]

Kuva 2. Tähän loppuu postin käsityskyky konelajittelun osalta globaalissa maailmassa.

Luulisi, että kaikki asiat olisi selvitetty ennen kuin tehdään jotain järjestelmiä Suomen Postille. Onko siellä Postilla näitä asioita tekemässä yhtäkään insinööriä, taikka missä heidät on koulutettu? [antalis]

”Nynynynynyy, ömömömööö. Eikö kaikkialla käytetäkään näitä meidän speksaamia B4-kirjeitä maksikokona? Mussun mussun.” -80 k euron kk-palkkalaisen postin pomon mussutus

Halutaanko me oikeasti täällä Suomessa sellainen maine kansainvälisesti, että me ei osata edes käsitellä lajiteltua postia maassamme kuukautta nopeampaa? Ei jumalauta!

IL: Anun postipaketti on tehnyt matkaa Turusta Helsinkiin jo 30 päivää – käynyt Liedossa 18 kertaa
Facebook: Suomen Posti – Paska laitos

Nuorissa on tulevaisuus

Nuoriin panostaminen on erittäin tärkeää. Itsekin kuntavaaliehdokkaana pidin koulutusta erittäin tärkeässä asemassa, mutta myös muut harrastusmahdollisuudet ja tapahtumat ovat tärkeitä nuorille. Läheskään kaikki tietotekniikkaa harrastavat lapset ja nuoret eivät välttämättä työllisty tietotekniikan pariin, mutta toivottavasti kiinostuneet löytävät itselleen sopivat alan, johon voi motivoituneesti kouluttautua ja työllistyä. Seuraavassa videossa Assembly 2015 vuoden voittajapeli.

Itsekin olin Assyilla kesällä vuonna 2015 ensimmäistä kertaa elämässäni. Usein oli tarkoitus käydä, mutta koskaan ei oikein ollut aikaa, matka olisi ollut pitkä ja ei ehkä sitten riittävästi kavereita mukana. Tosin välttämättä ei tarvitse osallistua itse tapahtumaan, vaan voi myös osallistua Boozemblyille tai muihin varjotapahtumiin. Seuraava video on Assemblyilta 2015 perjantaina klo 8:00.

Tietotekniikka on tietysti vain yksi harrastus muiden joukossa, tärkeintä olisi, että lapset ja nuoret löytäisivät sen oman juttuna. Jos minäkin valmistuin DI:ksi, niin siihen pystyy varmasti kuka vain muukin, kunhan on tarpeeksi tylsää, ja vähän kavereita.

Kuva 1. Sosiaalisesti rajoittuneet oli hyvä työelämäaiheinen sarjakuva. Toivottavasti nykyäänkin nuorille on jotain opettavaista luettavaa.

Teollisuusnero Henry Ford on harrastanut autokilpailua ja muuta vastaavaa. Hän oli kuitenkin liian tarkka, joten sai potkut töitä ja perusti oman yrityksen, jonka johdosta tuli maailman rikkaimmaksi ihmiseksi.

En yhtään vähättäle esimerkiksi kone- ja metallitekniikasta kiinnostumista, seuraavalla videolla on hyvä osoitus siitä, että ehkä moni nuori voi löytää siitäkin kiinnostavia ja motivoivia syitä harrastaa. Seuraavalla videolla on Corollan virittäjä Petri Hörkkö esittelemässä kiinnostavia saavutuksia osaamisestaan. [RoadTest!]

Konetekniikka on sikäli huono harrastus, että se vaatii paljon varallisuutta. Itselläni ei ainakaan ole sellaiseen varaa, mutta ihailen heitä, joilla on. Ehkä sitten kun minäkin olen rikas, niin voi harrastella autoja vapaa-ajalla. Tosin en kyllä ole varma, että kiinnostaisiko sillä iällä sitten vielä. Tietoteknikka sen sijaan on halpa harrastus, kunhan vain pääsee sihen sisälle. Älypuhelimet ja tabletit eivät itsessään opeta paljokaan, niitä osaa käyttää jopa kissa.

Nuorena Tiede-foorumilta luin jaakkofagerlundin juttuja, hän kun tiesi todella paljon monesta kiinnostavasta asiasta. Erityisesti hän oli kiinnostunut pommeista ja tiirikoinnista, josta jälkimmäisen seurauksena hän pääsi töihin Abloylle. Kemistien pommiharrastus sen sijaan kuoli pois Myyrmannin pommi-iskun seurauksena, joka on surullinen asia Suomen kemianosaamisen tulevaisuutta ajatellen. Suomi on ollut kemian osaamisessa jo tervanpolton ajoista lähtien maailman huippua, mutta ehkä se oli sen pommi-iskun hinta. [haittalevy, YL]

Blacklist: 192.187.98.43

Kesä on!

Nyt aurinko paistaa, linnut laulaa ja kukat kukkivat, voisiko kesä ihanammin alkaa. Lämpötila on käynyt 20 asteen tasolla, kymmenen asteen yli mennessä kasvit kasvavat. Vielä viikko sitten oli lunta ja tuiskutti, mutta nyt on aivan kirkas taivas, tuuli puhaltaa etelästä ja sää on ihan erilainen kuin aiemmin. Me olemme täällä vuoriston oikealla reunalla, niin tuuli liikkuu pääosin joko etelästä tai sitten kylämästä pohjoisesta, yleensä viikkoja yhtäjaksoisesti.

Kuva 1. Deal with it.

Itselläni menee oikein hyvin, saan olla töissä ja muutenkin on kaikki mukavasti. Puhutaan paljon, että uusi nousukausi alkaa taloudessa. Aiemmasta talouskuplasta on jo 20 vuota, joten talouden uusi nousukausi voi olla käsillä. Tällä kerta se tapahtuu uusiutuvalla energialla, joka tulee olemaan tämän talouskuplan henki. Lopputuloksesta ei tiedä vielä kukaan, sen päättävät osakkeenomistajat. Aina hekään eivät ole oikeassa, kuten Nokialle kävi. Itse jopa AMK-opiskelijana ymmärsin, että Elopin ottaminen Nokiaan oli kuin troijalainen tietokoneessa, joksi häntä usein nimitettiin.

Kuva 2. Melkein kuin suoraan Wikipediasta.

Ohjelmien kehittäminen on erikoista työtä, joka poikkeaa hyvin paljon monesta muusta insinöörityöstä. Ohjelman toiminta ei ole  puhdasta matematiikkaa. Ohjelmoinnissa matematiikka on vain looginen työkalu, jota hyödynnetään ohjelmien suunnitteluun. On olemassa binäärinen algebra eli boolean algebra, jolla voidaan laskea binäärilogiikkaa. Alkujaan tämä logiikka on peräisin 1800-luvulta, alkuperäinen kehittäjä oli matemaatikko George Boole (2. marraskuuta 1815 Lincoln, Lincolnshire, Englanti – 8. joulukuuta 1864 Ballintemple, Corkin kreivikunta, Irlanti), saamatta työstään ansaitsemaansa kunniaa omana aikanaan [wiki]. Hänen työtään ei pidetty edes matematiikkana, ehkä se ei sitä olekaan.

Kuva 3. Boolean algebran esimerkki, jossa sievennetään monimutkainen logiikkakytkentä yksinkertaisemmaksi. [adgefx]
Boolen algebra eli digitaalinen logiikka on yksi tärkeimmistä asioista tietotekniikassa. Kun vielä lisätään loogiset vertailulauseet ja hyppykäsky, niin niitä tapahtumia kuvaavaa koodia ajavaa konetta sanotaan mielestäni hyvällä omallatunnolla tietokoneeksi. Sellainen voidaan kolvata kasaan esimerkiksi transistoreista tai legoista. Niitä voi myös mallintaa ohjelmalliseti [logisim]. Seuraavassa videossa on hyvin esitelty, että miten nämä digitaaliset portit toimivat käytännössä.

Ohjelmasuunnittelu on perinteisesti ollut ohjelman toiminnan ymmärtämistä, mutta nykyään ketterään aikaan pyritään enemmänkin ymmärtämään asiakkaan tarpeita suunniteltaessa ohjelmaa. Kun on menetelmät, jossa asiakas, ohjelmoija ja myyntihenkilö puhuvat yhteisin käsittein, niin asioiden tekeminen oikein on helpompaa. Yhteinen ymmärrys siitä, että käyttöliittymässä näkyvä pieni muutos voi olla toiminnallisesti valtava, niin auttaa asioiden hoitamista. Käyttäjätarinoilla asian ilmaiseminen on helpompaa, asiakas oivaltaa itse, että miten iso muutos on, jos se vaikuttaa moneen käyttäjätarinaan. Yleensä ne myös kuvastavat sitä, jota asiakas oikeasti haluaa, vaikka itsekään eivät sitä tiedä.

Ohjelmoijalle on jopa parempi, että saa tehdä töitä oman osaamisensa mukaan. On lukematon määrä tapoja tehdä asiat oikein, asiakasta ehkä kaikista vähiten kiinnostaa koodaustyylit. Eikä aina edes muita ohjelmoijia kiinnosta koodi, ennen kuin he itse joutuvat sen kanssa tekemisiin, jonka jälkeen koodin kirjoittaminen väärällä käyttöjärjestelmällä on jo itsessään virhe.

UML-luokkakaavion noudattaminen eli nykyaikainen olio-ohjelmointi mahdollistaa sen, ettei pysty kirjoittamaan spagettikoodia. Jos mistä tahansa kohtaa ohjelmaa lähtee liikeelle, niin ei saa päästä tekemään silmukoita, rekursio poikkeuksena. Hieman kuin tieverkoston jokaisesta pisteestä lähdettäessä pitää päätyä umpikujaan, poikkeuksena ”ympäri ympäri…”-liikenneympyrä. Jokainen lukija varmasti huomasi heti, että kuvasin Tampereen keskustan liikenneverkostoa. Ongelmaksi jää tai tulee se, että luokkakaavioon tulee helposti ns. äitiluokkia, joten myös luokkien välisiä viittauksia tulee rajoittaa. On mahdollista sopia korkeintaan esimerkiksi 100 riviä suositusrajaksi luokille, kyseistä kivaa lukua jotkut osaajat ovat sanoneet liian lepsuksi, mutta itse olen tottunut rullahiireen, Linuxissakin luulisi toimivan Page Up, Page Down, Home ja End -napit? Sen rajan yli mennessä luokka yksinkertaisesti jakautuu kahtia kuin solu tai blogikirjoituksen kappale. Bugien löytäminen tekstistä vaikeutuu kappaleiden kasvaessa suuremmaksi. Ehkä myös blogiartikkelin pysymiseksi asiassa tulisi olla 70 rivin enimmäisraja? Tämä yksi artikkeli tulisi nyt sitten pistää kahteen erilliseen artikkeliin? No ei, minä määrään, joten minua ei sellaiset suositukset koske!

Kuva 4. Päävärit punainen, sininen ja vihreä painovärein mangaani, syaani ja keltainen.

Hyvältä kaikki vaikuttaa, jatketaan samaan mallin!

The Daily WTF – hämmentävin koodilöydös päivittäin
(Hyvä ja selkeä koodi kommentoi itsensä), (Vanhat järjestelmät)
Korpela, J,. 2012. Kirjoituksen rakenne. Kirjoita asiaa. Arkisen asiakirjoittamisen opas. Tampere: TTY.

Talous uuteen nousuun

Uutisissa on ollut jonkin aikaa propagandaa talouden kääntymisestä kasvuun [hs]. Tämä tieto pitää paikkansa, jos luottaa tilastokeskukseen [tilastokeskus]. Asia ei ole uusi, talouskasvusta on puhuttu jatkuvasti, eikä poliitikot ole koskaan erityisesti julistaneet laman alkaneen.

Kuva 1. Kausitasoitettu teollisuustuotanto Suomi, Saksa, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia (BCD) 2005 – 2017, 2010=100, TOL 2008 [tilastokeskus2]
Suomen talous on ollut aina murroksessa, kuten mielestäni asian kuuluukin olla. Muistelen, että nuoruudessani koulussa puhuttiin paljon palvelutaloudesta, joka olisi jonkinlainen seuraaja teollisuustaloudelle. Asia tietysti opetettiin peruskoulussa hyvin pelkistetyllä tavalla, mutta se kuvasti hyvin sen ajan ajattelumaailmaa eli aikaa ennen vuotta 2007.

En halua väheksyä visiota palveluyhteiskunnasta, tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Eniten itseäni hämmästytti, että samaan aikaa visioitiin teollisuuden romahtavan, mutta silti ammattikorkeakouluissa insinöörejä koulutettiin innokkaammin kuin koskaan aiemmin. Nämä olivat mielestäni hyvin ristiriitaisia asioita keskenään, mutta ehkä taustalla oli huolestuttavan suuret puutteet kunnollisesta ymmärryksestä yhteiskunnan kehittämiseksi.

Olen usein ollut sitä mieltä, että ohjelmointi ja yhteiskuntaoppi ovat periaatteiltaan hyvin lähellä toisiaan. Monet samanlaiset asiat ja ongelmat ilmenevät molemmissa, kuten Kuvassa 2 on esitettynä. Entisen yliopistoni laitosjohtaja ja D-työni ohjaaja Tommi Mikkonen on ohjelmistoprojektien onnistumista ansioituneesti tutkinut, joten olen osittain sen johdosta päätynyt näkemykseeni itse asioita pohdittuani. [Metropolia, TUT]

Kuva 2. Tyypillinen ohjelmistoprojekti erilaisista näkökulmista 1970-luvulta. [TUT]
Mikä siis on ongelman ydin. Mielestäni yksi suurimmista ongelmista on se, että usein asioita yritetään kehittää paremmaksi, mutta poliitikkojen tehtävänä nimenomaan olisi muuttaa ajattelumalleja ja yhteiskuntarutiineja. Sen sijaan, että tehtäisiin jopa kaltevan pinnan argumentointivirheen kautta yhteiskunnan tulevaisuusvisoita, niin tulisi löytää oikeita vastauksia [tiede.fi]. Ehkä taustalla on pelko – jopa aiheellinen pelko, epäonnistumisesta ja poliittisesta vastuusta, ilman mahdollisuutta saavuttaa merkittävää hyötyä.

Minä olen kauan kannattanut teollisuuden kehittämistä globalisaation sijaan. Seuraavassa lainauksessa lainaan itseäni vuodelta 2013.

”Niinpä niin, palveluyhteiskunta on vain idealistista haihattelua, jossa ei ole oikein järkeä. Paljon järkevämpää olisi kehittää teollisuutta, jolloin esimerkiksi energia tuotettaisiin edullisella aurinkoenergialla jne. Miestäni ainakin jotain on pielessä, jos työttömien ja melkein työttömien määrä kasvaa. Sehän on hukkaan heitettyä potentiaalia. Markkinatalous kuitenkin pakottaa toimimaan kilpailukykyisesti. Enää ei voida turvautua kotimaiseen kysyntään, vaan haastetaan täältä epäkilpailukykyisestä alueelta meidän teollisuus Saksan, Kiinan, Yhdysvaltojen ja muiden talousmahtien kanssa.” Tuppu L 2.0 [tiede.fi2]

Niinpä niin, mikä sitten olisi avuksi. Minun mielestäni tilanne on muuttunut paljon paremmaksi viimeisen reilun 4 vuoden aikana, itse olen mm. suorittanut DI-tutkinnon sen ajan sisällä [CV2016]. Jopa yllätyin, että esittämästäni kritiikistä ei ole sen pidempi aika, niin paljon kuin sen ajan sisällä on tapahtunut ja muuttunut omassa elämässäni. Täten olen optimistinen, että asiat saadaan kuntoon, meidän yhteiskuntamme on hyvin ketterä. Ehkä yhtenä perimmäisenä syynä on meidän huono asemamme maailman markkinoilla, joten meidän on pitänyt aiemminkin reakoida käytännön pakosta vientiteollisuuden muutoksiin. Toisaalta alkuperäinen kritiikkini kohdistui erityisesti siihen sanomaani mielettömyyteen ja ristiriitaan, että samalla kun koulutetaan insinöörejä, niin nähdään teollisuus jonkinlaisena historiallisena asiana. Olen myös kritisoinut vahvasti maatalouden näkemistä taantuvana alana, koska uskon maatalouden olevan nimenomaan kehittyvä ala tulevaisuudessa. Valtavaa potentiaalia uskoisin olevan, kunhan vain joku nero saisi muutokset suoritettua vanhoihin turvallisiin rutiineihin.

Kuva 3. Normipäivä töissä.

Kuka siis suorittaisi meidän uudituksemme. Parasta varmasti olisi, jos meidän omasta maastamme saisimme jonkun, joka hoitaisi asioita paremmaksi. Mutta olen myös hyvin optimistinen Elon Muskin suhteen, hän on kiinnostunut Vaasasta tulevan Gigafactoryn sijoituspaikaksi valinnan myötä. Laitos tulee tuottamaan tulevaisuuden sähköautoille akkuja. [afterdaws, gigafactory.fi]

Kuva 4. Elon Musk Tesla-auton edessä Kaliforniassa vuonna 2011. [wiki]
Minä kunnioitan ja arvostan Elon Muskia. Hän on homo sapiens (käytän neutraalia muotoa, koska minua on syytetty naisvihaajaksi), joka on toiminut todella luotettavasti, kehittämällä mm. PayPal-järjestelmän, joka on korjannut USA:n pankkijärjestelmää vaivaavat ongelmat kyseisellä järjestelmällään, jota käytetään nykyään hyvin paljon myös Suomessa. Bill Gates sai aikoinaan journalisteilta vihaista palautetta julkisesti, koska hän kritisoi USA:n pankkijärjestelmiä vanhanaikaisiksi [bloomberg]. Itse olen käyttänyt PayPal’ia satoja kertoja, aina toiminut täydellisesti. Työkaverin kanssa keskustelun myötä yhdessä tultiin käsitykseen, että Elon Musk on ehkä tämän hetken merkittävin teollisuusnero [Absent. 2017-05-19]. Muskin viimeisin saavutus on se, että hän on saanut raketin ensimmäisen vaiheen laskeutumaan ehjänä ja uudelleen käytettävänä Maan pinnalle. [guardian, SpaceX, Tesla]
Kuva 5. Tuntemattoman ihmisen sanonta.

Itse uskon, että Suomessa on kulttuurissa tietty vika, joka rajoittaa hyvää johtajuutta. Suomessa on sanonta: Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.”, kun taas Yhdysvalloissa sanotaan: ”Shoot for the moon. Even if you miss, you’ll land among the stars.” Ylipäätänsä Suomessa ei hyväksytä epäonnistumista, sellaiseen ihmiseen ei luoteta. Sen sijaan Yhdysvalloissa asenne on, että jos ei ole tehnyt koskaan konkurssia, niin ei ole hyvä johtaja. Ehkä ohjelmistoprojektiakaan ei saisi mielellään palkata johtamaan henkilöä, joka ei ole itse kertaakaan täydellisesti tyrinyt projektia? Epäonnistumisen pelko ja siitä seuraava varovaisuus on huono piirre meidän kulttuurissamme?

TT: ”Konepajat pääsivät kasvun imuun:”Näin kovaa koneet eivät ole käyneet kymmeneen vuoteen””
TT: ”Euroopan ensimmäinen hybridirekka tulee Suomesta – tehoa 850 kW ja vääntöä yli 5000 Nm”
Piti taas mussuttaa mustalle listalle WordPress-kräkkeristä, josta nyt jäi IP-osoite 91.200.12.49 tilastoihin.

Suomi 100

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta, tämä artikkeli on 100. kirjoittamani tässä blogissa. Mielestäni nämä kaksi asiaa sopivat hyvin yhteen, kun Suomen itsenäistymiselle ei ole niin tarkkaa päivämäärää. Itsenäisyyspäiväksi on sovittu se päivä, jolloin eduskunta julistautui itsenäiseksi ennen sisällissotaa, mutta moni muukin päivä voisi sopia itsenäisyyspäiväksi. Itsenäisyysvuosi voisi aivan hyvin olla vuosi 1918, mutta kun kerran vuosi 1917 on yleisesti sovittu itsenäisyysvuodeksi, niin kukapa sitä menisi muuttamaan.

Kuva 1. Suomen suomalaisten asuinalueet.

Suomi on historiallisesti tunnettu, tai oikeammin ollut tuntematta väestönmäärästä taikka sen vähyydestä johtuen, kuten kuvasta 2. ilmenee. Viimeisen 250 vuoden aikana väestö on kymmenkertaistunut, etenkin sotien jälkeen väestönkasvu on ollut nopeaa. Kuvan 2. käyrä noudattaa hyvin muiden eurooppalaisten valtioiden väestönkasvua. Suomesssa on pinta-alaltaan tilaa asua, mutta luonnonvarat ja ympäristö ovat erittäin ankaria. Suomen Pohjanmaa on maailman pohjoisinta maanviljelysaluetta [mtk].

Kuva 2, Suomen väestö aikajanalla.

Oma Y-kromosomini on peräisin keski-Euroopasta, minkä olen todennut tekemälläni DNA-testillä 23andMe-palvelun kautta [genome]. Sukuni on asunut Pohjanmaalla 200 vuoden aikana, mutta on suurelta osin muuttanut Amerikkaan.

Ylipäätänsä ensimmäiset kalastajaelämään sopeutuneet ihmiset ovat tulleet Suomeen jääkauden jälkeen 10 k vuotta sitten. Monet meidän paikannimistämme on peräisin siltä ajalta, nykyinen suomen kieli sen sijaan on peräisin idästä. [tiede.fi]

Suomen kirjakieli tuli varsin myöhään muihin kieliin verrattuna. Tämän johdosta meidän kirjakielemme on paljon onnistuneempi kuin esimerkiksi englantilaisten kirjoittama epämääräinen teksti. Oikeasti saamme olla iloisia siitä, että alkujaan olemme kirjoittaneet hyvin samoin kuin 2 k vuotta vanhaa sivistyskieli latinaa, joka pysyi pitkään ainoana virallisena tieteellisenä kielenä, koska sillä oli uudelle ajalla asti ainoana kielenä selkeä ja looginen kirjoitustyyli. Meidän kirjakielen kehittäneitä voidaan kiittää, että latinankielisen kirjoituksen lukeminen sujuu suomalaisilta luonnostaan, kuten seuraavan video osoittaa. Latinalaista tekstiä keskiverto suomalainen lukee paremmin kuin englanninkielinen asiantuntija. Kiitoksia, että suomalaiset opetettiin oppineiden toimesta lukemaan oikein, kuten Seitsemän veljestä -kirjasta voi lukea!

Miltä Suomi näyttää sadan vuoden päästä? Mielestäni samoin kuin alkujaankin Suomi perustui vahvasti osaavaan koulutukseen, niin itse uskon yhä, että se on Suomelle ainut järkevä keino, jolla me tulemme pärjäämään seuraavatkin 100 vuotta.

Ehkä ihmiset ovat viimeisen sadan vuoden aikana muuttuneet, osoittain ympäristötekijöiden ja osittain perimän kautta. Monet pelkäävät, että ihmisten geneettinen perimä heikkenee. Itse taas uskon siihen, että oikeastaan evoluutiolla ei ole mitään suuntaa, hyvä ja paha ovat hyvin vaikeasti ymmärrettäviä käsitteitä. Hieman kuin aikakin, niin hyvälle ja pahalle ei oikeastaan ole mitään tieteelliistä pohjaa löydetty. Se ei tietysti tarkoita, etteikö aikaa tai hyvää/pahaa olisi olemassa. Humanismi pohjaa olettamukseen, että mikä on hyväksi ihmiselle, niin se on oikein. [berkeley, livescience, rewired, tiede.fi]

Ydinvoimaa Suomeen ja Maahan?

Toisinaan aina tulee keskusteltuun ydinvoiman tulevaisuus poliittisena asiana, kyseessä on 1950-luvulta asti ollut kestopuheenaihe. Aihepiiri herättää paljon tunteita ja kärjistää näkemyksiä. Itse pyrin kuitenkin hillitsemään itseni ja käsittelemään asiaa rationaalisesti ja objektiivisesti. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Kuva 1. IAEA:n varoituskyltti ydinjätteelle. [IAEA]
Ydinvoimala on toiminnaltaan samanlainen lämpövoimakone kuin muutkin voimalaitokset. Kuvan 2. Höyryturbiini on teknisenä laitteena vuodelta 1884, samanlaista tekniikkaa käytetään yleisesti lauhdevoimaloissa, mutta ydinvoimalaitokset kuitenkin usein lasketaan erilleen mm. kivihiilivoimalla toimivista lauhdevoimaloista. On myös laitoksia, joissa hukkalämpöä käytetään kaukolämpönä. Näin voimalaitoksen hyötysuhde lähenee täyttä sataa prosenttia, muuten vain puolet energiasta otettaisiin sähkönä talteen. Suoraan sähkölämitykseen verrattuna kaukolämpö on täten paljon parempi, koska se käyttää voimalaitosten jäähdytyslämpöä, joka menisi muuten hukkaan.

Kuva 2. Höyryturbiinin toimintaperiaate. [EC, TnC]
Perinteisesti Vihreitä on pidetty hyvin ydinvoimavastaisena puolueena, mutta itsekin kuulun Viiteesen, jossa monet kannattavat ydinvoimaa yhtenä energiamuotona [tiedepuolue.fi, viite]. Itsekin myönnän olevani yllättynyt Vihreiden kannasta, asiasta on uutisoitu ulkomaita asti [neweurope].

Itse en ole koskaan pitänyt itseäni erityisen ydinvoimamyönteisenä ihmisenä. Ydinvoiman hyötyihin kuitenkin liittyy virheellisiä luuloja. Moni esimerkiksi pitää ydinvoimaa erityisen halpana energiamuotona, mutta se ei pidä paikkaansa. Hinnan arvioiminen on tietysti aina todella vaikeaa, enkä minä ole mikään kauppatieteen maisteri. Kuitenkin mielestäni 1.6 gigawatin uusi Olkiluodon turbiinireaktorin rakentaminen hyvin osoittaa sen, että ainakaan kyseinen laitos ei ole halpa rakennuskuluiltaa. Myöskään kivihiili ei ole kallista polttoainetta itsessään, vaan hinta tulee päästökaupasta, jonka piiriin ei kuulu ydinvoima. Hinnan arvioiminen on siis todella vaikeaa, epäsuorista kuluista puhumattakaan.

Usein ydinvoimaloiden yhteydessä puhutaan ydinonnettomuuden riskistä. Minun omasta mielestäni siihen on Suomessa panostettu vähintäänkin riittävästi, jopa liikaa. Historia on hyvin osoittanut, että ydinonnettomuuksia tapahtuu äärimmäisen harvoin. Moraalisesti ne ovat myös sikäli hyväksyttäviä, että niistä kärsivät samat henkilöt, jotka myös kuluttavat ydinvoimaloiden sähköä.

Itse kiinnittäisin ydinvoimaloiden ongelmana eniten huomiota jätteeseen. Ongelma on myös se, että en ainakaan itse usko, että kukaan tai mikään taho haluaa niistä ottaa vastuuta tulevaisuudessa itselleen. Sen vastuun jättäminen tuleville sukupolville on mieletäni yksinkertaisesti väärin, eikä sellaista saa edes vaatia. Minun mielestäni niistä jätteistä vastaamme ainoastaan me, ei kukaan muu. Tulevat sukupolvet eivät ole sellaiseen sopimukseen sitoutuneet, eivätkä toivottavasasti tule koskaan sitoutumaan. Eihän sellaisen sopimuksen allekirjoittaminen edes ole mahdollista, kun eivät ole vielä edes syntyneetkään. Täysin yksiselitteisesti me olemme syyllisiä kaikkiin ydinjätteistä tuleviin ongelmiin seuraavan 100 k vuoden aikana, vaikka emme niitä vielä edes tiedä! Kuvassa 3. ydinjätteen säteilytaso aikafunktiona.

Kuva 3. ydinjätteen säteilytaso ajan mukaan. [wn/rad]
Ydinvoiman puolesta jäteongelmaa vastaan on kuitenkin hyvä argumentti se, että ilman uraanin hajottamista se prosessi tapahtuisi itsestään. On myös mahdollista rakentaa hyötyreaktori, jossa ydinjätettä voisi käyttää uutena polttoaineena, vähentäen jätteen määrää. Nykyinen ydinvoimalaitos on peräisin siltä ajalta, jolloin haluttiin valmistaa plutoniumia ydinaseita varten, ilman sitä syytä voimalaitosta ei ehkä olisi keksitty pitkään aikaan. [world-nuclear]

Mitä tulee Maan ilmakehän hiilidioksiditasojen kasvuun, niin itse olen kiinnostunut valtamerien lannoittamisesta rautalannoitteella, joka lisäisi levän kasvua, joka sitoisi hiiltä meren pohjalle [wiki]. Suomessa myös järvi on saatu puhdistettua fosforista kemikaalin avulla erinomaisin tuloksin, vaikka tietysti fosfori on eri asia kuin hiilidioksidi [hs].

TTY: energiatekniikan perusteet

Tämän takia laskimessa on solver eli yhtälonratkaisin ja puhelimessa vastaaja: Electricity has such amazing power

Henkilöesittelyssä Bill Gates

Kukapa ei tuntisi maailman rikkainta(ex) ihmistä Bill Gatesia. Ihmisillä on hänestä monenlaista mielipidettä, vaikka ei henkilökohtaisesti häntä tuntisikaan. Itsekin olen lukenut hänen kirjansa Valtatie tulevaisuuteen. Häntä kritisoidaan monista asioista, mutta osa niistä on myös aiheetonta. Toisaalta häntä myös arvostetaan, maailman rikkaimmaksi tuleminen normaalista perheestä on sinällään hyvä saavutus.

Kuva 1. Bill Gates New Mexicossa vuonna 1977. Yhdysvalloissa Interstate on perinteinen pyhiinvaellusmatka. Hieman myös kuten vaaleaihoiset muuttivat Saharan pohjoiselle puolelle 100 k – 60 k vuotta sitten, tai kuten seuraava valtatie sitten Marsiin. Kaliforniassa on nykyisin paljon kehittyneemmät ihmiset kuin Suomessa. [TD2]
Miten hän sitten kartutti omisuutensa? Hänellä oli lapsena mahdollisuus päästä tietokoneen ääreen koulun kautta, joka ei ollut siihen aikaa yleistä. Hän oppi käyttämään BASIC-kieltä hyvin, koska kyseessä on etenkin opetuskäyttöön suunniteltu ohjelmointikieli, joka Microsoftin myötä tuli hyvin yleiseen käyttöön yritysmaailmassa. Hän myös nuorena tutustui mikroprosessoreihin heti niiden alusta asti. Hän perusti kaverinsa kanssa yhden maailman ensimmäisistä ohjelmistofirmoista. Hänen ensimmäinen tuotteensa oli 4K BASIC -kehitysympäristö eli IDE. Microsoftin BASIC on ollut käytössä myös mm. Commodore 64 -kotitietokoneessa. 4 kt on vähän, yhtä paljon kuin pienin mahdollinen tallennustila kiintolevyllä eli yhden levylohkon verran.

Miljonääriksi Bill Gates tuli ostaessaan Dirty Operating Systemin eli MS:n nimeämänä Disk Opertaing Systemin, jonka he saivat hyvilla rojalteilla myytyä IBM-PC:lle. Gatesin isä oli oikeusoppinut, jonka seurauksena ehkä osittain kävi niin, että IBM-PC -mikrotietokoneiden valmistus levisi IBM:n hallitsemattomaksi. [youtube/PoSIBM]

Maailman rikkaimmaksi mieheksi Gates tuli Windowsin myötä, joka oli laajennus DOS-käyttöjärjestelmälle. Windows mahdollisti graafisen käyttöliittymän käyttöjärjestelmään. Itse graafinen käyttöliittymä on Xeroxin kehittämä alunperin. Oikeastaan Jobs ei siis keksinyt sitä, vaan sai sen Machintoshiinsa kyseiseltä yritykseltä. [youtube/PoSXerox]

Käsittääkseni eniten Gatesi on saanut kritiikkiä siitä, että hän on kaupallistanut ohjelmistot. Microsoftin bisnes on paljolti perustunut muiden saavutuksilla, eivätkä oikeat henkilö ole aina saaneet ansaitsemaansa kunniaa. Tämä kritiikki on alkanut jo siltä ajalta kun Microsoft perustettiin. Microsoft sai niin paljon oikeuskanteita kateilta ja rahanhimoisilta, että siitä tuli jo kansallishuvi. Micorosoft suostui jopa muuttamana käsitteen invalid vammaisen pyynnöstä, koska väitti Windowsin kohdistaneen sen nimenomaan häntä kohtaan loukkaavasti. Sitten käsitteestä korruptoitunut ei ole kukaan valittanut, että se olisi ollut kenenkään mielestä loukkaava käsite lukukelvottomalle tiedostolle. [GatesOpenLetter]

Kuva 2. Microsoftin henkilökunta loppuvuodesta 1978.

Myös se ärsyttää monia, että Microsoftin tuotteet ovat suljettuja, kuten myös mm. Applen ohjelmat. Tämä aiheuttaa sellaisen tilanteen, että kukaan ei oikeasti tiedä, että mitä tietoja ohjelmat lähettävät käyttäjän tietokoneelta. Monet uskovatkin, että isot ohjelmistoyhtiöt ovat kaikista suurin tietoturvauhka tietokoneen käyttäjälle. Monet ihan viralliste ohjelmat lähettävät jatkuvasti tietoa käyttäjän yksityistiedoista San Fransicon Piilaaksoon. Vai jonnekin muualle? Miksi? Kehittämään käyttökokemusta?

Ehkäpä ensimmäinen Bill Gatesin TV-haastattelu
Gates ja Jobs viimeisessä yhteishaastattelussa
Gates syö ranskalaisia
Bill Gates and the Quest for Sustainable Energy
Elon Musk & Bill Gates On The Threat of Artificial Intelligence
Gates Foundation
What Cowboys Can Teach Us About Feeding the World