Ihmiset hahmottavat maailman kolmiulotteisena, mutta oikeastaan se nähdään 2.5 ulotteisena. Maailma on kuitenkin paljon monimuotoisempi ja hienompi paikka kuin mitä monet ymmärtävät. Monet myös turvautuvat uskontoon ja moneen muuhun vastaavaan asiaan, josta saavat sisältöä elämäänsä. Oikeasti maailma on paljon hienompi kuin mitä taruissa on, harvoja vain kiinnostaa todellisuus. Matematiikka mahdollistaa miten tahansa monen ulottuvuuden laskennan, se tieto on vuosisatoja vanhaa – ajalta ennen televisiota! Se, että sinä et ymmärrä jotain, niin ei tarkoita sitä, etteikö kukaan muu olisi koskaan ymmärtänyt sitä. Ehkä ei, mahdollisesti kukaan ei ole vain tehnyt sitä ja suorittanut asiaa? Esim. DNA? Joskus on hyvä pysähtyä miettimään ja analysoida jokin typerä asia puhki, sitten sen voi seuraavana päivänä esitellä muillekin, jos ei itse kykene osoittamaan vääräksi. Joillain ei vissiin ole parempaakaan tekemistä?

Monilla on vielä nykyäänkin hyvin kärjistynyt käsitys näistä kahdelta erilaisesta yhteiskuntamallista. Itse haluaisin tässä artikkelissa kuitenkin vähentää tätä vastakkainasettelua analysoimalla näiden yhteiskuntamallien vahvuuksia ja perusteita. Molemmat ovat kuitenkin hyvin paljolti 1800-luvulta tulleita ajatusmalleja, joilla on ollut molemmilla vahva kannattajakuntansa. Näille kahdelle filosofialle on ollut ongelmallista, että niissä on ollut erilaisia ristiriitoja, joten niitä ei ole molempia voitu täydellisesti soveltaa samaan aikaan samassa yhteiskunnassa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tämä ajatusmaailma on paljolti hiipunut, jonka monet ovat nähneet kommunismin viimeiseksi naulaksi arkkuun.

Kapitalismin eli markkinatalous on siis yhteiskunnallinen filosofiamalli, jossa talouden ajatellaan käristetysti toimivan kaikista parhaiten silloin, kun jokainen ihminen toimii itsekkäästi maksimoiden oman etunsa. Periaatteessa tällöin jokainen kykenee markkinataloudessa maksimoimaan oman etuna, samalla kun siitä seuraava haitta on mahdollisimman vähäistä muita kohtaan. Tämä on markkinataloudellinen malli, jonka mukaan kaupankäynti toimii. Kuulostaa hyvin fiksulta, kauppahan se on joka kannattaa. Jos siis henkilöllä on yksi lehmä, niin hän osaa maksimoida hyödyn tästä resurssista tilanteen mukaan. Henkilö sittää lehmän ja laajentaa täten tuotanto. Saadusta maidosta hän saa rahaa, jolla voi sitten ostaa muilta vastaavasti haluamiaan hyödykkeitä. Tämä on se perinteinen esimerkki, jossa kapitalismi nähdään toimivan täydellisimmin. Kuulostaa fiksulta?

Kapitalismissa on kuitenkin tiettyjä ongelmia, joihin se ei kuitenkaan vastaa täydellisesti. Kuka huolehtii esimerkiksi tieverkoston ylläpidosta tai poliisista? Itseasiassa monessa kehitysmaassa yritys itse rakentaa tarvittavan infrastruktuurin, jotta voi aloittaa toimintansa. Rooman valtakunnassa tieverkoston rakensi armeija, josta samalla hyötyi kaupankäynti. Nämä ovat asioita, joissa usein markkinatalouden vahvimmatkin kannattajat ovat sitä mieltä, että markkinatalous ei ole tähä kaikista paras järjestelmä, vaan ne tulee rakentaa jonkun keskijohdon toimesta. Toinen iso ongelma markkinataloudessa on se, että se johtaa helposti suuriin tuloeroihin. Jos ihmisellä ei ole alkupääomaa ja mahdollisuutta edistää omaa talouttaan, niin se on ongelmallista. Tämä onkin keskeinen argumentti kapitalismia vastaan, jota britannialainen oikeusoppineen poika Karl Marx erittäin vahvasti toi esille. Täydellisessä markkinataloudessa aikaa myöten raha virtaa ns. ylös rikkaimmille. Ongelma tiedostetaan nykyään hyvin, Karl on itseasiassa varsin arvostettu filosofi myös Yhdysvalloissa. Hän käytti aikoinaan koko ikänsä kapitalismin ongelmien käsittelyyn. [Marx]

Voisiko olla parempaa järjestelmää kuin kapitalismi, jossa kapitalismin keskeinen ongelma saataisiin korjattua? Kyllä on, sellaista järjestelmää kutsutaan utopiaksi. Sellaisessa järjestelmässä resurssit jaettaisiin jokaiselle tarpeen mukaan, jolloin luonnollisesti yhteiskunta toimisi kaikista tehokkaimmin. Markkinataloudessa on myös se ongelma, ettei jokainen ihminen välttämättä ole riitävän osaava tekemään kaikista parhaimpia valintoja kaikissa tilanteissa. Jos joku tietäisi kaikki kauppojen hintatiedot, niin silloinhan minä osaisin valita kaikista edullisimman tuotteen. Jos tuotanto suunniteltaisiin järkevästi, niin koko kauppaa ei edes välttämättä tarvittaisiin nykyisessä mallissaan, vaan tuotantoketjut voitaisiin optimoida paremmin. [Vuonna 2000]

Tässä vaihessa on hyvä ottaa myös esille vanhempi keskiaikainen yhteiskunta malli vaihdantatalous eli ns. feodalismi, jonka mukainen talous oli vielä Suomessa 50-luvulla hyvin vahvasti. Tässä järjestelmässä ei ollut käytössä rahaa, vaan resurssivirrat toimivat ketjuina toisiltaan, jossa jokainen välikäsi otti välistä omansa. Kyseinen järjestelmä toimi, mutta ilman rahaa tulee ogelmaksi se, että silloin järjestelmä on hyvin kankea. Raha on siis hyödyllinen asia, eikä se sinällään ole suunnitelmatalouden vastainen. Suunnitelmataloudessa vain nämä resurssivirrat optimoitaisiin modernin ajan tarpeiden mukaan. [Youtube/Settlers]

Mitä raha on? Se on yksinkertaisimmillaan vaihdannan väline. Periaatteessa raha voi olla melkein mitä vain, mutta se on jotain hyvin yleiskäyttöistä, joka vaihdannainen melkein minkä vain asian kansa. Usein historiassa on käytetty rahana kultaa, joka on kautta historian ollut asia, joka on käynyt etenkin kansainvälisillä markkinoilla vaihdossa mistä vain tuotteesta. Samoin myös muita jalometalleja on käytetty. Tällainen talari oli Suomessakin 1700-luvulla. Newton kehitti rahajärjestelmän, jossa itse metallin sijasta ihmiset saivat arvopaperin, jota vastaan sain paunan eli punnan hopeaa. Myöhemmin sidonnaisuus rahan ja arvometallien välillä on poistettu ja siirrytty kelluvaan valuutaan. Arvometalleihin sidotun rahan ongelma oli se, että sen arvo nousi rahan kysynnän kasvaessa eli talouden noustessa. Sitä ilmiötä kutsutaan deflaatioksi. Kelluva raha mahdollistaa se, että talouden kasvaessa deflation sijasta voi tulla jopa vastakkainen inflaatio, joka ruokkii talouskasvua – positiivinen kierre. Mahtavaa? No, usein se kasvu loppu, kupla puhkeaa. Asia ei toki ole ihan yksinkertainen, mutta laskusuhdanne on usein varsin ikävä asia, joka myös ruokkii itseään – negatiivinen kierre. Osa vielä nykyäänkin vastustaa kelluva finanssirahaa. Etenkin pankkien tapa lainata rahaa uudestaan ja uudestaan riskisijoituksiin johtaa ongelmiin, kuten 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa ja myös sitä kautta koko maailmassa.

1900-luvun alussa Venäjä siirtyi kommunistiseen Neuvostoliittoon samaan aikaan kuin Suomi itsenäistyi. Alkuvuosikymmeninä kommunismi vaikutti erittäin hyvältä järjestelmältä, etenkin Yhdysvaltain markkinatalouden joutuessa vakavaan lamaan 1930-luvulla. Oli helppo ymmärtää, että miksi esimerkiksi Euroopassa kommunismin kannatus lähti kovaan nousuun, kun Yhdysvaltan talous sukelsi ja Neuvostoliiton talous kasvoi uskomattomia lukuja vuodesta ja viisivuotissuunnitelmasta toiseen. Ryssät olivat saavuttanet jotain täysin hämmentävää. Minäkin sen aikaisena ihmisenä voisin aivan hyvin äimistellä sitä ja olisin hyvin optimistinen siitä järjestelmästä. Jos kerran slaavit pystyvät siihen, niin varmasti muuallakin maailmassa se toimisi. Itseasiassa kommunismi levisikin hyvin moniin maihin nopeasti, kuten Kiinaan, jossa on vieläkin yksipuoluejärjestelmä ja virallisesti suunnitelmatalous. Euroopassa kuitenkin tunnetusti 1930-luku johti ikävän tilanteeseen, jossa kansallissosialistinen puolue saavutti murskavoiton ja Hitleristä tuli yksinvaltias. En nyt asiasta kerro enempää, mutta mielestäni ei ole yllättävää, että kyseinen taho pääsi valtaan siinä ajassa, eikä edes Yhdysvallat vastustanut sitä. Nykyään järjestelmästä puhutaan usein äärioikeistona, vaikka oikestaan se on etenkin nykymaailman skaalassa erittäin sosialistinen. Ehkä nimi tulee siitä, että se oli Neuvostoliiton järjestelmän kilpailija. Säätyajan päättymisellä varmasti oli myös oma osansa aikanaan. [Hitler]

Kommunistinen Neuvostoliitto oikeastaan toimi erittäin tehokkaasti 1960-luvulle asti, jos sitä vertaa ei-kommunistisiin valtioihin. Maalla oli suurin armeija ja hallitsi hyvin isoja alueita tehokkaasti. Neuvostoliiton koulutusjärjestelmä oli huippua, maa sai ensimmäisen ihmisen avaruuteen, kehitti fuusioreaktoria ja paljon muuta. Keskeisen työn tekivät toki kansallissosialistiset raketti-insinöörit, jotka olivat vahvasti myös Apollo-ohjelman takana. Suurin isku maailmassa Neuvostoliitolle varmasti oli se, etteivät he saaneet ensimmäistä ihmistä Kuuhun, vaan sen tekivät Yhdysvaltalaiset. Sitä pidettiin erittäin kummallisena jopa Yhdysvalloissa, nykyäänkin monet epäilevät Apollo-ohjelmaa huijaukseksi, joka on lavastettu. Sen jälkeen kuitenkin ilmeni järjestelmällisesti asioita, joissa Neuvostoliitto epäonnistui, samalla kun länsimainen kulttuuri kehittyi paremmaksi. Länsimaihin ilmeistyi mm. nuorisokulttuuri, jota kommunistinen järjestelmä vastusti. [TheAtlantic]

Neuvostoliiton ongelmat 1970-luvulla kehittämässään aikansa super-hävittäjässä olivat iso isku valtiolle. Aikoinaan kun länsimaat saivat käsiinsä MIG 25-hävittäjän, joka vakuutti aikoinaan sekä aseistuksellaan että suorituskyvyllään, joista jälkimmäisessä jopa monet modernit hävittäjät, niin kyseisessä huipputeknisessä hävittäjässä käytetty tekniikka ei ollut länsimaiden tasoa. Oikeasti kyseinen hävittäjä oli paljolti vain lippulaiva, mutta sen soveltuvuus nuorisoedes todelliseen taisteluun ei ollut mitenkään optimaalinen. Runko oli hitsattu käsin teräksestä ja koko elektroniikka oli toteutettu elektroniputkilla. Jälkimmäistä voidaan perustella ydinase-kestävyydellä, mutta kyseisen hävittäjän runko ei kestänyt moottoreiden täyttä tehoa ja raskaimmat ohjukset saattoivat irrota kovassa kaarteessa. Kyseistä hävittäjää käytetään vielä nykyään – luonnollisesti modernisoituna, eikä se sinällään ole ollenkaan huono, mutta monessa suhteessa se paljasti Neuvostoliiton suunnitelmatalouden ongelmia. Monessa asiassa Neuvostoliitto oli aivan huippua, mutta selvästi systeemissä jokin tökki kokonaisuutena. [Youtube/MIG25]

Kuten aiemmin sanoin, että Neuvostoliitossa ei hyväksytty nuorisokulttuuria. Sen sijaan valtion johto päätti sensuroida länsimaissa yleistyneen nuorisokulttuurin, johon kuului vahvasti käsitys siitä, että säätyajan jälkeisessä maailmassa nuoret saivat vahvasti päättää omista asioistaan ja tulevaisuudestaan, Ranskan 1700-luvun Ranskan vallankumouksen perustulain tapaisesti [Youtube/Bronx, Youtube/San Fransico]. Asiat eivät muutu nopeasti, mutta Neuvostoliitossa tätä ei hyväksytty. Kommunismi nähdään usein olevan enemmän arvoliberaali kuin taas markkinatalous konservatiivisempana. Ehkä osansa tällä kehityksellä oli myös taloudellisella kehityksellä, 1500-luvulla Hollanti oli ensimmäinen maa, joka saavutti Rooman valtion elintason [tiede.fi]. Ehkä Neuvostoliitossakin sodan jälkeisen suuren syntyvyyden seurauksena nuoriso olisi halunnut enemmän myös valtaa, mutta johto ei sitä nähnyt aiheelliseksi. Kyse olisi siis myös demokratiasta, joka usein liitetään vahvasti sosialismiin/kommunismiin. Olen kuullut myös juttua, että kun Pietarissa kävi nuori mies lomalla Suomesta, naiset repivät vanhat lenkkaritkin pois jaloista seksiä vastaan. Ehkä näiden kautta asia kärjistyi siihen, että nuorison tyytymättömyys kasvoi, kun järjestelmä epäonnistui monelta osin uudistumaan länsimaiden tavoin. Pahimmillaan tilanne johti siihen, että toisinajattelijoita diagnosoitiin mielisairaiksi, koska monet nuoret näkivät kommunistisen ideologian ja todellisen kehityksen ristiriidan, josta sai diagnoosin hiipivä skitrofrenia. Monien nuorien lisäksi myös monet merkittävät neuvostoliittolaiset älykkäät henkilöt saivat vastaavan diagnoosin. Hoito oli hyvin kidutusluontoista, jossa käytettiin sinällään yleisesti maailmalla käytettyjä ja hyväksyttyjä hoitomuotoja. Se varmasti heikensi ihmisten mielikuvaa järjestelmästä entisestään. Aluperinkin Neuvostoliitossa uskonnot olivat kiellettyjä, joka varmasti vaivasi uskovisia ihmisiä. Ihmiset ymmärsivät sen asian olevan hyvinkin suvaitsematon, ehkä Internetin kautta muun maailman ihmisiin yhteydessä olleet harvat olivat yksi Neuvostoliiton ongelma, koska keskusjohtajat eivät osanneet sitä sensuroida vielä silloin yliopistojen välistä viestintäverkkoa, jos edes ymmärsivät mikä se ylipäätänsä oli. Toivottavasti sitä virhettä ei tehtäisi nykyäänkään. Internet Relay Chat on 1988 Suomessa kehitetty viestintäjuttu [IRC, TUT].

Kaiken kaikkian Neuvostoliiton ongelmana oikeastaan pidetään sitä, että suunnitelmatalous monista eduistaan huolimatta ei kykene täydellisesti vastaamaan kaikkiin ihmisten tarpeisiin samoin kuin ei-kommunistinen järjestelmä. Erittäin keskeinen ongelma aina Neuvostoliitossa oli kaikkien erilaisten tekijöiden optimoiminen, siis pisteyttää jotenkin järkevästi esim. tuotekehitys kulloisenkin tilanteen mukaan, kuten myös mittarit, joilla tuottavuutta mitataan.  Vaikka tämä toimii markkinataloudessa huonosti ja varsin tehottomasti, mutta se on kuitenkin itseohjautuvaa. Myös tietotekniikka on edistänyt markkinatalouden kehitystä, minkäkin ostin eBayn kautta paljon erilaisia joululahjoja, joita jopa lahjojen saajat ihmettelivät, että miten minä osasin ostaa niin kivoja lahjoja, kun eivät olleet kuulleetkaan mm. valokaarisytkäristä.

Maailma on nyttemmin monelta osin siirtynyt kohti markkinataloutta kaikkialla maailmassa. Venäjän siirtyminen markkinatalouteen on ollut monelta osin vaikeaa, monessa suhteessa viimeaikojen merkkien mukaan kehitys on lähtenyt kohti keskusjohtoista suunnitelmataloutta. Toisaalta Kiina on siirtänyt omaa massiivista systeemiänsä kohti markkinataloutta erittäin onnistunein tuloksin. Samoin myöskään riistokapitalismia ei enää ole maailmassa kovinkaan paljoa, vaan sen ongelmat tiedostetaan. Nykyään ymmärretään tulonsiirtojen merkitys rikkailta köyhille, Yhdysvalloissakin hyväntekeväisyyteen käytetyt rahat saa verovähennykseen. Kirkon asema on myös erittäin merkittävä huono-osaisten tukemisessa. Ehkä ihminen ei ole täysin ahne, vaikka usein oma napa tulee eka. Varmaan sekin riippuu paljon ihmisestä, ihmisiä on yli 7 miljardi maailmassa. Paljon on puhetta myös uudesta Zeitgeist-tyylisestä suunnitelmataloudesta, jonka pohjana toimisi automaatio [Youtube/Zeitgeist]. Yhteiskuntajärjestelmä on kuitenkin paljolti riippuvaista muusta teknillisestä ja humanistisesta kehityksestä, ehkä kommunismi tulee, kunhan sen aika on.

The History of the World: Every Year

Human Population Through Time

Minulla on nyt sellainen tilanne, että pohdin hyvin paljon omaa suhdettani yhteiskuntaan, jossa tänään vietettävällä itsenäisyyspäivällä on oma osansa tätä kokonaisuutta. Usein saa kuulla, että media on Suomessa hyvin sitoutumatonta, eikä ole riippuvaista mistään. Ainakin usein sanotaan, että lehdistön vapaus on maailman huippua. Se on mahdollisesti totta, mutta paljon on myös asioita, jotka herättävät ihmetystä.

Tosiaan nyt mietin, että miten suhtaudun yhteiskuntaan. Työllistymiseni on yksi tekijä. Minulla on tällä hetkellä pari varsin hyvää mahdollisuutta työpaikakseni. Molemmissa vaihtoehdoissa jäisin Seinäjoelle asumaan. Olen myös yrittänyt kovasti hakea töitä Jyväskylästä, monta hakemusta vetämässä siellä. Tietysti se on vain yksi osa kokonaisuutta. Aika paljon ylipäätänsä mietin yleistä kansallista asennetta. Nyt mediassa paljon puhutaan positiivista, koska Suomi täyttää 99 vuotta ja 100 vuotta vuoden päästä. Olenko tyytyväinen nykyiseen valtioomme, onko valtiomme ihmisille hyvä paikka.

Uutisessa oli puhetta, että suomalaisten peruskoululaisten oppimistulokset ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Poikien tulokset ovat kaikkiastaan tyttöjä huonompia. Mielestäni se ei itsessään ole paha asia. Kaikkien ei tarvitse olla hyviä kaikessa, eikä se ole mahdollistakaan. Enemmän olen huolissani siitä, että omalta ajaltani koulussa asenne on muuttunut niin, etteivät pojat ole ylpeitä omasta matemaattis-luonnontieteellisestä osaamisestaan. Aiemmin pojille oli tärkeää olla hyvä siinä, tytöt painottivat enemmän kielellistä osaamista kovien tieteiden sijaan. Pahinta minusta on, että poikien parhaiten osaavien joukko on laskenut. Moni lahjakas oppilas voi syrjäytyä ja häiriintyy koulutuksen epäonnistuessa. Siihen mielestäni tulisi puuttua. Lahjakkuudella ei ole väliä, kunhan löytää oman vahvuutensa. Kielellinen lahjakkuus pojilla ei mielestäni ole pahasta, eikä myöskään kovat tieteet tytöille. Minäkin kirjoitan nyt blogia, mielestäni tekstin tuottamisessa ei ole mitään hävettävää. [YLE]

Vaikka tulevaisuudessa ei olekaan enää yhtä paljoa miehiä teekkareina kuin aiemmin, niin se ei ole sinällään huono asia. Oikeastaan on positiivista, että on enemmän naisia näissä kouluissa. Sen sijaan on karua, että moni lahjakas poika syrjäytyy, eikä pääse lahjakkuuksiensa mukaiseen koulutukseen. Siitä minä olen huolissani, lahjakkaiden potentiaalin hukkumisesta ja heidän syrjäytymisestä.

Olen myös hyvin huolissani viimeaikoina tapahtuneesta ampumisesta, jota tutkitaan kolmena murhana. Poliisit heti sanoivat, etteivät usko kyseessä olleen polittinen teko. Ehkä se on mahdollista, mutta miksi sitä jokaisessa mediassa toisteltiin. Sen sijaan paljon vähemmälle huomiolle jäi, että kyseessä oli RUK:n käynyt ja urheilullinen nuori mies. Kyseessä on siis todennäköisesti varsin lahjakas nuorimies, jolle olisin toivonut parempaa tulevaisuutta ja elämää kuin mitä on kokenut ja ehkä joutuu tulevaisuudessa kokemaan. Miten näin on päässyt käymään? [mv2, mv3]

Pohdin siis omaa suhdettani yhteiskuntaan. Uskon, että tämän viikon sisällä tulen yhteiskuntamyönteiseksi. Lukekaa vaikka vuosi 1984, hyvä kirja luettavaksi pojillekin. Mensan puheenjohtaja Tiina Tolonen pääsee tänään kättelemään pressaa, toivottavasti hän saa parannettua lahjakkaiden lasten asemaa yhteiskunnassamme [LL, tamperelainen]. Olen todella kiitollinen peruskoluni luokkien 1 – 3 opettajalleni Irma Ilolalle, koska hän antoi minulle ylimääräisiä matematiikan tehtäviä. Myös luokkien 7 – 9 opettaja Markku Rantamäki oli hyvä opettaja. Omana aikanani peruskoulutus oli siis parhaimmillaan, toivottavasti tulevat sukupolvet saavat kokea samat, jopa parempaa.

Tiina Tolosen puku oli 2. paras!
Something Extraordinary Is Happening in the World, And Most People Haven’t Noticed
Ryssän kauhu -peli

Olen hyvin kiinnostunut, että minkälaiseksi lastenohjelmat ovat muuttuneet minun ajoistani. Omasta lapsuudestani on jo ~20 vuotta, joten on hyvä päivittää omia tietojaan. Lapset ovat yleensä erittäin hyvä kohde arvojen siirtämiseksi ja asioiden opettamiseen, etenkin jälkimmäinen on tärkeä asia. Jokainen sukupolvi tekee itse omat valintansa ja päätöksensä. Lapsilla ei kuitenkaan ole samanlaista kriittistä ajattelua kuin aikuisilla, jos näin voi yleistää.

Ympäristöasioista puhuminen on ollut jo omana aikanani tärkeässä asemassa, 90-luvulla puhuttiin hyvin paljon ympäristöasioista. Jotenkin monikaan siihen liittyvä asia ei tunnu paljoakaan muuttuneen. On tietysti hieman vaikea ajatella, että miten suuri merkitys sillä on. Kuitenkin jätteistä puhuminen lapsille on tärkeää. Nämä asiat ovat aikuisille itsestäänselvää, mutta ehkä lapsille se on hyväksi. Ehkä myös aikuisille tekisi hyvää katsoa seuraava video.

Paljon monet muutkin asiat ovat muuttuneet omilta ajoiltani, vaikka monikaan asia ei. Olen kuvitellut, että feminismi on vain joidenkin 70-luvulla kasvaneiden ihmisten tuotetta, joka olisi kadonnut nykyään. Feminismin olen nähnyt vastavoimana miesvaltaiselle maailmalle, mutta nykyään feminismi tuntuu tulleensa jäädäkseen. Olisi hyvä, että olisi enemmän miehiä opettamassa lapsia, niin tällaista seuraanlaista aivopesua ei tehtäisi lapsille, joka on vissiin aika tyypillistä nykyään. Luulisi, että nykyään homojutut otettaisiin jo osaksi lauluja.

Toisaalta huomasin, että vielä Palestinassa on miehiä lapsia kasvattamassa, jossa lapsille opetetaan elämässä tärkeitä taitoja feminismimoskan sijaan. Lapsille opetetaan vanha Rooman akatemian opin mukainen hajoita & hallitse -strategia, jossa annetaan mallia, että miten yhteiskunnan edun mukaisesti tulisi siinä tilanteessa toimia. Kuka tahansa voi elämässää kohdata tällaisen tilanteen. On tärkeää, että yhteiskunta arvostaa, että pieni viaton ihminen joutuu kokemaan tällaista kauheutta. Kuka vain voi tehdä oikein yhteiskunnan eteen, eikä vain ajaa itsekkäästi omaa etuaan.

Toisin kuin suomalaisissa feministiohjelmissa, niin tässä opetetaan, että miten järkevät ja hyvät tytöt/naiset toimivat. Tässä eräs fiksu tyttö opettaa tervettä arvomaailmaa. Toivottavasti Suomessakin lastenohjelmat menevät tähän suuntaan.

https://www.youtube.com/watch?v=EZqmaE59FWo

Nykyään ei enää paljoa mediassa puhuta, mutta länsimaat ovat täysin alakynnessä Syyriassa, Irakissa ja monissa muissa maissa. Monet hyvin lapsena opetetut ihmiset ovat saaneet otettua vallan viholliskansoilta hyvän opetuksen seurauksena. [CSWM]

Olen todella pettynyt siihen, ettei Euroopan parasta opetussarjaa eli ranskalaista Olipa kerran elämä-ohjelmaa saa vapaasti katsoa Youtubesta, vaan kansalliset teostotahot estävät lasten sivistyksen. Kuitenkin jotain löytyy, kuten seuraavassa videossa 11:58 kohdassa näytetään ensimmäistä insinööriä!

https://www.youtube.com/watch?v=v63msaLZsZQ

https://www.youtube.com/watch?v=3ytGvtqdzDg

https://www.youtube.com/watch?v=o8fM-hCOiG8

https://www.youtube.com/watch?v=5ac2j27njRE

Eräs hyvä lastenohjelma on myös supersankari Nikke Knatterton! Kyseinen saksalainen lastenohjelma on mitä opettavaisin.

Itse tykkäsin lapsena myös Pikku Poneista:

https://www.youtube.com/watch?v=ZxPfEgGD1Yw

Moni voi pitää poliisia hyvinkin itsestäänselvänä asiana. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan kyseinen järjestelmä on varsin uusi. Sen taustat ovat säätyajan jälkeisessä Ranskassa 1700-luvulta, jolloin se järjestelmä suunnattiin ensisijaisesti suojelemaan kansalaisia. Vastaava järjestelmä on levinnyt hyvin laajalle maailmassa.

Ennen poliisia kansanrauhaa ylläpiti armeija. Jo Ramatussa jeesukselle määrättiin kuolemantuomio kapinaan yllyttämisestä. Rooman armeijan henkilöt pistivät Jeesuksen ristille kuolemaan vartioidun kukkulan päälle. Vielä nykyäänkin Suomessa vallankaappauksen valmistelu on erittäin ankarasti rangaistavaa, Turkissakin harkittiin sen takia jopa kuolemantuomion palauttamista. Raamatun mukaan miehitetyssä Jerusalemissa Pontius Pilatus olisi ollut valmis armahtamaan Jeesuksen, mutta juutalaisten hengenjohtajien johdolla kansa vaati sitä, joten Pilatus pesi kätensä ja myöntyi kansan tahtoon.

Yhteiskuntavastaisia ihmisiä on ollut aina, valta ja politiikka aiheuttavat usein erimielisyyksiä. Maailmassa yhä tapahtuu vallankaappauksia ja sisällissotia. Näiden torjumiseksi on olemassa valtakoneisto, joka nykyään on poliisi. Poliisin tehtävänä on osaltaan suojella ihmisten perusoikeuksia, mutta luonnollisesti se on vain yksi osa. Monissa maissa on olemassa kolmijako, jolloin poliisin tehtävänä on vain toimeenpanovalta, kun oikeuslaitokselle jää päätösvalta ja eduskunnalle oikeus säätää lakeja. Tämä estää, ettei järjestelmät pääse korruptoitumaan, vaan kansalaisten oikeudet turvataan kolmen erillisen tahon toimesta. Ihmisillä on myös perustuslaillinen oikeus osoittaa mieltänsä. Maailmalla Vapusta on tullut hyvin tyypillinen aika osoittaa mieltänsä yhteiskuntajärjestelmää vastaan. [Youtube]

Usein monet ihmiset haluavat poliiseille lisää valtaa ja enemmän valvontaa. Tämä ajattelu on vaarallista. Aiemmin sanonut kolmivaltajaon mukaisesti mikään taho ei saisi päättää itsenäisesti asioita, ettei käy kuten Helsingin huumepoliiseille, jota ei valvonut mikään taho. Myös liiallinen lainvalvonta voi itsessään aiheuttaa ongelmia ja pahentaa tilannetta. 1800-luvulla Pohjanmaalla on käynyt tilanne, jossa lähti kasvuun yhteiskuntavastainen Häjy-liike. Sen taustalla oli paljolti ihmisten leimaaminen, kuten esimerkiksi ankara puuttuminen yölliseen ulkonaliikkumiseen, joka oli laissa kiellettyä. Se osaltaan aiheutti sen, että se toimi porttina nuorisorikollisuuteen, josta myöhemmin monien toiminta eteni järjestäytyneeseen rikollisuuteen. [Tiede.fi]

Police (1916) – Charlie Chaplin (HD)

Päätän nyt kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta. Eli perinteinen teekkareiden viettämä wappu olisi aivan kohta ovella. Tähän tulisi tietysti valmistautua, vaikka olenkin nykyään jo DI. Itse en tyypillisesti vietä tätä juhlaa, vaikka ehkä syytä olisikin. Itse en koe, että minulla olisi sellaista velvollisuutta. Tietysti tilanteet muuttuvat, joten asia voi olla eri tulevaisuudessa.

Suomalaisessa kulttuurissa riehakas teekkariwappu on vanha perinne. Muualla maailmassa se tunnetaan enemmänkin työväen juhlana, Suomessa jostain syystä se on enemmänkin opiskelijoiden juhla. Itselläni teekkarina olisi periaatteessa velvollisuus sitä juhlia. En kuitenkaan ole koskaan aiemminkaan sitä viettänyt, joten sen juhliminen olisi hieman erikoista. Suomalaisessa kulttuurissa on paljon erilaisia kirjoittamattomia sääntöjä, joita olisi hyvä noudattaa. Toivottavasti uudet sukupolvet olisivat minua säntillisempiä. En ole ollenkaan ylpeä itsestäni. Onhan se häpeällistä mennä DI-koulutukseen, jos ei sitä meinaa suorittaa kunnialla. Teekkarit ovat korkeimman teknillisen koulutuksen opiskelijoita, joilla koulutus pohjautuu 1800-luvulta asti hyväksi todettuun malliin. Koulutuksessa teknillisten asioiden oppimisen lisäksi painotetaan kokonaisvaltaista yhteiskuntavastuuta ja se ulottuu jopa vapaa-ajalle asti. Teekkareiden ajatusmaailma poikkeaa monessa asiassa humalistien opeista, vaikka jokaisessa teekkarissa asuu myös pieni humanisti. Tämän koulutuksen valinta on siis arvovalintakysymys. Toivottavasti tulevatkin sukupolvet ymmärtävät tehdä oikeat valinnat.

Wappulehti Tamppi
Teekkarihymni
Teekkarius 140 vuotta
Luuli että tää oli deffin luento, mutta ei tää ollutkaan hauska. (Ei aikanaa TTY:lla ollut luentoja kahta viikkoa ennen wappua.)
Teekkareista on moneen: ”Douppikaupan taustalta paljastui nuorehko teekkari, jonka pimeä puoli pysyi pitkään salassa jopa läheisiltä.”

Olen päättänyt ryhtyä viettämään negatiivista talvea. Olen miettinyt erilaisia menetelmiä, joilla tätä voisi ajaa. On useita syitä, joiden takia olen päättänyt aloittaa tällaisen. Keväällä oli positiivisuutta, mutta se ei tuntunut tuottavan mitään positiivista. Täten on luonnollista kokeilla toisenlaista strategiaa. Päätän olla nyt talvella negatiivinen ihmisiä kohtaan, enkä pyrikään olemaan kenellekään ystävällinen tai hyvä ihminen.

Usein ajattelee, että positiivisella toiminnalla voisi saavuttaa hyviä tuloksia. Valitettavasti tämä filosofia ei yleensä tunnut toimivan, vaan negatiivisuus on paljon tehokkaampi menetelmä. Positiivisesta toiminnasta huolimatta tapahtuu negatiivisia asioita, ei ainakaan mitään positiivista. Täten saman epäonnen tien jatkaminen ei ole järkevää. On hyvä kokeilla erilaista näkökulmaa. Usein muita ihmisiä tulisi kohdella samoin kuin hekin kohtelevat itseä. Se on oikea ajatus, jonka mukaan tulisi toimia. Se ei kuitenkaan läheskään aina ole toiminut. Pian todennäköisesti siis kohtelen kaikkia ihmisiä huonosti, en pyrikään olemaan positiivinen ja hyvä.

On monia syitä, mutta positiivisuusajattelu ei tunnu toimivan. Jatkan sitä todennäköisesti vielä hetken. Ei kuitenkaan kannata yllättyä, jos muutun negatiivisemmaksi lähiaikoina, kyse on tietoisesta muutoksesta elämäntavassani. Roskapussit jokeen, paristot ja akut soramonttuun. Moottoriöljyt maahan. Artikkeleissa kirjoitan kouluampujia ihannoivia teksejä. Elämään uusi suunta.

Perinteisesti yhteiskunta on ollut hyvin vahvasti luokkajakautunut. Luokien välillä ihmisten liikkuvuus on ollut todella vähäistä. Evoluution näkökulmasta tällainen kategorioihin jämähtäminen on varsin luonnollista, ellei sitten tapahdu jotain muutosta ympäristötekijöissä. Kun ympäristötekijät muuttuvat, niin sitten tapahtuu sekoittumista ja järjestäytymistä uuteen luokitukseen.

TTY:n ylioppilaskunnan hallitusjäsenen kanssa käytiin pelaamassa bilistä ja ennen sitä syömässä Plevanassa. Aika paljon tuli päissään analysoitua asioita jälkikäteen. Meillä oli paljon monenlaista keskustelua asioista. Meillä on paljon yhteistä, mutta toisaalta myös erilaista. Se on usein erittäin hyvä asia. Samanlaisten ihmisten kanssa ei yleensä saa paljoa hyötyä keskustelemalla, mutta taas liika erilaisuus estää uuden oppimista. Sanallisesti ja muutenkin on yleensä todella vaikea aina kuvailla kaikkea asiaa. Etenkin suullinen keskustelu tuo monia rajoitteita ja ongelmia. Monen asian selittäminen vaatii keskustelun pohjaamista molempien ymmärtämään pohjaan. Jos yhteistä pohjaa ei löydy, niin joutuu paljon käyttämään resursseja perusjuttujen selittelyyn, jolloin itse asiasta kertominen voi olla vaikeaa. Tällöin tilanne tulee usein opettajamaiseksi, jolloin selittää itselleen täysin selviä asioita.

Kuitenkin pelattiin biljardia. Koko tapahtuma ei sinällään ole mitenkään erityistä, molemmat tuntevat pelin. Se kuitenkin antaa mahdollisuuden luoda pohjan asioiden käsittelylle, yrittäen sitä kautta selittää asioita. Pelkästään lahjakkuus ja taito pelata biljardia on mielestäni hyvin yllättävä kyky. Samoin kuin pesäpallossakin, niin myös biljardissa pelitaito on paljolti kokemukseen pohjautuvaa. Vaikka pystyy analysoimaan pallojen liikeratoja ja muita asioita, niin silti pelikokemus on erittäin keskeisessä asiassa. Itse yhdistin pelitaidon paljolti pesäpalloon. Molemmissa peleissä on lyönti, jolla saadaan pallo liikkeelle haluttuun suuntaan, mihinkään muuhun asiaan pelissä ei voi vaikuttaa. Se yksi lyönti kuitenkin sisältää valtavasti asioita, kuten pallon kierteet ja liikkeet muutenkin erilaisiin suuntiin. Kyse on siis millimetrien tarkasta iskusta oikealla voimalla. Se taito tulee vain kokemuksen kautta, itse lyönti on tiedostamaton tapahtuma.

Miksi ihmisellä on sitten tällainen taito? Taustalla on varmasti evoluutio, joka on tuhansien sukupolvien aikana karsinut sellaisen henkilöt pois, joilla tätä kykyä ei ollut. Tämä lahjakkuus on rikastunut hyvin vahvasti ihmisissä. Vielä 100 vuotta sitten miekkailu oli tärkeä asia sodankäynnissä. On ollut erittäin tärkeää, että miekalla on osunut millimetrien tarkkuudella haluttuun kohtaan liikkuvaa kohdetta, juuri siihen kriittiseen paikkaan. Miekan huitomista ei voi tietoisesti ajatella, vaan se tulee kokemuksesta. Samoi jalkapallossa tai pesäpallossa moni päätös pohjautuu täysin kokemukseen. Kaverini on vasenkätinen kuten 1/7 väestöstä on ollut lähes aina. Itse en tätä tiennyt, tämä toi mielenkiintoisen puolen peliin. Meidän pelistrategiamme oli teknisistä syistä erilainen. Ehkä hän pärjäsikin minua vastaan juuri sen takia hyvin, että hänellä oli enemmän kokemusta oikeakätisistä pelaajista, minulle se oli vain ongelma, koska olen aina pelannut vain oikeakätisiä vastaan. Minä en kyennyt ymmärtämään hänen tekniikkaansa, eikä hän kyennyt opettamaan minulle itse käyttämäänsä lyöntitekniikkaa.

Mistä tämä taito siis tulee? Miksi meillä melkein kaikilla ihmisillä on näin mahtava lahjakkuus oppia pelaamaan biljardia tai pesäpalloa. Osua siihen palloon juuri oikeaan kohtaan, jolloin saadaan haluttu vaikutus. Taustalla on siis artikkelin mukaisesti säätyajat. Vuosituhansia ihmiset ovat taistelleet sotakentillä. Häviö siinä on tarkoittanut kuolemaa, voitto on tarkoittanut mahdollisuutta nousta säätyyn. Monissa maissa ritarisääty on ollut kaikista alin sääty, pohjoismaissa talonpojat ovat ollet myös alisäätyläisiä. Kuitenkin ritariksi pääsy on edellyttänyt erinomaista onnistumista taistelussa. Sen vaikutus on vuosituhansia ollut niin valtava, että se heijastuu meihin kaikkiin selviytyjien jälkeläisiin. Pelkästään toinen käsi meillä on vahvempi, koska se on ollut positiivinen ominaisuus, joka on rikastunut sukupolvien kautta. Sen sijaan näkö ei ole enää niin kriittinen kuin apinoilla, vaan nykyään ihmisillä on paljon likinäköisyyttä, vaikka tarkka päivänäkö on säilynyt perimässämme varsin hyvin meidän aikoihimme asti. Vielä 1500-luvulla talonpojat vaikuttivat politiikkaan positiivisesti Suomessa [nuijasota].

Miehillä urhoollisuus on ollut keino nousta säätyyn, miehissä se näkyy nykyäänkin. Naisilla kauneus ja miellyttävyys on ollut keino nousta korkeampaan säätyyn. Jos jompi kumpi ominaisuus on miellyttänyt kaikkia ylemmän säädyn henkilöitä, niin on päässyt siihen säätyyn. Näin se maailma on toiminut säätyaikoina. 1700-luvulla Ranskan vallankumous tuhosi tämän järjestelmän, sen jälkeen jokainen mies olisi tasa-arvoinen. 1800-luvun lopulla uskottiin ihmisten olleen niin sivistyneitä, että sotia ei enää koskaan tulisi. Todellisuudessa ihmiset eivät ole kuitenkaan muuttuneet niin paljoa, vaan sama sotahalu on ihmisissä vieläkin, vaikka sillä ei saavuttaisikaan sosiaalista arvostusta ja nousua hierarkiassa ylöspäin. Miehillä pätee vieläkin samat arvomaailmat kuin aiemminkin, luultavasti ne ominaisuudet ovat vielä kauan aikaa minunkin jälkeeni. Pelkästään polkupyörän selkään ihmiset nousevat vasemmalta puolelta, eikä se ole riippuvaista kätisyydestä. Kyse on vain siitä, että ritarit nousivat hevosen selkään vasemmalta puolelta, koska heillä oli miekka vasemmala puolella lannetta. Se asia vain periytyy sukupolvelta toiselle, mitää järkevää syytä sille ei nykyaikana enää ole. Toisaalta punaisesta väristä on tullut yllättävän nopeasti naisellinen väri, ei ole edes kovinkaan pitkä aika, kun punainen väri liitettiin maskuliinisuutteen ollessa yleisesti armeijoiden käyttämä väri sotapuvuissa.

Kaiken kaikkiaan melkein meillä kaikilla on tämä mielettömän hyvä kyky tehdä kova isku millimetrien tarkkuudella kepin kautta. Sitä sopii pohtia. Mielestäni se on aika hauska ominaisuus, vaikka sitä ei enää arkielämässä tarvitsekaan. Joskus se on ollut todella tärkeä asia, henki mennyt nuorella miehellä ilman sitä kykyä.

”Articles:

Article I – Men are born and remain free and equal in rights. Social distinctions can be founded only on the common good.

Article II – The goal of any political association is the conservation of the natural and imprescriptible rights of man. These rights are liberty, property, safety and resistance against oppression.

Article III – The principle of any sovereignty resides essentially in the Nation. No body, no individual can exert authority which does not emanate expressly from it.

Article IV – Liberty consists of doing anything which does not harm others: thus, the exercise of the natural rights of each man has only those borders which assure other members of the society the enjoyment of these same rights. These borders can be determined only by the law.

Article V – The law has the right to forbid only actions harmful to society. Anything which is not forbidden by the law cannot be impeded, and no one can be constrained to do what it does not order.

Article VI – The law is the expression of the general will. All the citizens have the right of contributing personally or through their representatives to its formation. It must be the same for all, either that it protects, or that it punishes. All the citizens, being equal in its eyes, are equally admissible to all public dignities, places and employments, according to their capacity and without distinction other than that of their virtues and of their talents.

Article VII – No man can be accused, arrested nor detained but in the cases determined by the law, and according to the forms which it has prescribed. Those who solicit, dispatch, carry out or cause to be carried out arbitrary orders, must be punished; but any citizen called or seized under the terms of the law must obey at once; he renders himself culpable by resistance.

Article VIII – The law should establish only penalties that are strictly and evidently necessary, and no one can be punished but under a law established and promulgated before the offense and legally applied.

Article IX – Any man being presumed innocent until he is declared culpable, if it is judged indispensable to arrest him, any rigor which would not be necessary for the securing of his person must be severely reprimanded by the law.

Article X – No one may be disturbed for his opinions, even religious ones, provided that their manifestation does not trouble the public order established by the law.

Article XI – The free communication of thoughts and of opinions is one of the most precious rights of man: any citizen thus may speak, write, print freely, except to respond to the abuse of this liberty, in the cases determined by the law.

Article XII – The guarantee of the rights of man and of the citizen necessitates a public force: this force is thus instituted for the advantage of all and not for the particular utility of those in whom it is trusted.

Article XIII – For the maintenance of the public force and for the expenditures of administration, a common contribution is indispensable; it must be equally distributed between all the citizens, according to their ability to pay.

Article XIV – Each citizen has the right to ascertain, by himself or through his representatives, the need for a public tax, to consent to it freely, to know the uses to which it is put, and of determining the proportion, basis, collection, and duration.

Article XV – The society has the right of requesting account from any public agent of its administration.

Article XVI – Any society in which the guarantee of rights is not assured, nor the separation of powers determined, has no Constitution.

Article XVII – Property being an inviolable and sacred right, no one can be deprived of private usage, if it is not when the public necessity, legally noted, evidently requires it, and under the condition of a just and prior indemnity.” – Wiki

Vielä jokunen vuosi sitten kymmensormi-järjestelmä oli täysi mysteeri. Sitä kykyä ei voitu liittää mihinkään aivojen osaan. Vasta jokin aika sitten ymmärrettiin, että se mekanismi tulee suoraan selkärangan kautta. Minullekin on ällistyttävää, että kykenen kirjoittamaan tekstiä nopeampaa kuin kykene sitä lukemaan tai edes tiedostamaan. Kiusallista kun joutuu käyttämään oikolukuun moninkertaisen ajan kirjoittamiseen nähden. vaikka sana menee usein vaikak, perinteinen moka. Muutenkin vokaalit tahtovat lyhempinä dominoida; soljuva aaiioo uuii jooui-tyylinen kirjoittaminen menee kymmensormijärjestelmällä kivasti, sellainen musiikkimainen tempoisuus tarttuu hyvin. Englanninkielinen Word onneksi osaa korjata automaattisesti yleisimmät virheet. Monet ovat todenneet, että kännissä konekirjoittaminen yleensä sujuu paremmin; kieli ei liiku, mutta tekstiä tulee. Kun silmät eivät tarkenna näytön tekstiin, niin se toki heikentää oikolukemista. Itselläni myös tietääkseni lievä luki-häiriö, vaikka sitä ei koskaan ole diagnosoitu.

Fastest Typist: Ultimate Typing Championship Final 2010 By Das Keyboard
Feral plays ROME: Total War on iPad!

HS julkaisi vaihteeksi mielenkiintoisen artikkelin. Kyseinen artikkeli sisältää paljon mielenkiintoisia väitteitä ja näkymstä. Mielestäni monet niistä ovat oikeita, mutta jossain määrin itse en ainakaan haluaisi nähdä asiaa niin jyrästi. Myönnän olevani monessakin asiassa varsin neutraali ja objektiivinen, joista minua on ehkä toisinaan kritisoitu, etenkin tämän blogini artikkeleista.

Mielestäni olisi jotenkin täysin käsittämätöntä väittää, ettei ihmisten taustoilla ole vaikutusta. Perheellä on erittäin suuri vaikutus siihen, että minkälaiset mahdollisuudet saa elämäänsä. Itselläni on hyvät vanhemmat, joskaan sukuni ei ole erityisen koulutettua. Hyvät vanhemmat ovat olleet itselleni elämässäni pärjäämiselle valtava edellytys. Tietysti vanhempien koulutuksen puute on vaikuttanut monessakin suhteessa, vaikka ovat pyrkineet tekemään parhaansa minun eteeni. Kuitenkin koulussa pärjääminen on hyvin paljolti yksilön perimästä ja omasta tahdosta kiinni. Itse pidän henkilön omaa tahtoa kaikista tärkeimpänä. On paljon koulutettujenkin lapsia, jotka eivät ole menestyneet kaikista hyvistä edellytyksistä huolimatta.

Säätyajan päättyminen oli vain yksi aikakausi, jota seurasi uusijako luokkayhteiskunnassa. Pidän ilmeisenä ja odotettavanakin, että tulevaisuudessa luokkajako kärjistyy. Suomessa säätyajan päättyminen on tapahtunut suhteellisen myöhään, joten tämä kehitys ei ole vielä yhtä pitkällä kuin monissa aiemmin kehittyneissä maissa. Tietysti monet eivät näe tätä kehitystä positiivisena asiana, eikä mielestänikään se ole hyvä asia.

Miten tätä asiaa sitten voisi ehkäistä? Mielestäni tässä tärkeintä on nimenomaan ymmärtää, ettei lapsilla ole yleensä omaa tahtoa, vaan lapset noudattavat vanhempiensa tavoitteita. Artikkelin henkilökin kuitenkin antaa sellaisen kuvan, että koulujärjestelmä on hänen kohdallaan onnistunut. Kaikkien kohdalla asiat eivät ole yhtä hyvin, vaan se on asia, johon tulisi puuttua. Useimmilla on oma tahto aikuisena, he eivät enää tarvitse vanhempiensa kannustusta ja tukea opiskelussaan. Mielestäni koulutuksen näkeminen jotenkin luokkajaon perimmäisenä ongelmana on täysin väärin, itse näkisin luokkajaon ongelmien korostuvan nimenomaan matalasti koulutettujen keskuudessa. Osa tampioista pärjää ilman koulutustakin erinomaisesti, syitä voi pohtia jokainen itsekseen. Monien kouluttamattomien menestyksen takana on myös rikollisuus (mm. veronkiertoa tai ”lokapoika-toimintaa”), etenkin kun menestys ei ole perittyä. [Wiki/Lokapojat]

Kuulin täydennyksenä, että humanistisilla aloilla taustoilla voi olla suurempi vaikutus kuin teknisillä aloilla. Tämä luokkaero on siis nimenomaan humanistisen koulutuksen ongelma, eikä sitä huomaa kovissa tieteissä, joissa arvomaailmalla ei ole vaikutusta oppimiseen. Teekkarissa ei haittaa, vaikka olisikin vähän kesimääräistä enemmän kusipää. TTY:lla ainakin kaikki opiskelijat (Masi Kajander keskimääräistä vähemmän) ja suurin osa professoreista (poikkeuksena Tommi Mikkonen) olivat kusipäitä, mutta sopeuduin yllättävän hyvin.

Kuten HS:n artikkelistakin tuli ilmi, niin kaikki kyseisen henkilön kanssa keskustelleista työläistaustaisista naisista olivat hyvin koulutettuja. Asiassa on siis selvä vääryys! Tilastollisesti siis otannasta 100 % työläistaustaisista naista menestyi hyvin opinnoissa. Tämä on aivan uskomaton ja poikkeuksellinen luku. Oikeasti osan työläistaustaisista naisista tulisi menestyä jopa huonosti opinnoissaan, että kyseinen otanta olisi tilastollisesti normaalijakautunut. Ilmeisesti tällaista luokka- ja sukupuoliongelmaa ei ole kuin humanistisissa aloissa. Tälle ongelmalle tulee tehdä jotain!

Usein puhutaan paljon koulukiusaamisesta. Aihe on monessakin suhteessa hyvin vaikea, mutta sen vaikutukset ovat valtavat. Koulukiusaamiseen puuttuminen on vaikeaa, kuten myös tunnistaminenkin. Tämä johtuu kiusaamisen luonteesta, se ei useinkaan ole helposti tunnistettavaa. Mielikuvat kiusaamisesta eivät aina vastaa todellisuutta, kiusaamista on myös hyvin montaa erilaista.

Minkälainen on tyypillinen koulukiusaaja? Usein kouluissa helposti saa sellaisen kuvan, että kiusaaja on pahis ja jotenkin huono ihminen. Itse sen sijaan kääntäisin asian päinvastoin. Usein kiusattu on huono-osainen henkilö, kiusaaja sen sijaan on sosiaalisesti hyvinkin lahjakas henkilö. Harvemmin hyväosainen ja pidetty henkilö joutuu koulukiusaamisen kohteeksi. Yleensä kiusatuksi joutuva henkilö on sellainen, ettei hänestä monikaan välitä. Kiusaaminen hyväksytään, jonka ansiosta se on mahdollista. Kiusaajat ovat usein myös opettajien suosiossa olevia oppilaita, kiusatuista oppilaista eivät edes opettajat pidä.

Miksi ihmiset kiusaavat? Kiusaaminen on monien mielestä hauskaa ja kiusaajat saavat siitä iloa koulupäiväänsä. Usein taustalla on myös ajattelemattomuutta, kiusaajat eivät useinkaan ole itse kokeneet kiusaamista, joten he eivät osaa samaistua kiusattuun. Tämä onkin kiusaamisen kannalta keskeinen tekijä, ettei kiusaajilla ole syystä tai toisesta kykyä samaistua kiusatun asemaan. On paljon sellaisia ihmisiä, joilla tätä kykyä ei ole. Monet myös saavat iloa kiusaamisesta, ihmiset ovat usein luonnostaan pahantahtoisia.

Kiusaamisella on kuitenkin hyvin suuri vaikutus nuoren myöhempään kehitykseen. Kiusaaminen luo kiusatulle nuorella iällä taidon torjua kiusaamista. Se yleensä tarkoittaa sitä, että henkilö suojaa oman henkilökohtaisen minuutensa heikkoudet. Henkilö torjuu muiden pyrkimykset päästä sosiaalisesti henkilökohtaisiin asioihin. Henkilö oppii nopeasti torjumaan kaikki tällaiset pyrkimykset sosiaalisesta elämästään. Yleensä henkilölle kuitenkin jää herkkä käsitys itsestään, se jopa herkistyy. Usein ihmiset myös kohtelevat samoin muita, kuin miten heitä on kohdeltu. Moni kiusattu pitää normaalina sitä, että yritetään löytää toisesta ihmisestä herkät kohdat ja loukkaa niitä. Normaalilla ihmisellä ei tällaista tapaa ole, useimmat ihmiset näkevät heikkoudet persoonallisuudessa jopa positiivisena asiana. Kiusatun mielessä nämä heikot kohdat tulevat negatiivisiksi asioiksi, niistä koetaan häpeää ja sellaisia ei siedetä muilla ihmisillä, ainakaan heikkoutta ei saa näyttää. Vanhoista tavoista on vaikea päästä eroon, mutta muuttaminen on mahdollista. Kaiken kaikkiaan kiusaaminen jättää pysyvän vaikutuksen henkilön käytökseen. Henkilö helposti palaa takaisin vanhoihin hyväksi todettuihin toimintatapoihin herkästi. Se yleensä aiheuttaa henkilölle paljon mielipahaa.

Kiusaaminen on osa ihmisten sosiaalista toimintaa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että siitä seuraa paljon harmia yhteiskunnalle. Olisi tärkeää, että se ei alkaisi koulussa, jolloin ihmiset omaksuvat sosiaaliset toimintatapansa.

Pahakoulu