HS julkaisi vaihteeksi mielenkiintoisen artikkelin. Kyseinen artikkeli sisältää paljon mielenkiintoisia väitteitä ja näkymstä. Mielestäni monet niistä ovat oikeita, mutta jossain määrin itse en ainakaan haluaisi nähdä asiaa niin jyrästi. Myönnän olevani monessakin asiassa varsin neutraali ja objektiivinen, joista minua on ehkä toisinaan kritisoitu, etenkin tämän blogini artikkeleista.
Mielestäni olisi jotenkin täysin käsittämätöntä väittää, ettei ihmisten taustoilla ole vaikutusta. Perheellä on erittäin suuri vaikutus siihen, että minkälaiset mahdollisuudet saa elämäänsä. Itselläni on hyvät vanhemmat, joskaan sukuni ei ole erityisen koulutettua. Hyvät vanhemmat ovat olleet itselleni elämässäni pärjäämiselle valtava edellytys. Tietysti vanhempien koulutuksen puute on vaikuttanut monessakin suhteessa, vaikka ovat pyrkineet tekemään parhaansa minun eteeni. Kuitenkin koulussa pärjääminen on hyvin paljolti yksilön perimästä ja omasta tahdosta kiinni. Itse pidän henkilön omaa tahtoa kaikista tärkeimpänä. On paljon koulutettujenkin lapsia, jotka eivät ole menestyneet kaikista hyvistä edellytyksistä huolimatta.
Säätyajan päättyminen oli vain yksi aikakausi, jota seurasi uusijako luokkayhteiskunnassa. Pidän ilmeisenä ja odotettavanakin, että tulevaisuudessa luokkajako kärjistyy. Suomessa säätyajan päättyminen on tapahtunut suhteellisen myöhään, joten tämä kehitys ei ole vielä yhtä pitkällä kuin monissa aiemmin kehittyneissä maissa. Tietysti monet eivät näe tätä kehitystä positiivisena asiana, eikä mielestänikään se ole hyvä asia.
Miten tätä asiaa sitten voisi ehkäistä? Mielestäni tässä tärkeintä on nimenomaan ymmärtää, ettei lapsilla ole yleensä omaa tahtoa, vaan lapset noudattavat vanhempiensa tavoitteita. Artikkelin henkilökin kuitenkin antaa sellaisen kuvan, että koulujärjestelmä on hänen kohdallaan onnistunut. Kaikkien kohdalla asiat eivät ole yhtä hyvin, vaan se on asia, johon tulisi puuttua. Useimmilla on oma tahto aikuisena, he eivät enää tarvitse vanhempiensa kannustusta ja tukea opiskelussaan. Mielestäni koulutuksen näkeminen jotenkin luokkajaon perimmäisenä ongelmana on täysin väärin, itse näkisin luokkajaon ongelmien korostuvan nimenomaan matalasti koulutettujen keskuudessa. Osa tampioista pärjää ilman koulutustakin erinomaisesti, syitä voi pohtia jokainen itsekseen. Monien kouluttamattomien menestyksen takana on myös rikollisuus (mm. veronkiertoa tai ”lokapoika-toimintaa”), etenkin kun menestys ei ole perittyä. [Wiki/Lokapojat]
Kuulin täydennyksenä, että humanistisilla aloilla taustoilla voi olla suurempi vaikutus kuin teknisillä aloilla. Tämä luokkaero on siis nimenomaan humanistisen koulutuksen ongelma, eikä sitä huomaa kovissa tieteissä, joissa arvomaailmalla ei ole vaikutusta oppimiseen. Teekkarissa ei haittaa, vaikka olisikin vähän kesimääräistä enemmän kusipää. TTY:lla ainakin kaikki opiskelijat (Masi Kajander keskimääräistä vähemmän) ja suurin osa professoreista (poikkeuksena Tommi Mikkonen) olivat kusipäitä, mutta sopeuduin yllättävän hyvin.
Kuten HS:n artikkelistakin tuli ilmi, niin kaikki kyseisen henkilön kanssa keskustelleista työläistaustaisista naisista olivat hyvin koulutettuja. Asiassa on siis selvä vääryys! Tilastollisesti siis otannasta 100 % työläistaustaisista naista menestyi hyvin opinnoissa. Tämä on aivan uskomaton ja poikkeuksellinen luku. Oikeasti osan työläistaustaisista naisista tulisi menestyä jopa huonosti opinnoissaan, että kyseinen otanta olisi tilastollisesti normaalijakautunut. Ilmeisesti tällaista luokka- ja sukupuoliongelmaa ei ole kuin humanistisissa aloissa. Tälle ongelmalle tulee tehdä jotain!