No nyt oli fantastisia uutisia Ilkassa! Kuulemma tulee peliohjelmointikerho Seinäjoelle juhannuksen jälkeen. Jos olisin muutaman vuotta nuorempi, niin osallistuisin siihen. Silloin kun minä olin nuori, niin ei ollut tällaisia. [Ilkka]
Kuva 1. Itseni koodailema patterimato. [portfolioni]Tein kyseisestä matopelistä käännöksen myös sulautettujen kurssin ohjelmointikortille, jonka kirjoitusnopeus oli kuin jostain CRT-kaukokirjoittimesta eli väylä ~sata merkkiä sekunnissa. Videon taustalla voi kuulla puhetta henkilöltä, kuka oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun kaikista parhaiten palvelimia tunteva henkilö. Hän teki mahtavan lopputyön Windows PowerShellistä, josta jatkuvati selitti omien muistikuvieni mukaan. Yksi parhaita opiskelijoita omassa opiskelijaporukassani, omien muistikuvieni mukaan. [SeAMK, Theseus]
Omien pelien ohjelmoiminen on mitä mainoin harrastus lapselle taikka nuorelle! Yleensä itse tekee omat peli, niin saa sellaisen kuin haluaa. Myöskin se ilo on myös halpaa, kun itse koodaamista peleistä ei itse tarvitse maksaa mitään. Täten mielestäni ei ole mitään syytä, että miksi joku jättäisin tällaiseen kerhoon osallistumasta.
Kuva 2. Sepeli Ry:n porukkaa.
Itse olen optimistinen, että tällainen kerho tulee maksamaan itsensä varmasti takaisin monella tavalla. Jos olisin päässyt valtuustoon, niin olisin ehdottomasti kannattanut asiaa. Melkein jopa noloa, etten ehdokkaana ehdottanut tällaista vaalilupausta.
Pistin minäkin Sepeli Ry -yhdistykseen jäsenhakemuksen menemään, toivottavasti minut hyväksytään siihen jäseneksi. Itse olen todella innostunut, seuraan tilanneetta herkeämättä.
Olen erittäin harmistunut siitä, että Seinäjen ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutus lopetetaan. Toivottavasti se päätös saadaan vielä peruttua, palautettua koulutus vähintään yhtä tasokkaana takaisin kuin mitä se oli minun aikanani. [ilkka]
Viime aikoina on ollut kaksi todella kiinnostavaa uutista Taloussanomissa. Ensimmäinen oli M Room -ketjun laajentuminen jopa 200 toimipisteellä Yhdysvaltoihin [TS]. Tämän lisäksi oli myös uutinen McDonald’s:in tai muiden pikaruokaloiden muuttumisesta robotisaatioon [TS2].
Itse olen sikäli todella iloinen M Room -ketjun laajentumisesta, koska kyseessä on suomalainen ketju. Kävin viikolla itsekin sellaisessa Seinäjoella, mutta olen useamman kerran käynyt vastaavassa ketjussa Hervannan keskustassa ja TTY:n tiloissa. Ketjun toimipisteitä on siis todella valtavasti. Kyseessä kun on Euroopan suurin parturiketju, niin tästä saa olla aiheellisestikin ylpeä suomalaisena Suomi 100 -kansalaisena. Vastaavia ketjuja ei luultavasti ole, joten se on ehkä yksi syy, että kyseinen ketju raketoi. Onhan tämä jo vanha konsepti, mutta ilmeisesti toimiva.
Mikä siis oli mäkkärin alkuperäinen tarina. Kyseessähän on hodarikärry-kauppiasveljesten perustama ravintola, joka perustui muutaman raaka-aineen käyttämiseen. Muutaman raaka-ainetta voidaan latoa kasaan erittäin monella erilaisella kompinaatiolla. Sijoittaja huomasi tämän liikeyrityksen valtavan potentiaalin, joten sen seurauksena kyseinen ketju lähti leviämään ympäri Yhdysvaltoja ja muita maita.
Kuva 1. Ray Krocin vuonna 1955 avaama ensimmäinen franchise-McDonald’s.
Amerikkalaiset pitävät tällaisista menestystarinoista, joka on ehkä sitä heidän ns. amerikanunelmaa, jota Trump haikailee takaisin heidän jämähtäneeseen ja korruptoituneeseen talouteensa. Näin ainakin itse olen asian käsittänyt, miten olen sitä itse objektiivisesti pohtinut.
Ketjua on toisinaan pidetty omistajankin mielestä kiinteistötoimintana, tehden kiinteistön arvoon nähden mahdollisimman suurta tulosta, itse ravintolatoiminta ei sinällään ole se asian pihvi. Tämä kuluttajien aliarvioiminen onkin ollut ongelmana, jota vastaan ovat käyttäneet valtavasti markkinoitia. Kun kultaiset kaaret eivät kuuluneet ehdottomana osana rakennusten arkkitehtuuria, niin se oli ehkä symbolinen hetki, jolloin yritys luopui alkuperäisistä arvoistaan myös laajemmin. Surullisimman kuulusin tapaus on McLibre, jonka oikeuskäsittely kesti uskomattomat 313 päivää [wiki]! Se ehkä osoitti, että johdossa eivät enää olleet samat kärrykauppiaat kuin alunperin.
Kuva 2. McLibre -lentolehtinen, josta tuli suuri oikeusjuttu.
Itsekin osallistuin mäkkärin ”myyttien” korjaus -kampanjaan, jossa sai kysyä heidän ruoastaan. Kysyin, että onko heidän mielestään heidän myymänsä ruoka terveellistä säännöllisesti syötynä. Vastaukseksi tuli; että pitäisi kääntyä ruokaterapeutin puoleen.
Kuva 3. McDonald’s ei vastaa heidän myymänsä ruoan terveellisyyttä koskevaan kysymykseen.
Itse uskaltaisin väittää, että suuret pikaruokaketjut ovat vaikuttaneet jopa ravintosuosituksiin 1960-luvulta asti erittäin vahvasti. Silloin kun minä olin lapsi, niin pizza oli lähes optimaalista ruokaa ravintosuosituksien perusteella. Onneksi nyt on myönnetty, että ravintosuositukset ovat olleet silloin pielessä, niin D-vitamiinin kuin monen muunkin asian osalta. [tiede.fi]
Kuva 4. Historiaan jäänyt ruokapyramidi, joka oli joskus vertauskuva hyvästä ruokavaliosta. check: (viljat>kasvikset>liha>öljy); OK!
Mielestäni McDonald’s on hyvä esimerkki niin M Room -ketjulle kuin laajemminkin erilaisiin organisaatioihin. Ehkä samasta syystä Bill Gates ei halunnut Microsoftia laajentaa, vaan olisi halunnut pitää sen pienenä yrityksenä. Hän kuitenkin piti periaatteellisesti yrityksensä organisaatiorakenteen aina korkeintaan nelitasoisena hänen ja alimman tason välillä, jolloin tieto kulki yrityksen sisällä aina korkeintaan kahden henkilön kautta. [gates]
Itse en ole mikään kauppatieteiden maisteri, mutta en pyrkinytkään ottamaan liiaksi kantaa kaupallisiin asioihin. Mielestäni minulla on silti täysi oikeus tuoda ilmi oman näkemykseni, joka ei ole aukoton ja täydellinen. Eikä se koulutus edes itsessään vielä mitään tarkoita, opit ne siinä ovat tärkeintä. Opitkin voivat olla virheellisiä, kun perimmältään melko harvasta asiasta voi olla täysin varma. Oma olemassaolo ehkä se uskottavin asia. Ainakin jotain ajattelevaa voisin nyt tällä hetkellä väittää olevan, tiedä sitten.
Mielestäni hyvä on talonpoikaisfilosofia siitä, että vaikka omaisuutta on vähän, niin sitä pitää hoitaa mahdollisimman hyvin. Antaa vähästään paljon yhteiskunnalle, mutta ei ole mitään velkaa kenellekkään. On sitten vain saappaat ja pyhäpuku tai vanha auto, niin niitä tulee pestä ja vahata mahdollisimman hyvin. Jos siihen ei pysty, niin ei ole pätevä henkilö suurempaankaan vastuuseen. Ajatus on säätyaikainen, mutta mielestäni yhä nykyään siinä on ajatusta. Monet pitävät yhä mittatilaustyönä tehtyä villapukua arvokkaana asiana, eikä kaikilla ole varaa sellaiseen edes vuonna 2017. Nykyajan vanhempien onneksi nuorison pukeutumistyyli on muuttunut niistä ajoista. Ylpeilyä käytöstapakulttuurilla sen sijaan enemmän toivotaan takaisin säätyajoilta.
Kuva 1. Ruokolahtisia talollisia vuodelta 1882. [wiki]Mielestäni myös vastaavasti se ajatus, että jos kodista poliisi, sotilas tai joku muu tulee viemään pysyvästi pois, niin silloin on velvollinen heittämään viimeisellä kerrallaan polttopullon talon nurkkaan. Muuten tulee olla lojaali, pitää taloaan pystyssä, olkoon sitten johdossa mitä vain. Ajatusmaailma suomalaisessa politiikassa ei ole niin paljon muuttunut nuijasodan ajasta, kuin mitä monet oikeasti luulevat. Vain sen omistaa, jonka pystyy tarvittaessa hävittämään savuna ilmaan.
Seuraavassa Saksalaisen peliä esittävässä videossa on hyvin mallinnettu Rooman suurvallan jälkeisen kunkingaskuntien jälkeistä elämää Euroopasta. Tätä järjestelmää kutsutaan nykyään feodalismiksi. Teollistumisen myötä tämä järjestelmä on sittemmin kadonnut. Ei oikeastaan Suomessa ole edes niin pitkä aika, etteikö jotkut vielä muistaisi tällaista yhteiskuntajärjestelmää. Ehkä tämä meidän finanssitalouskaan ei ole ikuinen, jota Natsit niin kovasti vastustivat. Me elämme kulttuurisesti lähempänä keskiaikaa kuin mitä ehkä itse myönnämmekään, sivistyksen taantumuksen loppu alkoi vasta 1500-luvulla. Herrapelko on geeneissämme ja kultturissamme syvällä.Naapurimaastamme Ruotsista löytyy kungingas. Suomessa 100 vuotta sitten vakavasti keskusteltiin Saksalaisten siniveristen saamisesta maahamme elätettäviksi, hieman kuin nykyään keskustellaa Natoon liittymisestä.
Ylipäätänsä itse ainakin olen aina kaikessa työssäni pyrkinyt siihen ajatukseen, että teen kaiken mahdollisimman hyvin. On väärä ajatus, että jokin työ olisi sellaista, että sitä voisi tehdä huonosti. Kaikessa työssä pätevät hyvin samanlaiset asiat. On helpottavaa ajatella; että yksisilmäinen on kuningas sokeiden valtakunnassa. Jos työssään kykenee suoriutumaan erinomaisesti, niin ei kannata tehdä yhtään sen vähempää. Sillä toiminnalla varmasti saa positiivista huomiota, helpommin kuin vaativammissa tehtävissä.
Sama pätee jopa blogikirjoituksiin tai kirjoituksiin ylipäätänsä. Vaikka ei olekaan kirjoittamassa mistään vallankumouksellisesta asiasta maailmankuuluna journalistina, niin silti kirjoituksen tulee kirjoittaa sisällöltään kykyjensä mukaan. Ne kirjoitukset seuraavat ikuisesti mukana, aivan kuin työssä koodatut ohjelmat tai muut asiat. Vastuu auttaa muita myöhemmin omissa ohjelmissa on elinaikainen. Kyse on puhtaasta ammattietiikasta, ilman mitään odotettua omaa etua.
Seuravassa videossa on Taru Sormusten Herrasta -elokuvan ohjaajan ohjaama elokuva 1980-luvulta. Elokuva on todella hyvin ohjattu ja tehty, edulliseksi nukke-elokuvaksi. Joskus melkein unohtuu, että nukkeja ohjataan siimoilla. Ehkä syynä on se, että mukana on myös oikeita ihmisiä joissain kohdissa. Tästä elokuva onkin saanut positiivista palautetta aikoinaan. Itse en ole media-alan ammattilainen, joten helposti kiinnitän huomioita vääriin asioihin ammattitaidossa, koska elokuvaa ei välttämättä ole suunnattu minulle. Onneksi sentäs loppu on onnellinen!
Miten menestys mitataan? Mielestäni kyse ei ole rahasta, vallasta tai muusta vastaavasta. Kyse on paljon suuremmasta asiasta, joka mitataan ihmisen henkisellä pääomalla. Nämä asiat valitettavasti tuntuvat monilta unohtuvan tässä ulkospäinsuuntautuneessa maailmassa. [tuppu/menestys]
Kaikelle on kuitenkin aikansa. Itse olen kuullut väitteen, että normaalisti kokemus nuoriin kuulumisesta katoaa 30 ikävuoteen mennessä itsestään, ettei siitä tarvitse erikseen murehtia. Ehkä se on pitänyt minunkin kodallani paikkansa. Jokaiselle on tärkeää, että kuuluu edes johonkin. Kaikki eivät välttämättä silti kelpaa minnekään. Itse luotan siihen, että jos TTY:n opiskeluajoista selviää hengissä, niin sitten selviää melkein mistä vain. Sitten onkin jo niin karaistunut, ettei mikään yllätä mitenkään, mutta kai se on sitä perimmäistä aikuistumista.
Edellisessä artikkelissani sorruin liian subjektiiviseen ajatteluun, ”silver bulletteja” ei ole olemassa. Ihmiset usein ajattelevat jonkin asia tai aatteen olevan erinomainen ja ainut vaihtoehto. Se ajattelu on kuitenkin todella väärin, mielestäni se kertoo ahdasmielisyydestä. Kuitenkin usein monessakin asiassa on paljon positiivista, se vain vaatii, että perehtyy erilaisiin asioihin. Jos pienessä piirissä keskustelee, niin paljon jää asioita huomaamatta. Itse opin paljon kuntavaaliehdokkaana, kun jouduin juttelemaan n. 1000 ihmisen kanssa vaalimainoksia jakaessani.
Kuva 1. Eläinkokeella on todettu vastaava asia, joka ilmenee myös samoin ihmisten toiminnassa.
Etenkin ohjelmia kehittäessä ja aiempien koodeja lukiessa usein suurin kysymys on, että miksi jotain on tehty. Ongelma ei siis ole siinä, etteikö kykenisi ymmärtämään, että miten ohjelma koodien perusteella toimii sillä hetkellä. Täten koodin kommentoinnissa tulisikin usein vastata kysymyksiin, jotka tulevat henkilölle mieleen, joka ei ole koskaan aiemmin ohjelmaa kehittänyt. Ohjelmien kommentointi onkin asia, joka tulee vain kokemuksen kautta. Ehkä vastaavat kommentit työssä voisivat olla aiheellisia muillakin aloilla, kun tehdään asioita? Voisi katsoa sitten kommenteista, että miksi 50 vuotta aiemmin joku on tehnyt asiat näin? Tyyliin: ”Päin vittujahan tämä juttu taas tehtiin töissä tältä osin, mutta asiakas nyt halusi itse paskaa.”
Kuinka moni nyt tänään koulujen päättymisen yhteydessä, lasten laulamaa Suvivirttä kuunnellessa tietää, että kyseessä on vuosisatoja vanha perinne. Suvivirren juuret ovat perinteenä ajasta, jolloin kolmannes suomalaisista kuoli nälkään ja puutostilojen kuormittamina kulkutauteihin. Laulu on siis oikeasti todella surullinen, mutta yli kymmen sukupolven takainen nyyhkiminen periytyy sukupolvelta toiselle, vaikka eivät enää itsekään tiedä, että miksi niin toimivat. [huuska]
”Jo joutu armas aica
Ja Suwi suloinen
Joll caunist caiken paican
Caunista cuckainen.
Nyt armas Auring meitä
Taas lähte lähemmäx
Hän kuolleet hauto heitä
Jäll teke eläwäx.
Ne nijtyn cuckat corjat
Ja Laiho laxosa
Nijn ylpiät Yrtti tarhat
Puut wehriät werasa
Ne meillen muistuttawat
Suurt hywytt’ Jumalan
Jong caick ain nähdä saawat
Juur ymbär Wuoden ain.” -Suvivirsi
Minun mielestäni on oikein hyvä muistuttaa aina siitä, että miten rankkaakin meidän maassamme on joitain sukupolvia sitten ollut. Nykyään ei enää vanhempien tarvitse kokea sitä, että vauva kuolee syliin, kun äiti ei kykene aliravitsemuksen takia tuottamaan maitoa lapselle.
Usein sodat ja kriisit ovat kuitenkin tehneet ihmisistä paljon valmiimpia muuttamaan aiempia toimintamallejaan, rauhan aikana ihmiset eivät uskalla toimia yhtä vastuullisesti, koska epäonnistumisen pelko on suurempi kuin esimerkiksi nälänhädässä. Mielestäni on hieman noloa, että Teslan perusti ohjelmistosuunnittelija, vaikka autoteollisuudella olisi ollut vuosikymmeniä aikaa tehdä vastaava asia.
Seuraavassa videossa on eräs Chevroletin opetusvideo vuodelta 1935 eli 82 vuoden takaa. Minusta on hieman surullista, että kyseinen opetusvideo voisi mielestäni olla sisällöltään AMK-insinöörin esitelmöimänä vuodelta 2017, jopa kestoltaan ja mitenkään esitelmään liittymättömine videoineen. Ainastaan vanha länkkärienglanti tekee asiasta vanhentavan kuuloista. Sentäs revolveritaistelut kaduilla puuttuvat esitelmästä. Eikö nykyään metallialalla ole vastaavaa kykyä kehittyä? Pitääkö ohjelmistosuunnittelijoiden suunnitella autoja?
https://www.youtube.com/watch?v=8PQAWYvDKVg
Projekti-malli ja suunnitelmatalous ovat kaksi yhtä huonoa keksintöä, joissa unohdetaan ihmiset ja elämän realiteetit. ”Vesiputousmallia pidetään huonona lähinnä siksi, että uskotaan olevan mahdotonta suunnitella täydellisesti etukäteen mitään suurempaa ohjelmistoa siten, ettei aiempiin vaiheisiin tarvitsisi palata.” –Wiki
Suomessa on hyvin tunnettua, että postin saapuminen Suomeen kestää kuukauden. Itse olen ajatellut lapsenomaisesti, että syynä olisi kuljetusmatka ja vika Kiinassa. Toivottavasti kukaan muu ei ole ajatellut näin väärin, tämä mielikuva on täysin virheellinen.
Tämä ongelma ei siis ole ainoastaan Kiinassa, vaan Kuvassa 1 olevan viestin mukaan vastaava ongelma postiliikenteessä koskee myös japanilaista postia.
Kuva 1. Japanilaiselta saamani viesti.
Samoin ongelmia on ollut myös Postinuudelleenlähetyksessä, jossa oman isäni B-osoitteessa ollut posti lähetettiin minulle osoitemuutoksen jälkeen, kun itse asuin A-osoitteessa.
Posti ei tunnista kansainvälisesti mm. Yhdysvalloissa, Aasiassa ja Israelissa olevia kirjekokoja, vaan pitävät niitä paketteina, koska ne ovat tuuman liian pitkiä! Tosin se pituuskaan ei sinällään edes ole ongelma, koska ne kirjeet ovat yleensä tarkoitettu taitettavaksi päistänsä. [youtube]
Kuva 2. Tähän loppuu postin käsityskyky konelajittelun osalta globaalissa maailmassa.
Luulisi, että kaikki asiat olisi selvitetty ennen kuin tehdään jotain järjestelmiä Suomen Postille. Onko siellä Postilla näitä asioita tekemässä yhtäkään insinööriä, taikka missä heidät on koulutettu? [antalis]
”Nynynynynyy, ömömömööö. Eikö kaikkialla käytetäkään näitä meidän speksaamia B4-kirjeitä maksikokona? Mussun mussun.” -80 k euron kk-palkkalaisen postin pomon mussutus
Halutaanko me oikeasti täällä Suomessa sellainen maine kansainvälisesti, että me ei osata edes käsitellä lajiteltua postia maassamme kuukautta nopeampaa? Ei jumalauta!
Nuoriin panostaminen on erittäin tärkeää. Itsekin kuntavaaliehdokkaana pidin koulutusta erittäin tärkeässä asemassa, mutta myös muut harrastusmahdollisuudet ja tapahtumat ovat tärkeitä nuorille. Läheskään kaikki tietotekniikkaa harrastavat lapset ja nuoret eivät välttämättä työllisty tietotekniikan pariin, mutta toivottavasti kiinostuneet löytävät itselleen sopivat alan, johon voi motivoituneesti kouluttautua ja työllistyä. Seuraavassa videossa Assembly 2015 vuoden voittajapeli.
Itsekin olin Assyilla kesällä vuonna 2015 ensimmäistä kertaa elämässäni. Usein oli tarkoitus käydä, mutta koskaan ei oikein ollut aikaa, matka olisi ollut pitkä ja ei ehkä sitten riittävästi kavereita mukana. Tosin välttämättä ei tarvitse osallistua itse tapahtumaan, vaan voi myös osallistua Boozemblyille tai muihin varjotapahtumiin. Seuraava video on Assemblyilta 2015 perjantaina klo 8:00.
Tietotekniikka on tietysti vain yksi harrastus muiden joukossa, tärkeintä olisi, että lapset ja nuoret löytäisivät sen oman juttuna. Jos minäkin valmistuin DI:ksi, niin siihen pystyy varmasti kuka vain muukin, kunhan on tarpeeksi tylsää, ja vähän kavereita.
Kuva 1. Sosiaalisesti rajoittuneet oli hyvä työelämäaiheinen sarjakuva. Toivottavasti nykyäänkin nuorille on jotain opettavaista luettavaa.
Teollisuusnero Henry Ford on harrastanut autokilpailua ja muuta vastaavaa. Hän oli kuitenkin liian tarkka, joten sai potkut töitä ja perusti oman yrityksen, jonka johdosta tuli maailman rikkaimmaksi ihmiseksi.
En yhtään vähättäle esimerkiksi kone- ja metallitekniikasta kiinnostumista, seuraavalla videolla on hyvä osoitus siitä, että ehkä moni nuori voi löytää siitäkin kiinnostavia ja motivoivia syitä harrastaa. Seuraavalla videolla on Corollan virittäjä Petri Hörkkö esittelemässä kiinnostavia saavutuksia osaamisestaan. [RoadTest!]
Konetekniikka on sikäli huono harrastus, että se vaatii paljon varallisuutta. Itselläni ei ainakaan ole sellaiseen varaa, mutta ihailen heitä, joilla on. Ehkä sitten kun minäkin olen rikas, niin voi harrastella autoja vapaa-ajalla. Tosin en kyllä ole varma, että kiinnostaisiko sillä iällä sitten vielä. Tietoteknikka sen sijaan on halpa harrastus, kunhan vain pääsee sihen sisälle. Älypuhelimet ja tabletit eivät itsessään opeta paljokaan, niitä osaa käyttää jopa kissa.
Nuorena Tiede-foorumilta luin jaakkofagerlundin juttuja, hän kun tiesi todella paljon monesta kiinnostavasta asiasta. Erityisesti hän oli kiinnostunut pommeista ja tiirikoinnista, josta jälkimmäisen seurauksena hän pääsi töihin Abloylle. Kemistien pommiharrastus sen sijaan kuoli pois Myyrmannin pommi-iskun seurauksena, joka on surullinen asia Suomen kemianosaamisen tulevaisuutta ajatellen. Suomi on ollut kemian osaamisessa jo tervanpolton ajoista lähtien maailman huippua, mutta ehkä se oli sen pommi-iskun hinta. [haittalevy, YL]
Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta, tämä artikkeli on 100. kirjoittamani tässä blogissa. Mielestäni nämä kaksi asiaa sopivat hyvin yhteen, kun Suomen itsenäistymiselle ei ole niin tarkkaa päivämäärää. Itsenäisyyspäiväksi on sovittu se päivä, jolloin eduskunta julistautui itsenäiseksi ennen sisällissotaa, mutta moni muukin päivä voisi sopia itsenäisyyspäiväksi. Itsenäisyysvuosi voisi aivan hyvin olla vuosi 1918, mutta kun kerran vuosi 1917 on yleisesti sovittu itsenäisyysvuodeksi, niin kukapa sitä menisi muuttamaan.
Kuva 1. Suomen suomalaisten asuinalueet.
Suomi on historiallisesti tunnettu, tai oikeammin ollut tuntematta väestönmäärästä taikka sen vähyydestä johtuen, kuten kuvasta 2. ilmenee. Viimeisen 250 vuoden aikana väestö on kymmenkertaistunut, etenkin sotien jälkeen väestönkasvu on ollut nopeaa. Kuvan 2. käyrä noudattaa hyvin muiden eurooppalaisten valtioiden väestönkasvua. Suomesssa on pinta-alaltaan tilaa asua, mutta luonnonvarat ja ympäristö ovat erittäin ankaria. Suomen Pohjanmaa on maailman pohjoisinta maanviljelysaluetta [mtk].
Kuva 2, Suomen väestö aikajanalla.
Oma Y-kromosomini on peräisin keski-Euroopasta, minkä olen todennut tekemälläni DNA-testillä 23andMe-palvelun kautta [genome]. Sukuni on asunut Pohjanmaalla 200 vuoden aikana, mutta on suurelta osin muuttanut Amerikkaan.
Ylipäätänsä ensimmäiset kalastajaelämään sopeutuneet ihmiset ovat tulleet Suomeen jääkauden jälkeen 10 k vuotta sitten. Monet meidän paikannimistämme on peräisin siltä ajalta, nykyinen suomen kieli sen sijaan on peräisin idästä. [tiede.fi]
Suomen kirjakieli tuli varsin myöhään muihin kieliin verrattuna. Tämän johdosta meidän kirjakielemme on paljon onnistuneempi kuin esimerkiksi englantilaisten kirjoittama epämääräinen teksti. Oikeasti saamme olla iloisia siitä, että alkujaan olemme kirjoittaneet hyvin samoin kuin 2 k vuotta vanhaa sivistyskieli latinaa, joka pysyi pitkään ainoana virallisena tieteellisenä kielenä, koska sillä oli uudelle ajalla asti ainoana kielenä selkeä ja looginen kirjoitustyyli. Meidän kirjakielen kehittäneitä voidaan kiittää, että latinankielisen kirjoituksen lukeminen sujuu suomalaisilta luonnostaan, kuten seuraavan video osoittaa. Latinalaista tekstiä keskiverto suomalainen lukee paremmin kuin englanninkielinen asiantuntija. Kiitoksia, että suomalaiset opetettiin oppineiden toimesta lukemaan oikein, kuten Seitsemän veljestä -kirjasta voi lukea!
Miltä Suomi näyttää sadan vuoden päästä? Mielestäni samoin kuin alkujaankin Suomi perustui vahvasti osaavaan koulutukseen, niin itse uskon yhä, että se on Suomelle ainut järkevä keino, jolla me tulemme pärjäämään seuraavatkin 100 vuotta.
Ehkä ihmiset ovat viimeisen sadan vuoden aikana muuttuneet, osoittain ympäristötekijöiden ja osittain perimän kautta. Monet pelkäävät, että ihmisten geneettinen perimä heikkenee. Itse taas uskon siihen, että oikeastaan evoluutiolla ei ole mitään suuntaa, hyvä ja paha ovat hyvin vaikeasti ymmärrettäviä käsitteitä. Hieman kuin aikakin, niin hyvälle ja pahalle ei oikeastaan ole mitään tieteelliistä pohjaa löydetty. Se ei tietysti tarkoita, etteikö aikaa tai hyvää/pahaa olisi olemassa. Humanismi pohjaa olettamukseen, että mikä on hyväksi ihmiselle, niin se on oikein. [berkeley, livescience, rewired, tiede.fi]
Suomi on sikäli erikoinen maa, että täällä 1.5. vietetään vappua, kun muualla maailmalla kyseessä on äärivasemmiston juhla. Itse nimi vappu tulee saksalaisesta Saint Walburga nimisestä katolilaisesta 700-luvulla eläneestä henkilöstä, mutta nykyään juhlalla ei ole juurikaan kristillistä yhteyttä [catholic]. Jos näin olisi, niin kyseessä olisi ehkä ainut oikeasti alkuperäinen kristillinen juhla, jolla ei ole pakanallista taustaa. Juhlan nimi nyt on mitä on. Ei varmaankaan ole yllätys, että muualla maailmassa Ruotsin lisäksi ei edes juhlita vappua.
Kuva 1. Näin työväenpäivänä eli 1.5. juhlitaan maailmalla. [wiki]Minun mielestäni juhla tulisi pitää vuosisadan takaisia perinteitä kunnioittaen mahdollisimman vasemmistolaisena. Itse vastustan kaikkia ismejä, mutta ymmärrän kyllä, että joku aika pitää olla yhteiskuntavastaisen sanoman tuomiseksi kuuluviin. Vappu tunnetaan maailmalla nimillä Labour Day taikka May Day, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa se ei ole minkäänlainen juhlapäivä. Tyypillisesti tähän aikaan maailmalla kadut muuttuvat muistuttamaan taistelutannerta, joskin yleensä mellakointi on hyvin muodollista ja kohdistuu korkeintaan vain viattomien ihmisten omaisuuteen. [independent]
Kuva 2. Jotkut nuoret vielä jaksavat innostua äärivasemmistolaisesta vappukulkueesta. Kuva on vuodelta 2015. [mtv3]Takku on eräs järjestö, jonka kautta saa hyvin tietoa tämän vapun juhlista. Kyseinen sivusto ylläpitää perinteistä yhteiskuntavastaista toimintaa Suomessa ansiokkaasti. Nykyajan nuoret eivät enää ole yhtä kiinostuneita äärivasemmiston toiminnasta kuin aiemmin, joten vaikutteita on haettu anarkistisesta ideologiasta. Seinäjoella ei ollut yhtäkään kommunistia kuntavaaliehdokasta. [Takku]
Minun mielestäni vappu on mitä parhain aika pitää yllä yhteiskuntakriittistä ajattelua ja sallia erilaisten ismien kannatajat tuomaan omia näkemyksiään kaikkien kuuluville. Nyt on mitä mainoin aika muistella mm. sisällissodassa kuolleita, itsenisyyspäivä sen sijaan on hieman huonompi. Yksi päivä yhteiskuntavastaisten ajatusten mielenosoittamiselle mielestäni riittää, itsenäisyyspäivinä voidaan ottaa sitten hieman chillimmin.
Kuva 3. Englannin pakanallinen ”vappu”. [independent]30.4.1945 Hitler teki kommunistien mukaan itsemurhan ja 1.5.1945 tuli Dönitsin hallitus [YLE]. Luonnollisesti täten tämä aika ei ole kaikkien mielestä erityisen suuri syy juhlia esim. Suomessa, mutta jotkut ovat aivan toista mieltä. Kommunistien juhlat ovat muutekin hieman erikoisia muiden eurooppalaisten näkökulmasta. Saa sitten nähdä, että päättääkö äärivasemmisto siirtyä tulevaisuudessa juhlimaan vapun sijaan Venäjän voitonpäivää 9.5., kuten on visioitu. Juhlaa vastaan on kerätty nimiä adressiin, koska Saksan antautumispäivä 8.5. olisi parempi syy juhlia [Adressit.com].
Nyttemmin vapun juhlinta on kokenut melkoisen infaaltion, kommunistien marssille nauramiseksi pitää matkustaa satoja kilometrejä. Tosin voi myös olla, että aika kultaa muistot.
On myös tietokonepelejä, jotka aihettavat joissakin ihmisissä pelkoa ja ahdistusta, etenkin vanhemmassa ikäluokassa. Kuitenkin väkivaltaiset pelit eivät yleisesti lisää nuorison väkivaltaisuutta, vaan mm. tietokonepelien seurauksean nuorison väkivaltarikokset ovat puolittuneet Yhdysvalloissa. Väkivaltaiset pelit ovat täten myös omalta osaltaan tärkeitä, samoin kuin vaikkapa väkivaltaiset joukkuepelitkin, jotka ehkäisevät väkivaltarikollisuutta ja -jengejä. [PewResearch]
Tosin usein on vaikea sanoa, että mikä on syy ja mikä seuras. On myös esitetty, että Rooman valtion romahduksen, New Yorkin jengityminen ja minua edeltäneen sukupolven väkivaltarikollisuuden taustalla olisi lyijyaltistus. Sillekin hypoteesille on tilastollista korrelaatiota, mutta se lähes yhtä kyseenalainen kuin verenkiertoelinsairauksien ja sydäntautikuolleisuuden välinen korrelaatio. Lyijyaltistus kyllä alentaa älykkyyttää korvatessa kalsiumia aivoissa, koska kalsiumi muistuttaa lyijyä kemiallisilta ominaisuuksiltaan. [FoxNews]
Taloussanomat uutisoi, että COBOL-osaajista on pulaa. Uutisen tarkoitus on tietenkin herättää keskustelua, itse kirjoituksen ollessa hyvin provosoiva. Se kuitenkin valitettavasti kertoo tämän hetken tilanteesta, että minkälaisissa ongelmissa monet yritykset ovat myös tietotekniikan alalla, jossa ei ehkä haluta hyväksyä realitetteja, joita ei ole aiemmin jouduttu kohtaamaan. Joilla muilla aloilla todennäköisemmin ymmärretään, että vanhentuneen ja specifin tekniikan käyttäminen vaatii sisäistä kouluttamista aiempien sukupolvien eläköityessä. Ohjelmistoalalla sen sijaan työntekijältä odotetaan osaavan kaikkia työssä tarvittavia tekniikoita. [ts]
Kuva 1. Tämä on tyypillinen tapa tallentaa liukuluku tietokoneen muistiin.
Jos koneinsinööriltä odotettaisiin osaamista esimerkiksi 1930-luvun Chevroletin moottorin jäähdytystekniikasta, niin sitä varmasti pidettäisiin mielettömänä ja kohtuuttomana vaatimuksena [youtube]. Sen sijaan ehkä tuntemus URAL-maastokuorma-autosta on ihan perusteltavaa [Youtube2]. Sama on myös ohjelmointikielissäkin, että ohjelmointikielet eivät useinkaan itsessään ole mikään ongelma, ne ovat hyvin samanlaisia keskenään, pääosin syntaksit vain vaihtelevat kielissä ohjelmoinnin kannalta.
Kuva 2. Tyypillistä COBOL-koodia. Ansaitsisi jonkun vuoden IF-lausepalkinnon, itse en keksi mitään syytä yhdellekään haaralle.
COBOL ei 1950-luvun ohjelmointikielenä juurikaan poikkea esimerkiksi 1970-luvun ohjelmointikielistä kuten C-ohjelmointikielestä. Myös monet uudemmat ohjelmointikielet perustuvat hyvin samanlaiseen ajatteluun. Enemmänkin ongelma on uskoakseni se, että reaaliajassa oleva järjestelmä, jonka on koodannut 1970-luvulla joku Timothy Leary, niin se itsessään pelottaa jo monia [Hikipedia, Youtube/TIM]. Ties millä IBM:n museokoneella pyörii koko järjestelmäkin [Youtube2]. Onneksi tekniikka ei ole kuitenkaan kulttuurisidonnaista, kuten vaikkapa humanistiset asiat, jotka muuttuvat kulttuurin mukaisesti: Samat ydinkärjellä varustetut mannerteväliset ohjukset toimivat kaikkialla ajasta riippumatta, vaikka ne olisi kehittänyt Natsit, Einstein, Timothy Leary, joku autisti tai jopa intilainen.
Kuva 3. Ensimmäinen bugi löydetty testauksessa. [Graham, Montana]
/koh′bol/, n. ”A weak, verbose, and flabby language used by code grinders to do boring mindless things on dinosaur mainframes. […] Its very name is seldom uttered without ritual expressions of disgust or horror.“ The Jargon File 4.4.8.[150]
Pankkijärjestelmien alkuaikana on käynyt tapaus, jossa ohjelmoijat ovat pyöristäneet luonnollisesti kaikki tilisiirtojen summat alaspäin, ihan jo varmuuden vuoksi. Päättivät sijoittaa kaikki pyöristysvirheiden rahat yhdelle tilille, koska luonnollisestikaan alle yhden sentin arvoisia nostoja ei voinut tehdä. Koska tilisiirtoja tapahtui jokaista asiakasta kohti monta ja asiakkaita oli valtavasti, niin tilille kertynyt summa oli valtava. Järjestelmän kehittäjät sitten päättivät ottaa tämän marginaalisen summan rahaa pankin liikevaihdosta itselleen. Asia paljastui vasta kun muut ihmettelivät heidän yllättäen kohonnutta elintasoaan. Kuulin asian joskus mitä mainoimmalta C#-ohjelmointikieltä opettaneelta naisopettajalta kertoessaan liukuluvuista. Valitettavasti en koskaan ole löytänyt tälle tarinalle lähdettä.
Kuva 4. COBOL-koodia. Ilmeisesti summataan muuttujat A, B, C ja saadaan muuttujat D, E. Fantastinen ohjelmointikieli tukee suoraan myös SQL-tietokantaa.
