Kapitalismi vs kommunismi

Monilla on vielä nykyäänkin hyvin kärjistynyt käsitys näistä kahdelta erilaisesta yhteiskuntamallista. Itse haluaisin tässä artikkelissa kuitenkin vähentää tätä vastakkainasettelua analysoimalla näiden yhteiskuntamallien vahvuuksia ja perusteita. Molemmat ovat kuitenkin hyvin paljolti 1800-luvulta tulleita ajatusmalleja, joilla on ollut molemmilla vahva kannattajakuntansa. Näille kahdelle filosofialle on ollut ongelmallista, että niissä on ollut erilaisia ristiriitoja, joten niitä ei ole molempia voitu täydellisesti soveltaa samaan aikaan samassa yhteiskunnassa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tämä ajatusmaailma on paljolti hiipunut, jonka monet ovat nähneet kommunismin viimeiseksi naulaksi arkkuun.

Kapitalismin eli markkinatalous on siis yhteiskunnallinen filosofiamalli, jossa talouden ajatellaan käristetysti toimivan kaikista parhaiten silloin, kun jokainen ihminen toimii itsekkäästi maksimoiden oman etunsa. Periaatteessa tällöin jokainen kykenee markkinataloudessa maksimoimaan oman etuna, samalla kun siitä seuraava haitta on mahdollisimman vähäistä muita kohtaan. Tämä on markkinataloudellinen malli, jonka mukaan kaupankäynti toimii. Kuulostaa hyvin fiksulta, kauppahan se on joka kannattaa. Jos siis henkilöllä on yksi lehmä, niin hän osaa maksimoida hyödyn tästä resurssista tilanteen mukaan. Henkilö sittää lehmän ja laajentaa täten tuotanto. Saadusta maidosta hän saa rahaa, jolla voi sitten ostaa muilta vastaavasti haluamiaan hyödykkeitä. Tämä on se perinteinen esimerkki, jossa kapitalismi nähdään toimivan täydellisimmin. Kuulostaa fiksulta?

Kapitalismissa on kuitenkin tiettyjä ongelmia, joihin se ei kuitenkaan vastaa täydellisesti. Kuka huolehtii esimerkiksi tieverkoston ylläpidosta tai poliisista? Itseasiassa monessa kehitysmaassa yritys itse rakentaa tarvittavan infrastruktuurin, jotta voi aloittaa toimintansa. Rooman valtakunnassa tieverkoston rakensi armeija, josta samalla hyötyi kaupankäynti. Nämä ovat asioita, joissa usein markkinatalouden vahvimmatkin kannattajat ovat sitä mieltä, että markkinatalous ei ole tähä kaikista paras järjestelmä, vaan ne tulee rakentaa jonkun keskijohdon toimesta. Toinen iso ongelma markkinataloudessa on se, että se johtaa helposti suuriin tuloeroihin. Jos ihmisellä ei ole alkupääomaa ja mahdollisuutta edistää omaa talouttaan, niin se on ongelmallista. Tämä onkin keskeinen argumentti kapitalismia vastaan, jota britannialainen oikeusoppineen poika Karl Marx erittäin vahvasti toi esille. Täydellisessä markkinataloudessa aikaa myöten raha virtaa ns. ylös rikkaimmille. Ongelma tiedostetaan nykyään hyvin, Karl on itseasiassa varsin arvostettu filosofi myös Yhdysvalloissa. Hän käytti aikoinaan koko ikänsä kapitalismin ongelmien käsittelyyn. [Marx]

Voisiko olla parempaa järjestelmää kuin kapitalismi, jossa kapitalismin keskeinen ongelma saataisiin korjattua? Kyllä on, sellaista järjestelmää kutsutaan utopiaksi. Sellaisessa järjestelmässä resurssit jaettaisiin jokaiselle tarpeen mukaan, jolloin luonnollisesti yhteiskunta toimisi kaikista tehokkaimmin. Markkinataloudessa on myös se ongelma, ettei jokainen ihminen välttämättä ole riitävän osaava tekemään kaikista parhaimpia valintoja kaikissa tilanteissa. Jos joku tietäisi kaikki kauppojen hintatiedot, niin silloinhan minä osaisin valita kaikista edullisimman tuotteen. Jos tuotanto suunniteltaisiin järkevästi, niin koko kauppaa ei edes välttämättä tarvittaisiin nykyisessä mallissaan, vaan tuotantoketjut voitaisiin optimoida paremmin. [Vuonna 2000]

Tässä vaihessa on hyvä ottaa myös esille vanhempi keskiaikainen yhteiskunta malli vaihdantatalous eli ns. feodalismi, jonka mukainen talous oli vielä Suomessa 50-luvulla hyvin vahvasti. Tässä järjestelmässä ei ollut käytössä rahaa, vaan resurssivirrat toimivat ketjuina toisiltaan, jossa jokainen välikäsi otti välistä omansa. Kyseinen järjestelmä toimi, mutta ilman rahaa tulee ogelmaksi se, että silloin järjestelmä on hyvin kankea. Raha on siis hyödyllinen asia, eikä se sinällään ole suunnitelmatalouden vastainen. Suunnitelmataloudessa vain nämä resurssivirrat optimoitaisiin modernin ajan tarpeiden mukaan. [Youtube/Settlers]

Mitä raha on? Se on yksinkertaisimmillaan vaihdannan väline. Periaatteessa raha voi olla melkein mitä vain, mutta se on jotain hyvin yleiskäyttöistä, joka vaihdannainen melkein minkä vain asian kansa. Usein historiassa on käytetty rahana kultaa, joka on kautta historian ollut asia, joka on käynyt etenkin kansainvälisillä markkinoilla vaihdossa mistä vain tuotteesta. Samoin myös muita jalometalleja on käytetty. Tällainen talari oli Suomessakin 1700-luvulla. Newton kehitti rahajärjestelmän, jossa itse metallin sijasta ihmiset saivat arvopaperin, jota vastaan sain paunan eli punnan hopeaa. Myöhemmin sidonnaisuus rahan ja arvometallien välillä on poistettu ja siirrytty kelluvaan valuutaan. Arvometalleihin sidotun rahan ongelma oli se, että sen arvo nousi rahan kysynnän kasvaessa eli talouden noustessa. Sitä ilmiötä kutsutaan deflaatioksi. Kelluva raha mahdollistaa se, että talouden kasvaessa deflation sijasta voi tulla jopa vastakkainen inflaatio, joka ruokkii talouskasvua – positiivinen kierre. Mahtavaa? No, usein se kasvu loppu, kupla puhkeaa. Asia ei toki ole ihan yksinkertainen, mutta laskusuhdanne on usein varsin ikävä asia, joka myös ruokkii itseään – negatiivinen kierre. Osa vielä nykyäänkin vastustaa kelluva finanssirahaa. Etenkin pankkien tapa lainata rahaa uudestaan ja uudestaan riskisijoituksiin johtaa ongelmiin, kuten 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa ja myös sitä kautta koko maailmassa.

1900-luvun alussa Venäjä siirtyi kommunistiseen Neuvostoliittoon samaan aikaan kuin Suomi itsenäistyi. Alkuvuosikymmeninä kommunismi vaikutti erittäin hyvältä järjestelmältä, etenkin Yhdysvaltain markkinatalouden joutuessa vakavaan lamaan 1930-luvulla. Oli helppo ymmärtää, että miksi esimerkiksi Euroopassa kommunismin kannatus lähti kovaan nousuun, kun Yhdysvaltan talous sukelsi ja Neuvostoliiton talous kasvoi uskomattomia lukuja vuodesta ja viisivuotissuunnitelmasta toiseen. Ryssät olivat saavuttanet jotain täysin hämmentävää. Minäkin sen aikaisena ihmisenä voisin aivan hyvin äimistellä sitä ja olisin hyvin optimistinen siitä järjestelmästä. Jos kerran slaavit pystyvät siihen, niin varmasti muuallakin maailmassa se toimisi. Itseasiassa kommunismi levisikin hyvin moniin maihin nopeasti, kuten Kiinaan, jossa on vieläkin yksipuoluejärjestelmä ja virallisesti suunnitelmatalous. Euroopassa kuitenkin tunnetusti 1930-luku johti ikävän tilanteeseen, jossa kansallissosialistinen puolue saavutti murskavoiton ja Hitleristä tuli yksinvaltias. En nyt asiasta kerro enempää, mutta mielestäni ei ole yllättävää, että kyseinen taho pääsi valtaan siinä ajassa, eikä edes Yhdysvallat vastustanut sitä. Nykyään järjestelmästä puhutaan usein äärioikeistona, vaikka oikestaan se on etenkin nykymaailman skaalassa erittäin sosialistinen. Ehkä nimi tulee siitä, että se oli Neuvostoliiton järjestelmän kilpailija. Säätyajan päättymisellä varmasti oli myös oma osansa aikanaan. [Hitler]

Kommunistinen Neuvostoliitto oikeastaan toimi erittäin tehokkaasti 1960-luvulle asti, jos sitä vertaa ei-kommunistisiin valtioihin. Maalla oli suurin armeija ja hallitsi hyvin isoja alueita tehokkaasti. Neuvostoliiton koulutusjärjestelmä oli huippua, maa sai ensimmäisen ihmisen avaruuteen, kehitti fuusioreaktoria ja paljon muuta. Keskeisen työn tekivät toki kansallissosialistiset raketti-insinöörit, jotka olivat vahvasti myös Apollo-ohjelman takana. Suurin isku maailmassa Neuvostoliitolle varmasti oli se, etteivät he saaneet ensimmäistä ihmistä Kuuhun, vaan sen tekivät Yhdysvaltalaiset. Sitä pidettiin erittäin kummallisena jopa Yhdysvalloissa, nykyäänkin monet epäilevät Apollo-ohjelmaa huijaukseksi, joka on lavastettu. Sen jälkeen kuitenkin ilmeni järjestelmällisesti asioita, joissa Neuvostoliitto epäonnistui, samalla kun länsimainen kulttuuri kehittyi paremmaksi. Länsimaihin ilmeistyi mm. nuorisokulttuuri, jota kommunistinen järjestelmä vastusti. [TheAtlantic]

Neuvostoliiton ongelmat 1970-luvulla kehittämässään aikansa super-hävittäjässä olivat iso isku valtiolle. Aikoinaan kun länsimaat saivat käsiinsä MIG 25-hävittäjän, joka vakuutti aikoinaan sekä aseistuksellaan että suorituskyvyllään, joista jälkimmäisessä jopa monet modernit hävittäjät, niin kyseisessä huipputeknisessä hävittäjässä käytetty tekniikka ei ollut länsimaiden tasoa. Oikeasti kyseinen hävittäjä oli paljolti vain lippulaiva, mutta sen soveltuvuus nuorisoedes todelliseen taisteluun ei ollut mitenkään optimaalinen. Runko oli hitsattu käsin teräksestä ja koko elektroniikka oli toteutettu elektroniputkilla. Jälkimmäistä voidaan perustella ydinase-kestävyydellä, mutta kyseisen hävittäjän runko ei kestänyt moottoreiden täyttä tehoa ja raskaimmat ohjukset saattoivat irrota kovassa kaarteessa. Kyseistä hävittäjää käytetään vielä nykyään – luonnollisesti modernisoituna, eikä se sinällään ole ollenkaan huono, mutta monessa suhteessa se paljasti Neuvostoliiton suunnitelmatalouden ongelmia. Monessa asiassa Neuvostoliitto oli aivan huippua, mutta selvästi systeemissä jokin tökki kokonaisuutena. [Youtube/MIG25]

Kuten aiemmin sanoin, että Neuvostoliitossa ei hyväksytty nuorisokulttuuria. Sen sijaan valtion johto päätti sensuroida länsimaissa yleistyneen nuorisokulttuurin, johon kuului vahvasti käsitys siitä, että säätyajan jälkeisessä maailmassa nuoret saivat vahvasti päättää omista asioistaan ja tulevaisuudestaan, Ranskan 1700-luvun Ranskan vallankumouksen perustulain tapaisesti [Youtube/Bronx, Youtube/San Fransico]. Asiat eivät muutu nopeasti, mutta Neuvostoliitossa tätä ei hyväksytty. Kommunismi nähdään usein olevan enemmän arvoliberaali kuin taas markkinatalous konservatiivisempana. Ehkä osansa tällä kehityksellä oli myös taloudellisella kehityksellä, 1500-luvulla Hollanti oli ensimmäinen maa, joka saavutti Rooman valtion elintason [tiede.fi]. Ehkä Neuvostoliitossakin sodan jälkeisen suuren syntyvyyden seurauksena nuoriso olisi halunnut enemmän myös valtaa, mutta johto ei sitä nähnyt aiheelliseksi. Kyse olisi siis myös demokratiasta, joka usein liitetään vahvasti sosialismiin/kommunismiin. Olen kuullut myös juttua, että kun Pietarissa kävi nuori mies lomalla Suomesta, naiset repivät vanhat lenkkaritkin pois jaloista seksiä vastaan. Ehkä näiden kautta asia kärjistyi siihen, että nuorison tyytymättömyys kasvoi, kun järjestelmä epäonnistui monelta osin uudistumaan länsimaiden tavoin. Pahimmillaan tilanne johti siihen, että toisinajattelijoita diagnosoitiin mielisairaiksi, koska monet nuoret näkivät kommunistisen ideologian ja todellisen kehityksen ristiriidan, josta sai diagnoosin hiipivä skitrofrenia. Monien nuorien lisäksi myös monet merkittävät neuvostoliittolaiset älykkäät henkilöt saivat vastaavan diagnoosin. Hoito oli hyvin kidutusluontoista, jossa käytettiin sinällään yleisesti maailmalla käytettyjä ja hyväksyttyjä hoitomuotoja. Se varmasti heikensi ihmisten mielikuvaa järjestelmästä entisestään. Aluperinkin Neuvostoliitossa uskonnot olivat kiellettyjä, joka varmasti vaivasi uskovisia ihmisiä. Ihmiset ymmärsivät sen asian olevan hyvinkin suvaitsematon, ehkä Internetin kautta muun maailman ihmisiin yhteydessä olleet harvat olivat yksi Neuvostoliiton ongelma, koska keskusjohtajat eivät osanneet sitä sensuroida vielä silloin yliopistojen välistä viestintäverkkoa, jos edes ymmärsivät mikä se ylipäätänsä oli. Toivottavasti sitä virhettä ei tehtäisi nykyäänkään. Internet Relay Chat on 1988 Suomessa kehitetty viestintäjuttu [IRC, TUT].

Kaiken kaikkian Neuvostoliiton ongelmana oikeastaan pidetään sitä, että suunnitelmatalous monista eduistaan huolimatta ei kykene täydellisesti vastaamaan kaikkiin ihmisten tarpeisiin samoin kuin ei-kommunistinen järjestelmä. Erittäin keskeinen ongelma aina Neuvostoliitossa oli kaikkien erilaisten tekijöiden optimoiminen, siis pisteyttää jotenkin järkevästi esim. tuotekehitys kulloisenkin tilanteen mukaan, kuten myös mittarit, joilla tuottavuutta mitataan.  Vaikka tämä toimii markkinataloudessa huonosti ja varsin tehottomasti, mutta se on kuitenkin itseohjautuvaa. Myös tietotekniikka on edistänyt markkinatalouden kehitystä, minkäkin ostin eBayn kautta paljon erilaisia joululahjoja, joita jopa lahjojen saajat ihmettelivät, että miten minä osasin ostaa niin kivoja lahjoja, kun eivät olleet kuulleetkaan mm. valokaarisytkäristä.

Maailma on nyttemmin monelta osin siirtynyt kohti markkinataloutta kaikkialla maailmassa. Venäjän siirtyminen markkinatalouteen on ollut monelta osin vaikeaa, monessa suhteessa viimeaikojen merkkien mukaan kehitys on lähtenyt kohti keskusjohtoista suunnitelmataloutta. Toisaalta Kiina on siirtänyt omaa massiivista systeemiänsä kohti markkinataloutta erittäin onnistunein tuloksin. Samoin myöskään riistokapitalismia ei enää ole maailmassa kovinkaan paljoa, vaan sen ongelmat tiedostetaan. Nykyään ymmärretään tulonsiirtojen merkitys rikkailta köyhille, Yhdysvalloissakin hyväntekeväisyyteen käytetyt rahat saa verovähennykseen. Kirkon asema on myös erittäin merkittävä huono-osaisten tukemisessa. Ehkä ihminen ei ole täysin ahne, vaikka usein oma napa tulee eka. Varmaan sekin riippuu paljon ihmisestä, ihmisiä on yli 7 miljardi maailmassa. Paljon on puhetta myös uudesta Zeitgeist-tyylisestä suunnitelmataloudesta, jonka pohjana toimisi automaatio [Youtube/Zeitgeist]. Yhteiskuntajärjestelmä on kuitenkin paljolti riippuvaista muusta teknillisestä ja humanistisesta kehityksestä, ehkä kommunismi tulee, kunhan sen aika on.

The History of the World: Every Year

Human Population Through Time

Yksi vastaus artikkeliin “Kapitalismi vs kommunismi”

  1. Lopetin lukemiseen sanaan ”ryssät”, sillä haukkumasanan käyttäminen romutti artikkelin uskottavuuden totaalisesti. Älytöntä, kun kirjoittaja vielä sanoo alussa: ”Monilla on vielä nykyäänkin hyvin kärjistynyt käsitys näistä kahdelta erilaisesta yhteiskuntamallista. Itse haluaisin tässä artikkelissa kuitenkin vähentää tätä vastakkainasettelua analysoimalla näiden yhteiskuntamallien vahvuuksia ja perusteita”.

    Todellista vastakkainasettelun vähentämistä tuoda oma mielipiteensä esiin ryssä-sanan muodossa. Kirjoittajan kannattaisi opetella tarkastelemaan asioita aidosti objektiivisesti, eikä vain esittää sellaista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.