Amerikassa tosiaan oli äänestys hiljattain. Tämä asia aiheuttaa paljon vieläkin kismaa ja keskustelua. Moni pitää tulosta epädemokraattisena, kuten uutisissa on puhuttu. Clinton voitti äänien perusteella, mutta Trump voitti valamiehien perusteella selvästi. Republikaanit saivat enemmistön lisäksi myös eduskunnassa ja alahuoneessa. Heillä on siis periaatteessa mahdollisuus ajaa kaikki aloitteensa läpi, elleivät itse niitä vastusta.
Kuva 1. Trump kannattaa seksuaalivähemmistöjä. [WA]Trump on paljon mennyt vastaan demokraatteja, eikä hän halua ajaa täysin heidän vastaisia asioita. Trump on jopa kannattanut homojen oikeuksia ja monia demokraattien kannattamia asioita. On paljon kuitenkin asioita, joissa hän todennäköisesti tulee olemaan eri mieltä demokraattien kanssa. Muurin rakentaminen Meksikon rajalle on mielenkiintoinen asia, jonka hän lupasi. Moni pitää sitä vain vertauskuvana, mutta monet myös odottavat sen toteutumista käytännössä.
Ihmiset usein haluavat leipää ja sirkushuveja. Mielestäni tämä presidentinvaali todisti sen vuosituhansia vanhan uskomuksen todeksi. Ihmiset haluavat taloudellista hyvinvointia ja politiikkaan viihdettä. Aivan kuin muinoin rakennettiin pyramideja, niin nyt myös odotetaan jotain täysin järjetöntä rakennelmaa. Muurin rakentaminen ei varmasti monien mielestä osoita mitään, mutta jättää jälkeensä tuleville sukupolville ihmeteltävää. Valitettavasti Kioton-sopimuksesta irtaantuminen ei tulevia sukupolvia välttämättä viehätä yhtä paljoa.
Media pyöritti omaa peliään, jossa Trump mustamaalattiin täysin. HS kertoi, että miten asiasta tulisi kertoa lapsille. Valitettavasti monet aikuisetkin ovat jopa täällä Suomessa pyörällään tästä median mylläkästä. Amerikassa käytettiin jopa oikeuskeinoja, todistajian ja monia muit tekniikoita, joita Suomessa ei normaalisti vaalikampanjoinnissa käytetä. Yhdysvalloissa mainonnassakin on oikein mustamaalata vastustajat, sama on hyväksyttyä myös vaaleissa. Lapsille on hyvä opettaa medialukutaitoa. Tämä on tällaista aikuisten viihdettä. Oikeasti päätökset tekevät presidenttien neuvonantajat ja muut asiantuntijat, itse presidentti vain edustaa kansaa ja viihdyttää heitä. Suomessa vähemmän puhutaan meksikolaisista maahanmuttajista, mutta yhdysvalloissa monet ovat kyllästyneet heihin ja heidän ongelmiinsa.
Nyt on paljon puhuttu Yhdysvaltain presidentin vaaleista, etenkin kun äänestys on päättynyt. Tulos oli monien mielestä yllättävä ja jopa väärä. Demokratiaan kuitenkin kuuluu, että enemmistön mielipide voittaa. Demokratiaa on usein kritisoitu siitä, että kansa äänestää väärin. Kyselytilastot osoitettiin hyvin vahvasti virheelliseksi, kaikki lähes poikkeuksetta ennustivat Clintonia presidentiksi. Myös meillä Suomessa oli mediassa paljon propagandaa Clintonin puolesta. Tulos oli kuitenkin kansan mukainen eli demokraattinen.
Kuva 1. Simpsonin vitsi tulee todeksi.
Yhdysvaltain presidentinvaaleista on puhuttu siis ainakin vuoden aktiivisesti. Taustalla on varmasti se, että kyseessä on ehkäpä kaikista vaikutusvaltaisin valtio koko Maassa. Yhdysvaltain ulkopolitiikalla on vaikutusta jopa meille Suomeen asti. Yhdysvallat vaikuttaa paljon myös YK:n kautta maailmanpolitiikkaan, jonka lisäksi Yhdysvaltojen armeija on maailman suurin. Yhdysvalloilla on siis suuri vaikutusvalta monella rintamalla. Presidentti on vain keulakuva, mutta se vaikutus heijastuu koko valtioon.
On todella mielenkiintoista huomata, että miten taas kyselytilastot osoitettiin vääräksi ja puolueelliseksi. Taustalla on mahdollisesti se, että Clintonilla on taustojensa takia suurempi vaikutus yhteiskuntaan. Trump painottikin vaalikampanjassaan tuovansa uusia tuulia Yhdysvaltoihin, joka olikin ehkä hänen keskeinen teemansa. Clintonit ovat hallinneet pitkään Yhdysvaltojen politiikkaa, eikä se ole kaikilta osin ollut täydellistä. Trump on ehkä ainut henkilö, joka voi tuoda tähän nykyiseen tilanteeseen muutosta.
Kuva 2. Raamattua käytettiin aiemmin keinona aivopestä ihmisiä.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Hyvin varmaa on, että oikeasti tulee muutosta Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan, joka on meille Suomalaisille tärkeä asia suhteessamme Yhdysvaltoihin. Etenkin suhde Venäjään on meille erittäin tärkeä asia, koska olemme Venäjän naapurimaa. Olisi ikävää, jos Yhdysvaltojen välit heikkenevät tämän seuraksena, eikä NATO enää olisi mahdollinen vaihtoehto tulevaisuudessa. Silloin me Suomalaiset olisimme hyvin ikävässä tilanteessa diplomaattisesti. Trumpin puheista on tullut ilmi, ettei hän välttämättä ole yhtä kiinnostunut ulkomaisista kumppaneistaan kuin Clinton, Euroopan tilanne heikkenisi aiemmasta.
Itse ymmärrän hyvin yhdysvaltalaisten näkemystä. On vaikea ymmärtää täysin, että miksi he jatkaisivat aktivista ulkopolitiikkaansa, kun heillä on omassakin maassa parannettavaa. Yhdysvaltojen sodat ovat maksaneet valtavasti, eikä se tie ole aina tuonut välttämättä heille itselleen erityisesti hyötyä. Demokratiaan kuitenkin kuuluu, että kansa valitsee johtajansa. Nyt kävi näin.
Kuva 3. Nykyään televisiosta on tullut uusi kanava ihmisten aivopesemiseen
Trumpissa paljon aiheuttaa huolta se, että kyseessä on yksi Yhdysvaltain rikkaimmista henkilöistä. Tuleeko tulevaisuudessa markkinatalous vahvistumaan? Vallan siirtyminen rahaeliitille on erittäin suuri huolenaihe. Onko Trumpin arvomaailma niin rahapainotteinen, että hän ei oikeasti välitä tai osaa välittää heikko-osaisimmista? Hänellä on kuitenkin valtavasti kokemusta taloudesta, joten, joten se luo optimismia siihen, että hän osaa oikeasti parantaa oman maansa ja koko maailmantaloutta. Meistä suomalaisista vain on valitettavaa, että hän on julkisesti todennut oman maansa olevan etusijalla. Kuka osaa ennustaa, että minkälaisessa maailmassa me elämme 4 vuoden päästä? Sitä on mielenkiintoista pohtia ja arvailla.
YLE: ”Analyysi: Viha ja valhe voittivat Yhdysvaltain presidentinvaaleissa”
Suomessa on hyvin tiukka päihdepolitiikka, johon kuuluvat Alkon monopoli ja kova verotus. Itse en koe tätä välttämättä kovinkaan hyvänä asiana, kuten ongelmat myöntävät monet. Kovaa verotusta usein perustellaan kansanterveydellisillä syillä. Mielestäni se perustelu on varsin ontuva. En kyllä ihan täysin myöskään ymmärrä sen verotuksellistakaan hyötyä. Tämä on Suomessa saavuttanut jo koomisia piirteitä.
Ihmisillä on kova tarve Suomessa saada halpaa viinaa ulkomailta.
Kokoomuksen nuorisojärjestössä ihmeteltiin, että laivayhtiöt saavat satojen miljoonien tuet, samalla kun valtio menettää paljon verotuloja ulkomaille tuontiviinan takia. Aihe on todella mielenkiintoinen, pitää hämmästellä, että onko tämä tilanne saavutettu jonkinlaisella lobbauksella, vai onko kyseessä ollut jopa jonkinlaista korruptiomaista toimintaa. Suomi on kieltämättä strategisesti varsin syrjäinen alue. Täällä siis korkea verotus on monelta osin perusteltavissa, koska tuontia on helpompi rajoittaa kuin joissain muissa isompien talouksien lähellä. Laivaliikenteen tukeminen on myös järkevää, koska tällä hetkellä se on Suomelle merkittävä asia, jos haluaa päästä liikkumaan naapurimaihin. Nämä kaksi asiaa ovat kuitenkin hyvin vahvasti ristiriidassa. Asiaan ei myös tunnuta puuttuvan.
Suomi on siis nykyään osa EU:n kauppaliitto EMU:a, joten me olemme sopineet näiden maiden kanssa vapaakauppa-sopimuksen. Kyseinen sopimus käytännössä tarkoittaa, ettei näiden maiden välillä tullata tuontia. Samalla katoaa kuitenkin miljardien verotulot, vaikka vapaakauppa on tämän globaalin talousajattelun kannalta järkevää, kunhan siihen kaikki sitoutuvat. Tilanne on ollut erilainen aikana, jolloin raha oli arvopaperi, jonka arvo oli sidottu suoraan metallin sijoitukseen. Punnalla sai paunan hopeaa keskuspankin holvista. Newton oli keskeinen henkilö Britannian siirtämisessä kultakantaan. Nykyisen talousajattelun kannalta tämä luo paljon ongelmia, vaikka tietysti setelitalouteen siirtyminen oli järkevää, kun ei tarvinnut kantaa arvometalleja. Suomessakin (monessa muussakin maassa) oli arvometallista lyödyt taalarit käytössä. Ongelmana näillä oli, että talouskasvu aiheutti deflaatiota, koska rahan määrä ei ollut helposti kasvatettavissa. Nykyisin deflaatiota pidetään pahana asiana. Samoin feodalistiseksi kutsutun vanhemman talousajattelun mukainen kova tullaus on menettänyt merkityksenä, koska nykyään raha ei ole enää sidottu mihinkään, vaan se on kelluva ja sitä voi painaa lisää deflaation estämiseksi. Deflaatio/inflaatio ja korko kulkevat lähellä toisiaan. Nykyään EURIBOR on jopa negatiivinen, mutta en keskity siihen tässä. Nykyisen ajattelun mukaan kuitenkin vapaakauppa on tärkeää.
Vaikka Suomi on sitoutunut nykyisen talousajattelun mukaiseen EMU-sopimukseen, niin silti tullauksella saavutettaisiin hyötyä, jos me voisimme sen tehdä yksipuolisesti. Viennistämme ei siis tullattaisi, mutta tuonnista tullattaisiin. Tällainen sopimus olisi meille hyvä, mutta luonnollisesti sellaisen sopiminen ei hyödyttäisi muita, niin käytännössä sellainen olisi jotain uskomatonta. Suomi onkin saanut usein sanktioita, koska meillä on tehty hyvin paljon erilaisia päätöksiä, joita EU pitää tullauksena. Tunnetuin esimerkki tästä on yksityisten tuontiautojen autoverotus. Suomi on saanut siitä usein tuomioita, koska käytetyn auton ostoarvon tasoinen autovero on heidän tuomioistuimensa mukaan tullausta. Suomen tulli on tätä asiaa usein muokannut ja muutellut, mutta päätös on ollut aina sama. Tuontiautoista ei siis saisi ottaa arvon mukaista vero maahantuodessa. Suomelle kyse on miljardeista, samoin myös esim. Saksalle. Tietysti juridisesti kyse on mm. Suomen hyväksymästä sopimuksesta ja sen noudattamisesta.
Autojen lisäksi myös alkoholi on Suomessa kuin aivan erillinen myyntituote, siihen ei tunnu pätevät normaalit sopimuksen ja muut. Asiaa on usein muuteltu, että pitääkö lähettäjän järjestää toimitus vai onko tehtävä ostajalla. Luonnollisesti alkoholiveroa ei halua maksaa myyjä, sen kummemmin kuin lähettifirmakaan, mutta ei sitä usein halua maksaa maahantuojakaan. Usein tilanne on mennyt hyvinkin monimutkaiseksi ja byrokraattiseksi. Joskus on jopa kadonnut tilattuja tuotteita ja paljon niitä lojuu Tullin varastoissakin. Nykyisin on joku ohjeistus, että niin paljon saa tuoda maahan kuin raavas mies jaksaa kantaa tai jotain. Aiemmin mm. Gourmondo on tuonut Suomeen alkoholijuomia, mutta se on loppunut jo vuosi sitten. Sen sijaan suoraan toimittajilta saa, mutta varmojen tietojeni mukaan myös Alcoexpressin kautta ostamalla tuotteet tulevat ongelmitta kotiovelle asti. Ostajalle tietysti tärkeintä on, että saa edullista alkoholijuomaa. En tiedä tämän tarkemmin asiasta, jännityksellä saa odottaa miten asiat etenevät. Onhan tässä monta lusikkaa sopassa, josta olen jo ihan sekaisin.
Apostolisessa uskontunnustuksessa mainitaan Pontius Pilatus. Kuinka moni tuntee hänet sen tarkemmin? Hänellä voisi olettaa olevan jotain suurtakin merkitystä sen ajan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, mutta välttämättä se ei pidä paikkaansa. Toisaalta ei ole myöskään yllättävää jos kyseistä henkilöä ei tunne, vaikka kyseessä onkin oikea historiallinen henkilö. Kannattaa siis miettiä, että miten kyseiseen henkilöön suhtautuu: kannattaako hänestä välittää mitään vai olla jotain mieltä.
PONTIVS PILATVS
Pontius Pilatus oli siis vuosien 26 – 36 aikainen lääninherra, jonka säätyarvo oli korkeintaan ritari entisen suomalaisen säätyjärjestelmän mukaisesti. Säätyaikana papisto oli armeijaa ylenpiarvoinen valtahierarkiassa. Hän toimi Jerusalemin alueella, joka oli pieni provinssi Rooman valtakunnassa. Kokonsa takia Jerusalemia ei hallinnut senaattori vaan suoraan senaatille vastannut alemman tason henkilö. Pilatuksella oli joitain oikeuksia päättää armeijaa koskevista asioista, mutta hänen vaikutusvaltansa ei koskenut erillistä roomalaista legioonaa, kuten isompien provinssien hallitsijoilla oli. Ensisijaisesti Pilatuksen vastuulla oli verotuksesta ja infrastruktuurin kehittämisestä vastaaminen.
Kristityt kertovat Pilatuksesta Jeesuksen kuolemantuomion yhteydessä, joka on varsin yllättävää henkilön merkityksettömän aseman kannalta. Jeesuksen olemassaolosta ei ole oikeastaan mitään aikalaisten kirjoituksia, vaan ne ovat kirjoitettu pääosin 100 – 200 vuoden aikana monen sukupolven kautta tulleiden kuulopuheiden kautta. Raamatussa kuitenkin sanotaan, että papistosäätyyn kuuluneet henkilöt kiihottivat kansaa, jonka seurauksena kansan enemmistö tuki Jeesuksen kuolemantuomiota. Pilatus tämän päätöksen jälkeen pesi kätensä ja noudatti papiston ja kansan enemmistön tahtoa. Pilatus siis teki periaatteessa Raamatun tekstien perusteella perusteltavan päätöksen, hänellä ei ollut järjellisesti perustetta tai oikeuttakaan asettua tätä päätöstä vastaan. Hänen toimintansa olisi siis monelta osin jopa armollinen Jeesusta kohtaan virassaan toimiessaan. Tämän seurauksena Jeesukselle pantiin täytäntöön kuolemantuomio, joka aikalaiseen tapaan toteutettiin ristiinnaulitsemisella. Juutalaiset olisivat syyttäneet Jeesusta jumalanpilkasta, mutta koska heillä ei ollut mahdollisuutta tuomita, koska Roomassa oli uskonvapaus, niin Jeesusta syytettiin kapinaan yllyttämisestä. Näinhän sitä asia kristinuskossa opetetaan.
Mitä hänestä tiedetään. Pilatus siis toimi lääninherran asemassa toimiessaan Jerusalemissa. Pilatus päätti omalla toimikaudellaan vesijohtolinjan rakentamisesta Palestiinaan, joka oli tyypillinen asia Roomalaisissa kaupungeissa. Tämän lisäksi päätöksen Pilatus aiheutti erimielisyyttä juutalaisväestössä myös verottamalla heidän temppelinsä toimintaa ja tuomalla Rooman legioonan symboleita miehitettyyn Jerusalemiin, jonka juutalaiset kokivat pyhäksi paikakseen. Ilmeisesti hän ei onnistunut tehtävässään hyvin, vaan hänet vapautettiin tehtävästään, jonka jälkeen hän teki itsemurhan kotiuduttuaan Roomaan.
In fact, in this article, I discuss the doctrine of the Roman Academy, known as Break Down & Manage. It is still a very certain, safe, simple and understandable doctrine today, that it is at least reasonably sensible and intelligent to operate, regardless of the area of application. In general, such an offer provides the enemy party, the status of which is with the other party in a bad position. So it is really not a matter of trying to make a good agreement with the most qualified one, but with the most suitable one. It is worth resigning from a bad union if there is nothing wrong with it and you only get good. Usually, it has a win-win situation with the bidder, a bit like in trading, both win by exchanging important resources with each other to advance their cause. In general, you should offer an excellent contract if it is possible to create another important partner. If you do not agree to the agreement, then you will remain an enemy, usually even the threat of war is usually quite high. This then is the Manage-stage, before it has done the opposite party propaganda and strong resistance to deterioration, by driving the representative of the other party themselves at a disadvantage among the allies.
So when the strategy goes to the second stage, it is already half the battle. It is simply foolish to refuse union with the other party’s role. If the other party alliance provides protection, financial assistance and eliminate problems, so that’s pretty smart contract. Thus, however, this must first be preceded by the dismantling of strong resistance, otherwise the second stage of the strategy cannot be reached. It is quite foolish to go to an extremist to talk about resigning from the church, but it is better to target someone who is more insecure about their faith. It’s good to say why he should leave the church because it only means good to him and nothing bad. However, this is preceded by a softening of the Church’s strong faith and core and a weakening of the front. Often, the church can also do this by driving its own members into a situation where they are exploited and do nothing but harm themselves. It is then easy for such a person to go and give a contract paper that records the benefits and disadvantages of leaving the organization. Approximately one percentage point differs from the Church of Finland every year, the reason being their own bad decisions.
This strategy is still widely used today in many places. This is a good starting point when thinking about strategy, a really ingenious guide in two words. It is then easy to deduce the appropriate operating model according to the situation by inferring independently. When you know everyone is working on this same approach, you don’t even have to have a big exchange of information with each other, which has been a problem in historical times. It has been easy to understand the causes of the phenomena because these doctrines were known to all who studied at the Academy. This strategy is therefore particularly valid in a situation such as where there is no very strong flow of information, with each member acting as a separate individual. Thus, when receiving an offer, even the counterparty will not be able to quickly negotiate a better contract with its current party, if at all possible.
In fact, I am a little familiar with game theory, a branch of mathematics developed in the 60th century. This often applies to trading, for example. In this way, the individual gets the maximum benefit, so that it causes as little harm as possible to the rest of society. This mechanism is built into the market economy. The problem here, too, is that people don’t have enough knowledge about the different options, otherwise it works great. In contrast, the planned economy does not have this mechanism, which was the main reason for the collapse of the Soviet Union. There was a huge effort to develop the planned economy, but there were always problems in pursuing the goals. Of course, some extreme examples have also spread of failure, but the problem was really very central to the failure of the planned economy.
So if you’re in a miserable position these days, even if you’re exploited, then it’s definitely worth grabbing such an offer. You get nice guys to party with and help you build a better infrastructure for your subordinates. Everyone wants a better life for themselves and their loved ones, so why not take a better option as a friend than your current asshole who doesn’t even shit care about your loved ones. It is foolish to be in bad alliances and contracts if someone offers better and keeps a promise. Bread not circus fun, that’s all Digga. There have been differences in warlords, just as there are differences in leaders today. Sometimes it’s worth switching sides for your own benefit. Why do you want to belong to them, that’s just stupid? Join our gang, we have a jeba and treat you better than your current ”guys”. The matter has often been pondered by the enemies among the enemy representatives and the diplomat 2k years ago with swords on their hips, perhaps even drinking beer.
[collapse]
Itse käsittelen tässä artikkelissa roomalaisen akatemian oppia, joka tunnetaan nimellä hajoita & hallitse. Se on vielä nykyäänkin hyvin varma, turvallinen, yksinkertainen ja ymmärrettävä oppi, jonka mukaan toimiminen on sovellusalueesta riippumatta vähintäänkin kohtuullisen järkevää ja älykästä. Yleensä tällaisen tarjouksen tarjoaa vihollinen taholle, jonka asema on vastapuolen kanssa huonossa asemassa. Kyse ei siis todellakaan ole pyrkiä tekemään hyvää sopimusta pätevimmän vaan sopivamman kanssa. Huonosta liitosta kannattaa erota, jos siitä ei ole mitään haittaa ja saa vain hyvää. Yleensä siinä on tämän tarjouksen tekijän kanssa win-win -tilanne, hieman kuin kaupankäynnissä molemmat voittavat vaihtamalla toisilleen tärkeitä resursseja asioidensa edistämiseksi. Yleensä kannattaa tarjota erinomainen sopimus, jos on mahdollista luoda toisesta tärkeä kumppani. Jos ei suostu sopimukseen, niin jää viholliseksi, yleensä vieläpä sodanuhka on yleensä varsin korkea. Tämä siis on se Hallitse-vaihe, ennen sitä on vastapuolelle tehtävä propaganda ja vahvan vastarinnan heikentäminen, ajamalla vastapuolen edustaja itseään epäsuotuisaan asemaan liittolaistensa kesken.
Kuwaitin asevarustelun kulut suhteessa kansantalouteen, joka oli 117.39 % vuonna 1992 .
Kun siis strategia menee toiseen vaiheeseen, niin se on jo puolivoittoa. On yksinkertaisesti vain typerää kieltäytyä vastapuolen kanssa tehtävästä liitosta. Jos vastapuolen liittouma tarjoaa suojelua, taloudellista apua ja poistaa ongelmat, niin sehän on ihan älykäs sopimus. Tätä siis edeltää ensin kuitenkin vahvan vastarinnan hajottaminen, muuten ei voi päästä toiseen vaiheeseen strategiassa. On aivan typerää mennä ääriuskovaiselle puhumaan kirkosta eroamisesta, vaan kohteeksi kannattaa ottaa mieluummin joku uskostaan epävarmempi. On hyvä sanoa, että miksi hänen kannattaa erota kirkosta, koska siitä seuraa hänelle vain hyvää ja ei mitään huonoa. Tätä edeltää kuitenkin kirkon vahvaan uskoon ja ytimeen tehtävä pehmentäminen ja rintaman heikentäminen. Usein myös kirkko voi tehdä niin, että itse typeryyksissään ajaa omia jäseniään tilanteeseen, jossa heitä hyväksikäytetään ja eivät saa kuin haittaa itsellensä. Tällaiselle henkilölle on sitten helppo mennä antamaan sopimuspaperi, jossa on kirjattuna organisaatiosta eroamisen hyödyt ja menetetyt haitat. Suomen kirkosta eroaakin noin prosenttiyksikkö vuosittain, syynä on ihan heidän omat huonot päätöksensä johdossa.
Tätä strategiaa käytetään yleisesti vielä nykyään monissa paikoissa. Tämä on hyvä lähtökohta strategiaa miettiessä, todella nerokas ohje kahdella sanalla. Siitä on sitten helppo johtaa sopivat toimintamalli tilanteen mukaan päättelemällä itsenäisesti. Kun tietää kaikkien toimivan tällä samalla toimintamallilla, niin ei edes tarvitse käydä suurta tiedonvaihtoa keskenään, joka on ollut ongelma historiallisina aikoina. On ollut helppo ymmärtää ilmiöiden syyt, koska nämä opit olivat kaikkien akatemiassa opiskelleiden tiedossa. Tämä strategia siis pätee etenkin tällaisessa tilanteessa, jossa ei ole mitään erittäin vahvaa tiedonkulkua, vaan jokainen jäsen toimii erillisenä yksilönä. Näin tarjouksen saadessaan edes vastapuoli ei kykene nopeasti neuvotteleman parempaa sopimusta nykyisen tahonsa kanssa, jos se edes on mahdollista.
Itse olen hieman perehtynyt peliteoriaan, joka on 60-luvulla kehitetty matematiikan osa-alue. Usein tätä sovelletaan esimerkiksi kaupankäyntiin. Näin yksilö saa mahdollisimman suuren hyödyn, niin että siitä seuraa mahdollisimman vähä haittaa muulle yhteiskunnalle. Tämä mekanismi on sisäänrakennettuna markkinatalouteen. Ongelmana tässäkin on, ettei ihmisillä ole riittävästi tietämystä erilaisista vaihtoehdoista, muuten se toimii erinomaisesti. Sen sijaan suunnitelmataloudessa ei tätä mekanismia ole, joka olikin keskeinen syy Neuvostoliiton romahdukseen. Suunnitelmataloutta pyrittiin kehittämään valtavasti, mutta siinä silti esiintyi aina ongelmia tavoitteiden ajamisessa. Tietysti jotain ääriesimerkkejäkin on levinnyt epäonnistumisesta, mutta ongelma oli oikeasti erittäin keskeinen suunnitelmatalouden epäonnistumisessa.
Jos siis olet nykyään surkeassa asemassa, jopa olet hyväksikäytettynä, niin ehdottomasti kannattaa tarttua tällaisen tarjouksen saatuasi. Saat kivat kaverit, joiden kanssa voi bilettää ja auttavat sinua rakentamaan paremman infran alamaisilleen. Jokainen haluaa parempaa elämää itsellensä ja läheisilleen, miksi ei siis ota kaverikseen parempaa vaihtoehtoa kuin nykyinen kusipää, joka ei paskaakaan välitä läheisistäsi. Huonoissa liitoissa ja sopimuksissa on tyhmää olla, jos joku tarjoaa parempaa ja pitää lupauksena. Leipää et sirkushuveja, niistähän kaikki diggaa. Sotapäälliköissäkin on ollut eroja, samoin kuin nykyäänkin on eroja johtajissa. Joskus kannattaa vaihtaa puolta omaksi edukseen. Miksi haluat kuulua heihin, sehän on vain tyhmää? Liity meidän jengii, meillä on jebaa ja kohdellaan teitä paremmin kuin teidän nykyiset ”kaverit”. Asiaa on usein neukkareissa mietitty vihollisedustajien ja diplomaatin kesken 2k vuotta sitten miekat lanteilla, ehkä juotu oluttakin vastoin roomalaista viinikulttuuria. Usein ehkä päästy kättelyyn, eihän barbaarit harrasta poskisuudelmia. Onneksi latina on niin kaunista ja loogista kirjoituskieltä, että sitä sönkötän melkein minäkin, kunhan muistaa pistää adejktiivin substansin perään: optimus primus. Vähä Etelä-Eurooppalaisen kulttuurin mukaan vielä heiluttelee käsiänsä, niin kaikki tajuaa, vaikka ei osaakaan kuin kymmenen sanaa kieltä. Nojoo, eiköhän silloinkin joku latinaa paremmin osannut barbaaritulkki löytynyt sotalordille. Homoseksin iloihin opettaa, niin ehkä se germaanien ja muiden barbaarikansojen sivistys siitä sitten lähtee luistamaan, ainakin nykyään tietyssä Berliinin lähiössä homma osataan. Keisarilillakin varmaan hymy huulilla, kun kuullut vuosien viiveellä barbaarikaupungin liitynyt heidän porukkaansa.
Kuuntelin jokin aika sitten Kansanradion puheenvuoron, jossa eräs nainen kritisoi yliopistoa. Kyseisen henkilön mielestä on väärin, että hänen pienestä eläkkeestään pitää maksaa toisten bilettämistä. Hänestä oli täysin kohtuutonta, että pitäisi kustantaa opiskelijoille kondomit, jotta he voisivat harrastaa vapaaseksiä (anteeksi nuoruuteni, mutta käsite on ilmeisesti verrannollinen esiaviolliseen seksiin), kuten opiskelijat olivat ehdottaneet. Tämä asia herätti minussa kiinnostusta, koska mielestäni yliopistokoulutuksen kustantaminen yhteiskunnan varoista on ihan järkevää. Väittelyä varmaan tästä mahdotonta henkilön kanssa aloittaa, kun ei ole edes alkuperäistä puheenvuoroa tallennettuna, mutta voisin esittäää argumenttia oman kantani puolesta. Koulutusta tuetaan monessa muussakin maassa, Yhdysvalloissakin julkisia yliopistoja tuetaan yhteiskunnan verovaroin. Lisäksi on paljon yksityisiä yliopistoja, jotka eivät saa valtion tukea. Mielestäni on hyvä, että hyväosaiset ja huono-osaiset käyvät samoja kouluja, se ehkäisee eriarvoistumista. Epäonnistuneet ihmiset kritisoivat, mutta kritiikki ei ole pahasta. Sen sijaan oikeasti apua tarvitsevat eivät valita, heitä tulee tukea.
Matematiikan luento teknillisellä yliopistolla.
Etenkin naisten koulutusta pidetään parhaimpana keinona ehkäistä ylikansoittumista. Mielestäni tämä on suurin epäkohta yliopistokoulutuksessa Suomessa, täällä pätee samat luonnonlait kuin muissakin maissa. Uskoisin myös Suomessa koulutuksen osalta pätevän, että yliopistokoulutus haittaa perheen perustamista ja lapsien saamista. Kun kerran miehillä on velvollisuus käydä varusmiespalvelus, niin ehkä naisillekin voisi olla vastaava velvollisuus yliopistoissa. Tutkintoon voisi naisille liittää vaatimus lapsen hankkimisesta ennen tutkintotodistuksen saamista, muulloin vietäisiin vankilaan totaalikieltäytyjänä, ellei voi todistaa olevansa kykenemätön saamaan lasta. Tämän lisäksi porkkanana jokaisesta sitä useammasta lapsesta voisi saada opintoja hyväksiluettua. Kerran työelämässäkin naiset saavat palkkaa raskausajalta, niin miksi samaa ei voisi käyttää myös opiskeluun. Yliopisto on mitä mainion paikka löytää sopiva isä lapselle, jotta voisi lisääntyä ja täyttää Maan, kuten Raamatussakin käsketään. Yhteiskunta voisi olla velvollinen huolehtimaan ensimmäisestä lapsesta, yliopisto voisi olla oikea paikka toteuttaa tätä Raamatun oppia, itse ainakin kannatan yliopistoja ainoaksi lailla hyväksyttäväksi paikaksi hoitaa ihmisten välinen lisääntyminen. Yliopisto on siihen paljon parempi kuin Kirkon avioliitto, mielestäni. Tämä tällaisena akateemisena ns. kuriositeettina, tavoitteena herättää keskustelua.
Mitä sitten tulee ylipäätänsä yliopiston koulutuksen merkittävyyteen, niin itse koen sen tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa. Olisi järkyttävää ajatella, ettei vastuullisissa tehtävissä olevilta ihmisiltä vaadittaisi pätevyyttä. Samoin kuin ajokorttikin tulee olla sovituin yhteisin vaatimuksin, ettei teillä liiku puolisokeita ihmisiä tai muita, jotka eivät kykene läpäisemään esim. teoriakoetta. Kyllä sellainen laitos – yliopisto, akatemia, luostari, katedraalikoulu tai joku muu – on siis hyvä olla, mieluummin vieläpä valtion tukemana. Miksi yliopiston pitäisi olla vain rikkaiden mahdollisuus, kuten se aiemmin on ollut. Aiemmin avioliitto oli melkein ainut keino saavuttaa parempi työelämä, edes miehillä ei ole sitä mahdollisuutta ollut. Jo nykyään yliopistossa opiskelu ei ole taloudellisesti kannattavaa, vaan syynä opiskeluun ovat muut syyt. Yliopistojen taloutta on jo tiukennettu, nykyään ei enää lorvita kirjoilla loppuelämäänsä, vaan koulusta joutuu eroamaan, elleivät opinnot onnistu. Itselleni ainakin opiskelu oli henkisesti aika rankkaa aikaa, omalla tavallaan. Samoin kuin ruumiillinenkin työ on raskasta – jota olen tehnyt, niin oppiminen on raskasta toimintaa. Jos sitä ei ole tehnyt, niin sitä ei ymmärrä. Yliopiston keskeinen ydin onkin auttaa ihmisiä tunnistamaan omat ja toisten rajat, poistaa ihmisiltä turhat luulot. Ruumiillinenkin toiminta on raskasta, varmasti jokainen kuntosalilla oleva tietää, että miten raskasta on nostella painoja 8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikosta. Jos ei tiedä, niin kannattaa kokeilla.
Mitä sitten tulee viihteen kritisointiin, niin itse en ymmärrä sitä. Miksi elämän tulisi olla yhtä tuskaa ja kärsimystä? Kyseinen ohjelmassa kommentoinut henkilö kertoi itse olleensa uskonnollinen, joka ei mielestäni ole ollenkaan paha asia. Viihdettä on kuitenkin aina ollut, se välttämätöntä kuten lepopäivätkin. Oleellisinta on mahdollisimman tehokas viihde, josta on jopa hyötyä. Nykyistä yhteiskuntaa ei kehitetä vain pelkällä raatamiselle, enkä itse haluaisi siihen perustuvassa maailmassa elää. Mielestäni elämäni tarkoitus ei ole tuska ja kärsimys, vaan pitäisi tavoitella enemmänkin mahdollisimman vähällä työllä saatavaa hyötyä yhteiskunnassa. Yliopisto on tässä hyvä keino edistää asiaa, kyseistä organisaatiota saa paljolti kiittää nykyisestä elintasosta. Järjestelmä on ollut menestys, toimiva konsepti paremman maailman luomisessa. Aina on helppo ottaa vaikka minut esimerkiksi, jonka kautta yleistää koko yliopistojärjestelmä. Sen sijaan voisi ottaa esimerkiksi Isaac Newton, kuka on edistänyt hyvin paljon koko yliopistojärjestelmää. Oli poikkeuksellista, että säädytön ihminen pääsi organisaatioon sisälle, se kannatti, kukapa sen päätöksen hyötyä kiistäisi. Tietysti ei voitu etukäteen tietää miten hyvä päätös oli, mutta näin jälkiviisaana olisi kannattanut ottaa vaikka miljoona ”huonoa” yliopisto-opiskelijaa, jos samalla sai yhden Newtonin. Kyseessä on vain yksittäistapaus, merkittävät henkilöt ovat järjestään vauraista maista ja korkeassa-asemassa olleista perheistä. Newtoni oli omana elinaikanaa enemmän arvostettu kuin koskaan myöhemmin, nykyään myönnetään Newtonin toimineen monelta osin sopimattomasti; kuten vaikkapa luovuttamalla tutkimusmateriaalia toisten tukijoiden vihaamille tukijoille, poistamalla tutkimusten lähteistä henkilöitä jälkikäteen ja kiusaamalla järjestelmällisesti saksalaista yleisnero Gottfried Leibnizi’ä. Ehkä Newtonin arvostusta edisti se, että siihen mennessä kaikki muut kirkon opin kyseenalaistaneet tiedemiehet olivat tulleet poltetuksi roviolla; Newton oli poikkeus siinäkin suhteessa, the one. Kirkolle kiitos, he armahtivat hänet ja valaistumisen aikakausi eli valistusaika koitti heidän ansiostaan. Newtonista tuli Britannian ritari, ensimmäisenä tiedemiehenä. Hänen epäilleen saaneen aika suuria elohopeaaltistuksia laittomissa alkemiaharrastuksissaan, joista johtuen hän oli varsin sekaisin etenkin loppuelämänsä ajan. On kyllä aiheellista muistaa, että Newtonin aikaan Cambridgen yliopistoa pidettiin lähes bordellina, mutta yliopistotoiminta on paljon muuttunut niistä ajoista erilaiseksi. Tietysti yliopistokulttuuriin kuuluu vieläkin sellaista, joka ei välttämättä uskonnollisen maailmankatsomuksen kautta ole sitä oikeaa sivistystä ja ihannoitavaa elämää. Itse olen sitä mieltä, että yliopiston tulisi kuitenkin pitää kiinni perinteistään, hyvin avoin ja hyväksytty suhtautuminen bilettämiseen tulee olla tulevaisuudessakin osa yliopistokulttuuria. Yliopistolaitosta saa kiittää siitäkin saavutuksesta, että ovat nimenneet planeetan u_r_anus:ksi.
Miten sitten itse olen kokenut oman opiskeluni? Itse en ole akateemisesta perheestä, joskin perhe on ollut hyvä, vanhempani ovat olleet hyviä ihmisiä. Minua ei ole osattu tukea ja kannustaa koulutuksessani, olen paljolti itse tehnyt omat valintani. Minä olen omasta kiinnostuksestani lähtenyt opiskelemaan, vaikka en ole tiennytkään mitä siitä seuraa, ilman että olisin voinut uskoa olevan edes kannattava päätös. Kyse on ollut arvoista, koen yliopiston olevan hyvä instanssi ja halunnut kuulua siihen. Samoin kuin aikoinaan on ollut luostareita, joissa on harrastettu hengellistä toimintaa. Kuitenkin luostareissakin on pantu erittäin vahvoja ”mämmioluita”, niin aivan samoin nykyisissä luostarimaisissa hengellisissä tai muuten sivistävissä organisaatioissa on viihdetoimintaa. Sellaiset n. 8 % vahvuiset ja täyteläiset luostarioluet ovat erinomaisia, suosittelen maistamaan. Viihde ja elämästä nauttiminen on edellytys hengelliselle kehitykselle. Jos ei nauti elämästään, niin ei ole kykyä edistää muiden hyvinvointia. Itse olen kokenut oman koulutukseni vähintäänkin riittävän raskaaksi, olen suorittanut kolme tutkintoa elämäni aikana. Usein liian raskas suorittaminen pilaa oman motivaation aiheeseen.
Itse pidän yliopistoa ja koulutusta itseisarvona, jonain jota ihmisten tulisi tavoitella. Elämän tarkoitusta on tietty vaikea miettiä, mutta mielestäni yliopisto ajaa sitä asiaa erinomaisesti. Siihen kannattaa panostaa. Sinä lukijakin luet tälläkin hetkellä yliopistossa kehitetyllä tekniikalla minun blogiani. Jos on valinnut uskonnollisen avioliittoon perustuvan lisääntymisen akateemisuuden sijaan, niin kyse on omasta valinnasta. Jos sinulla on vielä tämä valinta edessä, niin kumman sinä nuori tyttö/nainen tai poika/mies haluat? Itse jopa kannatan valtionkirkon tukemista naurettavista verotuloistani, jos siitä on jotain hyötyä. Tein mielestäni hyvän valinnan.
Tiivis asukastiheys on paljon keskustelua herättävä aihepiiri, aiheesta on mielipidettä puolesta ja vastaan – osa ihmisistä pitää tiukasta ja osa löysemmästä elämästä. Korkeita rakennuksia on rakennettu kauan, Pyramidit ovat olleet vuosituhansia maailman korkeimpia rakennuksia, vasta modernismin aikaan on tehty korkeampia rakennuksia. Pyramidit hämmästyttävät yhä ihmisiä, pelkästään potentiaalienergia on valta, puhuttakaan suhteellisen nopeasta rakennusajasta käsityönä. Usein siis aina kyse ei ole vain käytännöllinen, vaan korkeat rakennukset ovat itseisarvo, jolla viestitään tekniikan kehittyneisyyden tasoa. Usein korkeimmat rakennukset ovat saaneet poikkeusluvan, kuten esimerkiksi 2001 vuonna romahtaneet WTC-tornit, jotka romahtivat muutaman tunnin päästä lentokoneiskusta. Rakennuksissa oli säästetty materiaalia ja käytetty edullisempaa terästä, jonka lujuus ei kestänyt lentopetrolin palolämpöä, kuten alkuperin suunnitelmien mukaan olisi pitänyt. Varmuuskertoimien tasoa missä tahansa suunnittelun osassa voi jokainen pohtia itsekseen. Isku oli Yhdysvalloille hyvin nöyryyttävä, mitään ei ollut tehtävissä kuin vain odottaa tuhansien ihmisten palavan hitaasti hengiltä. Asialla on myös käytännöllinen puolensa, korkea rakentaminen tuo uuden ulottuvuuden, jolloin välimatkat lyhenevät ja liikkuvuuden tarve vähentyy.
Maailmalla korkeat talot on tämän ajan trendi.
Usein on hyvä ymmärtää liikkuvuuden merkitys kansantaloudellisesti ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Me elämme kolmiulotteisessa maailmassa, mutta yleensä liikkuminen tapahtuu Maan pinnan suuntaisesti. Liikkuminen siis tapahtuu käytännössä oman elinpiirin säteen sisäpiirissä. Tämä käytännöllinen liikkumissäde on ollut jalan muutaman kilometriä. Noin sata vuotta sitten keksitty ja käyttöön otettu hollantilaistyylinen polkupyörä kasvatti tätä sädettä korkeintaan nelinkertaiseksi. Polkupyörällä 20 km/h vastaa suurin piirtein energiankulutukseltaan 5 km/h kävelynopeutta jalan suhteessa käytettyyn aikaan. Autoliikenne on mahdollistanut liikennejärjestelmän toimivuudesta riippuen ~10 x sädettä jalan liikkumiseen verrattuna. Pinta-ala kasvaa toisessa potenssissa, joten nelikertaistuminen on luokkaa 16 kertaa enemmän pinta-alaa ja kymmenkertaistuminen on satakertainen pinta-ala. Kun ihmiset liikkuvait hevosilla, niin liikkumattomuus oli ihanne. Tämä toivottavasti auttaa lukijaa ymmärtämään liikkuvuuden merkityksen.
Liikkuvuus on siis parantunut valtavasti mekanisoituneen ja koneellistuneen liikkumisen myötä, sitä ei varmasti kukaan kiistä. Se kehitys on muuttanut valtavasti kaupunkisuunnittelua, mahdollistaen laajemman keskustasuunnittelun. Se ei kuitenkaan poista tiiviin rakentamisen hyötyjä. Yhä ihmiset liikkuvat jalan ja polkupyörällä, joten niille on yhä arvoa. Autoistuminen myös on tuonut ongelmia, joten autoistumista ei nähdä vain hyvänä asiana. Autot ovat tuoneet ruuhkaongelmia, saasteita, melua ja monia muita huonoja puolia. Autojen alkuaikoina ihmiset vastustivat niitä hyvin samanlaisesti kuin tuulivoimaa nykyään. Autot pitivät ärsyttävää ääntä, josta tuli stressiä ihmisille. Autot myös tuottivat savua, jonka monet kokivat ärsyttävän hengityselimiä ja aiheuttavan hengitysselinsairauksia. Autoja pidettiin myös vaarallisina, kaupunkilaiset pelkäsivät niitä. Autoista onkin tullut iso ongelma, vaikka hyödyt ovat ilmeisiä. Näitä ongelma on opittu ratkomaan erilaisin teknisien ratkaisujen avulla, mutta vieläkään niitä ei ole täydellisesti voitu poistaa.
Korkeiden rakennusten neliöhinnat ovat korkeammat kuin matalilla rakennuksilla, koska rakennuskorkeuden kasvaessa alempien kerrosten tukirakenteiden lujuusvaatimus kasvaa suhteessa korkeuteen. Mitä enemmän on lujuusvaatimusta, niin silloin rakenteiden poikkipinta-alaa pitää kasvattaa suhteessa korkeuteen tai käyttää kestävämpi materiaaleja. Tämä johtaa pienempään käytettävään asuinpinta-alaan tai hyvin nopeasti kasvavaan kustannukseen rakentamisessa. Lisäksi myös hissien, pelastussuunnitelmien ja muiden asioiden vaatimukset kasvavat korkeuden kasvaessa. On siis hyvä arvioida, että paljonko kannattaa maksaa asuinneliöltä, jotta sillä saavutetaan optimaalinen hyöty. Kaupunkisuunnittelunkin ongelmat lisääntyvät väestön lisääntyessä.
Kaupunkeja on ollut vuosituhansia, jo Babylonissa oli kaupunki, jota nykymittapuulla ei edes Suomessa oikein voi pitää kaupunkina. Kaupungin määritelmä on hyvin suhteellista, riippuen monesta asiasta. Yleisesti kuitenkin kaupunkia voidaan pitää tiiviinä asutuskeskittymänä, joka on varsin suhteellinen käsite. Monien kansainvälisten luokitusten mukaan Suomessa on vain yksi kaupunki, miljoonan ihmisen asuinkeskittymä.
Korkean asukastiheyden kanssa tulee lukuisia ongelmia. On rottakokein osoitettu, että tiivis populaatio aiheuttaa ongelmia. Vaikka rotilla olisi riittävästi ravintoa ja muuten hyvät olot, niin siitä huolimatta sosiaaliset ongelmat ja rikollisuus kasvaa. Aivan sama ilmiö tapahtuu myös ihmisten keskuudessa. Tämä on ongelma, joka on tiedostettu jo hyvin kauan. Antiikin aikana kaupungeissa tapahtuvat mellakat, levottomuudet ja vallankaappausyritykset olivat yleisiä. Nykyinen poliisijärjestelmä on kuitenkin osoittautunut vähiten huonoksi ratkaisuksi ongelman ratkaisuun. Poliisi ei edes ole erityisen vanha asia, vaan se on tullut vasta Ranskan vallankumouksen myötä Eurooppaan. Ennen poliisia yhteiskuntarauhan ylläpidosta huolehti armeija. Monissa kriisitilanteissa ja valtioissa on yhä armeija ylläpitämässä rauhaa. Kriminalipolitiikka on kuitenkin asia, johon en nyt keskity. Itse kuitenkin pidän poliisia ja siihen liittyvää organisaatiota perusteltuna ja tarpeellisena, en tiedä parempaakaan vaihtoehtoa. Tietysti kritiikki on aina perusteltua, asioista tulee saada keskustella. Nykyisessä länsimaisessa kulttuurissa onkin sananvapaus ja oikeus kokoutua, joten ongelmista voidaan keskustella avoimesti.
Ihmiset eivät ole kuitenkaan vieläkään sopeutuneet kaupunkikulttuuriin, vaan ihmisillä on kaipuu luontoon. Vihreyden, kasvillisuuden ja rauhan merkitys on valtava ihan jopa yleiseen terveyteen. Kaupungeissakin ihmisillä on kaipuu rauhaan, pois muiden ihmisten läheltä ja luontoon. Sen yhdistäminen kaupunkiin on vaikeaa, mutta todellakin tarpeellista. Jopa New Yorkissa on käytetty iso osa keskustasta yksinomaan puistolle, jonne ihmiset voivat mennä liikkumaan, kaikista kalleimmalle paikalle. Luonto usein nähdään ilmaisena. Luontoa usein tuhotaan, koska se on niin halpaa. Siitä ajatuksesta on hyvä päästä eroon, luonto on todella arvokasta. Luonnon positiivia vaikutuksia ihmisiin ei vieläkään osata tyhjentävästi selittää tieteessä.
Päihteet ovat vanha, kulttuuri- ja aikasidonnainen asia. Pelkästään päihteen määrittelemä on hyvin epäselvä. Usein kahvia ei lasketa päihteeksi, mutta vastaava asema on ollut oluella 1800-luvun alussa. Vasta 1800-luvulla olutta ryhdyttiin pitämään alkoholijuomana ja päihteenä. Vielä nykyäänkin olut lasketaan elintarvikkeeksi, oluella pätee samat lait kuin makkaran valmistuksella ja myynnille. Makkara on lihatuote, mutta oluessa on hieman alkoholia. Näinhän nykyinen iso EU määräsi, että HK:n sinisessä piti nostaa lihapitoisuutta, että sitä sai myydä lihatuotteiden ja muiden makkaroiden kanssa samassa lihatiskissä leipomotuotteiden sijaan. (Jopa jokin vuosi sitten lihapullina myytiin tuotetta, jossa oli 0 % lihaa, mutta lihaan verrannollisia aineita, kuten esimerkiksi kanannahkaa ja ammoniakin avulla luista mekaanisesti erotettua kudosta kuitenkin oli.) En haluaisi ruoan yhteydessä käyttää sanaa ’paska’, mutta sellaistakin on olemassa joissain maissa ruoantuotannon lopputuotteessa. Tuote huuhdellaan ammoniakilla ja lämmitetään, niin paska on sallittua myydä kuluttajille. Onpa tilanteita, joissa sellaisen ruoan liiallisesta ottamisesta on tullu jopa poliisit selivittämään asiaa. Eipä sitäkään aiemmin mainitsemaa HK:n makkaraa aivan oluiden kanssa myyty, mutta asian ydin tuli toivottavasti selville.
Oman lempioluen sanominen on tosi vaikeaa, koska on niin paljon hyviä erilaisia oluita. Tämä ainakin on yksi todella hyvä olut.
Itse olen itsenäisesti ylläpitänyt sellaista ajatusta; että tietämättömyys ja asioihin perehdyttämättömyys aiheuttaa sen, ettei ymmärrä mitä hienoa jossain asiassa on. Miten tahansa typerältä jokin harrastus tuntuu, niin sen ymmärtää vasta itse kokeilemalla. Oluiden juominen voi tuntua tosi typerältä harrastukselta, itsekin hieman ”nauroin” sellaisen harrastuksen aloittaessa, oluiden juominen tuntui varsin irvokkaalta harrastukselta. Tilastollisesti olen kuitenkin itselleni osoittanut, että moni asia on hyvin kiinnostava, oma tietämättömyys tekee asioista ei-kiinnostavia: omaa tyhmyyttään ei tiedä. Tähän samaan johtopäätökseen olen saanut päätyä lukuisia kertoja. Harrastuksen aloittaminen ei ole ongelma, ei sen lopettaminenkaan ole itselleni yleensä ollut ongelma. Tärkeintä ei ole asiat mitä tekee vaan miten tekee.
Rakennuskaari 7. luku 1 §:
”Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta [talarin], ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää.” – Finlex/ajantasainen_lainsäädäntö
Edellinen laki on Suomessa yhä voimassa, sitä ei ole koskaan kumottu, mutta käytännössä se on dekriminalisoitu. 1700-luvulta ajat ovat paljon muuttuneet, joten koko lain noudattaminen olisi hyvin vaikeaa. Valuttaa on muuttunut taalareista useita kertoja, joten sakkojen arvioiminen Euroissa aiheuttaisi vähintäänkin aiheellista kritiikkiä. Säätyjärjestelmäkin on lakkautettu, eikä sitä oikein voida pitää edes perustuslain mukaisenakaan. Kaiken kaikkiaan humalan asema oli keskeinen yhteiskunnassa, verrattavissa Coca-Colaan nykyaikana. Olut oli aikoinaan hyvä indikaattori puhtaalle juomalle, kun keskiaikainen vesi ei täyttänyt nykyajan puhtausvaatimuksia, mutta ihmiset eivät ole juuri muuttuneet huonommiksi. Vielä nykyäänkin monet joutuvat juomaan likaista ja täysin juomakelvotonta vettä paremman puutteessa kehitysmaissa. Olut on halpa henkivakuutus, todiste puhtaasta vedestä. Keskimääräinen elinajanodote ei olutkaan yli 30 vuotta, mutta kuitenkin. Tietoa humalan kasvatuksesta Suomessa: http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/humala.html
Humala on tullut oluen lähes tärkeimmäksi mausteeksi. Alun perin oluissa on käytetty myös muita mausteita, mutta niiden asema on heikennyt. Ilmeisesti hamppukasvien heimoon kuuluva humala on todettu kaikista parhaimmaksi; karvas maku peittää kivasti alkoholin maun ja humalassa on totuttelun jälkeen miellyttäviä makuvivahteita, mutta silti riittävän mieto muuten maultaan. Se on ollut mielenkiintoinen mauste oluessa, samoin kuin vaikkapa kulta on ihmisiä kiinnostava kaunis metalli, josta ollaan valmiita maksamaan paljon. Samoin nykyään tehdään paljon hiilihapotettuja kolajuomia, joiden terveyshaitat ovat valtavia. Ehkä joskus kauhistellaan, että nykyään on juotettu lapsille hiilihapotettuja ja sokeroituja kolajuomia COCA-colaa, joka on alkujaan vanha apteekkarin kehittämä krapulalääke.
Olen siis nyt aikani kuluksi kokeillut maistella ihan yleisesti myynnissä olevia erilaisia oluita, luodakseni edes jonkinlaisen pohjan erilaisien oluiden tuntemukselleni. Oma tuntemukseni on perustunut hyvin suurelta osin suomalaiseen vaaleaan Lageriin. En tosiaan halua väheksyä niitä oluita, nehän ovat ehkäpä kaikista vaikeimpia valmistettavia oluita. Ulkomaisessa omistuksessa olevat Koff ja Hartwall ovat kehittäneet jopa menetelmät, joilla jälkikäyminen voidaan toteuttaa vain parissa tunnissa, kun normaalisti se kestää jopa kuukauden. Erittäin hyvä saavutus, en todellakaan halua väheksyä sitä. Itse en vain enää pidä siitä kliinisestä puhtaasta oluesta, nykyään enemmän nautin hieman askeettisemmasta oluesta. Tämä trendi tuntuu olevan Suomessa myös yleistymään, monet nauttivat jopa pienpanimoiden kalliista ja ei niin täydellisistä oluista. Itse maiston Ruosniemen panimon DI-olutta ihan jo koulutukseni takia. Kyseessä on siis tupla-IPA eli hyvin humaloitu olut. Pidin kyseisestä oluesta, se herätti jotain uutta käsitystä olutkulttuurista, yksi ainoa olut. Maksoin viisi euroa pullosta, jotain täysin taivaallista, mutta se ei yksinomaan selittynyt etiketillä.
Turmiolan Tommi on 1858 tehty sarjakuva, jolla valistettiin aikoinaan nuoria alkoholin vaaroista. Alkoholi on vieläkin merkittävä tekijä väkivaltarikollisuudessa, usein saa lukea alkoholilla olleen osuutta perhesurmaan uutisista.
Omasta mielestäni suomalainen päihdepolitiikka on todella epäonnistunutta, kuten myös alkoholipolitiikka. Itse vielä ymmärrän 1800-luvun alkoholinkulutusta rajoittavaa politiikkaa, mutta kieltolaki on ollut täysi katastrofi. Aikoinaan jopa kieltolakia kannattaneet ihmiset myönsivät sen epäonnistuneen. Minä en vain voi ymmärtää tätä nykyistä veropolitiikkaa ja muuta. Hyvänä puolena siinä on se, että ei enää paljoa perseessä tunnu maksaa hyvästä oluesta, kun kuitenkin suurin osa siitä on alkoholiveroa. Moni tyypillinen suomalainen Lager maksaa vain 0.15 euroa tölkiltä, se pantin tasoinen arvo on se sisällönkin arvo. Se on todella vähän, onnistuneen tuotekehityksen tulos. Suomalaisten nuorien alkoholiyliannostukset ovat aivan maailman huippua, ainakaan tilastollisen korrelaation perusteella kova verotuslinja ei ole toiminut.
Itse tosiaan maistelin ihan normaaleja oluita yleissivistyksen takia, kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Opin myös – kuten aiemminkin olen huomannut, että krapula on hyvä olotila. Intiaanitkin aikoinaan joivat krapulahakuisesti, saavuttaen paremman tilan. Olutta on juonut edellisenä päivänä riittävästi ja juo lisää seuraavana päivänä, niin se tuntuu auttavan keskittymishäiriööni. Ajatukset toimivat paljon paremmin ja muistaa enemmän unia kuin normaalisti. En tiedä onko se humala, jolle on epäilty olevan terveydellisiä vaikutuksia, mutta ei ole koskaan voitu kliinisesti osoittaa. Aluksi pidin tummista oluista, sitten vahvasti humaloiduista, kunnes nyt olen saavuttamassa tasapainoa. Oluet ovat aivan ihana asia, niin monenmoisia miellyttäviä makuja ja vivahteita, uskon myös humalalla olevan jotain vaikutusta masennukseen ja unettomuuteen, kuten perinteisessä kansantieteessäkin on uskottu. Yleinen hyvinvointini on parantunut. Yleensä alkoholi masentaa ja tekee pahaa oloa, mutta olut jopa tuntuu ehkäisevän masennusta. Etenkin vähänkään suuremmista oluista Nokian panimon Keisari-olutsarja on nykyään suosikkini. Niistä kaikista näkee näin insinööriä kiinnostavasti tarkat tiedot käytetyistä humalisti, maltaista ja muista spekseistä. Ehkä minua seuraavat sukupolvet osaavat suhtautua olueen oikein, 100 vuotta kieltolain jälkeen. Nykyinen päihdepolitiikka jatkaa on/off -linjalla, ei nähdä kuin raittiita ja ongelmaisia.
Nykyään nuorisolle voisi olla hyvä aloittaa olutharrastus katajanmarjaoluesta. Kyseinen oluttyyppi on kiellettyä mm. Saksassa, johtuen sen myrkyllisyydestä. Siinä on kuitenkin riittävästi ketkeroa ehkäisemään humalahakuista juomista, samalla peittäen veden epäpuhtauksista johtuvan pahan maun. Kokeneemmallakin olutmaistajalla olut saa naaman irvistämään maistaessaan.
Keskiaika on Euroopassa oma kulttuurillinen aikakautensa, josta on monenlaisia mielipiteitä. Kuitenkin sitä voidaan pitää Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeisten barbaarikansojen muodostamana kulttuurina, joka on monissa asioissa roomalaisen kulttuurin vastavoima. Pohjoisen ja eteläisen Euroopan välillä voidaan vieläkin huomata kulttuurinen jakautuminen, Ranskan ja Saksan välisellä alueella.
Tämä kuvaaja antaa hyvin selvästi selityksen, että miksi tieteellisesti ajattelevat ihmiset ovat katkeria kristinuskolle. On kuitenkin hyvä huomata, että kehitys ei yleensä ole suoraviivaista, vaan tarvitaan edestakaista liikettä. On hyvin optimistista ajatella, että kehitys olisi voinut saavuttaa nykyaikana kuvaajan mukaisen tason tuhat vuotta aiemmin ilman kristinuskoa. Tietysti kukaan ei tiedä totuutta, miksipä ei.
Päihdepolitiikka on yleensä hyvä kulttuurillinen tekijä, josta tunnistaa erilaisten kansojen asenneilmapiirin ja arvomaailman. Siinä missä Roomassa päihteinä käytettiin oopiumia ja viiniä, niin keskiaikaisessa kulttuurissa suosittiin hyvin vahvasti olutta, jota ei edes pidetty päihteenä kuten viinaa. Jokainen joka on viinaa ja olutta juonut, niin ymmärtää kyllä, että miten niitä voidaan pitää jopa eri asioina käyttötavastaan johtuen; viina on hengenvaarallista akuutisti, oluet eivät, ellei sitten sekoita joukkoon jotain muuta. Olut on myös hyvä veden puhtausindikaattori, oluen valmistuksessa tulee käyttää puhtaita välineitä ja vettä. Ennen 1800-lukua valmistetut oluet ovat säilyneet vain pari-kolme päivää, joten olutta on tuotettu tyypillisesti paikallisesti. Vasta 1800-luvun mikrobiologian seurauksena ovat tulleet nämä meidän tuntemamme oluet, jotka säilyvät vuoden tölkissä. Jos itse eläisin keskiaikaa, niin joisin mieluummin olutta, vähän kuin nykyään joisin kokista tai olutta kehitysmaassa. Eipä ainakaan erota sitä saastaa, jota vetää hiivasammion kautta mahasta alas.
Itsekin olen vielä sitä sukupolvea, että olen saanut lapsena ja nuorena kristillistä opetusta, niin päiväkerhossa, peruskoulussa kuin rippileirissäkin. Nykyisin 70 % suomalaisista kuuluu kirkkoon, joten kyseessä on enemmistön järjestö. Asia kuitenkin oli toisin Rooman hajoamisen jälkeen, jolloin kritinsusko oli vihattu salaseura. Rooman keisareita tietysti ärsytti kyseinen uskonto, koska se oli melkein kaikkia Rooman kulttuurillisia arvoja vastaan, mutta loppuvaiheessa jopa osa keisareista kääntyi kristinuskoon. Itä-Rooma säilyi kristillisenä valtiona vielä vuosisatoja Länsi-Rooman hajottua. Itä-Rooman oikea nimi on Bysantin valtakunta, iso ja pitkäikäinen valtio. Kristinusko kuitenkin voitti alkuperäisuskonnot, jonka mukaiset uskonnot olivat vielä Suomessakin, Kalevalan kanteen ovat jääneet viimeisimmiksi säilyneet tarinat, joita kristinusko ei kyennyt hävittämään.
Monilla on negatiivinen suhtautuminen keskiaikaan, usein aikaa kutsutaan pimeäksi. Se käsite on tullut myöhemmän ajan akateemiselta väestöltä, joka on tavallaan ottanut vallan uusina parempina ihmisinä papistolta, samoin kuin kristityt ottivat vallan antiikin Roomassa. Paljon on samalla tapahtunut kehityksen edestakaista liikettä, mutta kehityksen kuuluukin liikkua niin, kohti huippua. Monille suurin vihollinen – pahin vastakohtia – on paras opettaja, samanmielisten keskuudessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja hyvää kehitystä kuin erimielisten kanssa. Itselläni on aina ollut hyvin vahva tieteellinen maailmankuva, koen sen hyväksi asiaksi, mutta liian vahvat käsitykset eivät ole hyvä asia, jos samalla ignoraa kaikki muut ajatusmallit ja tavat ajatella; on todella surullista olla kapeakatseinen.
Keskiajan lopulla kirjapaino oli merkittävä asia kristinuskon hiipumisessa, kun se pyhä kirja saatiin kaikkien käsiin, niin siinä ei enää ollutkaan sitä hohtoa ja mystisyyttä. Kirjan sivut ovat täynnä papiston sekavia ja humoristisia kirjoituksia, aivan kuin lukisi välillä psychoactive vaultin trippistooreja. Itse kuitenkin pidä hyvänä että ne on julkaistu kaikkien nähtäväksi, tavisväestölle hyvää luettavaa. Jotkut eivät kuitenkaan ymmärrä niitä tekstejä, ovat paljon vaikeampaa luettavaa kuin Hitlerin Mein Kampf, joka ei ainakaan mielestäni ole mitenkään vaikeasti ymmärrettävää. Tietysti kun tekstit on käännetty monesta kielestä ja monen kirjoittajan kautta, niin on todella vaikea ymmärtää kontekstia ja tarkoitusta, joka on usein piilotettuna rivien väliin. Papistolle kiitos kirjan jakamisesta, kaukoputken läpi katsominen ja avaruussekunttien mukana liikkuvien taivaankappaleiden näkeminen oli järkytys, ymmärrettävästi! Siis kun telescopin läpi katsoo, niin kaikki taivaankappaleet liikkuvat yhdensuuntaisesti. Telescooppia tulee liikuttaa muutaman sekunnin välein, jotta näkökulma on sama. Oli varmasti todella kiusallista antaa tuomioita organisaation opin mukaan, tietäen tekevänsä väärin. Ehkä jokin ajatus silloin heräsi, nähdessään vastakkaista maailmankuvaa.
”Ei jumalauta, miten nuo taivaankappaleet voivat liikkua jatkuvasti tasaista nopeutta yhdensuuntaisesti, kun katsoo telescoopin läpi?!”
”Anteeksi, mikä liikkuu?”
”Hey C’Moon! En varmana katso tuollaisen helvetin putken läpi, menee pian hyvät uratsuunnitelmat ja opinnot pilalle.”
Keskiaika oli hyvin suurelta osin itsepohdiskelun aikakautta, materialistista ja ulkoisen maailman tutkintaa ei pidetty hyvänä asiana. Nykyaikanakin moni kaipaa sellaista, helppoa ja stressitöntä elämää. Kerran nykyään sitä kaivataan, niin miksi ei myös Rooma valtakunnassa. Ihminen ei ole sopeutunut vielä edes agrikulttuuriin, on vaikka mitä keliakiaa ja laktoosi-intoleranssia. Ihmiselle on biologisesti hyväksi elää historiassa, mutta tulevien sukupolvien kannalta kehityksen hidasteleminen ei ole perusteltua, vaan on mentävä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Toisaalta mielestäni on myös hyvä ymmärtää vastakkaistaista näkökulmaa, ei keneltäkään voi vaatia kohtuuttomia ja huonoja sopimuksia. Keskustelu ja neuvottelu on aina hyvästä, itse luotan siihen. Puheväleissä pitää aina pyrkiä olemaan, ainakin omalta puoleltaan. Toinen osapuoli voi tietty kieltäytyä neuvotteluista, mutta itse vastuullisessa asemassa olen periaatteellisella tasolla aina valmis.
Rooman hajoamiselle on esitetty lukuisia erilaisia syitä ja tekijöitä, joista monikaan ei edes yritä yksistään selittää kokonaan suurvallan hajoamista, vaan yleensä myönnetään johtuneen monen tekijän summasta. Tässä artikkelissa pyrin itse käsittelemään tätä aihetta oman pohdintani kautta. Aihe on itselleni ollut jo kauan kiinnostuksen aiheena, useita vuosia. On myös hyvä ajatella asiaa toisestakin näkökulmasta – Rooman tuhat vuotisen valtakunnan vahvuuksista, jotka selittävät miksi lähes ikuiseksi oletetun massiivisen järjestelmän roma-hdus oli niin iso asia.
Roomalaisille politikoille ’leipää ja sirkushuveja’ oli lentävälause, jonka mukaista politiikkaa valtakunta noudatti kirjaimellisesti. Samanlaista käsitettä olisi hyvä elävöittää näinäkin päivinä, pohtiessa yhteiskunnan arvoja ja tavoitteita.
Voisin kertoa Rooman valtakunnasta paljonkin, mahdollisesti monen artikkelin edestä, mutta tässä artikkelissa keskityn tähän aihepiiriin. Valitsin tämän ensimmäiseksi aiheekseni, koska koen tämän olevan hyvä ja neutraali tapa korkata oma blogikirjoitteluni. Olen ollut usein hyvin kiinnostunut politiikasta ja monesta yhteiskunnallisesta aiheesta, DI:nä minussa asuu pieni humanisti, halu kylmän tekniikan lisäksi pohtia asiaa myös ei-materialisesta näkökulmasta. Tekniikka on ja pysyy, ihmiset niiden ympärillä muuttuvat. Joku voisi sanoa asian päinvastoin, aina on hyvä miettiä myös vastakkaista näkökulmaa, itselleni uutta ja jopa mukavuusalueen ulkopuolelle menevää pohdintaa. Toivoisin, että muutkin ihmiset olisivat samanlaisia, mutta en silti halua muiden olevan samanlaisia kuin minä. Kaikessa on aina perspektiivi ja näkemys; miten asioita ajattelee. Tässä artikkelissa keskityn yhteen sanontaan, siitäkin vain hieman kertoen.
Miksi Rooma sitten hajosi, miksi Rooma oli niin vahva ja valtava kuin oli. Todennäköisesti hajoaminen johtui siitä, ettei Rooma enää ollut sama Rooma kuin mitä se oli aiemmin, se Romahti. Tietokonetta käyttäneelle ihmiselle tämä ei välttämättä ole yllättävää, tietokonekin toimii aluksi ostettaessa hyvin, mutta ajan myötä se tulee raskaammaksi. Olisi typerää oikeastaan kysyä, että miksi tietokone on niin hidas, kun voitaisiin kysyä syitä, että miksi tietokone toimii niin hyvin kuin toimi. Miksi tietokone on vakaa? Jos ajattelee syynä olevan hyvä suorituskyky, niin se on osatotuutta. Näiden lisäksi voisi keksiä muitakin syitä, yksinkertainenkin järjestelmä voi olla toimiva, jopa vakaampi kuin monimutkainen. Näiden kahden asian välille ei tietenkään voida vetää yhtäsuuruutta, mutta auttaa hahmottamaan kaoottisen ja monimutkaisen järjestelmän toimintaa.
Roomasta on jäänyt useita strategisesti keskeisiä sanontoja, jotka ovat kuvastaneet hyvin heidän nerokasta ja yksinkertaista toimintamalliaan. Kun ensin lähestyy käsitettä ’Hajoita & hallitse’, niin ymmärtää heidän filosofiaan. Samaa strategiaa käytetään monessa muussakin paikassa, se on todella hyväksi todettu menetelmä esimerkiksi tietojenkäsittelyssä. Esimerkiksi numeroiden järjesteleminen pienimmästä suurimpaan voidaan tehdä monella tapaa. Kun järjestettävät asiat pienitään paloiksi ja järjestellään erikseen, niin saavutetaan parempi lopputulos kuin käymällä suoraan koko lukujonon kimppuun. Tietotekniikassa ylipäätänsä asioiden pelkistäminen on hyvä keino lähestyä ongelmaa. Samaa menetelmää on hyvä käyttää myös sotastrategisesti. Kun sotiminen jaetaan mahdollisimman pieniin yksiköihin, ryhmittelyyn ja muodostelmiin, niin voidaan käyttää koko potentiaali mahdollisimman tehokkaasti. Voimavarat voidaan suunnata tehokkaasti ja optimaalisesti, ilman monimutkaista viestintäjärjestelmää ja telekommunikaatiota. Eli voidaan herättää taas aiemmin esitetty kysymys tietokoneen toimimisesta: miksi tietokone toimii.
Rooman valtakunta perustui siis monille hyvin yksinkertaisilla ja ymmärrettäville perusperiaatteille. Näiden kehittäjät olivat hyvin fiksuja henkilöitä, neroja. He loivat niin hienon järjestelmän, että vasta 1700-luvun Hollanti kykeni saavuttamaan saman elintason. Rooma kykeni tarjoamaan kansalaisilleen ilmaisia julkisia palveluita, mahdollisuuden peseytyä, viemäröinnin, vesijohtoverkoston ja paljon muuta. Kansalaisten perustarpeet kyettiin tyydyttämään, johon ei kyetty pitkään aikaan valtakunnan jälkeen. Valtakunta kohtaisi jopa ensimmäisiä kertoja tilanteen, jossa oli mahdollisuus tarjota viihdettä kaikille kansalaisilleen. Valtakunta kirjaimellisesti kehitti circuksia, joissa hevoset kiersivät rataa ja kansa seurasi kilpailua. Sirkus herätti myös huolestuneisuutta, kansalaisia ei kiinnostanut mikään muu kuin leipä ja sirkus. Normaalia kansaa ei kiinnosta valta ja yhteiskunnan kehittäminen. Tätä ei moni vallassa oleva välttämättä ymmärrä, nykyäänkin monia kiinnostaa vain ’mäkkisafka ja saippuaviihde’; Olympialaiset ovat isompi asia kuin avaruustutkimus.
Mitä Rooman valtakunnan olisi pitänyt tarjota kansalaisilleen? Tämä turhautuminen oli se ongelma, jota ei kunnolla koskaan kyetty ratkaisemaan. Ehkä ihmiset eivät olleet valmiita kyseiseen kehitystasoon. Tarvittiin pimeä keskiaika, että voidaan luoda uusi järjestelmä, antaa tilaa uudelle kehitystasolle, paremmille ihmisille. Kristinusko tuli Roomaan 100 – 300 vuoden aikana, jolloin se kehittyi ”valmiiksi”. Samassa suhteessa Rooman rappio eteni. Itse en kiistä, etteikö Roomassa olisi ollut paljon epäkohtia. Kristinuskolle oli tilausta niissä olosuhteissa, jossa aikuinen mies söi päivittäin kilon leipää, orjille juotettiin viiniä ja keisarit ylennettiin kuolemansa jälkeen jumalaksi. Leipä ja sirkus eivät ole kaikki mitä ihmiset haluavat, tätä varten tarvitaan niin tekniikkaa kuin humanismiakin.
![Kuva 1. Trump kannattaa seksuaalivähemmistöjä. [WA]](https://tuppu.fi/wp-content/uploads/2016/11/Trump_c0-40-960-599_s885x516.jpg)
