Olut alkoholipolitiikassa

Päihteet ovat vanha, kulttuuri- ja aikasidonnainen asia. Pelkästään päihteen määrittelemä on hyvin epäselvä. Usein kahvia ei lasketa päihteeksi, mutta vastaava asema on ollut oluella 1800-luvun alussa. Vasta 1800-luvulla olutta ryhdyttiin pitämään alkoholijuomana ja päihteenä. Vielä nykyäänkin olut lasketaan elintarvikkeeksi, oluella pätee samat lait kuin makkaran valmistuksella ja myynnille. Makkara on lihatuote, mutta oluessa on hieman alkoholia. Näinhän nykyinen iso EU määräsi, että HK:n sinisessä piti nostaa lihapitoisuutta, että sitä sai myydä lihatuotteiden ja muiden makkaroiden kanssa samassa lihatiskissä leipomotuotteiden sijaan. (Jopa jokin vuosi sitten lihapullina myytiin tuotetta, jossa oli 0 % lihaa, mutta lihaan verrannollisia aineita, kuten esimerkiksi kanannahkaa ja ammoniakin avulla luista mekaanisesti erotettua kudosta kuitenkin oli.) En haluaisi ruoan yhteydessä käyttää sanaa ’paska’, mutta sellaistakin on olemassa joissain maissa ruoantuotannon lopputuotteessa. Tuote huuhdellaan ammoniakilla ja lämmitetään, niin paska on sallittua myydä kuluttajille. Onpa tilanteita, joissa sellaisen ruoan liiallisesta ottamisesta on tullu jopa poliisit selivittämään asiaa. Eipä sitäkään aiemmin mainitsemaa HK:n makkaraa aivan oluiden kanssa myyty, mutta asian ydin tuli toivottavasti selville.

Oman lempioluen sanominen on tosi vaikeaa, koska on niin paljon hyviä erilaisia oluita. Tämä ainakin on yksi todella hyvä olut.
Oman lempioluen sanominen on tosi vaikeaa, koska on niin paljon hyviä erilaisia oluita. Tämä ainakin on yksi todella hyvä olut.

Itse olen itsenäisesti ylläpitänyt sellaista ajatusta; että tietämättömyys ja asioihin perehdyttämättömyys aiheuttaa sen, ettei ymmärrä mitä hienoa jossain asiassa on. Miten tahansa typerältä jokin harrastus tuntuu, niin sen ymmärtää vasta itse kokeilemalla. Oluiden juominen voi tuntua tosi typerältä harrastukselta, itsekin hieman ”nauroin” sellaisen harrastuksen aloittaessa, oluiden juominen tuntui varsin irvokkaalta harrastukselta. Tilastollisesti olen kuitenkin itselleni osoittanut, että moni asia on hyvin kiinnostava, oma tietämättömyys tekee asioista ei-kiinnostavia: omaa tyhmyyttään ei tiedä. Tähän samaan johtopäätökseen olen saanut päätyä lukuisia kertoja. Harrastuksen aloittaminen ei ole ongelma, ei sen lopettaminenkaan ole itselleni yleensä ollut ongelma. Tärkeintä ei ole asiat mitä tekee vaan miten tekee.

Rakennuskaari 7. luku 1 §:
”Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta [talarin], ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää.”   – Finlex/ajantasainen_lainsäädäntö

Edellinen laki on Suomessa yhä voimassa, sitä ei ole koskaan kumottu, mutta käytännössä se on dekriminalisoitu. 1700-luvulta ajat ovat paljon muuttuneet, joten koko lain noudattaminen olisi hyvin vaikeaa. Valuttaa on muuttunut taalareista useita kertoja, joten sakkojen arvioiminen Euroissa aiheuttaisi vähintäänkin aiheellista kritiikkiä. Säätyjärjestelmäkin on lakkautettu, eikä sitä oikein voida pitää edes perustuslain mukaisenakaan. Kaiken kaikkiaan humalan asema oli keskeinen yhteiskunnassa, verrattavissa Coca-Colaan nykyaikana. Olut oli aikoinaan hyvä indikaattori puhtaalle juomalle, kun keskiaikainen vesi ei täyttänyt nykyajan puhtausvaatimuksia, mutta ihmiset eivät ole juuri muuttuneet huonommiksi. Vielä nykyäänkin monet joutuvat juomaan likaista ja täysin juomakelvotonta vettä paremman puutteessa kehitysmaissa. Olut on halpa henkivakuutus, todiste puhtaasta vedestä. Keskimääräinen elinajanodote ei olutkaan yli 30 vuotta, mutta kuitenkin. Tietoa humalan kasvatuksesta Suomessa: http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/humala.html

Humala on tullut oluen lähes tärkeimmäksi mausteeksi. Alun perin oluissa on käytetty myös muita mausteita, mutta niiden asema on heikennyt. Ilmeisesti hamppukasvien heimoon kuuluva humala on todettu kaikista parhaimmaksi; karvas maku peittää kivasti alkoholin maun ja humalassa on totuttelun jälkeen miellyttäviä makuvivahteita, mutta silti riittävän mieto muuten maultaan. Se on ollut mielenkiintoinen mauste oluessa, samoin kuin vaikkapa kulta on ihmisiä kiinnostava kaunis metalli, josta ollaan valmiita maksamaan paljon. Samoin nykyään tehdään paljon hiilihapotettuja kolajuomia, joiden terveyshaitat ovat valtavia. Ehkä joskus kauhistellaan, että nykyään on juotettu lapsille hiilihapotettuja ja sokeroituja kolajuomia COCA-colaa, joka on alkujaan vanha apteekkarin kehittämä krapulalääke.

Olen siis nyt aikani kuluksi kokeillut maistella ihan yleisesti myynnissä olevia erilaisia oluita, luodakseni edes jonkinlaisen pohjan erilaisien oluiden tuntemukselleni. Oma tuntemukseni on perustunut hyvin suurelta osin suomalaiseen vaaleaan Lageriin. En tosiaan halua väheksyä niitä oluita, nehän ovat ehkäpä kaikista vaikeimpia valmistettavia oluita. Ulkomaisessa omistuksessa olevat Koff ja Hartwall ovat kehittäneet jopa menetelmät, joilla jälkikäyminen voidaan toteuttaa vain parissa tunnissa, kun normaalisti se kestää jopa kuukauden. Erittäin hyvä saavutus, en todellakaan halua väheksyä sitä. Itse en vain enää pidä siitä kliinisestä puhtaasta oluesta, nykyään enemmän nautin hieman askeettisemmasta oluesta. Tämä trendi tuntuu olevan Suomessa myös yleistymään, monet nauttivat jopa pienpanimoiden kalliista ja ei niin täydellisistä oluista. Itse maiston Ruosniemen panimon DI-olutta ihan jo koulutukseni takia. Kyseessä on siis tupla-IPA eli hyvin humaloitu olut. Pidin kyseisestä oluesta, se herätti jotain uutta käsitystä olutkulttuurista, yksi ainoa olut. Maksoin viisi euroa pullosta, jotain täysin taivaallista, mutta se ei yksinomaan selittynyt etiketillä.

Turmiolan Tommi on 1858 tehty sarjakuva, jolla valistettiin aikoinaan nuoria alkoholin vaaroista. Alkoholi on vieläkin merkittävä tekijä väkivaltarikollisuudessa, usein saa lukea alkoholilla olleen osuutta perhesurmaan uutisista.
Turmiolan Tommi on 1858 tehty sarjakuva, jolla valistettiin aikoinaan nuoria alkoholin vaaroista. Alkoholi on vieläkin merkittävä tekijä väkivaltarikollisuudessa, usein saa lukea alkoholilla olleen osuutta perhesurmaan uutisista.

Omasta mielestäni suomalainen päihdepolitiikka on todella epäonnistunutta, kuten myös alkoholipolitiikka. Itse vielä ymmärrän 1800-luvun alkoholinkulutusta rajoittavaa politiikkaa, mutta kieltolaki on ollut täysi katastrofi. Aikoinaan jopa kieltolakia kannattaneet ihmiset myönsivät sen epäonnistuneen.  Minä en vain voi ymmärtää tätä nykyistä veropolitiikkaa ja muuta. Hyvänä puolena siinä on se, että ei enää paljoa perseessä tunnu maksaa hyvästä oluesta, kun kuitenkin suurin osa siitä on alkoholiveroa. Moni tyypillinen suomalainen Lager maksaa vain 0.15 euroa tölkiltä, se pantin tasoinen arvo on se sisällönkin arvo. Se on todella vähän, onnistuneen tuotekehityksen tulos. Suomalaisten nuorien alkoholiyliannostukset ovat aivan maailman huippua, ainakaan tilastollisen korrelaation perusteella kova verotuslinja ei ole toiminut.

Itse tosiaan maistelin ihan normaaleja oluita yleissivistyksen takia, kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Opin myös – kuten aiemminkin olen huomannut, että krapula on hyvä olotila. Intiaanitkin aikoinaan joivat krapulahakuisesti, saavuttaen paremman tilan. Olutta on juonut edellisenä päivänä riittävästi ja juo lisää seuraavana päivänä, niin se tuntuu auttavan keskittymishäiriööni. Ajatukset toimivat paljon paremmin ja muistaa enemmän unia kuin normaalisti. En tiedä onko se humala, jolle on epäilty olevan terveydellisiä vaikutuksia, mutta ei ole koskaan voitu kliinisesti osoittaa. Aluksi pidin tummista oluista, sitten vahvasti humaloiduista, kunnes nyt olen saavuttamassa tasapainoa. Oluet ovat aivan ihana asia, niin monenmoisia miellyttäviä makuja ja vivahteita, uskon myös humalalla olevan jotain vaikutusta masennukseen ja unettomuuteen, kuten perinteisessä kansantieteessäkin on uskottu. Yleinen hyvinvointini on parantunut. Yleensä alkoholi masentaa ja tekee pahaa oloa, mutta olut jopa tuntuu ehkäisevän masennusta. Etenkin vähänkään suuremmista oluista Nokian panimon Keisari-olutsarja on nykyään suosikkini. Niistä kaikista näkee näin insinööriä kiinnostavasti tarkat tiedot käytetyistä humalisti, maltaista ja muista spekseistä. Ehkä minua seuraavat sukupolvet osaavat suhtautua olueen oikein, 100 vuotta kieltolain jälkeen. Nykyinen päihdepolitiikka jatkaa on/off -linjalla, ei nähdä kuin raittiita ja ongelmaisia.

Nykyään nuorisolle voisi olla hyvä aloittaa olutharrastus katajanmarjaoluesta. Kyseinen oluttyyppi on kiellttyä mm. Saksassa, johtuen sen myrkyllisyydestä. Siinä on kuitenkin riittävästi ketkeroa ehkäisemään humalahakuista juomista. Kokeneemmallakin olutmaistajalla olut saa naaman irvistämään maistaessaan.

Tällaista päihdekulttuuria itse kannatan: https://untappd.com/user/Tuppu

One thought on “Olut alkoholipolitiikassa”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.