Tiivis asukastiheys

Tiivis asukastiheys on paljon keskustelua herättävä aihepiiri, aiheesta on mielipidettä puolesta ja vastaan – osa ihmisistä pitää tiukasta ja osa löysemmästä elämästä. Korkeita rakennuksia on rakennettu kauan, Pyramidit ovat olleet vuosituhansia maailman korkeimpia rakennuksia, vasta modernismin aikaan on tehty korkeampia rakennuksia. Pyramidit hämmästyttävät yhä ihmisiä, pelkästään potentiaalienergia on valta, puhuttakaan suhteellisen nopeasta rakennusajasta käsityönä. Usein siis aina kyse ei ole vain käytännöllinen, vaan korkeat rakennukset ovat itseisarvo, jolla viestitään tekniikan kehittyneisyyden tasoa. Usein korkeimmat rakennukset ovat saaneet poikkeusluvan, kuten esimerkiksi 2001 vuonna romahtaneet WTC-tornit, jotka romahtivat muutaman tunnin päästä lentokoneiskusta. Rakennuksissa oli säästetty materiaalia ja käytetty edullisempaa terästä, jonka lujuus ei kestänyt lentopetrolin palolämpöä, kuten alkuperin suunnitelmien mukaan olisi pitänyt. Varmuuskertoimien tasoa missä tahansa suunnittelun osassa voi jokainen pohtia itsekseen. Isku oli Yhdysvalloille hyvin nöyryyttävä, mitään ei ollut tehtävissä kuin vain odottaa tuhansien ihmisten palavan hitaasti hengiltä.  Asialla on myös käytännöllinen puolensa, korkea rakentaminen tuo uuden ulottuvuuden, jolloin välimatkat lyhenevät ja liikkuvuuden tarve vähentyy.

Maailmalla korkeat talot on tämän ajan trendi.
Maailmalla korkeat talot on tämän ajan trendi.

Usein on hyvä ymmärtää liikkuvuuden merkitys kansantaloudellisesti ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Me elämme kolmiulotteisessa maailmassa, mutta yleensä liikkuminen tapahtuu Maan pinnan suuntaisesti. Liikkuminen siis tapahtuu käytännössä oman elinpiirin säteen sisäpiirissä. Tämä käytännöllinen liikkumissäde on ollut jalan muutaman kilometriä. Noin sata vuotta sitten keksitty ja käyttöön otettu hollantilaistyylinen polkupyörä kasvatti tätä sädettä korkeintaan nelinkertaiseksi. Polkupyörällä 20 km/h vastaa suurin piirtein energiankulutukseltaan 5 km/h kävelynopeutta jalan suhteessa käytettyyn aikaan. Autoliikenne on mahdollistanut liikennejärjestelmän toimivuudesta riippuen ~10 x sädettä jalan liikkumiseen verrattuna. Pinta-ala kasvaa toisessa potenssissa, joten nelikertaistuminen on luokkaa 16 kertaa enemmän pinta-alaa ja kymmenkertaistuminen on satakertainen pinta-ala. Kun ihmiset liikkuvait hevosilla, niin liikkumattomuus oli ihanne. Tämä toivottavasti auttaa lukijaa ymmärtämään liikkuvuuden merkityksen.

Liikkuvuus on siis parantunut valtavasti mekanisoituneen ja koneellistuneen liikkumisen myötä, sitä ei varmasti kukaan kiistä. Se kehitys on muuttanut valtavasti kaupunkisuunnittelua, mahdollistaen laajemman keskustasuunnittelun. Se ei kuitenkaan poista tiiviin rakentamisen hyötyjä. Yhä ihmiset liikkuvat jalan ja polkupyörällä, joten niille on yhä arvoa. Autoistuminen myös on tuonut ongelmia, joten autoistumista ei nähdä vain hyvänä asiana. Autot ovat tuoneet ruuhkaongelmia, saasteita, melua ja monia muita huonoja puolia. Autojen alkuaikoina ihmiset vastustivat niitä hyvin samanlaisesti kuin tuulivoimaa nykyään. Autot pitivät ärsyttävää ääntä, josta tuli stressiä ihmisille. Autot myös tuottivat savua, jonka monet kokivat ärsyttävän hengityselimiä ja aiheuttavan hengitysselinsairauksia. Autoja pidettiin myös vaarallisina, kaupunkilaiset pelkäsivät niitä. Autoista onkin tullut iso ongelma, vaikka hyödyt ovat ilmeisiä. Näitä ongelma on opittu ratkomaan erilaisin teknisien ratkaisujen avulla, mutta vieläkään niitä ei ole täydellisesti voitu poistaa.

Korkeiden rakennusten neliöhinnat ovat korkeammat kuin matalilla rakennuksilla, koska rakennuskorkeuden kasvaessa alempien kerrosten tukirakenteiden lujuusvaatimus kasvaa suhteessa korkeuteen. Mitä enemmän on lujuusvaatimusta, niin silloin rakenteiden poikkipinta-alaa pitää kasvattaa suhteessa korkeuteen tai käyttää kestävämpi materiaaleja. Tämä johtaa pienempään käytettävään asuinpinta-alaan tai hyvin nopeasti kasvavaan kustannukseen rakentamisessa. Lisäksi myös hissien, pelastussuunnitelmien ja muiden asioiden vaatimukset kasvavat korkeuden kasvaessa. On siis hyvä arvioida, että paljonko kannattaa maksaa asuinneliöltä, jotta sillä saavutetaan optimaalinen hyöty. Kaupunkisuunnittelunkin ongelmat lisääntyvät väestön lisääntyessä.

Kaupunkeja on ollut vuosituhansia, jo Babylonissa oli kaupunki, jota nykymittapuulla ei edes Suomessa oikein voi pitää kaupunkina. Kaupungin määritelmä on hyvin suhteellista, riippuen monesta asiasta. Yleisesti kuitenkin kaupunkia voidaan pitää tiiviinä asutuskeskittymänä, joka on varsin suhteellinen käsite. Monien kansainvälisten luokitusten mukaan Suomessa on vain yksi kaupunki, miljoonan ihmisen asuinkeskittymä.

Korkean asukastiheyden kanssa tulee lukuisia ongelmia. On rottakokein osoitettu, että tiivis populaatio aiheuttaa ongelmia. Vaikka rotilla olisi riittävästi ravintoa ja muuten hyvät olot, niin siitä huolimatta sosiaaliset ongelmat ja rikollisuus kasvaa. Aivan sama ilmiö tapahtuu myös ihmisten keskuudessa. Tämä on ongelma, joka on tiedostettu jo hyvin kauan. Antiikin aikana kaupungeissa tapahtuvat mellakat, levottomuudet ja vallankaappausyritykset olivat yleisiä. Nykyinen poliisijärjestelmä on kuitenkin osoittautunut vähiten huonoksi ratkaisuksi ongelman ratkaisuun. Poliisi ei edes ole erityisen vanha asia, vaan se on tullut vasta Ranskan vallankumouksen myötä Eurooppaan. Ennen poliisia yhteiskuntarauhan ylläpidosta huolehti armeija. Monissa kriisitilanteissa ja valtioissa on yhä armeija ylläpitämässä rauhaa. Kriminalipolitiikka on kuitenkin asia, johon en nyt keskity. Itse kuitenkin pidän poliisia ja siihen liittyvää organisaatiota perusteltuna ja tarpeellisena, en tiedä parempaakaan vaihtoehtoa. Tietysti kritiikki on aina perusteltua, asioista tulee saada keskustella. Nykyisessä länsimaisessa kulttuurissa onkin sananvapaus ja oikeus kokoutua, joten ongelmista voidaan keskustella avoimesti.

Ihmiset eivät ole kuitenkaan vieläkään sopeutuneet kaupunkikulttuuriin, vaan ihmisillä on kaipuu luontoon. Vihreyden, kasvillisuuden ja rauhan merkitys on valtava ihan jopa yleiseen terveyteen. Kaupungeissakin ihmisillä on kaipuu rauhaan, pois muiden ihmisten läheltä ja luontoon. Sen yhdistäminen kaupunkiin on vaikeaa, mutta todellakin tarpeellista. Jopa New Yorkissa on käytetty iso osa keskustasta yksinomaan puistolle, jonne ihmiset voivat mennä liikkumaan, kaikista kalleimmalle paikalle. Luonto usein nähdään ilmaisena. Luontoa usein tuhotaan, koska se on niin halpaa. Siitä ajatuksesta on hyvä päästä eroon, luonto on todella arvokasta. Luonnon positiivia vaikutuksia ihmisiin ei vieläkään osata tyhjentävästi selittää tieteessä.

Horizont Calculator

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.