Suomi 100

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta, tämä artikkeli on 100. kirjoittamani tässä blogissa. Mielestäni nämä kaksi asiaa sopivat hyvin yhteen, kun Suomen itsenäistymiselle ei ole niin tarkkaa päivämäärää. Itsenäisyyspäiväksi on sovittu se päivä, jolloin eduskunta julistautui itsenäiseksi ennen sisällissotaa, mutta moni muukin päivä voisi sopia itsenäisyyspäiväksi. Itsenäisyysvuosi voisi aivan hyvin olla vuosi 1918, mutta kun kerran vuosi 1917 on yleisesti sovittu itsenäisyysvuodeksi, niin kukapa sitä menisi muuttamaan.

Kuva 1. Suomen suomalaisten asuinalueet.

Suomi on historiallisesti tunnettu, tai oikeammin ollut tuntematta väestönmäärästä taikka sen vähyydestä johtuen, kuten kuvasta 2. ilmenee. Viimeisen 250 vuoden aikana väestö on kymmenkertaistunut, etenkin sotien jälkeen väestönkasvu on ollut nopeaa. Kuvan 2. käyrä noudattaa hyvin muiden eurooppalaisten valtioiden väestönkasvua. Suomesssa on pinta-alaltaan tilaa asua, mutta luonnonvarat ja ympäristö ovat erittäin ankaria. Suomen Pohjanmaa on maailman pohjoisinta maanviljelysaluetta [mtk].

Kuva 2, Suomen väestö aikajanalla.

Oma Y-kromosomini on peräisin keski-Euroopasta, minkä olen todennut tekemälläni DNA-testillä 23andMe-palvelun kautta [genome]. Sukuni on asunut Pohjanmaalla 200 vuoden aikana, mutta on suurelta osin muuttanut Amerikkaan.

Ylipäätänsä ensimmäiset kalastajaelämään sopeutuneet ihmiset ovat tulleet Suomeen jääkauden jälkeen 10 k vuotta sitten. Monet meidän paikannimistämme on peräisin siltä ajalta, nykyinen suomen kieli sen sijaan on peräisin idästä. [tiede.fi]

Suomen kirjakieli tuli varsin myöhään muihin kieliin verrattuna. Tämän johdosta meidän kirjakielemme on paljon onnistuneempi kuin esimerkiksi englantilaisten kirjoittama epämääräinen teksti. Oikeasti saamme olla iloisia siitä, että alkujaan olemme kirjoittaneet hyvin samoin kuin 2 k vuotta vanhaa sivistyskieli latinaa, joka pysyi pitkään ainoana virallisena tieteellisenä kielenä, koska sillä oli uudelle ajalla asti ainoana kielenä selkeä ja looginen kirjoitustyyli. Meidän kirjakielen kehittäneitä voidaan kiittää, että latinankielisen kirjoituksen lukeminen sujuu suomalaisilta luonnostaan, kuten seuraavan video osoittaa. Latinalaista tekstiä keskiverto suomalainen lukee paremmin kuin englanninkielinen asiantuntija. Kiitoksia, että suomalaiset opetettiin oppineiden toimesta lukemaan oikein, kuten Seitsemän veljestä -kirjasta voi lukea!

Miltä Suomi näyttää sadan vuoden päästä? Mielestäni samoin kuin alkujaankin Suomi perustui vahvasti osaavaan koulutukseen, niin itse uskon yhä, että se on Suomelle ainut järkevä keino, jolla me tulemme pärjäämään seuraavatkin 100 vuotta.

Ehkä ihmiset ovat viimeisen sadan vuoden aikana muuttuneet, osoittain ympäristötekijöiden ja osittain perimän kautta. Monet pelkäävät, että ihmisten geneettinen perimä heikkenee. Itse taas uskon siihen, että oikeastaan evoluutiolla ei ole mitään suuntaa, hyvä ja paha ovat hyvin vaikeasti ymmärrettäviä käsitteitä. Hieman kuin aikakin, niin hyvälle ja pahalle ei oikeastaan ole mitään tieteelliistä pohjaa löydetty. Se ei tietysti tarkoita, etteikö aikaa tai hyvää/pahaa olisi olemassa. Humanismi pohjaa olettamukseen, että mikä on hyväksi ihmiselle, niin se on oikein. [berkeley, livescience, rewired, tiede.fi]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.