Musiikki on hämmentävä asia, joka mahdollistaa aivojen hakkeroimisen kuuloaistin hermojen kautta. Sinällään ei varmasti ole yllätys, että äänet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin ja sitä aivojen kautta toimintaan ja mielialaan. Ihmeellistä on enemmänkin se, että tietyt säännönmukaisuudet kuullostavat hyvältä. [youtube/AsapSCIENCE]
Kuva 1. SID-piiri tyypillisesti sovellettuna.
Eräs vanhimmista musiikin tuottamiseen käytetty tietokoneen äänipiiri on Commodore 64:lle tehty SID-piiri eli virallisesti MOS 6581 [youtube/SIDcollection]. En tiedä, että onko äänipiiri alunperin miten paljolti suunniteltu musiikin tekemiseen, mutta ainakin siihen sitä on käytetty paljon. Musiikin tuottamisessa 80-luvun tietokoneilla usein oli musiikin viemä tila, joten SID-piirin tuottama musiikkikappale sopii jopa vain parin kilotavun tilaan. Äänipiiriin tuli vain aiemmin suunniteltujen useampin kanavien sijaan, joten musiikki on luonteeltaan temmokasta. Myö säästösyistä käytetyt analogitransistorit tuovat oman vivahteensa, seuraavassa videossa esitellään kyseisen laitteen tuottamaa musiikkia oskilloskoopilla.
Uudemmassa Commodore Amigassa oli mahdollista tuottaa ihan aitoa aaltoääntä monella kanavalla, joten sen seurauksena musiikki oli hyvin nykyaikaista. Seuraavassa videossa hyvää demomusiikkia Enigma matriisinpyörittelydemosta vuodelta 1991 [youtube/enigma].
Ylipäätänsä musiikkia on usein käytetty monessa paikassa. Demojen lisäksi musiikkia on tehty peleihin ja kräkkereiden introihin [youtube/turrican2]. Myös ohjelmien sarjanumeroiden generointityökalut olivat aiemmin erittäin suosittuja tapoja esittää omia taiteellisia taitoja [youtube/keygen]. Musiikkia on kuitenkin ollut ennemminkin, tekniikka vain on kehittynyt [youtube/vonJupiter]. Vielä 90-luvulla tehtiin hyvin alkeellisilla laitteilla musiikkia, josta monet vähemmän IT prot tai muuten vain tunneälykkäämmät ja sosiaalisemmat ovat tykänneet [youtube/thunderdrome]. Tosin tietotekniikassa yhteiseksi sovittu nollapiste ajanlaskulle on gregoriaanisesti ilmaistuna 1970-01-01 00:00:00 [EC].
Monilla ihmisillä on yleensä pelkoa tekniikka kohtaan, jota he eivät itse ymmärrä. Osa on vain teknokriittisiä, mutta osa on jopa teknovihamielisiä. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kaikesta uudesta tekniikasta ja sen mahdollisuuksista. Tämä ei ole mitenkään uusi ilmiö, vaan näin on ollut kautta historian. Osa ihmisistä on luottanut vanhoihin konservatiivisiin hyväksi todettuihin asioihin, osa taas on halunnut vapaammin tutustua uusiin tuntemattomiin asioihin.
Kuva 1. Microsoft kehitti sosiaaliseen mediaan tekoälyn, mutta se poistettiin ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Ehkä joku tämänlainen voisi tulevaisuudessa johtaa maata. Jotkut jopa epäilevät, että Tay:n ansiosta Trumpista tuli presidentti, tekoälyn kyetessä keskustelemaan ihmisiä kiinnostavasti. [Gizmode]Rooman valtakunnan jälkeen tuli iso kulttuurinen muutos Euroopassa. Ihmiset totesivat roomalaisen kulttuurin arvot virheelliseksi, ehkä ihan perusteltavistakin syistä. Kaikki roomalaiseen kulttuuriin kuuluneet asiat nähtiin pahana, hieman kuin nykyään kaikki natsien asiat koetaan pahoina, mielestäni ne ovatkin hyvin verrannollisia, koska kansallissosialismi lainasi hyvin suoraan paljon asioita Rooman valtakunnasta. Juuri vahva panostus tieteeseen ja tekniikkaan olivat näissä valtakunnissa parasta, Apollo-ohjelman johtohenkilö raketti-insinööri Wernher Magnus Maximilian Freiherr von Braun oli natsien V2-raketin pääsuunnitelija ja saanut huippukoulutuksensa natsi-Saksassa. Usein teknisesti osaavimmat maat ovat käyttäneet kykyjään sotilaallisesti muita maita vastaan, mutta se ei mielestäni oli tekniikan vika. Tekniikka on hyvin kulttuurivapaata, tekniikka toimii periaatteessa ajasta ja paikasta riippumatta samoin. [ZE]
Kuva 2. Juna-aikataulu vuodelta 1918. [Terijoki]Saksan tieteen korkeaa tasoa ei voi kuitenkaan aivan täysin pistää natsien ansioksi, vaan jo 1800-luvun lopulla Saksa oli aikansa huippua insinööritieteissä ja muissakin tieteissä. Tekniikan lisäksi myös esimerkiksi kemiassa saksalaiset olivat jo silloi hyvin osaavia, mm. amfetamiini syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Berliinin yliopistossa [AY]. On hyvin harmillista, että saksalaisten tieteen taso menetti valta-asemansa toisen maailmansodan jälkeen. Seuraavassa videossa mm. Otton valmistama ensimmäinen toimiva malli lämpövoimakoneesta, jossa palotapahtua tapahtuu sylinterin sisäpuolelle.
1800-luvun tekniikkaa kehittäneitä henkilöitä saa paljon kiittää siitä, että nykyiset ihmiset saavat keskittyä esimerkiksi humanististen asioiden pohtimiseen työorjuuden sijaan. Teollisuutta usein on syyllistetty monista yhteiskunnallisista ongelmista, mutta mielestäni sekään ei sinällään ole tekniikan vika.
https://www.youtube.com/watch?v=CgncBmYC9XQ
1800-luvulla kuviteltiin, että sivistys ja hyvinvointi lopettaisivat maailmasta sodat, jotka olisivat seurausta mm. nälästä ja puutteesta. Nyttemmin on ymmärretty, että ihmiset eivät välttämättä ole tyytyväisiä, vaikka absoluuttinen köyhyys onkin poistunut. Kyse on monimutkaisemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka takia myös humanististisille tieteille on tarvetta. Ehkä sitäkin kautta saavutetaan vastaavaa hyvää kuin tekniikan kautta. Toistaalta moottoritekniikan seurauksena tullut yksityisautoilu on myös hyvin mukavaa, kuten seuraava video osoittaa.
Eräs merkittävä keksintö on ollut Stirling-lämpövoimamoottori, joka kykenee saavuttamaan vielä nykyäänkin arvostettavana pidettävän 50 % hyötysuhteen, vastaava kuin Diesel-moottorilla. Suurin ongelma Stirling-moottorissa on sen huono teho, mutta tekniikka on hyvin yksinkertaista. [howStuffWorks]
Itse tekniikka on patentoitu vuonna 1816 eli yli 200 vuotta sitten [stirlingPatent]. Seuraavassa videossa esitellään harrastajien keskuudessa suosittua kaljatölkki-Stirlingiä. Vastaavan moottorin voi ostaa edullisesti itselleen, jos kiinnostaa koriste-esineenä.
Ei varmastikaan ole ihme, että sanat engine ja engineer ovat hyvin samanlaisia. Moottoreita on kehittetty hyvin paljon erilaisia, mutta selvää on, että moottoritekniikka on helpottanut ja keventänyt työelämäämme.
https://www.youtube.com/watch?v=pRnQFGskg9w
Moottorin ansiosta tulleesta logistiikan mullistuksesta on tehty jopa irlantilainen tietokonepeli Transport Tycoon. Taloussoppineiden kanssa tunnetusti harvemmin kannattaa olla samaa mieltä, muuta kuin heidän tarjotessaan rahaa. Taloushenkilötkin ovat kuitenkin tärkeitä yhteiskunnallisesti, nykyaikainen markkinatalous (ei siis Marxin aiheellisesti kritisoima riistokapitalismi) on kuitenkin ehkä parhaiten tähän mennessä kehitetty ja tunnettu yhteiskuntajärjestelmä. [Youtube/TTD]
Kuva 2. Teekkarilakin tupsu on otettu käyttöön 1890-luvulla. [rakentajat]Tekniikan mahdollisuuksien selvittäminen myös uusilla alueilla ei mielestäni ole kuin järkevää. Esimerkiksi nyt suunnitellaan uusia 3D-tulostustekniikoita elementtirakentamiseen [TM]. Ei kuitenkaan uuden tutkiminen rajoitus vain tekniikkaa, myös lääketiede edistyy hyvin geenihoidoissa [Tiede.fi]. HIV:n parantaminen on yksi asia, mutta geenitekniikassa varmasti on paljon muutakin potentiaalia. Ehkä pian uusia elimiä voidaan kasvattaa geenien avulla, kuten vaikka uudet viisaudenhampaat suuhun.
Suomessa pistetään 400 – 500 Gg jäteruokaa biojäteastioihin vuosittain. Ruoantuotannosta aiheutuvat kasvihuonokaasupäästöt vastaavat 400 k auton hiilidioksidipäästöjä. Hyvin suuri osuus tästä jätteestä tulee kotitalouksista, mutta myös ravintoloiden osuus on merkittävä. Suhteelliselta kooltaan ravintoloiden osuus on korkea, luonnollisesti lounasbuffeteista tulee paljon jäteruokaa. [MT]
Kuva 1. Jäteruokaa. [MT]Maaseudun tulevaisuuden uutinen keskittyy etenkin ruokahävikistä johtuvaan hiilidoksidipäästöön [MT]. Mielestäni asiaa ei tulisi uutisoida oikeastaan siltä näkökulmalta, kyseessä on tyypillinen populistinen tapa tehdä uutisia. Käytännössä esimerkiksi buffettien ruokahävikin vähentäminen on vaikeaa. Itse hygieniapassin suorittaneena tiedän, ettei ruoka saa olla kuin muutaman tuntia tarjolla, jos se on alle 60 asteista. Olen kyllä itsekin syönyt iloisesti 10 – 12 tuntia oman asuntoni lattialla varastoimani Samburgerin Special-hampurilaisen, mutta ymmärrän ettei sellaista kenellekään muulle voi tarjota [Samburger]. Kylmäketju ja hygienia ovat kyseisessä lafkassa kunnossa, kun vointi sen jälkeen oli 5/5.
Ongelma ruokahävikissä on pääosin se, että ruoantuoantoon kuluu paljon energiaa, toiminta ei ole aina hyötysuhteeltaan parasta mahdollista. Etenkin kaukaa lentokoneella tuotava ruoka aiheuttaa paljon energiankulutusta. Itsekin kuntavaaliehdokkaana kovasti mainostin Facebook-profiilissani Seinäjoen kaupunkia siirtymään virallisesti käyttämään pelkästään vain kotimaista lihaa ja kasviksia, mutta käytännössä kuulemma lihatuotteet tulevatkin jo nyt pelkästään Atrialta. Ylipäätänsä ruoantuotannossa on varmasti varaa kehittyä, jo nyt on paljon sellaisia merkkejä ilmassa [Tuppu/ruoantuotanto].
Mitä sitten tälle sinällään syömäkelpoiselle ruoalle voisi tehdä. Minun mielestäni yksi vaihtoehto olisi, että sitä käytettäisiin eläinten ruokintaan. Ruoassa on paljon erittäin vaikeasti syntetisoitavia kemikaaleja, kyse ei ole vain erilaisista hiiliketjujen sidosenergiasta. Täten ruoka olisi polttamisen tai maaduttamisen sijaan parempi käyttää, olettaisin syömisen olevan käytännössä erittäin hyvä vaihtoehto. Omat vanhempani asuvat maaseudulla, siellä Kuvan 2:n mukaisesti ruokitaan siilejä ruokajätteellä. Myös variksille on oma ruokapaikkansa, raadonsyöjälinnuille kelpaa jopa kalojen perkuujätteet. Mielestäni tätä voisi miettiä myös, että voisiko samoin kaupunkilaisten ruokajäteillä ruokkia metsiemme miljoonia eläimiä? Se olisi luonnollemme mitä mainoin ekoteko!
Kuva 2. Siili käy syömässä ihmisten ja kissojen jäteruokaa.
Suomi on sikäli erikoinen maa, että täällä 1.5. vietetään vappua, kun muualla maailmalla kyseessä on äärivasemmiston juhla. Itse nimi vappu tulee saksalaisesta Saint Walburga nimisestä katolilaisesta 700-luvulla eläneestä henkilöstä, mutta nykyään juhlalla ei ole juurikaan kristillistä yhteyttä [catholic]. Jos näin olisi, niin kyseessä olisi ehkä ainut oikeasti alkuperäinen kristillinen juhla, jolla ei ole pakanallista taustaa. Juhlan nimi nyt on mitä on. Ei varmaankaan ole yllätys, että muualla maailmassa Ruotsin lisäksi ei edes juhlita vappua.
Kuva 1. Näin työväenpäivänä eli 1.5. juhlitaan maailmalla. [wiki]Minun mielestäni juhla tulisi pitää vuosisadan takaisia perinteitä kunnioittaen mahdollisimman vasemmistolaisena. Itse vastustan kaikkia ismejä, mutta ymmärrän kyllä, että joku aika pitää olla yhteiskuntavastaisen sanoman tuomiseksi kuuluviin. Vappu tunnetaan maailmalla nimillä Labour Day taikka May Day, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa se ei ole minkäänlainen juhlapäivä. Tyypillisesti tähän aikaan maailmalla kadut muuttuvat muistuttamaan taistelutannerta, joskin yleensä mellakointi on hyvin muodollista ja kohdistuu korkeintaan vain viattomien ihmisten omaisuuteen. [independent]
Kuva 2. Jotkut nuoret vielä jaksavat innostua äärivasemmistolaisesta vappukulkueesta. Kuva on vuodelta 2015. [mtv3]Takku on eräs järjestö, jonka kautta saa hyvin tietoa tämän vapun juhlista. Kyseinen sivusto ylläpitää perinteistä yhteiskuntavastaista toimintaa Suomessa ansiokkaasti. Nykyajan nuoret eivät enää ole yhtä kiinostuneita äärivasemmiston toiminnasta kuin aiemmin, joten vaikutteita on haettu anarkistisesta ideologiasta. Seinäjoella ei ollut yhtäkään kommunistia kuntavaaliehdokasta. [Takku]
Minun mielestäni vappu on mitä parhain aika pitää yllä yhteiskuntakriittistä ajattelua ja sallia erilaisten ismien kannatajat tuomaan omia näkemyksiään kaikkien kuuluville. Nyt on mitä mainoin aika muistella mm. sisällissodassa kuolleita, itsenisyyspäivä sen sijaan on hieman huonompi. Yksi päivä yhteiskuntavastaisten ajatusten mielenosoittamiselle mielestäni riittää, itsenäisyyspäivinä voidaan ottaa sitten hieman chillimmin.
Kuva 3. Englannin pakanallinen ”vappu”. [independent]30.4.1945 Hitler teki kommunistien mukaan itsemurhan ja 1.5.1945 tuli Dönitsin hallitus [YLE]. Luonnollisesti täten tämä aika ei ole kaikkien mielestä erityisen suuri syy juhlia esim. Suomessa, mutta jotkut ovat aivan toista mieltä. Kommunistien juhlat ovat muutekin hieman erikoisia muiden eurooppalaisten näkökulmasta. Saa sitten nähdä, että päättääkö äärivasemmisto siirtyä tulevaisuudessa juhlimaan vapun sijaan Venäjän voitonpäivää 9.5., kuten on visioitu. Juhlaa vastaan on kerätty nimiä adressiin, koska Saksan antautumispäivä 8.5. olisi parempi syy juhlia [Adressit.com].
Nyttemmin vapun juhlinta on kokenut melkoisen infaaltion, kommunistien marssille nauramiseksi pitää matkustaa satoja kilometrejä. Tosin voi myös olla, että aika kultaa muistot.
Usein kuulee puhuttavan ketteryydestä, jopa uudissanakirja sanaiset kansiot tuntee sellaisen käsitteen. Monet kielitieteilijät ovat huolissaan niistä sanoista, koska niiden merkitys on usein erikoinen, eikä välttämättä enää vastaa sanan alkuperäisiä merkitystä. Samoin myös monet Internetissä liikkuvat muutkin sanat kuten vaikkapa eeppinen ärsyttää monia. Kyseisellä sanalla tarkoitetaan jotain fantasiakirjallisuuteen liittyvää Taru Sormusten Herrasta tasoista juttua. [yle]
Kuva 1. visuaalisesti havainnollistettuna ketterän menetelmän pääperiaatteet.
Alkujaan ohjelmistoprojekteja tehtiin hyvin samoin kuin mitä tahansa muitakin projekteja. Ajateltiin, että kun kyse on projektista kuin projektista, niin niihin voitaisiin käyttää samoja menetelmiä. Yksinkertaisesti otettiin oppikirja projektinhallinnasta ja sovellettiin sitä, ilman että kunnolla ymmärrettiin, että miksi jotain tehtiin. Hieman kuin alkemian toimimattomuutta perusteltiin sillä, että sitä ei noudateta riittävän kurinalaisesti, niin sama ongelma ajateltiin olevan myös ohjelmistoprojektien hallinnassa. Tilanne johti lopulta NATO:n ylläpitämään ohjelmistokriisiä käsittelevään kokoukseen, jossa ihmeteltiin, että voiko ohjelmistojen kehittäminen oikeasti olla sellaista paskaa. [computernotes]
Kuva 2. perinteisen projektimallin vaiheet humoristisesti.
Perinteistä projektimallia kutsutaan ohjelmistoalalla vesiputous-malliksi [tutorialPoint]. Syynä on mahdollisesti se, että kyseessä on näennäisesti nopea tapa tehdä asioita, mutta mahdolliset(todennäköiset) ongelmat projektin aikana johtavat suuriin ongelmiin projektin aikana tai lopussa. Cantin-kaaviona tämä ilmenee sellaisena, että oikeastaan lopulta projekti lähtee aluksi tosi nopeasti, mutta ei lopu koskaan. Tämä perinteinen tehokas toimintapa ei toimi ohjelistoprojekteissa, vaan ne tehdään enemmänkin puumaisesti, jossa aloitetaan ylemmältä tasolta, aina alemmalle osalle mentäessä lopulta palataan takaisin alkuun ja sovitetaan osa siihen. Hetken katselee Mandelbrotin joukkoja, niin ymmärtää syyn [Mandelbrot, Mandelbrot2]. Perinteisen projektin vaiheet toistuvat aina jokaisen osasen kohdalla, mutta perinteiseen malliin nähden asioiden yhteensovittamiseksi projekti pilkotaan pieniksi paloiksi, jotka kasataan kuin palapeli yhteen isommaksi kokonaisuudeksi.
Kuva 3. Tyypillinen tupakka-askin kansi -kuvaaja 1974 vuonna julkaistusta SQL-kyselykielestä. Esim. Accesilla voi käsitellä SQL-tietokantaa ilman ohjelmointitaitoa [Youtube/tutorial].Ylipäätänsä projektit perinteisellä mallilla johtivat tilanteeseen, että mitä enemmän esim. rakennusteollisuuteen tarkoitettuja projektimenetelmiä noudatti, niin sitä huonommin projekti toteutui. Tämä johti jopa yleisesti parhaimmaksi todettuun tyyliin, että koodia vain lätkittiin kasaan [nyt koodataan,VBforDOS]. Tämän ohjelmoijien lätkyttelyn kautta kehittyneestä projektimallista on tullut oma ketterä menetelmänsä, jota on sovellettu myös muissa projekteissa. Vuonna 2001 monet merkittävät ohjelmistokehittäjät julkaisivat manifestinsa, jonka he allekirjoittivat kritisoidakseen perinteisen projektimallin tiettyjä ohjelmistoprojektiin soveltumattomia periaatteita [manifesto].
Kuva 3. Ohjelmoinnin opettelu ja oppien soveltaminen käytäntöön. Huom. ei koske C-kieltä, jota käytetään C++:n ohjella vielä erityisesti sulautetuissa järjestelmissä tulostinportin bittien ja kellokeskeytysten pyörittelyyn.
Miksi perinteinen malli ei toimi ohjelmistoprojekteissa? Hyvin tarkka suunnitelma ei toimi monimutkaisissa järjestelmissä, kuten esimerkiksi ohjelmistoprojekteissa ja yhteiskuntajärjestelmissä. Syynä on yksinkertaisesti se, että ei ole vielä keksitty mitään tapaa tunnistaa kaikki riskit ja ongelmat monimutkaisesta järjestelmästä. Samoin myös ohjelmistoprojekti on hieman kuin prototyyppimäinen Olkiluoto 3 -ydinvoimala tai hölmöläisten talonrakennus-projekti [hölmöläiset]. Ylipäätänsä projektien epäonnistumiset ovat hyvin samanlaisia, kuten kouluesimerkki Wasanlaivasta. [faulty]
Jos yksinkertaisen vastauksen haluaa: ketterä tarkoittaa vaihtoehtoista itseohjautuvaa projektimallia perinteisestä jäykästä mallista poiketen.
Miten erilaisesti sama uutinen voidaan kirjoittaa, tässä hyvä esimerkki. Professionaalinen, hatunnostonarvoinen saavutus. Tosin kyllä Verge tässä veti mielestäni pidemmän korren.
Inside what look like oversized ziplock bags strewn with tubes of blood and fluid, eight fetal lambs continued to develop — much like they would have inside their mothers. Over four weeks, their lungs and brains grew, they sprouted wool, opened their eyes, wriggled around, and learned to swallow, according to a new study that takes the first step toward an artificial womb. One day, this device could help to bring premature human babies to term outside the uterus — but right now, it has only been tested on sheep.
It’s appealing to imagine a world where artificial wombs grow babies, eliminating the health risk of pregnancy. But it’s important not to get ahead of the data, says Alan Flake, fetal surgeon at the Children’s Hospital of Philadelphia and lead author of today’s study. “It’s complete science fiction to think that you can take an embryo and get it through the early developmental process and put it on our machine without the mother being the critical element there,” he says.
Instead, the point of developing an external womb — which his team calls the Biobag — is to give infants born months too early a more natural, uterus-like environment to continue developing in, Flake says.
Image: The Children’s Hospital of Philadelphia
The Biobag may not look much like a womb, but it contains the same key parts: a clear plastic bag that encloses the fetal lamb and protects it from the outside world, like the uterus would; an electrolyte solution that bathes the lamb similarly to the amniotic fluid in the uterus; and a way for the fetus to circulate its blood and exchange carbon dioxide for oxygen. Flake and his colleagues published their results today in the journal Nature Communications.
Flake hopes the Biobag will improve the care options for extremely premature infants, who have “well documented, dismal outcomes,” he says. Prematurity is the leading cause of death for newborns. In the US, about 10 percent of babies are born prematurely — which means they were born before they reach 37 weeks of pregnancy. About 6 percent, or 30,000 of those births, are considered extremely premature, which means that they were born at or before the 28th week of pregnancy.
These infants require intensive support as they continue to develop outside their mothers’ bodies. The babies who survive delivery require mechanical ventilation, medications, and IVs that provide nutrition and fluids. If they make it out of the intensive care unit, many of these infants (between 20 to 50 percent of them) still suffer from a host of health conditions that arise from the stunted development of their organ systems.
It’s “complete science fiction” to think you could do this without the mother
“So parents have to make critical decisions about whether to use aggressive measures to keep these babies alive, or whether to allow for less painful, comfort care,” says neonatologist Elizabeth Rogers, co-director for the Intensive Care Nursery Follow-Up Program of UCSF Benioff Children’s Hospital, who was not involved in the study. “One of the unspoken things in extreme preterm birth is that there are families who say, ‘If I had known the outcome for my baby could be this bad, I wouldn’t have chosen to put her through everything.’”
That’s why for decades scientists have been trying to develop an artificial womb that would re-create a more natural environment for a premature baby to continue to develop in. One of the main challenges was re-creating the intricate circulatory system that connects mom to fetus: the mom’s blood flows to the baby and back, exchanging oxygen for carbon dioxide. The blood needs to flow with just enough pressure, but an external pump can damage the baby’s heart.
To solve this problem, Flake and his colleagues created a pumpless circulatory system. They connected the fetus’s umbilical blood vessels to a new kind of oxygenator, and the blood moved smoothly through the system. Smoothly enough, in fact, that the baby’s heartbeat was sufficient to power blood flow without another pump.
For decades, scientists have been trying to develop an artificial womb
The next problem to solve was the risk for infections, which premature infants in open incubators face in the neonatal intensive care unit, or NICU. That’s where the bag and the artificial amniotic fluid comes in. The fluid flows in and out of the bag just like it would in a uterus, removing waste, shielding the infant from infectious germs in the hospital, and keeping the fetus’s developing lungs filled with fluid.
Flake and his colleagues tested the setup for up to four weeks on eight fetal lambs that were 105 to 120 days into pregnancy — about equivalent to human infants at 22 to 24 weeks of gestation. After the four weeks were up, they were switched onto a regular ventilator like a premature baby in a NICU.
The lambs’ health on the ventilator appeared nearly as good as a lamb the same age that had just been delivered by cesarean section. Then, the lambs were removed from the ventilator and all but one, which was developed enough to breathe on its own, were euthanized so the researchers could examine their organs. Their lungs and brains — the organ systems that are most vulnerable to damage in premature infants — looked uninjured and as developed as they should be in a lamb that grew in a mother.
Of course, lambs aren’t humans
Of course, lambs aren’t humans — and their brains develop at a somewhat different pace. The authors acknowledge that it’s going to take more research into the science and safety of this device before it can be used on human babies. They’ve already started testing it on human-sized lambs that were put in the Biobags earlier in pregnancy. And they are monitoring the few lambs that survived after being taken off the ventilator to look for long-term problems. So far, the lambs seem pretty healthy. “I think it’s realistic to think about three years for first-in-human trials,” Flake says.
“It’s so interesting, and it’s really innovative,” Rogers says. “To be able to continue to develop in an artificial environment can reduce the many problems caused by simply being born too early.” Rogers adds that not every facility has the resources or expertise to offer cutting-edge care to expecting mothers — a problem that the Biobag won’t be able to solve. “We know there are already disparities after preterm birth. If you have access to high-level regionalized care your outcomes are often better than if you don’t,” she says.
“I’m still blown away, whenever I’m down looking at our lambs.”
And Rogers worries about how hype surrounding the Biobag could impact parents coping with preterm infants. “I think many people have been affected by preterm birth and they think this is going to be some magic bullet. And I think that prematurity is just really complicated.” Preventing it in the first place should be a top priority, she says, but the Biobag could help drive that research forward.
For Flake, the research continues. “I’m still blown away, whenever I’m down looking at our lambs,” he says. “I think it’s just an amazing thing to sit there and watch the fetus on this support acting like it normally acts in the womb… It’s a really awe-inspiring endeavor to be able to continue normal gestation outside of the mom.
Biopussissa kasvatetut karitsat kehittyivät normaalisti. Suomalaisasiantuntija: Voi olla tärkeä seuraava askel keskosten hoidossa.
26.4.2017 klo 16:56
Yhdysvalloissa on kehitetty keinokohtu, jolla pystytään tulevaisuudessa ehkä pitämään hengissä aivat pienetkin keskoset.
Keinokohtua on testattu onnistuneesti lampailla Philadelphian lastensairaalassa. Testissä käytettiin lampaita, koska niiden keuhkot kehittyvät hyvin samaan tapaan kuin ihmisellä.
Karitsat, joita oli kaikkiaan kuusi, siirrettiin lapsivedellä täytettyyn biopussiin vain muutamia minuutteja sen jälkeen, kun ne oli leikattu ulos emostaan. Raskaus oli tuolloin edennyt yhtä pitkälle kuin ihmisellä 23 viikon jälkeen. Sikiöiden napanuorat liitettiin tekoistukoihin, jotka hapettivat niiden verta. Sikiöt saivat myös tarvitsemansa ravinteet tätä kautta.
Eläimet kehittyivät aivan normaalisti niiden viikkojen aikana, jotka ne viettivät läpinäkyvässä biopussissa. Osa eläimistä kasvoi pussissa jopa neljä viikkoa. Sinä aikana ne kehittyivät karvattomista ja vaaleanpunaisista sikiöistä vastasyntyneiden näköisiksi.
Biopusseissa kasvaneista lampaista vanhin on nyt yli vuoden ikäinen, ja se vaikuttaa kehittyneen täysin normaalisti.
Keskosten hoito kehittynyt, mutta ongelmia riittää
Ihmisellä keskosina pidetään lapsia, jotka syntyvät 22. raskausviikolla tai sen jälkeen.
Viime vuosikymmeninä keskosten hoito on kehittynyt niin, että jopa noin 23. raskausviikolla syntyneet lapset pysyvät hengissä. Ongelmana on, että monet heistä kärsivät vakavista ja pysyvistäkin terveysongelmista.
23. viikolla syntyneet keskoset painavat hieman yli puoli kiloa, heidän silmänsä ovat vielä kiinni, ohut iho on punertava ja verisuonet näkyvät sen lävitse. Myös keuhkot ovat kehittymättömät, ja siksikin lapsia pidetään keskoskaapeissa.
Tutkijat uskovat, että uusi keinokohtu voi helpottaa merkittävästi sellaisten keskosten selviämistä, jotka eivät vielä hengitä, kykene syömään ravintoa tai vastustamaan infektioita. Tutkimusta johtaneen Alan W. Flaken mukaan uusi menetelmä luo kipeästi kaivatun sillan tärkeiden viikkojen yli.
– Jos kykenemme tukemaan kasvua ja elinten kehitystä vain muutaman viikon ajan, voimme parantaa huomattavasti hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten selviytymistä, sanoo Flake.
Ensimmäisessä kuvassa karitsan sikiö 107 päivää hedelmöityksen jälkeen. Toisessa kuvassa se on ollut pussissa 28 päivää.
Philadelphialaistutkijat vakuuttavat tiedostavansa mielikuvaongelman, joka liittyy uuteen teknologiaan.
Flake korostaa, ettei halua ihmisten näkevän menetelmää sellaisena, että ”ihmisiä roikkuu seinillä muovipusseissa”. Laite ei näytä sellaiselta, eikä toimi niin, hän vakuuttaa.
Ihmisversio muistuttaa nesteellä täytettyä keskoskaappia, joka on sekä pinnalta että sisältä tumma. Siellä olevaa keskosta seurataan kameroilla.
Flake ei myöskään hyväksy näkemystä, joka mukaan laite muistuttaisi kirjailija Aldous Huxleyn luomaa ”uutta uljasta maailmaa”, jossa lapsia tuotetaan maailmaan keinotekoisilla kohduilla. Sellaista teknologiaa ei ole olemassa ja ainoastaan äiti pystyy varmistamaan sikiön selviämisen raskauden alkuvaiheessa, Flake korostaa.
Hänen mukaansa keskosten hoito keinokohdulla voi olla mahdollista jo vuosikymmenen kuluttua.
Tutkimus on julkaistu. Siitä uutisoivat muun muassa ja
Husin sikiölääketieteen keskuksen osastoylilääkäri, professori Juha Räsänen kuvailee yhdysvaltalaistutkijoiden saavutusta hatunnoston arvoiseksi. Räsänen on aiemmin työskennellyt Alan W. Flaken kanssa ja kertoo tämän puskeneen keinokohtuideaansa läpi pitkään ja sinnikkäästi.
Räsäsen mukaan äitinsä kohdussa olevaan sikiöön on aiemminkin osattu laittaa kanyyleja napasuoneen kohdun sisälle. Sitä kautta sikiölle on annettu ravintoaineita. Tämä on ollut ”biologisempi malli” nyt kehitteillä olevasta, hän sanoo.
Perinteisillä keinoilla aletaan kuitenkin olla rajoilla sen suhteen, kuinka varhaisessa vaiheessa sikiöitä voidaan synnyttää ja hoitaa. Räsänen sanoo toivovansa, että Philadelphiassa kehitetty hoito on tulevaisuudessa todellisuutta.
– Tämä voisi olla seuraava tärkeä askel. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka, Räsänen sanoo.
Ongelmia voi tuottaa vielä esimerkiksi se, että lampaiden ja ihmisten elinten kehitys ei ole aivan samanlaista. Lampailla keuhkotkin kehittyvät vähän myöhemmässä vaiheessa raskautta. Myöskään esimerkiksi aivojen osalta kehitys ei ole analogista.
Räsäsen mielestään seuraavaksi olisi paikallaan tehdä kokeita jollain ihmistä lähempänä olevalla eläimellä, esimerkiksi apinalla.
Eikö sikiö kaipaa esimerkiksi äitinsä sydämen ääniä, jos hänet on siirretty biopussiin?
– Kyllä varmaan lapsi kaipaa virikkeitä. Me emme vielä ymmärrä tarkkaan lapsen ja äidin psykologista suhdetta raskauden aikana.
Toisaalta jo nykyisin lapsi siirretään kohdusta lääkäreiden hoidettavaksi 24-viikkoisena, hän muistuttaa.
Räsänen toivoo, että biopussiin voitaisiin tulevaisuudessa suhtautua yhtenä hoitona muiden hoitojen rinnalla. Mitään eettisiä ongelmia hän ei siinä näe.
– Eihän kukaan yritä lähteä äitiä korvaamaan. Ihmiselle tai mille tahansa eläinlajille oman ädin kohdun sisällä oleminen raskauden loppuun asti on kuin lottovoitto, hän sanoo.” YLE
Oletko joskus miettinyt, että minkälainen on ihmisten tuntema ja tutkima maailmankaikkeus mittaluokittain? Monella ei välttämättä ole aikaa tutustua aiheseen erityisen tarkasti, mutta onneksi aiheesta on tehty hyviä opetusvideoita. Seuraavassa videossa on IBM:n tuotos vuodelta 1977.
On myös tietokonepelejä, jotka aihettavat joissakin ihmisissä pelkoa ja ahdistusta, etenkin vanhemmassa ikäluokassa. Kuitenkin väkivaltaiset pelit eivät yleisesti lisää nuorison väkivaltaisuutta, vaan mm. tietokonepelien seurauksean nuorison väkivaltarikokset ovat puolittuneet Yhdysvalloissa. Väkivaltaiset pelit ovat täten myös omalta osaltaan tärkeitä, samoin kuin vaikkapa väkivaltaiset joukkuepelitkin, jotka ehkäisevät väkivaltarikollisuutta ja -jengejä. [PewResearch]
Tosin usein on vaikea sanoa, että mikä on syy ja mikä seuras. On myös esitetty, että Rooman valtion romahduksen, New Yorkin jengityminen ja minua edeltäneen sukupolven väkivaltarikollisuuden taustalla olisi lyijyaltistus. Sillekin hypoteesille on tilastollista korrelaatiota, mutta se lähes yhtä kyseenalainen kuin verenkiertoelinsairauksien ja sydäntautikuolleisuuden välinen korrelaatio. Lyijyaltistus kyllä alentaa älykkyyttää korvatessa kalsiumia aivoissa, koska kalsiumi muistuttaa lyijyä kemiallisilta ominaisuuksiltaan. [FoxNews]
Pistin pari artikkelia sitten linkin videoon, jossa oli 1930-luvun auton korisuunnittelusta. Seuraavaksi tämän innoittamana voisin esitellä videon 50-luvun ja 50 vuotta uudemman saman valmistajan saman kokoluokan kahden näiden auton nokkakolariturvallisuuden kehittymisestä. Mielestäni tässä asia demostroidaan todella hyvin, vaikka tietysti taustalla on myös mainostaminen.
Pakko sanoa, että on tuo 1950-luvun auto paljon hienomman näköinen kuin uudemmat!
Pääsiäinen meni ja melkein luin jo kirjan Sivilisaation loppu. En tiedä oletko sinä jo sen lukenut, mutta itse ajattelin vain pistää sen takia videon Rooman viimeisestä taistelusta. Total War on historian paras peli, kirjoitin Rome Total War:sta jo artikkelinkin, sen pelin saa jo jopa iPad:lle.
Yli tuhannen vuoden päästä Medieval Total War, kristityt vs muslimit, sopii paremmin pääsiäiseen.
