Koodarin perustutkinto

Olen usein miettinyt koulutuksen merkitystä ohjelmistoalalle. Itse olen käynyt monenlaista koulutusastetta, joten uskon olevani täten pätevä kritisoimaan erilaisia koulutusasteita. Oma uskoni teknillisen yliopiston ohjelmistokoulutusta kohtaan menetin uskoni viimeisellä kerralla käydessäni Bitwisella, siihen asti minulla oli vielä jonkinlainen arvostus TTY:n koulutusta kohtaan. Kyseisen yrityksen toiminta ja arvomaailma on niin vastenmielinen, että en halu sitä tietyistä syistä edes kirjoitaa yleiseen blogiini kaikkien nähtäväksi. Sen vain sanon, että Bitwisen antama julkinen kuva ja toimintatapa ovat yhdesä yksi yrityksmaailman hirveimpiä konsepteja ohjelmistoalalla. [rotten.com]

Kuva 1. Koodari työssään. Muodin mukaisesti GIF-tiedosto, joka sisältää elävää kuvaa [wiki/GIF].
Olen tullut siihen lopputulokseen, että koodausta tulisi opettaa ammattikoulussa. Minä en oikeasti näe, että mitä syytä on kuvitella, että ohjelmoijan työ on muuta kuin vain sitä, että mahdollisimman halvalla koodaa asioita. Jotkut pienemmät yritykset ovat minulle suoraan sanoneet, että eivät pidä koulutusta minään. Itse uskon, että esimerkiksi teknillisessä yliopistossa olevia hyväntahtoisia tyyppejä käytetään hyväksi tietyissä yrityksissä. Tällaisia yrityksiä häärii TTY:n ympärillä itseään mainostaen, mutta varmasti vastaavia epäeettisesti toimivia yrityksiä on muuallakin. He yleensä hyväksikäyttävät nuoria opiskelijoita tekemään asioita ilmaiseksi, koska monet opiskeliajat eivät vielä tiedä ohjelmoinnin perimmäistä ongelmaa.

Mikä sitten on ohjelmoinnin perimmäinen ongelma yritysnäkökulmasta. Se on mielestäni se, että ohjelmointi on perimmiltään käsityötyöläisammatti. Koko alaa mielestäni ei tulisi täten opettaa kuin ammattikoulussa. Pitkään on yritetty, että ohjelmointi voitaisiin tehdä jotenkin järkevästi suunnitelmien avulla. Todellisuudessa se ei ole mahdollista, vaan jonkun on tehtävä se apinan työ. Joko se on tiettyjen yritysten käyttämä halpa työvoima tai sitten se ulkoistetaan muualle. Ongelma myös on, että ulkoistamista ei voida viedä Intiaan kommunikoinnista johtuvien syiden takia, vaan ohjelmoijan oikeasti tulee ymmärtää ohjelman toiminta kokonaisudessaan. Se myös tuo sen ongelman, että ohjelmistoala yleensä käyttää vahvoja salassapitosopimuksia keppinä ja hyvää palkkaa porkkanana, joilla estetään tietojen vuotaminen pienemmille yrityksille. Se ongelma koskee etenkin suurempia yrityksiä, joihin ei haluta osaavaa ja itsenäisesti ajattelevaa väkeä, niin epätoivoista kuin se vaatimus onkin.

Mielestäni kuntavaaleihin osallistuneena seinäjokisena ehdokkaa vastaus tähän olisi, että kapitalistit lähtisivät tukemaan Seinäjoelle ammattikoulun kehittämistä kohti koodareiden kouluttamista. Nuorille suunnaatu ohjelmointikerho on jo hyvä askel oikeaan suuntaan, jota monien yritysten tulisi tukea. Sen päälle kun on harrastekerhossa oppinut, että miksi jotain asioita tehdän, niin olisi valmis ammattikoulussa opiskelemaan koodariksi. YLE tarjoaa nykyään hyvän paketin tarvittavia yleistietoja [yle].

Eikö seuraavan videon mukaisesta työelämästä olisi jo hyvä päästä eroon jälkiteollistuneissa maissa. Teollisuutta mielestäni tulee olla, mutta sen tulee kehittyä samoin kuin maataloudenkin. Yllättäen öljynporaustyöhön ei ole paljoa naisia halukkaana, ainakaan moni ei varmaan sitä kauaa halua tehdä. Todella moni nuori mies olisi valmis vaikka matkalle Marsiin yhteiskunnan edun nimissä, vaikka olisi varma kuolema. Onko syynä sitten hormonit vai kulttuurilliset syyt. Onhan sitä aika ovat työturvallisuuslait nykyään Suomessa, kun ei enää hyväksytä sitä, että jokaisessa rakennusprojektissa kuolee kasa työntekijöitä. Ihminen on kuitenkin laskeutunut puusta, niin veijereiden ja palkkien varassa kiipeily ei enää suju kuin apinalta. Tosin itselläkin melkein vieläkin soi päässä Pioneerien taistelulaulu II/07-ajalta armeijasta, että sillä mennään työelämässä [youtube].

Ammattikoulussa olisi 2 vuotta intesitiivistä koulutusta ohjelmoinnista, jonka päälle vuosi ilmaista työharjoittelua. Kun tästä koulusta valmistunut koodari olisi saman ikäinen kuin TTY:n kautta valmistunut tietotekniikan DI, niin ammattikoululainen olisi jo ylivoimaisesti eellä osaamisessa! Tämä minun esittämäni malli olisi sekä verotaakaltaan kevyt, että myös palvelisi kapitalistien etua! Ohjelmointia ei opi koulussa, se lähtee itsestä ja työelämän tarpeista. Harjotteluun riittää 24 tuuman näyttö, kannettava tietokone ja paljon motivaatiota. Ehkäpä seuraavan videon mukainen porukka on keskivertoa ohjelmistoalalla työskentelevää työvoimaa Suomesssa?

Ylipäätänsä muutenkin työhaastatteluissa selviämiseen riittää se, että jaksaa olla tunnin humanistinaisen kanssa samassa kopissa normaalisti. Eiköhän ammattikoulun pohjalla sellainen osaaminen voida opettaa kovalla harjoittelulla suurelle osalle opiskelijoita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.