Elämän tarkoitus

Toisinaan sitä tulee mietittyä oman ja muiden elämän tarkoitusta. Tämä on vanha filosofinen kysymys, johon ei ole mitään täysin yksimielistä vastausta. Osalle elämän tarkoitus voi olla erilainen kuin jollekin toiselle, tähän näkemykseen olen itse tullut.

Kuva 1. 90 vuotta pitkä elinaika viikkoina.

Lisääntyminen

Biologisesta näkökulmasta monet ovat päätyneet siihen näkemykseen, että elämän tarkoitus olisi tuottaa mahdollisimman paljon uusia lisääntymis- ja selvitymiskykyisiä jälkeläisiä maailmaan. Tämä olisi elämän kannalta se suurin tavoite. Tähän kaikki yrittävät päästä, yhteinen eliöiden välinen kilpajuoksu. Minusta tämä näkemys on jokseenkin pelkistetty, vaikka olen pääosin samaa mieltä. Tämä pätee korkeintaan suvuttomasti lisääntyville bakteereille, mutta niidenkin on tieteellisesti todettu kommunikoivan keskenään [3, 4].

Paternal line spoiler
Kuva 2. oma isälinjani on noin 52,0 sukupolvea vanha.

”Your paternal line stems from a young branch of I-M253 called I-L22, which likely arose in the last 3,000 years. I-L22 is most common in Northern Europe, but a recent study found that this haplogroup was present in a significant portion of the Partecipanza population living in San Giovanni in Persiceto, Italy.

The area of San Giovanni in Persiceto was involved in a migration period in 728 AD, when it became part of the Lombard kingdom, under King Aistulf. San Giovanni in Persiceto was only under Lombard rule for 48 years, after which the Lombards were defeated by King Charlemagne in 776 AD. There are several characteristics of San Giovanni in Persiceto that link it to other Lombard settlements. For instance, some research suggests San Giovanni in Persiceto was the seat of a Lombard Duke between 750 and 800 AD. It is possible that the Lombards who ruled over San Giovanni in Persiceto played an important role in the introduction and growth of haplogroup I-L22 in the region.” [8, 9]

”The Kingdom of the Lombards (Latin: Regnum Langobardorum) also known as the Lombard Kingdom; later the Kingdom of (all) Italy (Latin: Regnum totius Italiae), was an early medieval state established by the Lombards, a Germanic people, on the Italian Peninsula in the latter part of the 6th century. The king was traditionally elected by the highest-ranking aristocrats, the dukes, as several attempts to establish a hereditary dynasty failed. The kingdom was subdivided into a varying number of duchies, ruled by semi-autonomous dukes, which were in turn subdivided into gastaldates at the municipal level. The capital of the kingdom and the center of its political life was Pavia in the modern northern Italian region of Lombardy.” [10]

Itse olen erittäin tyytyväinen, että oma isähaarani on peräisin seuraavan kuvauksen mukaisesta kuningaskunnasta. Kaikilla meillä on merkittäviä henkilöitä esivanhempina, joiden saavutuksista voi olla ylpeä.

”There was a miracle in the kingdom of the Lombards: there was no violence, no insidious plot; no others unjustly oppressed, no depredations; there were no thefts, there were no robberies, where everyone went where they wanted, safely and without fear” — Paolo Diacono, Historia Langobardorum, III, 16

[collapse]

Itse näkisin, että meidän perimämme on kuin korttipelin kortit, jotka saamme jakajalta. Samoin meillä on yksilönä käytössämme vain pieni osa koko lajin geenipoolia kerralla. Korttipeli määrittää, että miten nämä meidän geenimme arvottuvat elämässä. Toisessa pelissä ässä on paras kortti, toisessa pelissä se on huonoin. Näin myös geenien monimutkaiset mekanismit ovat ympäristötekijöistä ja tuurista riippuvaista. [1, 5]

Kuva 3. Pierre Marechalin pelikortit vuodelta 1567. [2]

Minun mielestäni korttipeli kuvastaa monelta osin erinomaisesti elämää. Usein asiat lähtevät liikkeelle yhteiskuntajärjestelmän pohjalta, josta ne etenevät läpi yhteiskunnan. Tämä on ehkä yksi iso syy, että miksi ylhäältä alaspäin johdettu suunnitelmatalous ei onnistunut. Yhteiskunta ei vain toimi niin, vaan kapinat ja muutokset lähtevät järjestelmän ns. alaosasta. Tämä asia on kaikista kärjistyneimmässä muodossaan feodalismissa eli sääty-yhteiskunnassa, jossa se muistuttaa kukkulan kuningas -leikkiä.

Elämässä parhaiten pärjää sopupelillä, kun kaikki toimivat yhteen. Toisinaan osa saattaa valehdella, jolloin tällaiselle henkilölle ei kannata omia korttejaan näyttää. Näin muodostuu erilaisia etnisiä ryhmiä. Tämä tällaisena teekkaritason autistisena humanistipohdintana, parasta mihin pystyy. Käytän termejä ja käsitteitä, jotka itse tunnen.

Väestön yhdentyminen

Itse tein seuraavan Kuvan 4 mukaisen graafin Facebookin kavereistani. Tämä on ajalta, jolloin Facebook ei ollut luovuttanut sivustoaan Yhdysvaltain viranomaisille. Tällöin normaali käyttäjä sai analysoitua hyvin sivustolla olevaa dataa, siihen oli jopa sivustolle kehitettyjä omia sovelluksia. Valitettavasti Facebook on luopunut avoimuudestaan, niin tällaista tietoa ei enää ole saatavilla normaalille käyttäjälle.

Kuva 4. Oma kaveripiirini Facebookissa vuonna 2013.

Usko yhteen Jumalaan on todennäköisesti ollut merkittävä väestötieteellinen asia, jotta massiivinen ja äärimmäisen pirstaloitunut joukko ihmisiä on saatu toimimaan yhteen haastavissa olosuhteissa. Tämä aikana, jolloin ei ollut nykyajan tieteellisiä menetelmiä väestöryhmien sosiaalitieteelliseen mallintamiseen. Tämä abstraktio yhteiseen asiaan uskomisesta on yksi suurimmista väestöllisestä innovaatioista, uskon niin. Tälle abstraktiolle on luotu oma terminsä, sitä kutsutaan Jumalaksi.

Yksi iso ongelma tieteessä on se, että humanistiset eli ihmisläheiset tieteet ja kovat eli insinööritieteet eivät sovi yhteen. Jos tämä ongelma saataisiin korjattua ja saatettua samojen laitosten sisälle, niin tieteen tilanne olisi huomattavasti paremmalla mallilla. Tämä on ehkä suurin poikkitieteellinen ongelma, jonka itse olen huomannut. Yhteinen käsitys asioista olisi suuri helpotus, lopettaisi lapsellisen vastakkaisasettelun ja jopa vihanpidon.

Henkinen kehitys

Itse olen aina ollut vahva koulutuksen tukija, pidän koulutusta itseisarvoisesti tärkeänä. En tiedä, että miten moni muu jakaa tämän näkemyksen minun kanssani. Uskoisin kuitenkin, että on useampia, jotka ovat tästä näkemyksestä minun kanssani samaa mieltä. [6]

Minä en koe, että kyse on pelkästään yliopistokoulutuksesta tai tieteestä, vaan minä arvostan kaikkea koulutusta ja tietämystä valtavasti. Minä itse koen, että tämä on erittäin suuri osa elämän tarkoitusta. En itsekään osaa perustalla miksi, mutta mielestäni jokin tällainen asia on elämässä tärkeää.

Kuva 5. Tietoisuustaidot on päivän sana. [7]

Tietoisuus on yhä mysteeri, josta tiedetään todella vähän. Materiaalisen maailman tutkimus on jo edennyt hyvin, mutta tietoisuuden tutkimus on lähellä nollaa. Ainakin tällainen mielikuva minulla on, että tietoisuus on liitetty sähköisiin ilmiöihin, mutta paljon muuta tieteellisen varmaa ymmärrystä ei ole saavutettu.

REFERENSSIT

[1] Pagat: Card Game Rules
[2] WoPC: Re-creation of Pierre Marechal playing-cards
[3] How Stuff Works: How do bacteria communicate?
[4] Quorum sensing: cell-to-cell communication in bacteria.
[5] Wikiwand: Playing Cards
[6] Tuppu.fi: Monenlaista koulutusta, kaikki arvokasta
[7] Vocal: Enlightenment, Heaven & Nirvana
[8] PubMed: Traces of medieval migrations in a socially stratified population from Northern Italy. Evidence from uniparental markers and deep-rooted pedigrees.
[9] PubMed: Punctuated bursts in human male demography inferred from 1,244 worldwide Y-chromosome sequences.
[10] Wiki: Kingdom of the Lombards

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.