Poliitikkojen aivoitukset

Olen usein ihmetellyt poliitikkojen aivoitusten logiikkaa, kuten ehkä myös moni muu. Tätä olen yrittänyt lapsesta asti yrittää hahmottaa kaikin keinoin, uskoni siihen on mennyt. Nyt olen tullut siihen johtopäätökseen, että poliitikkojen toiminta ei olekaan loogista, vaan tahallaan harhaanjohtavaa ja virheellistä.

Kuva 1. Lapsena yritin simuloida 20 vuoden takaisen hallituksen politiikkaa.

Lyhin reitti

Navigaattoreita on ollut jo pitkään, itse muistan ensimmäiset ihan lapsuudestani asti. Idea ja jopa teoreettinen malli on erittäin vanhaa perua, mutta suurimpana rajoitteena on ollut satelliittien puuttuminen kiintopisteiksi oman sijainnin paikantamiseksi.

Lyhimmän reitin haku on toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta, aivan tietotekniikan ensimmäisiä algoritmisia käyttökohteita. Itsekin tein TTY:lla harjoitustyössä lyhimmän reitin haulla nopeimman Tampereen bussilinjan pysäkistä A pysäkille B tietystä alkuajasta, sisältäen linjojen vaihdot. Tämä oli ihan perustason tehtävä omassa DI-koulutuksessani.

Usein kuitenkaan käyttäjä ei halua navigaattorista lyhintä reittiä, vaan esimerkiksi Googlen Maps ehdottaa useita erilaisia vaihtoehtoa. Osa ei halua kääntyä vasemmalle, koska väistämisvelvollisuuden takia aiheuttaa ylimääräistä vaivaa risteyksissä. Samoin moni ei halua ajaa vastavaloon, vaan mieluummin ajaa aamulla idästä länteen ja illalla lännestä itään.

Tekoäly

Neuroverkkojen avulla on päädytty siihen johtopäätökseen, että oppiminen vaatii 15 % virheitä optimaaliseen kehitykseen. Tämä on itseänikin kiinnostanut: että miten paljon kannattaa mennä mukavuusalueensa ulkopuolelle. Optimi siis on, että 15 % vastauksista menee väärin eli pääosa onnistuu. Tämä pätee myös ihmisille. ”Ainakin oma kirjoitusvirheiden taso on varsin lähellä tätä, tekee tekstini paljon luovemmaksi. -Admin” [1]

Voitaisiinko näitä virheitä kuitenkin tehdä jossain muualla kuin ihmisten elämää koskevissa päätöksissä? Eikö näitä oikeasti osata simuloida yhtään paremmin ja toimivasti? Eikö poliitikon aivoja voisi mallintaa mustalaatikkona neuroverkkoon, niin tietäisi jo etukäteen, että minkälaista linjaa ajaa seuraavaksi?

Oletettavasti nykyään NSA:lla ja muilla tiedustelupalveluilla on jo poliitikkojen ajatusten mallintamiseen jotain tekoälysovelluksia, ulkopoliittisesti tärkeää tietoa. Ihmiset eivät toimi aina peliteorian mukaisen rationaalisesti, vaan on jopa älykästä toimia epäjohdonmukaisesti ja tehdä virheitä kaoottisessa maailmassa.

Ei koskaan hyvin – Continuous Improvement

Tämä on ehkä sen takia kiinnostava aihepiiri, että itse en ole ollut tyytyväinen suomalaiseen yhteiskuntaan. Olen aina kokenut, että tällä yhteiskunnalla ei ole mitään annettavaa, eikä minulla sille. Yliopistokoulutus on oikeasti valtava asia, josta olen äärimmäisen kiitollinen. Olen kokenut hyvin paljon yksinäisyyttä, jotenkin hyvin ulkopuoliseksi – ehkä jopa syrjityksi – kaikkialla aikoinaan nuorempana. Syynä voi olla esimerkiksi diagnosoimaton asperger, jota ei itsekään osaa tunnistaa, mutta siitä kärsii valtavasti.

Töitä on saanut edes tehdä, mutta onneksi edes verot ovat varsin matalien tulojen takia jääneet vaatimattomaksi. Suomessa kun on tämä ekopotentiaalinen eli kumulatiivinen verotus. Hyvänä puolena on pakko mainita, että taloudellinen vapaus on iso asia, jos vertaa omaa elämäänsä maksuhäiriöiseen kansalaiseen. Ehkä se on tämä Suomen ns. rakenteellinen korruptio, jonka takia kannattaa maksaa mieluummin veroja kuin elää yhteiskunnan tuilla. Olen jo tähän ikään mennessä nähnyt, että sellainen näkymätön rakenteellisen korruption hierarkia on maassamme, mutta lapsena/nuorena sitä ei vielä osannut hahmottaa.

Lenin spoiler
Kuva 2. Leninin patsas Lenin-museossa nykyisessä synnyinkaupungissani Tampereella. [3]
[collapse]

Ehkä sitä kuitenkin pitää olla tyytyväinen tähän suomalaiseen yhteiskuntaan. Pitää vain uskoa, että kaikki muut yhteiskunnat ovat vielä tätäkin huonompia. Meillä on tässä maassa kaikki paremmin kuin muualla. Ainakin tätä hoetaan kaikkialla. Ehkä sitä itsekin uskoo siihen, kun sitä samaa mantraa toistetaan jatkuvasti kaikkialla. Ehkä näin on, ei ole paljoa kokemusta muista yhteiskunnista. Euroopan sosialistin maa, jos sitä mitataan julkisen sektorin osuudella suhteessa bruttokansantuloon.

”Parhaansa tekee, niin se riittää”
”Ehkä Hervannan lukiossa”

Pyrin nykyään ajattelemaan optimistisesti. Olen kuin tietynlaisen rintaman kärjessä, muu suku on muuttanut suurelta osin Yhdysvaltoihin tai muualle ulkomaille. Oma isähaarani ja geneettisen perimän perusteella tämä on ihan hyvä hypoteesi mielestäni, olen sen terävimmässä kärjessä.

Kuva 2. Legionan käyttämät erilaiset standardit yksikön viestintään. [2]

Pidetään lippua pystyssä ääriolosuhteissa, minulle on annettu isot saappaat elämään. Se tulee nähdä haasteena ja mahdollisuutena, ei taakkana. Sopiva määrä haastetta on hyvä, liian suuresta määrässä joutuu psykoosiin. Ehkä se joskus kuoleman aikana palkitaan, ehkä ei. Itse elän oman kuolemani jälkeistä maailmaa ajatellen, haluan jättää tuleville sukupolville paremman maailman kuin itse olen sen saanut.

REFERENSSIT

[1] Tiede.fi: Oppiakseen pitää tehdä sopivasti virheitä
[2] Primary Home Work Help: Standard Bearers
[3] Lenin.fi: Miksi Tampereella on Lenin-museo?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.