Tuulivoimaa Seinäjoelle

Itse näen Seinäjoen alueen hyvänä paikkana tuulivoiman lisärakentamiselle, etenkin Peräseinäjoella suhtautuminen tuulivoimaan on ollut omien havaintojeni mukaan positiivista. Ennen tuulivoimaloita oli negatiivista asennetta, mutta nykyisin se on vähentynyt kolmen turbiinin asentamisen jälkeen.

Kuva 1. Peräseinäjoen yksi kolmesta tuulivoimalasta.

Yhden voimalan nimellisteho on 2½ MW, joten kokonaisnimellistehoksi tulee 7½ MW [JP]. Vertailukohdaksi voi ottaa Peräseinäjoen Kalajärvi-tekojärven vesivoimalaitoksen 1.6 MW nimellistehoisen vesiturbiinin [Favorin]. Käytännössä tuulivoimalat maalla saavuttavat 20 – 25 % keskitehon nimellistehoonsa nähden. Merkittävänä erona tulee mainita, että Kalajärven vesivoimalaitosta säädön puutteesta ja vaatimattomasta käyttöasteesta huolimatta voidaan ajaan kovimpien kulutushuippujen aikaan. Toisaalta vesivoimaa ei voida rakentaa lisää, mutta tuulivoimassa olisi valtavasti vielä käyttämätöntä reserviä.

Peräseinäjoki olisi kaavoituksen puolesta mitä mainioita aluetta tähän käyttöön Seinäjoella. Kaikki investointi ja uusi kehittäminen on alueella tervetullutta. Paikallisten suurin huolenaihe on rakennustyön ja voittojen joutuminen ulkomaille. Olisi tärkeää, että tuulivoimaa rakennettaisiin niin paljon, että se mahdollistaisi kannatava tuulivoimateollisuuden ja -yrittäjyyden perustamista Suomeen. Toivottavasti nykyinen valtion hallinto ei estä tätä mahdollisuutta [mtv3]. Tuulivoiman osuus sähkötuotannosta voitaisiin kasvattaa helposti 20 %:iin kokonaiskulutuksesta nykyisen 3.6 % prosentin sijaan [STY].

Kuva 2. Peräseinäjoen tuulivoimalat rakennusvaiheessa.
Kuva 3. Peräseinäjoen tuulivoimala kuvattuna sisältä rakennusvaiheessa.

Ylipäätänsä uusiutuva energia tulee olemaan tulevaisuutta, myös aurinkoenergia tulee Suomeen. Itse rakensin oman koelaitoksen aurinkoenergialle (Kuva 4). Jopa tammikuussa aurinkopaneelit tuottivat 2 tuntia vuorokaudesta Seinäjoella hyvin sähköä, paneelin jännitteen ollessa akuston napajännitettä korkeampi hyvin samoin kuin mitä oli päivän pituus. Aurinkoenergiassa on valtavasti potentiaalia, kesäisin mielestäni voisi olla helpostikin järkevämpää rakentaa aurinkoenergiajärjestelmä mökille kuin ostaa sähköliittymä.

Kuva 4. Ensimmäinen oma aurinkopaneelini.

Taipuisan ja liikuteltavan 50 watin paneelin hinta oli postikuluineen n. 80 €, joka sisälsi mm. jännitteensäätimen. Hinta ei sinällään ole kilpailukykyinen oikeiden paneeleiden kanssa, joiden hinnat ovat luokkaa 1 €/1 W, mutta mielestäni harrastusmielessä ihan kokeilemisen arvoinen, etenkin kun en hakenut tässä vaiheessa edullista sähköä vaan kokemusta tekniikasta. Akkuna itse käytän vanhaa 12 V auton käynnistysakkua, jonka virranantokyky riittää aivan hyvin 5½ watin 12 V -järjestelmään tarkoitetulle LED-lampulle. Kyseiseen tehtävään paneeli sopii erinomaisesti.

Lisäksi myöhemmin tarkoitus on lisätä järjestelmään 12V(DC)-220V(AC)-invertteri. Invertterin hankinnassa on tärkeää, että on sellainen, jonka virrankulutus on minimaalinen ilman kuormaa. Huonolaatuinen invertteri voi viedä suurenkin määrän tehoa ilman yhtään antotehoa. Hyvä myös olisi, että maksimi hyötysuhde olisi >90% täydellä kuormalla, niin saisi mhdollisimman suuren hyödyn. Sellaisia pieniä 200 – 300 watin invertterejä saa reilulla kymmenellä eurolla ulkomailta, Suomestakin ehkä jostain.

Tylsä sähkötekninen Loppukevennys
Hauskempi loppukevennys venäläisistä sähkömiehistä (600K katselukertaa, ehkä sillä tekee jo tienistiäkin harrastuneisuuden lisäksi.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.