Seinäjoen / Peräseinäjoen liikenneverkosto

Tieverkosto on perinteinen esimerkki asiasta, jonka hyötyjä on erittäin vaikea arvioida, mutta käytännössä historia on osoittanut tieverkostoon investoidut varat usein maksaneet itsensä erinomaisesti takaisin kokonaisuutena. Roomassa rakennettiin 2000 vuotta sitten käsityönä kivipäällysteiset valtatiet koko Rooman alueelle aina nykyistä Britanniaa myöten. Tämän työn teki Rooman armeija, jonka tarkoituksena oli edistää sotajoukkojensa aikansa muuten vaatimatonta liikkuvuutta. Vaikutus oli sotilaallisesti merkittävä, mutta lisäksi hyödyt heijastuivat hyvin vahvasti elinkeinoon, kaupankäyntiin, kulttuuriin, rikollisuuteen ja edistäen melkein kaikkea toimintaa yhteiskunnassa. Seinäjoki on muodostunut Rautatieaseman ympärille, toivottavasti liikenteen merkitys ymmärrettäisin Seinäjoella vastaisuudessakin. Valitettavasti Peräseinäjoella on omien havaintojeni mukaan paljon puutteita liikenneverkossa.

Kuva 1. Lasten suunnittelema komia linja-auto.

Itselläni on erityisen hyvä käsitys Peräseinäjoen tieverkostosta, mutta myös muutenkin koko Seinäjoen alueen tiestöstä. Valitettavasti Peräseinäjoen alueen huonon julkisen liikenteen takia (kesällä puuttuu kokonaan), niin joudun käyttämään omaa autoani. Kilometrejä on elinaikanani tullut jo satojatuhansia, se on valtavasti. Pelkästään jo yksi aktiivinen linja-autovuoro Peräseinäjoen ja Seinäjoen välillä olisi valtava parannut, mahdollistaen pääsyn keskustan palveluihin ja etenkin rautatielle ilman yksityisautoilua tai taksia. Lakisääteisten matkakorvausten kautta tämä toisi suuret säästöt. Lisäksi viikonloppuisin voisi olla yövuorot kyseisellä reitillä klo 20:00 ja 5:00. Eräskin kaverini jätti tulematta Peräseinäjoelle, koska ei päässyt julkisilla mitenkään. Miten paljon Peräseinäjoen Katinkulma ja muu liike-elämä menettää vuosittain tuloja tämän takia? Miten paljon lakisääteiset matkakorvaukset maksavat Kaupungille? Olisi hyvä tehdä edes jonkinlaista laskelmaa.

Kuvassa 2 ja Kuvassa 3 on Peräseinäjoen ja ehkä koko Seinäjoen hirvein tiekonsepti, joka on Katinkulman lähellä Kalajärvellä. Itse en ajokortin käyneenä edes osaa ajaa oikein kyseisessä risteyksessä autolla, mutta en myöskään kävellä tai pyöräillä. Miten ihmeessä linja-autolla saa ajaa moottoriajoneuvoilta kielletyllä tiellä, jossa on linja-autojen parkkipaikka kävelytien risteyksessä. Monta kertaa olen hämmästellyt kyseistä risteyttä, jossa muutama vuotta sitten eräs henkilö ajoi autolla risteyksen suoraksi päin puuta ja kuoli. Nopeusrajoitusta sittemmin laskettiin 50 km/h -> 30 km/h, jolla en usko olevan paljoakaan vaikutusta kuolemankolareihin. Ilmeisesti päätöstä perustellaan sillä, että alueella on asutusta. Itse en kyseisellä alueella olisi yhtäkään yötä vapaaehtosesti selvinpäin, koska se on Peräseinäjoen punaisten lyhtyjen -alue (jollaisena sitä tulisi kehittääkin), jossa nuoriso ryyppää rannalla ja aikuiset örveltävät karaokea Katinkulmassa. Nyt alueelle on rakennettu jopa Katinkulman leikkikenttä. Onko kaupunginvaltuutetuilla yhtään mitään todellisuuden käsitystä, että mitä he tekevät aluetta kehittäessään? Jos haluaa elää rauhassa, niin muualla Peräseinäjoella on myös siihen mahdollisuutta, kuten vaikkapa Järven toisella puolella ja etenkin sitäkin kauempana Sammatissa.

Kuva 2. Tämä on ehkä Peräseinäjoen alueen hirvein tiejärjestely.
Kuva 3. Sama alue kuin edelisssä kuvassa toisesta suunnasta kuvattuna.

Kuvassa 4 on Alavudentie, jossa punaisella viivalla on vajaan kilometrin mittainen väli, johon tulisi saada pyörätie. Tiellä on kesäisin 100 km/h -nopeusrajoitus. Kyseinen pyörätie olisi tärkeä, koska Järveä ei saa kiertää ympäri Patotietä pitkin, vaan se on estetty puomein. Tämän takia on tapahtunut jopa pyöräilijöiden loukkaantumisia, onneksi kukaan ei ole vielä kuollut. Itsekin kymmeniä kertoja olen joutunut ajamaan autotietä pitkin ja puikkelehtimaan risteyksissä Kalajärven ympäri pyöräillessäni. Kuka vastaa asiasta, sitten kun ensimmäinen pyöräilijä kuolee? Kannattaako tästä asiasta säästää? Jos ei muuta, niin ainakin hermoihin ottaa ajaa kyseinen pätkä autotietä, muuten niin rentouttavan pyöräilyreitin päätteeksi.

Kuva 4. Tähän tulisi saada pätkä pyörätietä.

Peräseinäjoen liittyessä Seinäjokeen, niin luvattiin pyörätie näiden välille. Sen toteutus jäi puoliksi valmiiksi, nyt aiemmin tehtyjen pohjatöiden kohdalle kasvaa puita. Lisäksi Kuvan 5 alueella on vaarallinen silta, jota on kamala pyöräilijän ajaa. Ymmärrän pyörätien rakentamisen olevan kallista. Lisäksi sillalla on nykyään alennettu 60 km/h -nopeusrajoitus, joka osaltaan haittaa nyt jopa autoilijoiden liikkumista.

Kuva 5. Tämä on ikävä silta pyöräilijälle.

Seinäjoella on hyvin etenemässä ohitustie ja Törnäväntien kehitäminen. Minunkin perääni eräs autoilija ajoi, kun yllättäen pyöräilijä ajoi edessä olevan autoni edestä kävelytien yli. Olisi hyvä, jos pyöräilijät voisivat mennä turvallisesti Valtatien yli tai ali, haittaamatta autoijoiden liikkumista. Turha jarruttelu kuluttaa myös paljon polttoainetta ja vie kiireisten ihmisten aikaa. Nykyiset liikennevalot ovat myös iso hidaste, liikenneympyrä olisi sikäli parempi. Kestää vartin ajaa Peräseinäjoelta Törnävälle, jonka jälkeen menee toinen vartti keskustan läpi ajaessa. Ohitustie on onneksi vienyt rekkaliikenteen pois keskustasta, lisäksi kyseinen tie toimii hyvin. Keskustaan tehtävä parkkihalli on myös hyvä, innolla odotan, että pääsen sitä käyttämään ja kävelemään kävelytielle, ellei saada julkista liikennettä toimimaan. Näiden lisäksi on hyvä ylläpitää ja kehittää hyviä ulkosia yhteyksiä myös Lapualla ja muihin naapurikuntiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.