MikroBitti: Torilla tavataan – uudessa Wolfensteinissa sisukas suomalaississi kiroilee kuin merimies
Minä kovasti kummaksun ihmisten tarvetta elää tarumaailmassa, jota mm. televisiosta tulee erittäin paljon. Samaksi maailmaksi lasken myös tietokonepelien maailman, josta lapsena muiden tavoin nautin. En siis halua tuomita muita, sen enempää kuin itseänikään. Täysijärkinen minustakin on kehittynyt, ehkä nimenomaan tietokonepelien ansiosta. [YLE]
”Duke Nukem 3D was developed on a budget of roughly $300,000.” –Wiki (Youtube)
Haluaisin vain, että ihmiset voisivat elää todellisuudessa, joka tarjoaa luotettavaa faktatietoa. Valitettavasti tällaisen tiedon saaminen ei ole helppoa, jopa tieteelliset menetelmät kohtaavat väärinkäytöksiä ja korruptiota. ”Vale, emävale, tilasto”

En halua liiaksi pilkata uskontoa, vaan haluan käsittää sen niin, että sillä on erittäin suuri merkitys. Tämän kaiken taustalla on ihmisten uteliaisuus, jossa on haluttu ymmärtää asioita, joista ei ole tiedetty. Uskonnosta voisi sanoa: ”todellisuus on vain psilosybiinin puutteesta johtuva illuusio.” Ihmisillä on kautta historian kiinnostanut, että mistä meidän mieleemme tulevat kaikki ajatukset. Asia ei vieläkään ole selvillä, tietoisuudesta tiedetään erittäin vähän. Kysymys ei siis ole loppuun käsitelty.
Itseäni kiinnostaa antiikin ajan filosofia ja elämä, vaikka en haluaisikaan sitä aikaa elää. Erittäin kiinnostavaa olisi ajatella, että olisiko Rooman hajoamisen jälkeinen keskiajan sivistyksen unohtaminen voitu välttää. Olisiko meidän tiede edes voinut tulla ilman, että yliopistot yrittivät todistaa katolisen kirkon ehdottomia oppeja vääräksi.
Antiikin Kreikan tapa kirjoittaa dialogeja, jotka ovat peliteorian tapaisia kaksinkamppailuita keskustelutekniikalla, on jäänyt nykyään liian vähälle huomiolle opetuksessa [Estola]. Itse haluaisin, että yhä opetettaisiin väittelytaitoa ja argumentointivirheitä, joita harjoittivat mm. keskiaikana skolastit. Pelkääkö koulujärjestelmämme, että nuoret oppivat liian hyviksi väittelijöiksi, kyseenalaistaen meidän yhteiskuntamme arvot? [tuppu/argumentointivirhe]
Itse olen käynyt teknillisen yliopiston mestaritutkinnon, Tampereen Hervannassa. Tällä hetkellä olen työelämässä. Ehkä sitä vielä joskus omana elinaikanaan vielä tulee käytyä tekniikan tohtoriksi. Sen suorittaminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaan vaatii valtavasti osaamista, jonka lisäksi myös uutta tiedettä edistävä teknillinen tutkimus tulee hyväksyttää tiedekunnassa. Pelkkä hakuprosessi on haastava. Ei sitä kuitenkaan tiedä, että minne elämä vie, kun kaikkea ei voi laskea ja ennustaa. En aivan kuitenkaan pistä sen varaan, että saisin kunniatohtoruuden, kuten esim. Facebookin perustaja ja Bill Gates.