Ohjelmien käytettävyys

10 Usability Heuristics for User Interface Design

Ohjelmien käytettävyys on asia, joka puhuttaa. Kyseessä ei ole mitenkään uusia aihe, vaan tästä on keskusteltu erittäin paljon. Jostain käsittämättömästä syystä ohjelmistoalalla käytettävyys ei kuitenkaan aina saa niin suurta painoarvoa, kuin mitä käyttäjän näkökulmasta tulisi. Itsekin olen naureskellut ohjelmien huonolle käytettävyydelle lapsesta asti, mutta myönnän käytettävyyden huomioimisen olevan iso ongelma nykyisissä suunnitelumalleissa.  [HS]

Ohjelmistoala on sen takia vaikea, että siinä pitää olla kaikkien alojen asiantuntija hieman. Käytettävyyssuunnittelu on hyvin vahvasti psykologiaan liittyvä asia, jota kaikki teknillisen koulutuksen käyneet eivät osaa, edes halua tai jopa kieltäytyy tekemästä työssään. Itsellenikin opetettiin jo AMK:n aikaan, että länsimaiseen kirjoitustyyliin tottunut ihminen aloittaa etsimään näytöltä tietoa vasemmasta yläkulmasta, josta katse kaartaa kohti oikeaa alakulmaa. Tämän parin-kolmen sekunnin aikana ihminen luo käsityksensä ohjelman toimminasta pohjautuen olettamuksiinsa. Asiat eivät ole sikäli mitenkään vieraita koulutetuille työntekijöille, mutta jotenkin seuraavan videon kaltaisia humanistijuttuja ei tule tehty koodailun ohessa. Kuka on valmis, jos pahimmillaan joutuu keskustelemaan ihmisten kanssa. Nykyään ohjelmistoalallakin pitäisi olla sosiaalinen ja dynaaminen, ainakin työhaastattelijoiden mukaan. Usein joutuu kommunikoimaan asiakkaiden kanssa rangaistuksena, jos ei muuhun kelpaa, ja halutaan hiillostaa työpaikalta ulos.

Usein myös olen saanut tiedon, että ihmisen lähimuistiin sopii 5 -7 asiaa. Minun lähimuistini on varsin heikko, mutta sitäkin tehokkaampi. Tosiaalta apinalla on hyvä lähimuisti, mutta sen käsittely on heikompaa. Täten itselleni yksinkertaisen ulkoasun ymmärtäminen on helppoa ja luonnollista, enkä halua änkeä liikaa elementtejä elementtien sisälle.  Näitä oppeja enemmän opin jo sitten TTY:lla.

Uskoakseni yksi iso ongelma on, että ihmiset yleensä ajattelevat, että monimutkaisuuden lisääminen on hyvä asia. Näin sanottuna on helppo todeta väitteeni vääräksi, mutta silti käytännössä asia ei ole niin yksinkertainen työelämässä ja suunnittelussa. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Saksasta vieraileva henkilö ylpeili sillä, että uudessa BMW 5-autossa on monta kilometriä sähköjohtoa, kun 50 luvun autossa oli vain muutaman metriä. Enemmän kiinostavaa oli heidän työnsä autonomisten autojen parissa.

Usein monesti ihmisten ajatus urautuu. Tästä hyvänä esimerkkinä mielestäni on nimenomaan TTY:n toiminta, joka hyvin vahvasti ajoi Nokian kehitystyötä. Siellä varmasti oivallettiin, että miten väärässä he olivat. Taustalla oli 2007 vuonna happopään julkaisema älypuhelin, jossa ei oikeastaan ollut mitään muuta kuin kosketusnäyttö. Toisaalta syynä oli myös se, että Nokialla oli valtavasti patentteja, joten 20 vuotta vanhalla tekniikalla oli vaikea tehdä paljon enempää.

Kuva 1. Apple iPhone on näppärä kuin piikivi.

Miten sitten asia menikin, niin koko Nokian tilanne eteni hyvin omana opiskeluaikanani. Aloitin omat opiskeluni vuonna 2010, jolloin vielä usko Nokiaan oli erittäin vahvaa. Pari vuotta aiemmin oli tapahtunut yksi joukkomurhakin koulussa, mutta se nyt oli silloin ihan normimenoa [wiki/KauhajoenKoulusurmat].

Oma koulutukseni pohjautui Microsoftin tuotteisiin, enkä itse edes halua niitä liiaksi haukkua, mitä olen myöhemmin Notepadilla Open Source -pohjaisilla kehitystyökaluilla koodaillut [notepad++]. Aikoinaan ammattikorkeakoulussa esiteltiin, että Windowsissa Eclipsellä MySQL-kirjasto, joka oli kuukauden vanha ja vakaaksi ilmoitettu, mutta tietokantayhteys yhdistää onnistuneesti joka neljäs kerta, joka oli kuulemma normaalia [YLE]. Onneksi Visual Studio Code helpottaa koodin kirjoittamisen osalta valtavasti [VisualStudioCode]. Kuka maksaa, kuka tekee, miksi. Itselläni ei ole mitään elämää isompaa asenteellisuutta, vaikka Linux onkin kansallisylpeys suomalaisessa ohjelmistoalassa.

”Husissa kaikki energia laitettiin siihen, että akuutisti sairaiden, leikattujen ja tehohoitopotilaiden potilasturvallisuus pystyttiin varmistamaan.” –Karjalainen

Microsoft ei ole suoranaisesti tehnyt mitään erityisen pahaa, hyvää vain olen korkeintaan saanut heiltä. Oikeastaan väittäisin, että Nokian tuhon syynä oli heidän asenteensa Microsoftia kohtaan. Kuulemma tarjosivat Nokian harjoittelijoille ilmaisia ryyppymatkoja, jossa maksoivat kaikki jopa huviksi pöydänkulmiin rikotut olutkolpako, kun Microsoft maksoi mitä vain. Eivätkö Nokialaiset edes tablettia osanneet valmistaa, mutta eivät myöskään suostuneet käyttämään omia Windowsilla varustettuja Nokian puhelimia. Siten mielestäni ihan perusteltavaa, että koko tuotekehitys lopettiin Suomesta. Suomalaiset saivat Microsoftilta tilaisuuden näyttää kykynsä, saivat tulosten arvoisen lopun. Eikä eFloppikaan tehnyt mielestäni mitään väärää, hän vain ajoi Microsoftin ja Yhdysvaltojen etua toimitusjohtajana. Eniten vian ihmetyttää, että osakkeenomistajat halusivat palkata kilpailijan työntekijän johtamaan Nokiaa.

Eniten itseäni ihmetyttää Nokian lopussa se, että miksi sijoittajat tekivät niin tyhmän päätöksen. Ehkä Suomessa ei vain tajuttu, että MeeGo eli UNIX-pohjainen miljardiprojekti oli hyvällä tiellä. Itsekin Qt:n avulla tein käyttöliittymäsuunnitelua kyseiselle alustalle. Tein alkoholilaskurin, jolla sai laskettua veren alkoholipitoisuuden, jossa  pudotusvalikosta haki alkoholijuomia ja simuloi niiden juomista. Sijoittajta oikeastaan ajoivat mielestäni Nokian tuhoon: eLopin ottaminen Nokialle oli puhdas Troijalainen, jonka ymmärsi jo Sienäjoen AMK:ssa ollut opiskelija. MeeGolla olisi voinut olla mahdollisuuksia paremmin. Tyhmistä sijoittajista kärsii koko Suomi! [wiki/MeeGo]

Usein tietokonepelejä monet ihmiset kritisoivat. Kuitenkin tietokonepeleissä käytettävyys on tärkein asia suunnitelussa. Tämän taustalla on todennäköisesti se, että oikeasti loppukäyttäjän tulee osata käyttää ohjelmaa, koska asiakas maksaa siitä. Kyse on siis paljolti siitä, että maksaako loppukäyttäjä tuotteesta vai joku muu. Jos joku muu kuin loppukäyttäjä on maksajana, niin käytettävyys ei välttämättä saa oikein mitään painoarvoa tuotesuunnitelussa.

Käytettäyyttä ei yleensä huomaa, vasta kun se on huonoa. Parasta useimmiten olisi, jos käyttäjän tarvitsee painaa vain yhtä nappia asian tekemiseksi. Vielä parempaa, jos asiat tapahtuvat täysin ilman käyttäjän syötettä. Käytettävyys toimii, silloin kun se ei vaadi käyttäjän huomiota. Ehkä juuri tämän takia esimerkiksi tietokonepelejä väheksytään, kun ei ymmärretä, että miten paljon hyvä käytettävyys vaatii työn tekemistä uudelleen, oikeaa suunnittelua ja tuskaa. Tilanteet kuitenkin muuttuvat. Enää ei asiakkaalle voida syöttää mitä vain.

”Työskentelen IT-alalla ylläpitäen näitä järjestelmiä. Aikaisemmin minulla oli unelmia, ystäviä ja suunnitelmia tulevaisuudesta. Nyt olen hermoraunio jolla on kroonisia niska- ja selkäkipuja sekä orastava alkoholismi.” -Mies, 30  [HS]

Ei kuitenkaan kaikki IT-alalla töissä olevat ole alkoholisoituneita. Hervannassa tietotekniikan tohtoriksi opiskeleva tuttu kerran kertoi, että pikkujouluissa olisi ollut alkoholia. Hän sitten totesi, että narkkaa opiaatteja, joten ei voi juoda alkoholia [päihdelinkki]. Ei sitä pidetty mitenkään yllättävänä, vaan perustelu hyväksyttiin ja hän sai olla mukana juomatta alkoholia. Turha siis liiaksi yleistää!

Kuva 2. Erilaisten päihteiden haitat tieteellisesti tutkittuna, jonka mukaan \ met-ˌam-ˈfet-ə-ˌmēn \ eli meta’a-,a’a, kun mata-whata-amine ei taivu suomeksi, niin ei ole kovin haitallista ulkopuolisille. [businessinsider, psychedinsanfrancisco]
VAROITUS: Siinä missä piristeet aiheuttavat psykoottisuutta pidemmällä käyttöjaksolla, niin vastakkaisesti lamaannuttavat aineet aiheuttavat tupakan tavoin voimakasta fyysistä riippuvuutta! [Youtube/ChilliMeno]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *