Edellisessä artikkelissani sorruin liian subjektiiviseen ajatteluun, ”silver bulletteja” ei ole olemassa. Ihmiset usein ajattelevat jonkin asia tai aatteen olevan erinomainen ja ainut vaihtoehto. Se ajattelu on kuitenkin todella väärin, mielestäni se kertoo ahdasmielisyydestä. Kuitenkin usein monessakin asiassa on paljon positiivista, se vain vaatii, että perehtyy erilaisiin asioihin. Jos pienessä piirissä keskustelee, niin paljon jää asioita huomaamatta. Itse opin paljon kuntavaaliehdokkaana, kun jouduin juttelemaan n. 1000 ihmisen kanssa vaalimainoksia jakaessani.

Etenkin ohjelmia kehittäessä ja aiempien koodeja lukiessa usein suurin kysymys on, että miksi jotain on tehty. Ongelma ei siis ole siinä, etteikö kykenisi ymmärtämään, että miten ohjelma koodien perusteella toimii sillä hetkellä. Täten koodin kommentoinnissa tulisikin usein vastata kysymyksiin, jotka tulevat henkilölle mieleen, joka ei ole koskaan aiemmin ohjelmaa kehittänyt. Ohjelmien kommentointi onkin asia, joka tulee vain kokemuksen kautta. Ehkä vastaavat kommentit työssä voisivat olla aiheellisia muillakin aloilla, kun tehdään asioita? Voisi katsoa sitten kommenteista, että miksi 50 vuotta aiemmin joku on tehnyt asiat näin? Tyyliin: ”Päin vittujahan tämä juttu taas tehtiin töissä tältä osin, mutta asiakas nyt halusi itse paskaa.”

Kuinka moni nyt tänään koulujen päättymisen yhteydessä, lasten laulamaa Suvivirttä kuunnellessa tietää, että kyseessä on vuosisatoja vanha perinne. Suvivirren juuret ovat perinteenä ajasta, jolloin kolmannes suomalaisista kuoli nälkään ja puutostilojen kuormittamina kulkutauteihin. Laulu on siis oikeasti todella surullinen, mutta yli kymmen sukupolven takainen nyyhkiminen periytyy sukupolvelta toiselle, vaikka eivät enää itsekään tiedä, että miksi niin toimivat. [huuska]

”Jo joutu armas aica
Ja Suwi suloinen
Joll caunist caiken paican
Caunista cuckainen.
Nyt armas Auring meitä
Taas lähte lähemmäx
Hän kuolleet hauto heitä
Jäll teke eläwäx.

Ne nijtyn cuckat corjat
Ja Laiho laxosa
Nijn ylpiät Yrtti tarhat
Puut wehriät werasa
Ne meillen muistuttawat
Suurt hywytt’ Jumalan
Jong caick ain nähdä saawat
Juur ymbär Wuoden ain.” -Suvivirsi

Minun mielestäni on oikein hyvä muistuttaa aina siitä, että miten rankkaakin meidän maassamme on joitain sukupolvia sitten ollut. Nykyään ei enää vanhempien tarvitse kokea sitä, että vauva kuolee syliin, kun äiti ei kykene aliravitsemuksen takia tuottamaan maitoa lapselle.

Usein sodat ja kriisit ovat kuitenkin tehneet ihmisistä paljon valmiimpia muuttamaan aiempia toimintamallejaan, rauhan aikana ihmiset eivät uskalla toimia yhtä vastuullisesti, koska epäonnistumisen pelko on suurempi kuin esimerkiksi nälänhädässä. Mielestäni on hieman noloa, että Teslan perusti ohjelmistosuunnittelija, vaikka autoteollisuudella olisi ollut vuosikymmeniä aikaa tehdä vastaava asia.

Seuraavassa videossa on eräs Chevroletin opetusvideo vuodelta 1935 eli 82 vuoden takaa. Minusta on hieman surullista, että kyseinen opetusvideo voisi mielestäni olla sisällöltään AMK-insinöörin esitelmöimänä vuodelta 2017, jopa kestoltaan ja mitenkään esitelmään liittymättömine videoineen. Ainastaan vanha länkkärienglanti tekee asiasta vanhentavan kuuloista. Sentäs revolveritaistelut kaduilla puuttuvat esitelmästä. Eikö nykyään metallialalla ole vastaavaa kykyä kehittyä? Pitääkö ohjelmistosuunnittelijoiden suunnitella autoja?

https://www.youtube.com/watch?v=8PQAWYvDKVg

Projekti-malli ja suunnitelmatalous ovat kaksi yhtä huonoa keksintöä, joissa unohdetaan ihmiset ja elämän realiteetit. ”Vesiputousmallia pidetään huonona lähinnä siksi, että uskotaan olevan mahdotonta suunnitella täydellisesti etukäteen mitään suurempaa ohjelmistoa siten, ettei aiempiin vaiheisiin tarvitsisi palata.” –Wiki

Stack overflow: ”What is the best comment in source code you have ever encountered? [closed]”

91.200.12.49
192.187.98.43

Suomessa on hyvin tunnettua, että postin saapuminen Suomeen kestää kuukauden. Itse olen ajatellut lapsenomaisesti, että syynä olisi kuljetusmatka ja vika Kiinassa. Toivottavasti kukaan muu ei ole ajatellut näin väärin, tämä mielikuva on täysin virheellinen.

Tämä ongelma ei siis ole ainoastaan Kiinassa, vaan Kuvassa 1 olevan viestin mukaan vastaava ongelma postiliikenteessä koskee myös japanilaista postia.

Samoin ongelmia on ollut myös Postin uudelleenlähetyksessä, jossa oman isäni B-osoitteessa ollut posti lähetettiin minulle osoitemuutoksen jälkeen, kun itse asuin A-osoitteessa.

Posti ei tunnista kansainvälisesti mm. Yhdysvalloissa, Aasiassa ja Israelissa olevia kirjekokoja, vaan pitävät niitä paketteina, koska ne ovat tuuman liian pitkiä! Tosin se pituuskaan ei sinällään edes ole ongelma, koska ne kirjeet ovat yleensä tarkoitettu taitettavaksi päistänsä. [youtube]

Luulisi, että kaikki asiat olisi selvitetty ennen kuin tehdään jotain järjestelmiä Suomen Postille. Onko siellä Postilla näitä asioita tekemässä yhtäkään insinööriä, taikka missä heidät on koulutettu? [antalis]

”Nynynynynyy, ömömömööö. Eikö kaikkialla käytetäkään näitä meidän speksaamia B4-kirjeitä maksikokona? Mussun mussun.” -80 k euron kk-palkkalaisen postin pomon mussutus

Halutaanko me oikeasti täällä Suomessa sellainen maine kansainvälisesti, että me ei osata edes käsitellä lajiteltua postia maassamme kuukautta nopeampaa? Ei jumalauta!

IL: Anun postipaketti on tehnyt matkaa Turusta Helsinkiin jo 30 päivää – käynyt Liedossa 18 kertaa
Facebook: Suomen Posti – Paska laitos

Nuoriin panostaminen on erittäin tärkeää. Itsekin kuntavaaliehdokkaana pidin koulutusta erittäin tärkeässä asemassa, mutta myös muut harrastusmahdollisuudet ja tapahtumat ovat tärkeitä nuorille. Läheskään kaikki tietotekniikkaa harrastavat lapset ja nuoret eivät välttämättä työllisty tietotekniikan pariin, mutta toivottavasti kiinostuneet löytävät itselleen sopivat alan, johon voi motivoituneesti kouluttautua ja työllistyä. Seuraavassa videossa Assembly 2015 vuoden voittajapeli.

Itsekin olin Assyilla kesällä vuonna 2015 ensimmäistä kertaa elämässäni. Usein oli tarkoitus käydä, mutta koskaan ei oikein ollut aikaa, matka olisi ollut pitkä ja ei ehkä sitten riittävästi kavereita mukana. Tosin välttämättä ei tarvitse osallistua itse tapahtumaan, vaan voi myös osallistua Boozemblyille tai muihin varjotapahtumiin. Seuraava video on Assemblyilta 2015 perjantaina klo 8:00.

Tietotekniikka on tietysti vain yksi harrastus muiden joukossa, tärkeintä olisi, että lapset ja nuoret löytäisivät sen oman juttuna. Jos minäkin valmistuin DI:ksi, niin siihen pystyy varmasti kuka vain muukin, kunhan on tarpeeksi tylsää, ja vähän kavereita.

Teollisuusnero Henry Ford on harrastanut autokilpailua ja muuta vastaavaa. Hän oli kuitenkin liian tarkka, joten sai potkut töitä ja perusti oman yrityksen, jonka johdosta tuli maailman rikkaimmaksi ihmiseksi.

En yhtään vähättäle esimerkiksi kone- ja metallitekniikasta kiinnostumista, seuraavalla videolla on hyvä osoitus siitä, että ehkä moni nuori voi löytää siitäkin kiinnostavia ja motivoivia syitä harrastaa. Seuraavalla videolla on Corollan virittäjä Petri Hörkkö esittelemässä kiinnostavia saavutuksia osaamisestaan. [RoadTest!]

Konetekniikka on sikäli huono harrastus, että se vaatii paljon varallisuutta. Itselläni ei ainakaan ole sellaiseen varaa, mutta ihailen heitä, joilla on. Ehkä sitten kun minäkin olen rikas, niin voi harrastella autoja vapaa-ajalla. Tosin en kyllä ole varma, että kiinnostaisiko sillä iällä sitten vielä. Tietoteknikka sen sijaan on halpa harrastus, kunhan vain pääsee sihen sisälle. Älypuhelimet ja tabletit eivät itsessään opeta paljokaan, niitä osaa käyttää jopa kissa.

Nuorena Tiede-foorumilta luin jaakkofagerlundin juttuja, hän kun tiesi todella paljon monesta kiinnostavasta asiasta. Erityisesti hän oli kiinnostunut pommeista ja tiirikoinnista, josta jälkimmäisen seurauksena hän pääsi töihin Abloylle. Kemistien pommiharrastus sen sijaan kuoli pois Myyrmannin pommi-iskun seurauksena, joka on surullinen asia Suomen kemianosaamisen tulevaisuutta ajatellen. Suomi on ollut kemian osaamisessa jo tervanpolton ajoista lähtien maailman huippua, mutta ehkä se oli sen pommi-iskun hinta. [haittalevy, YL]

Blacklist: 192.187.98.43

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta, tämä artikkeli on 100. kirjoittamani tässä blogissa. Mielestäni nämä kaksi asiaa sopivat hyvin yhteen, kun Suomen itsenäistymiselle ei ole niin tarkkaa päivämäärää. Itsenäisyyspäiväksi on sovittu se päivä, jolloin eduskunta julistautui itsenäiseksi ennen sisällissotaa, mutta moni muukin päivä voisi sopia itsenäisyyspäiväksi. Itsenäisyysvuosi voisi aivan hyvin olla vuosi 1918, mutta kun kerran vuosi 1917 on yleisesti sovittu itsenäisyysvuodeksi, niin kukapa sitä menisi muuttamaan.

Suomi on historiallisesti tunnettu, tai oikeammin ollut tuntematta väestönmäärästä taikka sen vähyydestä johtuen, kuten kuvasta 2. ilmenee. Viimeisen 250 vuoden aikana väestö on kymmenkertaistunut, etenkin sotien jälkeen väestönkasvu on ollut nopeaa. Kuvan 2. käyrä noudattaa hyvin muiden eurooppalaisten valtioiden väestönkasvua. Suomesssa on pinta-alaltaan tilaa asua, mutta luonnonvarat ja ympäristö ovat erittäin ankaria. Suomen Pohjanmaa on maailman pohjoisinta maanviljelysaluetta [mtk].

Oma Y-kromosomini on peräisin keski-Euroopasta, minkä olen todennut tekemälläni DNA-testillä 23andMe-palvelun kautta [genome]. Sukuni on asunut Pohjanmaalla 200 vuoden aikana, mutta on suurelta osin muuttanut Amerikkaan.

Ylipäätänsä ensimmäiset kalastajaelämään sopeutuneet ihmiset ovat tulleet Suomeen jääkauden jälkeen 10 k vuotta sitten. Monet meidän paikannimistämme on peräisin siltä ajalta, nykyinen suomen kieli sen sijaan on peräisin idästä. [tiede.fi]

Suomen kirjakieli tuli varsin myöhään muihin kieliin verrattuna. Tämän johdosta meidän kirjakielemme on paljon onnistuneempi kuin esimerkiksi englantilaisten kirjoittama epämääräinen teksti. Oikeasti saamme olla iloisia siitä, että alkujaan olemme kirjoittaneet hyvin samoin kuin 2 k vuotta vanhaa sivistyskieli latinaa, joka pysyi pitkään ainoana virallisena tieteellisenä kielenä, koska sillä oli uudelle ajalla asti ainoana kielenä selkeä ja looginen kirjoitustyyli. Meidän kirjakielen kehittäneitä voidaan kiittää, että latinankielisen kirjoituksen lukeminen sujuu suomalaisilta luonnostaan, kuten seuraavan video osoittaa. Latinalaista tekstiä keskiverto suomalainen lukee paremmin kuin englanninkielinen asiantuntija. Kiitoksia, että suomalaiset opetettiin oppineiden toimesta lukemaan oikein, kuten Seitsemän veljestä -kirjasta voi lukea!

Miltä Suomi näyttää sadan vuoden päästä? Mielestäni samoin kuin alkujaankin Suomi perustui vahvasti osaavaan koulutukseen, niin itse uskon yhä, että se on Suomelle ainut järkevä keino, jolla me tulemme pärjäämään seuraavatkin 100 vuotta.

Ehkä ihmiset ovat viimeisen sadan vuoden aikana muuttuneet, osoittain ympäristötekijöiden ja osittain perimän kautta. Monet pelkäävät, että ihmisten geneettinen perimä heikkenee. Itse taas uskon siihen, että oikeastaan evoluutiolla ei ole mitään suuntaa, hyvä ja paha ovat hyvin vaikeasti ymmärrettäviä käsitteitä. Hieman kuin aikakin, niin hyvälle ja pahalle ei oikeastaan ole mitään tieteelliistä pohjaa löydetty. Se ei tietysti tarkoita, etteikö aikaa tai hyvää/pahaa olisi olemassa. Humanismi pohjaa olettamukseen, että mikä on hyväksi ihmiselle, niin se on oikein. [berkeley, livescience, rewired, tiede.fi]

Suomi on sikäli erikoinen maa, että täällä 1.5. vietetään vappua, kun muualla maailmalla kyseessä on äärivasemmiston juhla. Itse nimi vappu tulee saksalaisesta Saint Walburga nimisestä katolilaisesta 700-luvulla eläneestä henkilöstä, mutta nykyään juhlalla ei ole juurikaan kristillistä yhteyttä [catholic]. Jos näin olisi, niin kyseessä olisi ehkä ainut oikeasti alkuperäinen kristillinen juhla, jolla ei ole pakanallista taustaa. Juhlan nimi nyt on mitä on. Ei varmaankaan ole yllätys, että muualla maailmassa  Ruotsin lisäksi ei edes juhlita vappua.

Minun mielestäni juhla tulisi pitää vuosisadan takaisia perinteitä kunnioittaen mahdollisimman vasemmistolaisena. Itse vastustan kaikkia ismejä, mutta ymmärrän kyllä, että joku aika pitää olla yhteiskuntavastaisen sanoman tuomiseksi kuuluviin. Vappu tunnetaan maailmalla nimillä Labour Day taikka May Day, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa se ei ole minkäänlainen juhlapäivä. Tyypillisesti tähän aikaan maailmalla kadut muuttuvat muistuttamaan taistelutannerta, joskin yleensä mellakointi on hyvin muodollista ja kohdistuu korkeintaan vain viattomien ihmisten omaisuuteen. [independent]

Takku on eräs järjestö, jonka kautta saa hyvin tietoa tämän vapun juhlista. Kyseinen sivusto ylläpitää perinteistä yhteiskuntavastaista toimintaa Suomessa ansiokkaasti. Nykyajan nuoret eivät enää ole yhtä kiinostuneita äärivasemmiston toiminnasta kuin aiemmin, joten vaikutteita on haettu anarkistisesta ideologiasta. Seinäjoella ei ollut yhtäkään kommunistia kuntavaaliehdokasta. [Takku]

Minun mielestäni vappu on mitä parhain aika pitää yllä yhteiskuntakriittistä ajattelua ja sallia erilaisten ismien kannatajat tuomaan omia näkemyksiään kaikkien kuuluville. Nyt on mitä mainoin aika muistella mm. sisällissodassa kuolleita, itsenisyyspäivä sen sijaan on hieman huonompi. Yksi päivä yhteiskuntavastaisten ajatusten mielenosoittamiselle mielestäni riittää, itsenäisyyspäivinä voidaan ottaa sitten hieman chillimmin.

30.4.1945 Hitler teki kommunistien mukaan itsemurhan ja 1.5.1945 tuli Dönitsin hallitus [YLE]. Luonnollisesti täten tämä aika ei ole kaikkien mielestä erityisen suuri syy juhlia esim. Suomessa, mutta jotkut ovat aivan toista mieltä. Kommunistien juhlat ovat muutekin hieman erikoisia muiden eurooppalaisten näkökulmasta. Saa sitten nähdä, että päättääkö äärivasemmisto siirtyä tulevaisuudessa juhlimaan vapun sijaan Venäjän voitonpäivää 9.5., kuten on visioitu. Juhlaa vastaan on kerätty nimiä adressiin, koska Saksan antautumispäivä 8.5. olisi parempi syy juhlia [Adressit.com].

Nyttemmin vapun juhlinta on kokenut melkoisen infaaltion, kommunistien marssille nauramiseksi pitää matkustaa satoja kilometrejä. Tosin voi myös olla, että aika kultaa muistot.

Loppukevennys: ”Työn orjat, sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus. Nyt ryskyin murtuu pakkovalta, tää on viime ponnistus. Pohja vanhan järjestyksen horjuu. Orjajoukko taistohon! Alas lyökää koko vanha maailma, ja valta meidän silloin on!”

TS: Murtautuja laittoi saunan päälle Aurassa

Otaniemen tietoteekkarin vappu ei ole yhtä kiva, ehkä

Taloussanomat uutisoi, että COBOL-osaajista on pulaa. Uutisen tarkoitus on tietenkin herättää keskustelua, itse kirjoituksen ollessa hyvin provosoiva. Se kuitenkin valitettavasti kertoo tämän hetken tilanteesta, että minkälaisissa ongelmissa monet yritykset ovat myös tietotekniikan alalla, jossa ei ehkä haluta hyväksyä realitetteja, joita ei ole aiemmin jouduttu kohtaamaan. Joilla muilla aloilla todennäköisemmin ymmärretään, että vanhentuneen ja specifin tekniikan käyttäminen vaatii sisäistä kouluttamista aiempien sukupolvien eläköityessä. Ohjelmistoalalla sen sijaan työntekijältä odotetaan osaavan kaikkia työssä tarvittavia tekniikoita. [ts]

Jos koneinsinööriltä odotettaisiin osaamista esimerkiksi 1930-luvun Chevroletin moottorin jäähdytystekniikasta, niin sitä varmasti pidettäisiin mielettömänä ja kohtuuttomana vaatimuksena [youtube]. Sen sijaan ehkä tuntemus URAL-maastokuorma-autosta on ihan perusteltavaa [Youtube2]. Sama on myös ohjelmointikielissäkin, että ohjelmointikielet eivät useinkaan itsessään ole mikään ongelma, ne ovat hyvin samanlaisia keskenään, pääosin syntaksit vain vaihtelevat kielissä ohjelmoinnin kannalta.

COBOL ei 1950-luvun ohjelmointikielenä juurikaan poikkea esimerkiksi 1970-luvun ohjelmointikielistä kuten C-ohjelmointikielestä. Myös monet uudemmat ohjelmointikielet perustuvat hyvin samanlaiseen ajatteluun. Enemmänkin ongelma on uskoakseni se, että reaaliajassa oleva järjestelmä, jonka on koodannut 1970-luvulla joku Timothy Leary, niin se itsessään pelottaa jo monia [Hikipedia, Youtube/TIM]. Ties millä IBM:n museokoneella pyörii koko järjestelmäkin [Youtube2]. Onneksi tekniikka ei ole kuitenkaan kulttuurisidonnaista, kuten vaikkapa humanistiset asiat, jotka muuttuvat kulttuurin mukaisesti: Samat ydinkärjellä varustetut mannerteväliset ohjukset toimivat kaikkialla ajasta riippumatta, vaikka ne olisi kehittänyt Natsit, Einstein, Timothy Leary, joku autisti tai jopa intilainen.

/koh′bol/, n. ”A weak, verbose, and flabby language used by code grinders to do boring mindless things on dinosaur mainframes. […] Its very name is seldom uttered without ritual expressions of disgust or horror.“ The Jargon File 4.4.8.[150]

Pankkijärjestelmien alkuaikana on käynyt tapaus, jossa ohjelmoijat ovat pyöristäneet luonnollisesti kaikki tilisiirtojen summat alaspäin, ihan jo varmuuden vuoksi. Päättivät sijoittaa kaikki pyöristysvirheiden rahat yhdelle tilille, koska luonnollisestikaan alle yhden sentin arvoisia nostoja ei voinut tehdä. Koska tilisiirtoja tapahtui jokaista asiakasta kohti monta ja asiakkaita oli valtavasti, niin tilille kertynyt summa oli valtava. Järjestelmän kehittäjät sitten päättivät ottaa tämän marginaalisen summan rahaa pankin liikevaihdosta itselleen. Asia paljastui vasta kun muut ihmettelivät heidän yllättäen kohonnutta elintasoaan. Kuulin asian joskus mitä mainoimmalta C#-ohjelmointikieltä opettaneelta naisopettajalta kertoessaan liukuluvuista. Valitettavasti en koskaan ole löytänyt tälle tarinalle lähdettä.

Historian paras kirja ohjelmoinnin opetteluun ja yleissivistykseen: The C Programmin Language
Hikipedia C-ohjelmointikieli
COBOL-kielen kritiikkiä ja puolustusta Wikipediassa
Näin demotaan 1930-luvun Chevroletin koriturvallisuutta, suunnittelija pistää itsensä testiin!

Ihmiset hahmottavat maailman kolmiulotteisena, mutta oikeastaan se nähdään 2.5 ulotteisena. Maailma on kuitenkin paljon monimuotoisempi ja hienompi paikka kuin mitä monet ymmärtävät. Monet myös turvautuvat uskontoon ja moneen muuhun vastaavaan asiaan, josta saavat sisältöä elämäänsä. Oikeasti maailma on paljon hienompi kuin mitä taruissa on, harvoja vain kiinnostaa todellisuus. Matematiikka mahdollistaa miten tahansa monen ulottuvuuden laskennan, se tieto on vuosisatoja vanhaa – ajalta ennen televisiota! Se, että sinä et ymmärrä jotain, niin ei tarkoita sitä, etteikö kukaan muu olisi koskaan ymmärtänyt sitä. Ehkä ei, mahdollisesti kukaan ei ole vain tehnyt sitä ja suorittanut asiaa? Esim. DNA? Joskus on hyvä pysähtyä miettimään ja analysoida jokin typerä asia puhki, sitten sen voi seuraavana päivänä esitellä muillekin, jos ei itse kykene osoittamaan vääräksi. Joillain ei vissiin ole parempaakaan tekemistä?

Monilla on vielä nykyäänkin hyvin kärjistynyt käsitys näistä kahdelta erilaisesta yhteiskuntamallista. Itse haluaisin tässä artikkelissa kuitenkin vähentää tätä vastakkainasettelua analysoimalla näiden yhteiskuntamallien vahvuuksia ja perusteita. Molemmat ovat kuitenkin hyvin paljolti 1800-luvulta tulleita ajatusmalleja, joilla on ollut molemmilla vahva kannattajakuntansa. Näille kahdelle filosofialle on ollut ongelmallista, että niissä on ollut erilaisia ristiriitoja, joten niitä ei ole molempia voitu täydellisesti soveltaa samaan aikaan samassa yhteiskunnassa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tämä ajatusmaailma on paljolti hiipunut, jonka monet ovat nähneet kommunismin viimeiseksi naulaksi arkkuun.

Kapitalismin eli markkinatalous on siis yhteiskunnallinen filosofiamalli, jossa talouden ajatellaan käristetysti toimivan kaikista parhaiten silloin, kun jokainen ihminen toimii itsekkäästi maksimoiden oman etunsa. Periaatteessa tällöin jokainen kykenee markkinataloudessa maksimoimaan oman etuna, samalla kun siitä seuraava haitta on mahdollisimman vähäistä muita kohtaan. Tämä on markkinataloudellinen malli, jonka mukaan kaupankäynti toimii. Kuulostaa hyvin fiksulta, kauppahan se on joka kannattaa. Jos siis henkilöllä on yksi lehmä, niin hän osaa maksimoida hyödyn tästä resurssista tilanteen mukaan. Henkilö sittää lehmän ja laajentaa täten tuotanto. Saadusta maidosta hän saa rahaa, jolla voi sitten ostaa muilta vastaavasti haluamiaan hyödykkeitä. Tämä on se perinteinen esimerkki, jossa kapitalismi nähdään toimivan täydellisimmin. Kuulostaa fiksulta?

Kapitalismissa on kuitenkin tiettyjä ongelmia, joihin se ei kuitenkaan vastaa täydellisesti. Kuka huolehtii esimerkiksi tieverkoston ylläpidosta tai poliisista? Itseasiassa monessa kehitysmaassa yritys itse rakentaa tarvittavan infrastruktuurin, jotta voi aloittaa toimintansa. Rooman valtakunnassa tieverkoston rakensi armeija, josta samalla hyötyi kaupankäynti. Nämä ovat asioita, joissa usein markkinatalouden vahvimmatkin kannattajat ovat sitä mieltä, että markkinatalous ei ole tähä kaikista paras järjestelmä, vaan ne tulee rakentaa jonkun keskijohdon toimesta. Toinen iso ongelma markkinataloudessa on se, että se johtaa helposti suuriin tuloeroihin. Jos ihmisellä ei ole alkupääomaa ja mahdollisuutta edistää omaa talouttaan, niin se on ongelmallista. Tämä onkin keskeinen argumentti kapitalismia vastaan, jota britannialainen oikeusoppineen poika Karl Marx erittäin vahvasti toi esille. Täydellisessä markkinataloudessa aikaa myöten raha virtaa ns. ylös rikkaimmille. Ongelma tiedostetaan nykyään hyvin, Karl on itseasiassa varsin arvostettu filosofi myös Yhdysvalloissa. Hän käytti aikoinaan koko ikänsä kapitalismin ongelmien käsittelyyn. [Marx]

Voisiko olla parempaa järjestelmää kuin kapitalismi, jossa kapitalismin keskeinen ongelma saataisiin korjattua? Kyllä on, sellaista järjestelmää kutsutaan utopiaksi. Sellaisessa järjestelmässä resurssit jaettaisiin jokaiselle tarpeen mukaan, jolloin luonnollisesti yhteiskunta toimisi kaikista tehokkaimmin. Markkinataloudessa on myös se ongelma, ettei jokainen ihminen välttämättä ole riitävän osaava tekemään kaikista parhaimpia valintoja kaikissa tilanteissa. Jos joku tietäisi kaikki kauppojen hintatiedot, niin silloinhan minä osaisin valita kaikista edullisimman tuotteen. Jos tuotanto suunniteltaisiin järkevästi, niin koko kauppaa ei edes välttämättä tarvittaisiin nykyisessä mallissaan, vaan tuotantoketjut voitaisiin optimoida paremmin. [Vuonna 2000]

Tässä vaihessa on hyvä ottaa myös esille vanhempi keskiaikainen yhteiskunta malli vaihdantatalous eli ns. feodalismi, jonka mukainen talous oli vielä Suomessa 50-luvulla hyvin vahvasti. Tässä järjestelmässä ei ollut käytössä rahaa, vaan resurssivirrat toimivat ketjuina toisiltaan, jossa jokainen välikäsi otti välistä omansa. Kyseinen järjestelmä toimi, mutta ilman rahaa tulee ogelmaksi se, että silloin järjestelmä on hyvin kankea. Raha on siis hyödyllinen asia, eikä se sinällään ole suunnitelmatalouden vastainen. Suunnitelmataloudessa vain nämä resurssivirrat optimoitaisiin modernin ajan tarpeiden mukaan. [Youtube/Settlers]

Mitä raha on? Se on yksinkertaisimmillaan vaihdannan väline. Periaatteessa raha voi olla melkein mitä vain, mutta se on jotain hyvin yleiskäyttöistä, joka vaihdannainen melkein minkä vain asian kansa. Usein historiassa on käytetty rahana kultaa, joka on kautta historian ollut asia, joka on käynyt etenkin kansainvälisillä markkinoilla vaihdossa mistä vain tuotteesta. Samoin myös muita jalometalleja on käytetty. Tällainen talari oli Suomessakin 1700-luvulla. Newton kehitti rahajärjestelmän, jossa itse metallin sijasta ihmiset saivat arvopaperin, jota vastaan sain paunan eli punnan hopeaa. Myöhemmin sidonnaisuus rahan ja arvometallien välillä on poistettu ja siirrytty kelluvaan valuutaan. Arvometalleihin sidotun rahan ongelma oli se, että sen arvo nousi rahan kysynnän kasvaessa eli talouden noustessa. Sitä ilmiötä kutsutaan deflaatioksi. Kelluva raha mahdollistaa se, että talouden kasvaessa deflation sijasta voi tulla jopa vastakkainen inflaatio, joka ruokkii talouskasvua – positiivinen kierre. Mahtavaa? No, usein se kasvu loppu, kupla puhkeaa. Asia ei toki ole ihan yksinkertainen, mutta laskusuhdanne on usein varsin ikävä asia, joka myös ruokkii itseään – negatiivinen kierre. Osa vielä nykyäänkin vastustaa kelluva finanssirahaa. Etenkin pankkien tapa lainata rahaa uudestaan ja uudestaan riskisijoituksiin johtaa ongelmiin, kuten 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa ja myös sitä kautta koko maailmassa.

1900-luvun alussa Venäjä siirtyi kommunistiseen Neuvostoliittoon samaan aikaan kuin Suomi itsenäistyi. Alkuvuosikymmeninä kommunismi vaikutti erittäin hyvältä järjestelmältä, etenkin Yhdysvaltain markkinatalouden joutuessa vakavaan lamaan 1930-luvulla. Oli helppo ymmärtää, että miksi esimerkiksi Euroopassa kommunismin kannatus lähti kovaan nousuun, kun Yhdysvaltan talous sukelsi ja Neuvostoliiton talous kasvoi uskomattomia lukuja vuodesta ja viisivuotissuunnitelmasta toiseen. Ryssät olivat saavuttanet jotain täysin hämmentävää. Minäkin sen aikaisena ihmisenä voisin aivan hyvin äimistellä sitä ja olisin hyvin optimistinen siitä järjestelmästä. Jos kerran slaavit pystyvät siihen, niin varmasti muuallakin maailmassa se toimisi. Itseasiassa kommunismi levisikin hyvin moniin maihin nopeasti, kuten Kiinaan, jossa on vieläkin yksipuoluejärjestelmä ja virallisesti suunnitelmatalous. Euroopassa kuitenkin tunnetusti 1930-luku johti ikävän tilanteeseen, jossa kansallissosialistinen puolue saavutti murskavoiton ja Hitleristä tuli yksinvaltias. En nyt asiasta kerro enempää, mutta mielestäni ei ole yllättävää, että kyseinen taho pääsi valtaan siinä ajassa, eikä edes Yhdysvallat vastustanut sitä. Nykyään järjestelmästä puhutaan usein äärioikeistona, vaikka oikestaan se on etenkin nykymaailman skaalassa erittäin sosialistinen. Ehkä nimi tulee siitä, että se oli Neuvostoliiton järjestelmän kilpailija. Säätyajan päättymisellä varmasti oli myös oma osansa aikanaan. [Hitler]

Kommunistinen Neuvostoliitto oikeastaan toimi erittäin tehokkaasti 1960-luvulle asti, jos sitä vertaa ei-kommunistisiin valtioihin. Maalla oli suurin armeija ja hallitsi hyvin isoja alueita tehokkaasti. Neuvostoliiton koulutusjärjestelmä oli huippua, maa sai ensimmäisen ihmisen avaruuteen, kehitti fuusioreaktoria ja paljon muuta. Keskeisen työn tekivät toki kansallissosialistiset raketti-insinöörit, jotka olivat vahvasti myös Apollo-ohjelman takana. Suurin isku maailmassa Neuvostoliitolle varmasti oli se, etteivät he saaneet ensimmäistä ihmistä Kuuhun, vaan sen tekivät Yhdysvaltalaiset. Sitä pidettiin erittäin kummallisena jopa Yhdysvalloissa, nykyäänkin monet epäilevät Apollo-ohjelmaa huijaukseksi, joka on lavastettu. Sen jälkeen kuitenkin ilmeni järjestelmällisesti asioita, joissa Neuvostoliitto epäonnistui, samalla kun länsimainen kulttuuri kehittyi paremmaksi. Länsimaihin ilmeistyi mm. nuorisokulttuuri, jota kommunistinen järjestelmä vastusti. [TheAtlantic]

Neuvostoliiton ongelmat 1970-luvulla kehittämässään aikansa super-hävittäjässä olivat iso isku valtiolle. Aikoinaan kun länsimaat saivat käsiinsä MIG 25-hävittäjän, joka vakuutti aikoinaan sekä aseistuksellaan että suorituskyvyllään, joista jälkimmäisessä jopa monet modernit hävittäjät, niin kyseisessä huipputeknisessä hävittäjässä käytetty tekniikka ei ollut länsimaiden tasoa. Oikeasti kyseinen hävittäjä oli paljolti vain lippulaiva, mutta sen soveltuvuus nuorisoedes todelliseen taisteluun ei ollut mitenkään optimaalinen. Runko oli hitsattu käsin teräksestä ja koko elektroniikka oli toteutettu elektroniputkilla. Jälkimmäistä voidaan perustella ydinase-kestävyydellä, mutta kyseisen hävittäjän runko ei kestänyt moottoreiden täyttä tehoa ja raskaimmat ohjukset saattoivat irrota kovassa kaarteessa. Kyseistä hävittäjää käytetään vielä nykyään – luonnollisesti modernisoituna, eikä se sinällään ole ollenkaan huono, mutta monessa suhteessa se paljasti Neuvostoliiton suunnitelmatalouden ongelmia. Monessa asiassa Neuvostoliitto oli aivan huippua, mutta selvästi systeemissä jokin tökki kokonaisuutena. [Youtube/MIG25]

Kuten aiemmin sanoin, että Neuvostoliitossa ei hyväksytty nuorisokulttuuria. Sen sijaan valtion johto päätti sensuroida länsimaissa yleistyneen nuorisokulttuurin, johon kuului vahvasti käsitys siitä, että säätyajan jälkeisessä maailmassa nuoret saivat vahvasti päättää omista asioistaan ja tulevaisuudestaan, Ranskan 1700-luvun Ranskan vallankumouksen perustulain tapaisesti [Youtube/Bronx, Youtube/San Fransico]. Asiat eivät muutu nopeasti, mutta Neuvostoliitossa tätä ei hyväksytty. Kommunismi nähdään usein olevan enemmän arvoliberaali kuin taas markkinatalous konservatiivisempana. Ehkä osansa tällä kehityksellä oli myös taloudellisella kehityksellä, 1500-luvulla Hollanti oli ensimmäinen maa, joka saavutti Rooman valtion elintason [tiede.fi]. Ehkä Neuvostoliitossakin sodan jälkeisen suuren syntyvyyden seurauksena nuoriso olisi halunnut enemmän myös valtaa, mutta johto ei sitä nähnyt aiheelliseksi. Kyse olisi siis myös demokratiasta, joka usein liitetään vahvasti sosialismiin/kommunismiin. Olen kuullut myös juttua, että kun Pietarissa kävi nuori mies lomalla Suomesta, naiset repivät vanhat lenkkaritkin pois jaloista seksiä vastaan. Ehkä näiden kautta asia kärjistyi siihen, että nuorison tyytymättömyys kasvoi, kun järjestelmä epäonnistui monelta osin uudistumaan länsimaiden tavoin. Pahimmillaan tilanne johti siihen, että toisinajattelijoita diagnosoitiin mielisairaiksi, koska monet nuoret näkivät kommunistisen ideologian ja todellisen kehityksen ristiriidan, josta sai diagnoosin hiipivä skitrofrenia. Monien nuorien lisäksi myös monet merkittävät neuvostoliittolaiset älykkäät henkilöt saivat vastaavan diagnoosin. Hoito oli hyvin kidutusluontoista, jossa käytettiin sinällään yleisesti maailmalla käytettyjä ja hyväksyttyjä hoitomuotoja. Se varmasti heikensi ihmisten mielikuvaa järjestelmästä entisestään. Aluperinkin Neuvostoliitossa uskonnot olivat kiellettyjä, joka varmasti vaivasi uskovisia ihmisiä. Ihmiset ymmärsivät sen asian olevan hyvinkin suvaitsematon, ehkä Internetin kautta muun maailman ihmisiin yhteydessä olleet harvat olivat yksi Neuvostoliiton ongelma, koska keskusjohtajat eivät osanneet sitä sensuroida vielä silloin yliopistojen välistä viestintäverkkoa, jos edes ymmärsivät mikä se ylipäätänsä oli. Toivottavasti sitä virhettä ei tehtäisi nykyäänkään. Internet Relay Chat on 1988 Suomessa kehitetty viestintäjuttu [IRC, TUT].

Kaiken kaikkian Neuvostoliiton ongelmana oikeastaan pidetään sitä, että suunnitelmatalous monista eduistaan huolimatta ei kykene täydellisesti vastaamaan kaikkiin ihmisten tarpeisiin samoin kuin ei-kommunistinen järjestelmä. Erittäin keskeinen ongelma aina Neuvostoliitossa oli kaikkien erilaisten tekijöiden optimoiminen, siis pisteyttää jotenkin järkevästi esim. tuotekehitys kulloisenkin tilanteen mukaan, kuten myös mittarit, joilla tuottavuutta mitataan.  Vaikka tämä toimii markkinataloudessa huonosti ja varsin tehottomasti, mutta se on kuitenkin itseohjautuvaa. Myös tietotekniikka on edistänyt markkinatalouden kehitystä, minkäkin ostin eBayn kautta paljon erilaisia joululahjoja, joita jopa lahjojen saajat ihmettelivät, että miten minä osasin ostaa niin kivoja lahjoja, kun eivät olleet kuulleetkaan mm. valokaarisytkäristä.

Maailma on nyttemmin monelta osin siirtynyt kohti markkinataloutta kaikkialla maailmassa. Venäjän siirtyminen markkinatalouteen on ollut monelta osin vaikeaa, monessa suhteessa viimeaikojen merkkien mukaan kehitys on lähtenyt kohti keskusjohtoista suunnitelmataloutta. Toisaalta Kiina on siirtänyt omaa massiivista systeemiänsä kohti markkinataloutta erittäin onnistunein tuloksin. Samoin myöskään riistokapitalismia ei enää ole maailmassa kovinkaan paljoa, vaan sen ongelmat tiedostetaan. Nykyään ymmärretään tulonsiirtojen merkitys rikkailta köyhille, Yhdysvalloissakin hyväntekeväisyyteen käytetyt rahat saa verovähennykseen. Kirkon asema on myös erittäin merkittävä huono-osaisten tukemisessa. Ehkä ihminen ei ole täysin ahne, vaikka usein oma napa tulee eka. Varmaan sekin riippuu paljon ihmisestä, ihmisiä on yli 7 miljardi maailmassa. Paljon on puhetta myös uudesta Zeitgeist-tyylisestä suunnitelmataloudesta, jonka pohjana toimisi automaatio [Youtube/Zeitgeist]. Yhteiskuntajärjestelmä on kuitenkin paljolti riippuvaista muusta teknillisestä ja humanistisesta kehityksestä, ehkä kommunismi tulee, kunhan sen aika on.

The History of the World: Every Year

Human Population Through Time

Minulla on nyt sellainen tilanne, että pohdin hyvin paljon omaa suhdettani yhteiskuntaan, jossa tänään vietettävällä itsenäisyyspäivällä on oma osansa tätä kokonaisuutta. Usein saa kuulla, että media on Suomessa hyvin sitoutumatonta, eikä ole riippuvaista mistään. Ainakin usein sanotaan, että lehdistön vapaus on maailman huippua. Se on mahdollisesti totta, mutta paljon on myös asioita, jotka herättävät ihmetystä.

Tosiaan nyt mietin, että miten suhtaudun yhteiskuntaan. Työllistymiseni on yksi tekijä. Minulla on tällä hetkellä pari varsin hyvää mahdollisuutta työpaikakseni. Molemmissa vaihtoehdoissa jäisin Seinäjoelle asumaan. Olen myös yrittänyt kovasti hakea töitä Jyväskylästä, monta hakemusta vetämässä siellä. Tietysti se on vain yksi osa kokonaisuutta. Aika paljon ylipäätänsä mietin yleistä kansallista asennetta. Nyt mediassa paljon puhutaan positiivista, koska Suomi täyttää 99 vuotta ja 100 vuotta vuoden päästä. Olenko tyytyväinen nykyiseen valtioomme, onko valtiomme ihmisille hyvä paikka.

Uutisessa oli puhetta, että suomalaisten peruskoululaisten oppimistulokset ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Poikien tulokset ovat kaikkiastaan tyttöjä huonompia. Mielestäni se ei itsessään ole paha asia. Kaikkien ei tarvitse olla hyviä kaikessa, eikä se ole mahdollistakaan. Enemmän olen huolissani siitä, että omalta ajaltani koulussa asenne on muuttunut niin, etteivät pojat ole ylpeitä omasta matemaattis-luonnontieteellisestä osaamisestaan. Aiemmin pojille oli tärkeää olla hyvä siinä, tytöt painottivat enemmän kielellistä osaamista kovien tieteiden sijaan. Pahinta minusta on, että poikien parhaiten osaavien joukko on laskenut. Moni lahjakas oppilas voi syrjäytyä ja häiriintyy koulutuksen epäonnistuessa. Siihen mielestäni tulisi puuttua. Lahjakkuudella ei ole väliä, kunhan löytää oman vahvuutensa. Kielellinen lahjakkuus pojilla ei mielestäni ole pahasta, eikä myöskään kovat tieteet tytöille. Minäkin kirjoitan nyt blogia, mielestäni tekstin tuottamisessa ei ole mitään hävettävää. [YLE]

Vaikka tulevaisuudessa ei olekaan enää yhtä paljoa miehiä teekkareina kuin aiemmin, niin se ei ole sinällään huono asia. Oikeastaan on positiivista, että on enemmän naisia näissä kouluissa. Sen sijaan on karua, että moni lahjakas poika syrjäytyy, eikä pääse lahjakkuuksiensa mukaiseen koulutukseen. Siitä minä olen huolissani, lahjakkaiden potentiaalin hukkumisesta ja heidän syrjäytymisestä.

Olen myös hyvin huolissani viimeaikoina tapahtuneesta ampumisesta, jota tutkitaan kolmena murhana. Poliisit heti sanoivat, etteivät usko kyseessä olleen polittinen teko. Ehkä se on mahdollista, mutta miksi sitä jokaisessa mediassa toisteltiin. Sen sijaan paljon vähemmälle huomiolle jäi, että kyseessä oli RUK:n käynyt ja urheilullinen nuori mies. Kyseessä on siis todennäköisesti varsin lahjakas nuorimies, jolle olisin toivonut parempaa tulevaisuutta ja elämää kuin mitä on kokenut ja ehkä joutuu tulevaisuudessa kokemaan. Miten näin on päässyt käymään? [mv2, mv3]

Pohdin siis omaa suhdettani yhteiskuntaan. Uskon, että tämän viikon sisällä tulen yhteiskuntamyönteiseksi. Lukekaa vaikka vuosi 1984, hyvä kirja luettavaksi pojillekin. Mensan puheenjohtaja Tiina Tolonen pääsee tänään kättelemään pressaa, toivottavasti hän saa parannettua lahjakkaiden lasten asemaa yhteiskunnassamme [LL, tamperelainen]. Olen todella kiitollinen peruskoluni luokkien 1 – 3 opettajalleni Irma Ilolalle, koska hän antoi minulle ylimääräisiä matematiikan tehtäviä. Myös luokkien 7 – 9 opettaja Markku Rantamäki oli hyvä opettaja. Omana aikanani peruskoulutus oli siis parhaimmillaan, toivottavasti tulevat sukupolvet saavat kokea samat, jopa parempaa.

Tiina Tolosen puku oli 2. paras!
Something Extraordinary Is Happening in the World, And Most People Haven’t Noticed
Ryssän kauhu -peli