Ydinvoimaa Suomeen ja Maahan?

Toisinaan aina tulee keskusteltuun ydinvoiman tulevaisuus poliittisena asiana, kyseessä on 1950-luvulta asti ollut kestopuheenaihe. Aihepiiri herättää paljon tunteita ja kärjistää näkemyksiä. Itse pyrin kuitenkin hillitsemään itseni ja käsittelemään asiaa rationaalisesti ja objektiivisesti. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Kuva 1. IAEA:n varoituskyltti ydinjätteelle. [IAEA]
Ydinvoimala on toiminnaltaan samanlainen lämpövoimakone kuin muutkin voimalaitokset. Kuvan 2. Höyryturbiini on teknisenä laitteena vuodelta 1884, samanlaista tekniikkaa käytetään yleisesti lauhdevoimaloissa, mutta ydinvoimalaitokset kuitenkin usein lasketaan erilleen mm. kivihiilivoimalla toimivista lauhdevoimaloista. On myös laitoksia, joissa hukkalämpöä käytetään kaukolämpönä. Näin voimalaitoksen hyötysuhde lähenee täyttä sataa prosenttia, muuten vain puolet energiasta otettaisiin sähkönä talteen. Suoraan sähkölämitykseen verrattuna kaukolämpö on täten paljon parempi, koska se käyttää voimalaitosten jäähdytyslämpöä, joka menisi muuten hukkaan.

Kuva 2. Höyryturbiinin toimintaperiaate. [EC, TnC]
Perinteisesti Vihreitä on pidetty hyvin ydinvoimavastaisena puolueena, mutta itsekin kuulun Viiteesen, jossa monet kannattavat ydinvoimaa yhtenä energiamuotona [tiedepuolue.fi, viite]. Itsekin myönnän olevani yllättynyt Vihreiden kannasta, asiasta on uutisoitu ulkomaita asti [neweurope].

Itse en ole koskaan pitänyt itseäni erityisen ydinvoimamyönteisenä ihmisenä. Ydinvoiman hyötyihin kuitenkin liittyy virheellisiä luuloja. Moni esimerkiksi pitää ydinvoimaa erityisen halpana energiamuotona, mutta se ei pidä paikkaansa. Hinnan arvioiminen on tietysti aina todella vaikeaa, enkä minä ole mikään kauppatieteen maisteri. Kuitenkin mielestäni 1.6 gigawatin uusi Olkiluodon turbiinireaktorin rakentaminen hyvin osoittaa sen, että ainakaan kyseinen laitos ei ole halpa rakennuskuluiltaa. Myöskään kivihiili ei ole kallista polttoainetta itsessään, vaan hinta tulee päästökaupasta, jonka piiriin ei kuulu ydinvoima. Hinnan arvioiminen on siis todella vaikeaa, epäsuorista kuluista puhumattakaan.

Usein ydinvoimaloiden yhteydessä puhutaan ydinonnettomuuden riskistä. Minun omasta mielestäni siihen on Suomessa panostettu vähintäänkin riittävästi, jopa liikaa. Historia on hyvin osoittanut, että ydinonnettomuuksia tapahtuu äärimmäisen harvoin. Moraalisesti ne ovat myös sikäli hyväksyttäviä, että niistä kärsivät samat henkilöt, jotka myös kuluttavat ydinvoimaloiden sähköä.

Itse kiinnittäisin ydinvoimaloiden ongelmana eniten huomiota jätteeseen. Ongelma on myös se, että en ainakaan itse usko, että kukaan tai mikään taho haluaa niistä ottaa vastuuta tulevaisuudessa itselleen. Sen vastuun jättäminen tuleville sukupolville on mieletäni yksinkertaisesti väärin, eikä sellaista saa edes vaatia. Minun mielestäni niistä jätteistä vastaamme ainoastaan me, ei kukaan muu. Tulevat sukupolvet eivät ole sellaiseen sopimukseen sitoutuneet, eivätkä toivottavasasti tule koskaan sitoutumaan. Eihän sellaisen sopimuksen allekirjoittaminen edes ole mahdollista, kun eivät ole vielä edes syntyneetkään. Täysin yksiselitteisesti me olemme syyllisiä kaikkiin ydinjätteistä tuleviin ongelmiin seuraavan 100 k vuoden aikana, vaikka emme niitä vielä edes tiedä! Kuvassa 3. ydinjätteen säteilytaso aikafunktiona.

Kuva 3. ydinjätteen säteilytaso ajan mukaan. [wn/rad]
Ydinvoiman puolesta jäteongelmaa vastaan on kuitenkin hyvä argumentti se, että ilman uraanin hajottamista se prosessi tapahtuisi itsestään. On myös mahdollista rakentaa hyötyreaktori, jossa ydinjätettä voisi käyttää uutena polttoaineena, vähentäen jätteen määrää. Nykyinen ydinvoimalaitos on peräisin siltä ajalta, jolloin haluttiin valmistaa plutoniumia ydinaseita varten, ilman sitä syytä voimalaitosta ei ehkä olisi keksitty pitkään aikaan. [world-nuclear]

Mitä tulee Maan ilmakehän hiilidioksiditasojen kasvuun, niin itse olen kiinnostunut valtamerien lannoittamisesta rautalannoitteella, joka lisäisi levän kasvua, joka sitoisi hiiltä meren pohjalle [wiki]. Suomessa myös järvi on saatu puhdistettua fosforista kemikaalin avulla erinomaisin tuloksin, vaikka tietysti fosfori on eri asia kuin hiilidioksidi [hs].

TTY: energiatekniikan perusteet

Tämän takia laskimessa on solver eli yhtälonratkaisin ja puhelimessa vastaaja: Electricity has such amazing power

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.