Halusin kirjoittaa artikkelin työllisyydestä. Myös työttömyys olisi ollut yksi vaihtoehto, mutta mielestäni se on liian tavanomainen näkökulma asian käsittelylle ja kielteinen. Asioita tulisi pohtia erilaisista ja uusista näkökulmista, etenkin kun työttömyyden käsittelyssä on vaikea saada lukijoille uutta tietoa asiaan. Uudesta näkulmasta voitaisiin myös miettiä, että voisiko tämän nykyisin negatiivisena pidetyn kehityssuunnan ajatella positiiviseksi kehitykseksi?

Suomessa työttömyyteen on otettu hyvin paljon kantaa viimeisistä nälkävuosista lähtien, jolloin huono-osaisimmillekin kansalaisille haluttiin turvata toimeentulo ja osallistuminen yhteiskunnallisten asioiden pelastamiseen. Työttömyys on kuitenkin tullut pysyväksi ongelmaksi Kekkosen ajoista, jolloin ensimmäistä kertaa tuli tilanne, että yksinkertaisesti kaikille kansalaisille ei ollut töitä. Sitä ennen työt eivät tekemällä loppuneet, kuten Wanha suomalainen sanontakin sanoo. Sanonnassa on silti yhä viisautta, nyt on vain kyse siitä, että mistä löydämme kaikille mahdollisille kehittämisideoille riittävän päteviä työntekijöitä. Työelämä on kehittynyt valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana, tekniikan ansiosta. Nyt työelämän ja työntekijöiden pitäisi sopeutua tähän jatkuvasti kehittyvään tekniikkaan. Nykyajan työ on muutakin kuin voima * aika.

Työ on monille ihmisille nykyään asia, jota tavoitellaan, eikä se enää monille ole mikään välttämätön pakko. Tästä kehityksestä saamme kiittää tekniikkaa, joka on valtavasti vähentänyt raskasta ruumiillista työtä. Jokainen halukas voi nykyään vapaaehtoisesti käydä punttisalilla niin monta tuntia päivässä kuin haluavat, mutta harva sellaista vapaaehtoisesti tekee ilman Järkevää syytä. Moni käy nostelemassa painoja terveydellisistä syistä tunnin kerrallaan pari kertaa viikossa. Tämä antaa hyvän käsityksen siitä, että miksi raskas ruumiillinen työ on oikeasti raskasta. Harva sellaista haluaa tehdä, eikä se myöskään ole kaikilta osin edes terveellistä, vaan toistava työ aiheuttaa liikuntaelinsairauksia ja muita terveysongelmia.

Tekniikka siis on keventänyt työtämme paljolti, ruumiillista työtä ei paljoa enää tarvita elintasomme ylläpitoon. Tulevaisuudessa sen osuus vähentyy. Työ on kuitenkin ihmisille tärkeä asia ja yhteiskuntamme pohjautuu työlle, samoin kuin Rooman valtakunta perustui leiväntuotannolle. Ihmiset haluavat olla osa yhteiskuntaa ja myös kehittyä ihmisinä tehden hyvää. Ihmisillä on halu olla tärkeitä, harva oikeasti haluaa olla vain pelkkä taakka, sekin on henkisesti raskasta. Ehkä kansalaispalkka ja koko työelämänajattelun muuttaminen voisi tässä vaiheessa olla hyvä asia mietittäväksi? Ehkä sitä kautta saisimme ihmisten potentiaalin nykyistä paremmin käyttöön. Ihmisten ei tarvitsisi kilpailla robottien kanssa, vaan loputkin suorittavasta työstä voitaisiin suosiolla jättää automaatiolle. Nykyinen työvoiman hintakilpailu tekniikkaa vastaan hidastaa tekniikan kehittymistä ja sen käyttöönottoa teollisuudessa. Kansalaispalkka voisi täten kiihdyttää merkittävästi talouskasvuamme. Tämä oli Teslan ja monien teollisuutta kehittäneiden alkuperäinen idea 1800-luvulla; vapauttaa ihmiset työstä ja luoda hyvinvointia kaikille.

Nikola Tesla free energy: unraveling Greatest Secret
5 Visions That Showed Nikola Tesla Was Ahead of His Time
Nikola Tesla vs. Thomas Edison: Who Was the Better Inventor?
T&T: Robotit vievät työt: 3700 neliön supermarketissa vain 3 työntekijää
ELY: 30.6.2015 Seinäjoen työttömyys 3. alin Suomen 20 suurimmassa paikkakunnassa.
YLE: ”Finn-Power muuttaa koko tuotantonsa Kauhavalta Seinäjoelle”
tivi: ”Forssaan aukeaa kauppa, joka voi olla ympäri vuorokauden auki ilman myyjiä”
T&T: ”Luvassa uusia työpaikkoja – suuryhtiö valitsi Suomen kehityksensä kärkimaaksi”
T&T: ””Maailmanlaajuinen perustulo lopulta ainoa vaihtoehto” – Tesla laajentaa sähköautojen myynnin öljyntuotannon pääkallonpaikalle ja varoittaa hurjasta tulevaisuudesta”