Meriin pistetään 10 % tuotetusta muovista [greenpeace]. Se määrä aikaa myöten kerääntyy meriin, eikä se ainakaan toistaiseksi katoa, vaan muuttuu pieneksi mikromuoviksi valon hajottavan vaikutuksen myötä. Se prosessi kestää satoja vuosia, eikä kukaan täysin tiedä vaikutusta. Monet maat käyttävät yhä valtameriä kaatopaikkoina, jonne dumpataan kaikki jätteet, jolloin niistä pääsee itse eroon. Myös esimerkiksi Japanin tsrunamissa kulkeutui suuri määrä muovia meriin, mutta se ei ollut tahallista. Autonrenkaat, asfaltti ja vaatteiden keinokuidut myös kulkeutuvat normaalin kulumisen myötä meriin, eikä siihen osata sanoa ratkaisua. Kuwaitissa on maailman suurin renkaiden kaatopaikka, muualla se muovi pistetään maanteille asfaltin jatkeeksi [dailymail].

On jo kauan ollut tiedossa, että muovi ei hajoa samoin kuin esimerkiksi biojätteet. Bakteerit eivät kykene käyttämään muovia ravintonaan. On kuitenkin kehittynyt bakteereita, joilla on kyky hajottaa tiettyjä muovityyppejä kaatopaikoilla [latimes]. Niillekään bakteereille muovi ei ole herkkua, mutta kykenevät kuitenkin hajottamaan niitä. Esimerkiksi moottoriöljykin hajoaa luonnossa, mutta pohjavedessä on todella vähän bakteereita, sitä voi pistää jopa suoraan suoneen. Täten öljy on suuri pohjavesien saastuttaja, se pysyy pohjavedessä kauan, vaikka sinällään onkin hajoavaa tuotetta. On toisaalta pelottavaa ajatella, että mitä sitten, kun bakteerit jalostuvat hajottamaan muoveja. Se olisi muovien aikakaudelle melkoinen takaisku.

Muovien on tiedetty jo kauan kulkeutuvan meriin. Vasta viimeaikoina on tiedostettu ongelman vakavuutta, etenkin tulevaisuuden kannalta. 2050-luvulla arvioidaan merissä olevan yhtä paljon muovia kuin on kaloja [yle1]. Monet eläimet pitävät muovista, koska siihen sitoutuu levää, joka tekee sitä jopa houkuttelevamoaa syötävää kuin planktonista. Nykyään monien merien rannoille rantautuu muovijätettä valtavasti. Monet linnut myös syövät muovijätettä, jolloin kuolevat siihen.  On myös tutkimuksissa todettu, että kalojen syömä muovi kulkeutuu ravintoketjun kautta ihmiseen asti. Muovi sitoo myös 1000x enemmän saasteita kuin vesi. Kukaan ei tiedä, että minkälaista vaikutusta tällä tulee olemaan luonnolle, mutta monet ovat huolissaan asiasta. [tiede.fi, yle2]