Itämeri on maailman saastunein meri ja sitä tulisi suojella. Nykyinen viemärijärjestelmä on hirveä asia, jollaisena se tulisi kieltää lailla. Tälle järjestelmälle olisi hyvin kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, jolloin koko nykyisen jäteviemärin voisi helposti lakkauttaa. Ehkä Seinäjoki voisi olla tässä edelläkävijänä koko Suomessa ja Maassa?

Nykyisin on on olemassa lukuisia erilaisia vaihtoehtoja käymälöiksi, joista polttava WC sopisi luotettavana, helppona ja hygienisenä kaikista parhaiten kaupunkiasutukseen, mutta myös haja-asutusalueille [HS]. Tämä auttaisi todella paljon Itämerta, joka on talvisin puoliksi kuollutta. Tällöin voitaisiin luopua fosforin ja typen erottamisesta viemärivedestä, joka on kallista ja energiaa kuluttavaa. Lisäksi jätevedenpuhdistamoiden tehokkuus ei ole koskaan täydellinen, merkittävä osa ravinteista päätyy Itämereen. Tätä ongelmaa ei olisi polttavalla käymälällä, joka ei tarvitse jäteviemäriä. Nykyinen kallis viemärijärjestelmä voitaisiin lakkauttaa, se toisi säästöjä. Viemäriliittymät eivät ole halpoja yksityisille ihmisillekään, mutta ei myöskään Seinäjoen kaupungille. Kuluttajan vesimaksusta puolet poistuisi jäteveden tuottamisen loppuessa.

Säästöjen ja vesistöjen suojelun tehdostumisen lisäksi tämä mahdollistaisi ehkäisypillereiden lääkemäärien palauttamisen luotettavan korkealle tasolle. Nykyiset lääkemäärät pillereissä ovat laskeneet vuosikymmeniä, koska hormonit päätyvät kaloihin ja ihmisiin, jolloin ne aiheutavat tarpeetonta hedelmättömyyttä. Ehkäisypillereiden tulisi toimia silloin kun pitää, mutta niitä lääkkeitä ei tulisi päätyä kaloihin, miehiin ja raskaaksi haluaviin naisiin. Koska polttava käymälä ei kuormita ollenkaan vesistöjä, niin tämä ongelma poistuisi samalla ja ehkäisypillereiden luotettavuus ja lääkemäärät voitaisiin palauttaa 1960-luvun tasolle. Lääkkeiden käyttö on jokaisen oma asia, ulkopuolisten altistus tulisi lopettaa. Varmasti tosi noloa pyytää ituhippiä kaveria hedelmöittämään, kun aviomiehen sperma on kemikaalialtistuksen takia liian heikkolaatuista. Monille liian noloa suostuakin sellaiseen, etenkin jo on läheinen kaveri.

Itse näen Seinäjoen alueen hyvänä paikkana tuulivoiman lisärakentamiselle, etenkin Peräseinäjoella suhtautuminen tuulivoimaan on ollut omien havaintojeni mukaan positiivista. Ennen tuulivoimaloita oli negatiivista asennetta, mutta nykyisin se on vähentynyt kolmen turbiinin asentamisen jälkeen.

Yhden voimalan nimellisteho on 2½ MW, joten kokonaisnimellistehoksi tulee 7½ MW [JP]. Vertailukohdaksi voi ottaa Peräseinäjoen Kalajärvi-tekojärven vesivoimalaitoksen 1.6 MW nimellistehoisen vesiturbiinin [Favorin]. Käytännössä tuulivoimalat maalla saavuttavat 20 – 25 % keskitehon nimellistehoonsa nähden. Merkittävänä erona tulee mainita, että Kalajärven vesivoimalaitosta säädön puutteesta ja vaatimattomasta käyttöasteesta huolimatta voidaan ajaan kovimpien kulutushuippujen aikaan. Toisaalta vesivoimaa ei voida rakentaa lisää, mutta tuulivoimassa olisi valtavasti vielä käyttämätöntä reserviä.

Peräseinäjoki olisi kaavoituksen puolesta mitä mainioita aluetta tähän käyttöön Seinäjoella. Kaikki investointi ja uusi kehittäminen on alueella tervetullutta. Paikallisten suurin huolenaihe on rakennustyön ja voittojen joutuminen ulkomaille. Olisi tärkeää, että tuulivoimaa rakennettaisiin niin paljon, että se mahdollistaisi kannatava tuulivoimateollisuuden ja -yrittäjyyden perustamista Suomeen. Toivottavasti nykyinen valtion hallinto ei estä tätä mahdollisuutta [mtv3]. Tuulivoiman osuus sähkötuotannosta voitaisiin kasvattaa helposti 20 %:iin kokonaiskulutuksesta nykyisen 3.6 % prosentin sijaan [STY].

Ylipäätänsä uusiutuva energia tulee olemaan tulevaisuutta, myös aurinkoenergia tulee Suomeen. Itse rakensin oman koelaitoksen aurinkoenergialle (Kuva 4). Jopa tammikuussa aurinkopaneelit tuottivat 2 tuntia vuorokaudesta Seinäjoella hyvin sähköä, paneelin jännitteen ollessa akuston napajännitettä korkeampi hyvin samoin kuin mitä oli päivän pituus. Aurinkoenergiassa on valtavasti potentiaalia, kesäisin mielestäni voisi olla helpostikin järkevämpää rakentaa aurinkoenergiajärjestelmä mökille kuin ostaa sähköliittymä.

Taipuisan ja liikuteltavan 50 watin paneelin hinta oli postikuluineen n. 80 €, joka sisälsi mm. jännitteensäätimen. Hinta ei sinällään ole kilpailukykyinen oikeiden paneeleiden kanssa, joiden hinnat ovat luokkaa 1 €/1 W, mutta mielestäni harrastusmielessä ihan kokeilemisen arvoinen, etenkin kun en hakenut tässä vaiheessa edullista sähköä vaan kokemusta tekniikasta. Akkuna itse käytän vanhaa 12 V auton käynnistysakkua, jonka virranantokyky riittää aivan hyvin 5½ watin 12 V -järjestelmään tarkoitetulle LED-lampulle. Kyseiseen tehtävään paneeli sopii erinomaisesti.

Lisäksi myöhemmin tarkoitus on lisätä järjestelmään 12V(DC)-220V(AC)-invertteri. Invertterin hankinnassa on tärkeää, että on sellainen, jonka virrankulutus on minimaalinen ilman kuormaa. Huonolaatuinen invertteri voi viedä suurenkin määrän tehoa ilman yhtään antotehoa. Hyvä myös olisi, että maksimi hyötysuhde olisi >90% täydellä kuormalla, niin saisi mhdollisimman suuren hyödyn. Sellaisia pieniä 200 – 300 watin invertterejä saa reilulla kymmenellä eurolla ulkomailta, Suomestakin ehkä jostain.

Tylsä sähkötekninen Loppukevennys
Hauskempi loppukevennys venäläisistä sähkömiehistä (600K katselukertaa, ehkä sillä tekee jo tienistiäkin harrastuneisuuden lisäksi.)

Tieverkosto on perinteinen esimerkki asiasta, jonka hyötyjä on erittäin vaikea arvioida, mutta käytännössä historia on osoittanut tieverkostoon investoidut varat usein maksaneet itsensä erinomaisesti takaisin kokonaisuutena. Roomassa rakennettiin 2000 vuotta sitten käsityönä kivipäällysteiset valtatiet koko Rooman alueelle aina nykyistä Britanniaa myöten. Tämän työn teki Rooman armeija, jonka tarkoituksena oli edistää sotajoukkojensa aikansa muuten vaatimatonta liikkuvuutta. Vaikutus oli sotilaallisesti merkittävä, mutta lisäksi hyödyt heijastuivat hyvin vahvasti elinkeinoon, kaupankäyntiin, kulttuuriin, rikollisuuteen ja edistäen melkein kaikkea toimintaa yhteiskunnassa. Seinäjoki on muodostunut Rautatieaseman ympärille, toivottavasti liikenteen merkitys ymmärrettäisin Seinäjoella vastaisuudessakin. Valitettavasti Peräseinäjoella on omien havaintojeni mukaan paljon puutteita liikenneverkossa.

Itselläni on erityisen hyvä käsitys Peräseinäjoen tieverkostosta, mutta myös muutenkin koko Seinäjoen alueen tiestöstä. Valitettavasti Peräseinäjoen alueen huonon julkisen liikenteen takia (kesällä puuttuu kokonaan), niin joudun käyttämään omaa autoani. Kilometrejä on elinaikanani tullut jo satojatuhansia, se on valtavasti. Pelkästään jo yksi aktiivinen linja-autovuoro Peräseinäjoen ja Seinäjoen välillä olisi valtava parannut, mahdollistaen pääsyn keskustan palveluihin ja etenkin rautatielle ilman yksityisautoilua tai taksia. Lakisääteisten matkakorvausten kautta tämä toisi suuret säästöt. Lisäksi viikonloppuisin voisi olla yövuorot kyseisellä reitillä klo 20:00 ja 5:00. Eräskin kaverini jätti tulematta Peräseinäjoelle, koska ei päässyt julkisilla mitenkään. Miten paljon Peräseinäjoen Katinkulma ja muu liike-elämä menettää vuosittain tuloja tämän takia? Miten paljon lakisääteiset matkakorvaukset maksavat Kaupungille? Olisi hyvä tehdä edes jonkinlaista laskelmaa.

Kuvassa 2 ja Kuvassa 3 on Peräseinäjoen ja ehkä koko Seinäjoen hirvein tiekonsepti, joka on Katinkulman lähellä Kalajärvellä. Itse en ajokortin käyneenä edes osaa ajaa oikein kyseisessä risteyksessä autolla, mutta en myöskään kävellä tai pyöräillä. Miten ihmeessä linja-autolla saa ajaa moottoriajoneuvoilta kielletyllä tiellä, jossa on linja-autojen parkkipaikka kävelytien risteyksessä. Monta kertaa olen hämmästellyt kyseistä risteyttä, jossa muutama vuotta sitten eräs henkilö ajoi autolla risteyksen suoraksi päin puuta ja kuoli. Nopeusrajoitusta sittemmin laskettiin 50 km/h -> 30 km/h, jolla en usko olevan paljoakaan vaikutusta kuolemankolareihin. Ilmeisesti päätöstä perustellaan sillä, että alueella on asutusta. Itse en kyseisellä alueella olisi yhtäkään yötä vapaaehtosesti selvinpäin, koska se on Peräseinäjoen punaisten lyhtyjen -alue (jollaisena sitä tulisi kehittääkin), jossa nuoriso ryyppää rannalla ja aikuiset örveltävät karaokea Katinkulmassa. Nyt alueelle on rakennettu jopa Katinkulman leikkikenttä. Onko kaupunginvaltuutetuilla yhtään mitään todellisuuden käsitystä, että mitä he tekevät aluetta kehittäessään? Jos haluaa elää rauhassa, niin muualla Peräseinäjoella on myös siihen mahdollisuutta, kuten vaikkapa Järven toisella puolella ja etenkin sitäkin kauempana Sammatissa.

Kuvassa 4 on Alavudentie, jossa punaisella viivalla on vajaan kilometrin mittainen väli, johon tulisi saada pyörätie. Tiellä on kesäisin 100 km/h -nopeusrajoitus. Kyseinen pyörätie olisi tärkeä, koska Järveä ei saa kiertää ympäri Patotietä pitkin, vaan se on estetty puomein. Tämän takia on tapahtunut jopa pyöräilijöiden loukkaantumisia, onneksi kukaan ei ole vielä kuollut. Itsekin kymmeniä kertoja olen joutunut ajamaan autotietä pitkin ja puikkelehtimaan risteyksissä Kalajärven ympäri pyöräillessäni. Kuka vastaa asiasta, sitten kun ensimmäinen pyöräilijä kuolee? Kannattaako tästä asiasta säästää? Jos ei muuta, niin ainakin hermoihin ottaa ajaa kyseinen pätkä autotietä, muuten niin rentouttavan pyöräilyreitin päätteeksi.

Peräseinäjoen liittyessä Seinäjokeen, niin luvattiin pyörätie näiden välille. Sen toteutus jäi puoliksi valmiiksi, nyt aiemmin tehtyjen pohjatöiden kohdalle kasvaa puita. Lisäksi Kuvan 5 alueella on vaarallinen silta, jota on kamala pyöräilijän ajaa. Ymmärrän pyörätien rakentamisen olevan kallista. Lisäksi sillalla on nykyään alennettu 60 km/h -nopeusrajoitus, joka osaltaan haittaa nyt jopa autoilijoiden liikkumista.

Seinäjoella on hyvin etenemässä ohitustie ja Törnäväntien kehitäminen. Minunkin perääni eräs autoilija ajoi, kun yllättäen pyöräilijä ajoi edessä olevan autoni edestä kävelytien yli. Olisi hyvä, jos pyöräilijät voisivat mennä turvallisesti Valtatien yli tai ali, haittaamatta autoijoiden liikkumista. Turha jarruttelu kuluttaa myös paljon polttoainetta ja vie kiireisten ihmisten aikaa. Nykyiset liikennevalot ovat myös iso hidaste, liikenneympyrä olisi sikäli parempi. Kestää vartin ajaa Peräseinäjoelta Törnävälle, jonka jälkeen menee toinen vartti keskustan läpi ajaessa. Ohitustie on onneksi vienyt rekkaliikenteen pois keskustasta, lisäksi kyseinen tie toimii hyvin. Keskustaan tehtävä parkkihalli on myös hyvä, innolla odotan, että pääsen sitä käyttämään ja kävelemään kävelytielle, ellei saada julkista liikennettä toimimaan. Näiden lisäksi on hyvä ylläpitää ja kehittää hyviä ulkosia yhteyksiä myös Lapualla ja muihin naapurikuntiin.

Ilmoittauduin eilen 26.1.2017 kuntavaaleihin 2017. Olen jo n. 10 vuotta suunnitellut vaaleihin ilmoittautumista, parit kunnallisvaalit sitten suunnittelin käyväni Vihreiden kokouksessa, mutta en saanut asiaa suoritettua. Ehkä nyt asioita enemmän miettineenä ja omaa kantaani yhteiskunnallisiin asioihin luoneena olen nyt niin hyvä henkilö päättämään asioita, että koen itseni riittävän päteväksi Seinäjoen kaupunginvaltuustoon. Toivoisin, että muutkin olisivat minun kanssani samaa mieltä.

Vihreisiin liityin ylipäätänsä sen takia, että olen lapsesta asti kokenut ympäristöasiat tärkeiksi. En kuitenkaan koskaan ole ajatellut niin, että se edellyttäisi kehityksen taantumista kohti kivikautta vaan päinvastoin. Tieteen ja tekniikan kehittyminen ja hyödyntäminen ovat tässä kehityksessä keskeisiä, moni ongelma ratkeaa tekniikan kehittämisellä ympäristön kannalta paremmaksi. Itse en haluaisi syyllistää tunteetonta tekniikka ihmisten ongelmista, ei aseet tapa keksintönä, vaan tekniikkaa käyttävät ihmiset tappavat. Meitä ihmisiä on myös paljon, sekään ei ole tekniikan ja tieteen syytä, vaan vihreä vallankumous oli paljolti humanistinen asia, haluttiin poistaa nälänhätä ja kurjuus kehittyneistä maista. Nyt meillä on sen seurauksena rehevöittävä tehomaatalous, pikaruokalat ja ylipaino-ongelma. Niistäkään ongelmista en syytä tekniikkaa vaan ihmisiä, mutta en edes haluaisi tuomita edellisiä sukupolvia aiemmista päätöksista, vaan meidän tulee korjata ne nyt. Meillä on tiede, jonka kautta ymmärrämme ravitsemuksesta paljon ja toivon mukaan tietämys lisääntyy tulevaisuudessakin, mutta ongelmien korjaaminen vaatii poliittista tahtoa ja osaamista hyödyntää tietoa. Samoin länsimaisten ihmisten toimet Afrikassa oli iso ja kallis virhe aikoinaan, toivottavasti emme tee uusia vastaavia virheitä ja osaamme korjata nykyiset ongelmat. Lyhyttähtimellinen toiminta voi johtaa pitkäaikaisiin ja kalliisiin ongelmiin, jonka maksajiksi joutuvat tulevat sukupolvet.

Miten minä sitten vaikuttaisin Seinäjoella asioihin? Itse olen asunut paljon Peräseinäjoella, Seinäjoella ja välillä muuallakin Suomessa. Joka päivä näen tiettyjä asioita Peräseinäjoella, jotka vaatisivat korjaamista. Peräseinäjoella on paljon hyvää, meillä on mitä mainioin Ritolan Halli, jossa voi harrastaa monia liikuntalajeja. Lisäksi meillä on Peräseinäjoella ylipäänsä hyvä puitteet liikuntaan. Itseäni pyöräilijänä on aina vaivannut se, että Peräseinäjoen ja Seinäjoen välisen tieyhteyden pyörätie on jäänyt jäihin ja unohdettu, joka olisi pitänyt tulla Peräseinäjoen liittyessä Seinäjokeen. Nyt tilanne on kärjistynyt niin pahaksi, että Rautatien ylitävällä autotiellä ei saa ajaa kuin vain 60 km/h, kun taas polttoainetaloudellisesti yleisesti optimaalinen ajonopeus on n. 80 km/h maantiellä [Tiede.fi]. Lisäksi Törnävällä ajo on hyvin epätasaista (polttoainetta kuluttavaa) ja pyöräilijäturvallisuus on heikkoa. Hyvä ja sujuva liikenne on kaikkien etu, vaikka sen mittaaminen voi olla vaikeaa. Onneksi Seinäjoen ohitustie on rakenteilla, siitä suuri kiitos. Kyseinen tie säästää valtavasti öljyä, nopeuttaa liikkumista ja myös parantaa pyöräilijöiden turvallisuutta. Tämä vain yhtenä asiana, jonkalaisia on paljon muitakin, mutta ehkä se viesti ei vain kuulu oikeille korville.

Mitä ylipäätänsä Seinäjoen sähköntuotantoon tulee, niin Peräseinäjoella on hyviä kokemuksia tuulivoimasta. En itse ole kuullut siitä erityistä pahaa sanottavaa, monet ovat pitäneet niitä Peräseinäjoen kolmesta korkeimmasta rakennuksesta. Joillekin oli yllätys, että ne pyörivät ja tuottavat sähköä keskimäärin megawatteja, vaikka maan pinnalla ei tuulekaan. Ehkä vastaavaa tekniikkaa voitaisiin lisätä myös muualle Seinäjokea? Suomessa sähköstä voidaan tuottaa 20 % tuulivoimalla ilman ongelmia, voitaisiin siis aivan hyvin moninkertaistaa meidän tuulivoimalakapasiteetti [Holttinen]. Mitä turvatuotantoon tulee, niin nyt on ollut paljon puhetta siitä, että turpeesta voitaisiin jalostaa aktiivihiiltä ja hiilikuitua [Tiedetuubi]. Itse ostin juuri hiilikuidusta valmistetun dronen nostokouran, tulevaisuudessa varmasti on kysyntää kevyelle ja vetolujalle hiilikuidulle [Materialshop].

Ylipäätänsä itse koen, että kun kerran Seinäjokea kehitetään, niin tulisi kehittää koko aluetta. Tämä ei tarkoita päällekäisyyksiä, mutta ei myöskään turhaa keskittämistä. Jos asioita keskitetään, niin silloin ne palvelut tulisi olla kaikkien helposti saatavissa. Esimerkiksi joukkoliikenne on tällä hetkellä Seinäjoelle sivualueilta heikolla tasolla, Keskustaan meneminen edellyttää yksityisautoilua tai taksia.  Jokainen toimivien joukkoliikennevälineiden keskellä asunut tietää, että miten paljon järkevämpää on liikkua baarissa käydessä linja-autolla kuin jollain muulla ajoneuvolla. Ajovuoroja ei tarvitsisi edes paljoa, mutta kesällä ei liiku ollenkaan linja-autoja Peräseinäjoen ja Seinäjoen välillä, koska silloin ei ole koulukuljetuksia. Edes joskus voisi käydä joku Seinäjoen liikenteen vuoro Kalajärven leirintäalueen edessä, ties vaikka keskustastakin tulisi asiakkaita Katinkulman leirintäalueelle. Jos kehitetään koko Seinäjokea, niin yhteinen joukkoliikenne on vähintä mitä voi vaatia, etenkin jos ajetaan palveluiden keskittämistä. Kyse ei ole siis rahasta, oikeastaan hyvä liikkuvuus edistää kaikkien etua, se on kannattava investointi. Etenkin kun on puhe autoon tulevasta kuukausittaisesta käyttömaksusta, niin mahdollisuus yksityisestä autoilusta luopumiseen säästäisi suuria summia vähävaraisten ihmisten rahaa [IL]. Seinäjoki on seinäjokisia varten eikä päinvastoin.

Mitä tulee esim. Peräseinäjoen lukion tilanteeseen, niin itse kokisin sen tulevaisuuden hyvin uhattuna. Kerran viimeinen vuosi on jo siirretty pois, niin sen luulisi olen selvä signaali siitä, että hyvin todennäköisesti koko toiminta loppuu. Itse olisin Peräseinäjoen Seinäjokeen liittyessä rakentanut urheiluhallin sijasta toimivat ja modernit koululaitokset, jolloin lukion toiminta olisi turvattu tulevaisuuteen. Kouluja ylipäätänsä itse haluaisin kehittää niin, että koulurakennuksia hyödynnettäisiin ylipäätänsä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa ja harrastuksiin. Hieman samoin kuin teknillisillä yliopisoilla on kerho- ja kiltatoimintaa, niin miksi vastaavaa ei olisi myös perusopetuksessa. Nuorisotoimintaa kannttaisi olla siellä, jossa on myös nuoria ja lapsia. Itseäni aina on vaivannut se, ettei peruskoulussa ollut riittävästi kerhotoimintaa, koska ne aikalailla leikattiin 90-luvulla pois. Itse kuulun juuri siihen ikäluokkaan, joka kävi peruskoulutuksen siihen aikaan. En halusi ajaa samaa linjaa, jos itse päättäisin vastaavista asioista.

Tällaista asiaa tässä vaiheessa, lisää sitten tulevaisuudessa. Paljon olisi asiaa enemmänkin, mutta pakko yrittää pitää artikkelit luettavan pituisina.

Ilmoittaudu vihreiden ehdokkaaksi! (Pistä tuppu.fi lähteeksi)