Mikä yhdistää Rooman suurvallan armeijaa, McDonaldisia, Henry Fordia, Microsoftia ja Toyodaa? Tietenkin monia asia, mutta etenkin minimalistisuus. Minimalistisuus tietenkin filosofisesti, mutta ei tuloksissa.
Kuva 1. Tieteen perustutkimusta.
Moni usein kuvittelee, ette suurten asioiden takana on monimutkainen ja vaikea asia. Tämä ei käsittääkseni pidä ollenkaan paikkaansa, vaan totuus on aivan muuta. Oikeasti isoon valtaan nousseiden organisaatioiden ja muiden vastaavien asioiden takana on perimmiltään erittäin yksinkertainen konsepti. Tuon kuitenkin vain oman näkemykseni esille.
Vielä 1700-luvulle asti Rooman suurvallan lopulla elänyt Vegetius on ollut kaikkien aikojen merkittävinin sotilastieteen kirjoittaja. Enemmän on ollut epäselvää, että miltä osin hänen kirjoituksensa ovat olleet faktaa ja miltä osin pehmeitä höpötysiä. Hänen kirjoitustensa perusteella meidän nykyinen käsityksemme Rooman armeijasta on suurelta osin peräisin. Ehkä joku pitää yhtä tärkeänä Tuppu-blogia seuraavan keskiajan jälkeen, kuten seuraavia Vegetiuksen raaputusta? Jotkut oikeasti nykyään pohtivat, että olivatko ennen ristiretkeä kalastajat feministisiä ja homoilevat punaiseet pukeutuneet miehet maskuliinisiä. Jotkut ovat myös sitä mieltä nykyään, että Vegetiuksella oli jotain lyiljyylä terästetystä viinistä johtuvaa omaa subjektiivista näkemystä sillintuoksuisiin miehiin. Kuitenkin erittäin tärkeää on esim. hänen ilmoittamansa miesvahvuus yhdessä Rooman legionsassa ja muiden armeijoiden yksiköiden vahvuudet.
”They thoroughly understood the importance of hardening them by continual practice, and of training them to every maneuver that might happen in the line and in action. Nor were they less strict in punishing idleness and sloth.
…
They gave their recruits round bucklers woven with willows, twice as heavy as those used on real service, and wooden swords double the weight of the common ones.
…
For experience assures us that there are in men, as well as in horses and dogs, certain signs by which their virtues may be discovered.
…
Fishermen, fowlers, confectioners, weavers, and in general all whose professions more properly belong to women should, in my opinion, by no means be admitted into the service.” Vegetius, Länsi-Rooma, 390 jaa
Henry Ford sai aikoinaan potkut, koska hän oli liian järjestelmällinen. Hän mittasi jopa mutterit ja kirjasi niiden mitat ylös, mutta lopulta pinna paloin, kun hän ryhtyi mittaamaan työntekijöiden työntekoa sekunttikellolla. Miten asiaan nykyään pohtiikin, niin on helppo ymmärtää, että moni on tätä filosofiaa vastaan, mutta myös sen olevan hyvä juttu. Seuraavien videoiden kaltainen systeemin on luultavasti hyvin testattuna luotettavampi kuin ihminen ohjaamassa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa.
Oman alanikin työssä on usein sellaisia tilanteita, että on jokin systeemi enemmän tai vähemmän korvessa, josta ei kukaan tiedä mitään. Täten ei varmasti ole yhtään vaikea minunkaan ymmärtää, että Rooman valtakunnassa kaikki standardisoitiin äärimmäisen yksiselitteisesti. Kun tiedon pingaaminen – kuten IT-alalla sanotaan, kestää 12 kuukautta, niin on erittäin vaikea tehdä yhtään mitään järkevää Just in Time. Kaistaa on se yksi paperikääre ja vasteaika 12 kuukautta, niin systeemin pitää oikeasti silloin toimia. Silloin ei ole aikaa millenkään ylimääräiselle. Täten yksinkertaisuus ja yksiselitteisyys tulevat kunniaan.
Ohjelmien käytettävyys on asia, joka puhuttaa. Kyseessä ei ole mitenkään uusia aihe, vaan tästä on keskusteltu erittäin paljon. Jostain käsittämättömästä syystä ohjelmistoalalla käytettävyys ei kuitenkaan aina saa niin suurta painoarvoa, kuin mitä käyttäjän näkökulmasta tulisi. Itsekin olen naureskellut ohjelmien huonolle käytettävyydelle lapsesta asti, mutta myönnän käytettävyyden huomioimisen olevan iso ongelma nykyisissä suunnitelumalleissa. [HS]
Ohjelmistoala on sen takia vaikea, että siinä pitää olla kaikkien alojen asiantuntija hieman. Käytettävyyssuunnittelu on hyvin vahvasti psykologiaan liittyvä asia, jota kaikki teknillisen koulutuksen käyneet eivät osaa, edes halua tai jopa kieltäytyy tekemästä työssään. Itsellenikin opetettiin jo AMK:n aikaan, että länsimaiseen kirjoitustyyliin tottunut ihminen aloittaa etsimään näytöltä tietoa vasemmasta yläkulmasta, josta katse kaartaa kohti oikeaa alakulmaa. Tämän parin-kolmen sekunnin aikana ihminen luo käsityksensä ohjelman toimminasta pohjautuen olettamuksiinsa. Asiat eivät ole sikäli mitenkään vieraita koulutetuille työntekijöille, mutta jotenkin seuraavan videon kaltaisia humanistijuttuja ei tule tehty koodailun ohessa. Kuka on valmis, jos pahimmillaan joutuu keskustelemaan ihmisten kanssa. Nykyään ohjelmistoalallakin pitäisi olla sosiaalinen ja dynaaminen, ainakin työhaastattelijoiden mukaan. Usein joutuu kommunikoimaan asiakkaiden kanssa rangaistuksena, jos ei muuhun kelpaa, ja halutaan hiillostaa työpaikalta ulos.
https://www.youtube.com/watch?v=9wQkLthhHKA
Usein myös olen saanut tiedon, että ihmisen lähimuistiin sopii 5 -7 asiaa. Minun lähimuistini on varsin heikko, mutta sitäkin tehokkaampi. Tosiaalta apinalla on hyvä lähimuisti, mutta sen käsittely on heikompaa. Täten itselleni yksinkertaisen ulkoasun ymmärtäminen on helppoa ja luonnollista, enkä halua änkeä liikaa elementtejä elementtien sisälle. Näitä oppeja enemmän opin jo sitten TTY:lla.
Uskoakseni yksi iso ongelma on, että ihmiset yleensä ajattelevat, että monimutkaisuuden lisääminen on hyvä asia. Näin sanottuna on helppo todeta väitteeni vääräksi, mutta silti käytännössä asia ei ole niin yksinkertainen työelämässä ja suunnittelussa. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Saksasta vieraileva henkilö ylpeili sillä, että uudessa BMW 5-autossa on monta kilometriä sähköjohtoa, kun 50 luvun autossa oli vain muutaman metriä. Enemmän kiinostavaa oli heidän työnsä autonomisten autojen parissa.
Usein monesti ihmisten ajatus urautuu. Tästä hyvänä esimerkkinä mielestäni on nimenomaan TTY:n toiminta, joka hyvin vahvasti ajoi Nokian kehitystyötä. Siellä varmasti oivallettiin, että miten väärässä he olivat. Taustalla oli 2007 vuonna happopään julkaisema älypuhelin, jossa ei oikeastaan ollut mitään muuta kuin kosketusnäyttö. Toisaalta syynä oli myös se, että Nokialla oli valtavasti patentteja, joten 20 vuotta vanhalla tekniikalla oli vaikea tehdä paljon enempää.
Kuva 1. Apple iPhone on näppärä kuin piikivi.
Miten sitten asia menikin, niin koko Nokian tilanne eteni hyvin omana opiskeluaikanani. Aloitin omat opiskeluni vuonna 2010, jolloin vielä usko Nokiaan oli erittäin vahvaa. Pari vuotta aiemmin oli tapahtunut yksi joukkomurhakin koulussa, mutta se nyt oli silloin ihan normimenoa [wiki/KauhajoenKoulusurmat].
Oma koulutukseni pohjautui Microsoftin tuotteisiin, enkä itse edes halua niitä liiaksi haukkua, mitä olen myöhemmin Notepadilla Open Source -pohjaisilla kehitystyökaluilla koodaillut [notepad++]. Aikoinaan ammattikorkeakoulussa esiteltiin, että Windowsissa Eclipsellä MySQL-kirjasto, joka oli kuukauden vanha ja vakaaksi ilmoitettu, mutta tietokantayhteys yhdistää onnistuneesti joka neljäs kerta, joka oli kuulemma normaalia [YLE]. Onneksi Visual Studio Code helpottaa koodin kirjoittamisen osalta valtavasti [VisualStudioCode]. Kuka maksaa, kuka tekee, miksi. Itselläni ei ole mitään elämää isompaa asenteellisuutta, vaikka Linux onkin kansallisylpeys suomalaisessa ohjelmistoalassa.
”Husissa kaikki energia laitettiin siihen, että akuutisti sairaiden, leikattujen ja tehohoitopotilaiden potilasturvallisuus pystyttiin varmistamaan.” –Karjalainen
Microsoft ei ole suoranaisesti tehnyt mitään erityisen pahaa, hyvää vain olen korkeintaan saanut heiltä. Oikeastaan väittäisin, että Nokian tuhon syynä oli heidän asenteensa Microsoftia kohtaan. Kuulemma tarjosivat Nokian harjoittelijoille ilmaisia ryyppymatkoja, jossa maksoivat kaikki jopa huviksi pöydänkulmiin rikotut olutkolpako, kun Microsoft maksoi mitä vain. Eivätkö Nokialaiset edes tablettia osanneet valmistaa, mutta eivät myöskään suostuneet käyttämään omia Windowsilla varustettuja Nokian puhelimia. Siten mielestäni ihan perusteltavaa, että koko tuotekehitys lopettiin Suomesta. Suomalaiset saivat Microsoftilta tilaisuuden näyttää kykynsä, saivat tulosten arvoisen lopun. Eikä eFloppikaan tehnyt mielestäni mitään väärää, hän vain ajoi Microsoftin ja Yhdysvaltojen etua toimitusjohtajana. Eniten vian ihmetyttää, että osakkeenomistajat halusivat palkata kilpailijan työntekijän johtamaan Nokiaa.
Eniten itseäni ihmetyttää Nokian lopussa se, että miksi sijoittajat tekivät niin tyhmän päätöksen. Ehkä Suomessa ei vain tajuttu, että MeeGo eli UNIX-pohjainen miljardiprojekti oli hyvällä tiellä. Itsekin Qt:n avulla tein käyttöliittymäsuunnitelua kyseiselle alustalle. Tein alkoholilaskurin, jolla sai laskettua veren alkoholipitoisuuden, jossa pudotusvalikosta haki alkoholijuomia ja simuloi niiden juomista. Sijoittajta oikeastaan ajoivat mielestäni Nokian tuhoon: eLopin ottaminen Nokialle oli puhdas Troijalainen, jonka ymmärsi jo Sienäjoen AMK:ssa ollut opiskelija. MeeGolla olisi voinut olla mahdollisuuksia paremmin. Tyhmistä sijoittajista kärsii koko Suomi! [wiki/MeeGo]
Usein tietokonepelejä monet ihmiset kritisoivat. Kuitenkin tietokonepeleissä käytettävyys on tärkein asia suunnitelussa. Tämän taustalla on todennäköisesti se, että oikeasti loppukäyttäjän tulee osata käyttää ohjelmaa, koska asiakas maksaa siitä. Kyse on siis paljolti siitä, että maksaako loppukäyttäjä tuotteesta vai joku muu. Jos joku muu kuin loppukäyttäjä on maksajana, niin käytettävyys ei välttämättä saa oikein mitään painoarvoa tuotesuunnitelussa.
Käytettäyyttä ei yleensä huomaa, vasta kun se on huonoa. Parasta useimmiten olisi, jos käyttäjän tarvitsee painaa vain yhtä nappia asian tekemiseksi. Vielä parempaa, jos asiat tapahtuvat täysin ilman käyttäjän syötettä. Käytettävyys toimii, silloin kun se ei vaadi käyttäjän huomiota. Ehkä juuri tämän takia esimerkiksi tietokonepelejä väheksytään, kun ei ymmärretä, että miten paljon hyvä käytettävyys vaatii työn tekemistä uudelleen, oikeaa suunnittelua ja tuskaa. Tilanteet kuitenkin muuttuvat. Enää ei asiakkaalle voida syöttää mitä vain.
”Työskentelen IT-alalla ylläpitäen näitä järjestelmiä. Aikaisemmin minulla oli unelmia, ystäviä ja suunnitelmia tulevaisuudesta. Nyt olen hermoraunio jolla on kroonisia niska- ja selkäkipuja sekä orastava alkoholismi.” -Mies, 30 [HS]
Ei kuitenkaan kaikki IT-alalla töissä olevat ole alkoholisoituneita. Hervannassa tietotekniikan tohtoriksi opiskeleva tuttu kerran kertoi, että pikkujouluissa olisi ollut alkoholia. Hän sitten totesi, että narkkaa opiaatteja, joten ei voi juoda alkoholia [päihdelinkki]. Ei sitä pidetty mitenkään yllättävänä, vaan perustelu hyväksyttiin ja hän sai olla mukana juomatta alkoholia. Turha siis liiaksi yleistää!
Kuva 2. Erilaisten päihteiden haitat tieteellisesti tutkittuna, jonka mukaan \ met-ˌam-ˈfet-ə-ˌmēn \ eli meta’a-,a’a, kun mata-whata-amine ei taivu suomeksi, niin ei ole kovin haitallista ulkopuolisille. [businessinsider, psychedinsanfrancisco]VAROITUS: Siinä missä piristeet aiheuttavat psykoottisuutta pidemmällä käyttöjaksolla, niin vastakkaisesti lamaannuttavat aineet aiheuttavat tupakan tavoin voimakasta fyysistä riippuvuutta! [Youtube/ChilliMeno]
Minä kovasti kummaksun ihmisten tarvetta elää tarumaailmassa, jota mm. televisiosta tulee erittäin paljon. Samaksi maailmaksi lasken myös tietokonepelien maailman, josta lapsena muiden tavoin nautin. En siis halua tuomita muita, sen enempää kuin itseänikään. Täysijärkinen minustakin on kehittynyt, ehkä nimenomaan tietokonepelien ansiosta. [YLE]
”Duke Nukem 3D was developed on a budget of roughly $300,000.” –Wiki (Youtube)
Haluaisin vain, että ihmiset voisivat elää todellisuudessa, joka tarjoaa luotettavaa faktatietoa. Valitettavasti tällaisen tiedon saaminen ei ole helppoa, jopa tieteelliset menetelmät kohtaavat väärinkäytöksiä ja korruptiota. ”Vale, emävale, tilasto”
Kuva 1. Kuka olisi Nooan arkiston aikaan uskonut, että meillä on nykyisen kokoisia laivoja? Tai vanhentuneen ruoan takia puutostiloja sairastanut Columbus navigoidessa läpi kymmenmetristen aaltojen kohti Intiaa, että ruorijuopumus olisi joskus rikos? [sieni.us, wiki/SantaMaria]Meidän maailmamme on erittäin fantastinen maailma. Valitettavasti ihmisten aistima maailma on osaltaan simulaatiota, joka peilaa todellisuutta. Täten on erittäin vaikea ymmärtää maailman todellisuutta. Tätä on yritetty ymmärtää vuosituhansia, miten kirjoitettua maailmaa tunnetaan. Tapoja on ollut erilaisia, joilla on yritetty selittää todellisuutta. Näitä selityksiä usein kutsutaan uskonnoksi, joilla kaikilla on paljon yhteistä. Valitettavasti näille tyypillistä on ollut auktoriteetti, joka on ohjannut oikeita päätöksiä. Tämä tekee näistä järjestelmistä alttiita vallanhimoisille ihmisille, jotka haluavat tämän kautta ajaa omaa asemaansa.
En halua liiaksi pilkata uskontoa, vaan haluan käsittää sen niin, että sillä on erittäin suuri merkitys. Tämän kaiken taustalla on ihmisten uteliaisuus, jossa on haluttu ymmärtää asioita, joista ei ole tiedetty. Uskonnosta voisi sanoa: ”todellisuus on vain psilosybiinin puutteesta johtuva illuusio.” Ihmisillä on kautta historian kiinnostanut, että mistä meidän mieleemme tulevat kaikki ajatukset. Asia ei vieläkään ole selvillä, tietoisuudesta tiedetään erittäin vähän. Kysymys ei siis ole loppuun käsitelty.
Itseäni kiinnostaa antiikin ajan filosofia ja elämä, vaikka en haluaisikaan sitä aikaa elää. Erittäin kiinnostavaa olisi ajatella, että olisiko Rooman hajoamisen jälkeinen keskiajan sivistyksen unohtaminen voitu välttää. Olisiko meidän tiede edes voinut tulla ilman, että yliopistot yrittivät todistaa katolisen kirkon ehdottomia oppeja vääräksi.
Antiikin Kreikan tapa kirjoittaa dialogeja, jotka ovat peliteorian tapaisia kaksinkamppailuita keskustelutekniikalla, on jäänyt nykyään liian vähälle huomiolle opetuksessa [Estola]. Itse haluaisin, että yhä opetettaisiin väittelytaitoa ja argumentointivirheitä, joita harjoittivat mm. keskiaikana skolastit. Pelkääkö koulujärjestelmämme, että nuoret oppivat liian hyviksi väittelijöiksi, kyseenalaistaen meidän yhteiskuntamme arvot? [tuppu/argumentointivirhe]
Kuva 2. Luen tällä hetkellä Suuret Filosofit -kirjaa. [Otava]Mikä siis tieteestä tekee parempaa kuin jostain muusta? Minä itse vastaan, että sen pohjautuminen muuhun kuin auktoriteettiin tekee siitä ainutlaatuista. Jokainen voi esittää uskonnon tavoin erilaisia hypoteeseja, joita kukaan aikalainen ei voi todistaa vääräksi. Kun myöhemin asiaa tutkitaan näiden ilmaan heitettyjen hypoteesien pohjalta, niin saadaan tiettyjä kiintopisteitä, joiden avulla tutkimusta voidaan jatkaa. Kun asiasta on tehty loogisesti aukoton teoria, joka todistaa asiat, niin ollaan saavutettu jotain sellaista, jota uskonto ei voi saavuttaa. Teoriatkin tarkentuvat aikaa myöten, mahdollisesti täydentäen erilaisia teorioita. Eikö tiede olekin hienoa? Tiede ei kuitenkaan pyri olemaan uskonto, eikä koskaan ole yrittänytkään olla uskonto.
Itse olen käynyt teknillisen yliopiston mestaritutkinnon, Tampereen Hervannassa. Tällä hetkellä olen työelämässä. Ehkä sitä vielä joskus omana elinaikanaan vielä tulee käytyä tekniikan tohtoriksi. Sen suorittaminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaan vaatii valtavasti osaamista, jonka lisäksi myös uutta tiedettä edistävä teknillinen tutkimus tulee hyväksyttää tiedekunnassa. Pelkkä hakuprosessi on haastava. Ei sitä kuitenkaan tiedä, että minne elämä vie, kun kaikkea ei voi laskea ja ennustaa. En aivan kuitenkaan pistä sen varaan, että saisin kunniatohtoruuden, kuten esim. Facebookin perustaja ja Bill Gates.
Taas on se aika vuodesta, että voi naureskella dieselautoilijoille, ja niille, jotka eivät ole muistaneet vaihtaa öljyjä ennen kovia pakkasia. No ei, vaan on hyvä muistuttaa kaikkia taas varautumaan pakkasiin!
https://www.youtube.com/watch?v=r2SryN6b_BU
Seuraavassa hyvin vertailut öljyjen eroja. Erot oikeastaan aika pieniä, kaikki kolme ihan hyvää öljyjä talvella. Itse olen aiemmin talvisin käyttänyt 5W-50 -Mobil’ia, mutta sittemmin olen siirtynyt Bilteman 5W-50 -öljyyn, jossa myös on hyvä API-luokitus nykyään [PQIA].
Itellänikään ei nyt talvella ole katosta, niin pitää joku matto ostaaa auton lasille, ettei tarvitse skrapata aamulla. Kuitenkin yksi vaarallinen vasemmalle kääntyvä risteys, niin on hyvä nähdä ulos.
Kuva 1. Tämänlaisia koneita voi tulla nyt tiellä vastaan.
Tietysti tilanne on erilainen heillä, jotka voivat mennä töihin kävellen, pyörällä tai linja-autolla. Valitettavasti joidenkin täytyy käyttää omaa autoa työajoon. Toinen vaihtoehto olisi muutta työpaikan lähelle, joka sekään ei ehkä ole huono vaihtoehto.
Itse olen omassa elämässäni saavuttamassa tason, jossa olen n. 30 vuotias. Tämä on monessakin suhteessa hyvin ristiriitaista. On varmasti monia minun ikäisiäni miehiä, jotka ovat samassa tilanteessa. Tyypillisesti itse olen ajatusmaailmaltani Nokian MS-lipun alla liehuvaa kiviraunioille jäänyttä puolustajaa tai uutta ajatusta tuovaa henkilöä. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kävin koulutusta, joka oli hyvin Microsoft-johtoista, täysin valehtelematta. Suomi hyppäsi eLopin kekkaan, mitä lie sitten sen pökäleen mukana meni samalla.
Miten maailmaa muistelee historiassa, niin 30 vuotta oli normaalin ihmisen keskimääräinen elinajantodote, moni moni kuoli lapsena (murhattiin tai tapettiin, tai kuoli muuten vain) Olemme siis näiden elämän ensimmäisten karsintojen voittajia! Hurraa! mitä voitettiin?
Omat isovanhempani ovat eläneet toisen maailmasodan aikaa. Itse olen usein mietettinyt, että minkälainen tämä maailma olisi, jos se olisi sellainen. Usein minulle valitettavasti tulee aina mieleen se, että kyse on vain elämän jatkumoa. Minä itse olen nyt siinä elämäni iässä, jossa voin oikeasti vaikuttaa. Ikävintä on tajuta, että tää maailman tilanne on ollut päällänsä jo sata sukupolvea. Ehkä sitä kaikkeen tottuu.
Kua 1. Oma sosiaalinen verkostoni vuonna 2013. Olin erityisen epäsosiaalinen persoonallisuus jo ennen Hervantaan joutumista ja sieltä vapautumisen myöntämistä, vaikka pakostakin sitä tuntee ihmisiä.
Itsekään sitä en aina tule niin miettineeksi, että ajatusmaailmamme on vahvasti peräisin rotilta sosiaalisessa älyllä. Rotta on erittäin hyvin tunnettu rottakokein siitä omasta humanistisesta kaveruudestaan, jossa ovat kavereita hyvinä aikoina, mutta pahoina aikoina syövät kaverinsa hengiltä. Valitettavasti Rooman Romahdus oli iso murros tieteelle ja kaikelle sen eteen tehdylle työlle.
Ihminen on kuitenkin kommunikoinnissa ylittänyt eläimenä jo rotan tason. Nykyajan ihmiset tuntevat kaikki toisensa 4,74 kaverin kautta. [TalousSanomat]
Itseäni pari sukupolvea vanhemmat ihmiset ovat eläneet aikaa, jolloin Suomi oli nykykäsityksen mukaisesti kehitysmaata.
Ihmisen mieli peilaa olemassa olevaa maailmaa, joka mahdollisesti ollen virtuaalinen maailma isommassa systeemissä. Asia ei ohjelmoijalle ole varmaankaan erikoinen asia, loogisesti tämä on täysin selkeä ja yksinkertainen konsepti, tietokoneet toimivat näin, kutsutaan nimellä recursio. Enemmän metsään vain mennää siinä vaiheessa, kun lähdetään yleistämään yksittäistä subjektiivista kokemusta globaaliin kokemusavaruuteen. Tämä on täysin ymmärrettävää, koska meidän kokemamme 3-ulotteinen maailma on meille syntymästämme asti tuttu. Ajan-käsitteestä olemme enemmänkin epäileväisiä, koska se ei kestä päivänvaloa tarkemmassa tarkastelussa. Monet ovat hyvin varovaisia, kun lähtevät sanomaan yhtään mitään asian tiimoilta, koko aikaa on jo kauan pidetty aivojen luomana illuusiona, johon voi vaikuttaa mm. erilaisilla kemiallisilla substansseilla. Lapsestamme asti meidän geeneissämme on mekanismi, joka yrittää selvittää, että kuka meitä hallitsee! Tätä tunnetta ei tietääkseni voi sammuttaa millään lääkkeellä, vaan se on geeneissä.
Kuten jo 1500-luvulla oli täysin ilmeinen käsitys ihmisillä, että aurinko kiertää maapalloa. Kyseinen kokemus oli niin ilmeinen ja juurtunut kaikkialle, että sen kyseenalaistamista pidettiin disinformaationa ja vääräoppisuutena. Kukaan ei varmastikaan olisi voinut silloin kyseenalaistaa tämän ajan näkemystä maailmasta kuin vain sekopäiset ihmiset, joilla ei ollut omanarvontuntoa. Oikeasti kukaan järkevä ja viisas ihminen ei silloin kyseenalaistanut koko asiaa, jos edes oma henki kiinnosti itseään. Myöhemminkin tätä näkemystä on myös perusteltu sillä, että kyse on vain perspektiivistä, matriisilaskennan mukaan auringon kietäminen maapalloa ei ole väärä näkemys. Kyse oli siis enemmänkin auktoriteetista kuin asiasta, ihmiset halusivat maailman toimivan heidän oman navan ympärillä. Kyse ei siis ole mistään sen isommasta. Valitettavasti ihmiset eivät ole kuitenkaan muuttuneet niin paljoa kuin tieteellinen käsitys. Jumalaisen auktoriteetin asettaminen auringolle oli uskonnollisesti se ongelma, piti ymmärtää sitäkin humanistista näkökulmaa yhteiskunnasta.
Itseäni usein kiinnostaa, että mistä on peräisin meidän länsimainen ritari-ajattelumme. Tällä tarkoitan sitä, että meidän ajatusmaailmamme on hyvin yksilökeskeistä eli subjektiivista. Etenkin Aasiassa ihmisten ajatus on paljon enemmän yhteiskuntakeskeinen, omaa elämää pidetään vain osana isompaa kokonaisuutta. Tämän voi huomata esimerkiksi sillä, että yliopistossa on Aasialaisia ihmisiä, joiden ajatus on aivan kuin toiselta planeelta. He eivät mieti koskaan sellaista, että miten minä itsekkäästi hyödyn tästä, vaan uhraavat itsensä yhteisen edun nimissä. En voi mitenkään väheksyä heidän näkemystää, vaikka haluaisin puolustaa länsimaista yksilökeskeistä näkemystämme.
Mikä tässä länsimaisessa ajattelussa sitten on hyvää? Pro-juttu? Kun mietin omaa elämääni, niin minä olen elänyt hyvin konservatiivisessa pohjalaisessa ympäristössä, jossa olen saanut uskonnollista esiopetusta. Ikinä minä en halua sokeasti haukkua tätä, vaikka en ole koskaan kokenut kuuluneeni siihen joukkoon. En myöskään ole kokenut kuuluneeni oikein mihinkään muuhunkaan joukkoon, mutta olen kokenut saaneeni heiltä paljon hyvää, näkemystä omasta heikkoudestani. En halua olla se rusinantilla ratsastava tuulimyllyjä vastaavan taisteleva Jeesus, josta kirjan opetukset kertovat. Jostain sairaasta syystä meidän kultturimme ruokkii tätä ritari- ja prinsessa-ajatusta sukupuolijaosta ja muista arvista. Onko meidän uskontome vain pelkkää tuulimyllyjä vastaan taistelua, tulisiko meidän muuttaa ajatteluamme? Tästäkö Raamattu kertoo, onko samat ongelmat kohdattu jo sata sukupolvea?
On miten on, niin mielestäni erilaisuus on tärkeää. Vaikka haluan ymmärtää erilaisia ajatusmaailmoja, vähimmillään enemmistön kannan, niin haluan ylläpitää meidän länsimaista filosofiaamme tulevaisuudessakin. Hyvä ja paha ovat vain ihmisten luomia käsitteitä. Minun mielestäni tärkeintä on, että kunnioitetaan jopa pahinta vihollistamme, joka on usein meidän paras opettajamme elämässämme.
Miksi itse sitten kiinnostuin opiskelusta ja tieteestä? Minä oikeasti kiinnostuin kyseisestä asiasta sen takia, että tiedepiireissä paljon oli väittelyä kannabiksen laillistamisesta. Kannabiksen kieltolaista on ollut minun elämälleni paljon hyötyä! Ehkä nykyajan nuoriin vetoaa jonkinlainen muu väittelyn aihe, maailma kiertää samaa rataansa. Omana aikanani politiikka oli hyvin arka aihe, ainakin itselleni. Ikää tullut lisää niin on tajunnut, että tää homma kiertää samaa rataasa, myös päihteiden osalta. Aina pitää olla jokin tärppis, johon tarrata. En ole humanisti, olen vain pelkkä teekkari, niin ole ehkä enemmänkin vain se pelkkä tutkimuskapula isossa mäkkärissä.
Miten asiat onkin, niin mielstäni tietotekniikan erikoistutkija ja SKY:n puheenjohtaja Timo Larmela:n tapa väitellä on vedonnut itseeni tosi paljon nuorena, vaikka ei hän mitään speedballausta ole suosittellut [wiki/speedball]. Kyseinen henkilö osaa olla erittäin objektiivinen, looginen, mutta samalla puolustaa peittelemättä omaa itsekästä näkemystään [hupu, wiki/hupu2].Olen pyrkinyt hänestä ammentamaan nuorena itseeni omaa keskustelutaitoani, jos pitää puolustaa omaa kantaansa vaikeissa tilanteissa. Joskus kun menee yli, niin sitten otetaan neuvotteluissa nyrkit esille. Minkä nuorena oppii, niin sen vanhana taitaa. Pätee niin ohjelmointiin, keskusteltutekniikoihin kuin muihin skillseihin.
Kuva 1. Tyypillisesti yliopistojen kampuksilla tällaiset kiertävät myötäpäivää.
Asiantuntijatehtävissä odotetaan tietynlaista tapaa keskustella, joka on erilaista kuin myynnin parissa tai jossai nmuualla. Päihteistä väittely on asiantuntijatyössä väittelyä parhaimmillaan! Onneksi myyntiasioista ei tarvitse itse väittää teknillisellä kouluksella. Miehillä karisma tulee iän myötä, mutta todellisen asiantutijuuden selvittämien henkiön takana on vaikeampaa. Itse olen nuorena panotanut liian vähän tähän asiaan huomiota, olen keskittynyt liiaksi tekniseen ja loogiseen puoleen.
Etenkin huumori on asiana erittäin vaikeaa. Tästä tietysti on keskustelua, että tulisiko tiettyjen ihmisten hyväksyä tietynlaiset asiat huumorina. Tulisiko puheet kouluampumista hyväksyä huumorina? Meidän nykyisessä yhteiskunnassamme rajat tulevat oikeasti vastaan, joutuu melkoiseen myllyyn sen jälkeen. Kuka siitäkin päätöksestä on vastannut, en tiedä, eikä luultavasti julkisesti tyhmälle kansalle sanota. Ehkä parempi niin, kunhan ei itse joudu sen rattaisiin vihollisena Harva on niin tyhmä, että sellaiseen sortuisi, vaan rottamaisesti pistetään joku vähemmän arvokas siihen. Ehkä talonpoikaismaisella filosofialla vain vetää konservatiivisesti, niin on parasta, kunhan eivät vain astu omilla sormilleen, jos ei ole kenellekään mitään velkaa, niin on hyvissä lähtökohdissa keskusteluun. Aina se ei onnistu, vika johdossa. Konsepti, joka perustuu hitaaseen tiedonkulkuun ajalta ennen Internetiä. Itsekin peruskoulussa sen suolen läpi olen mennyt, niin kyllähän se ajatuksia herättää yhteiskunnasta. Jossain vaiheessa sitä vain tajuaa olevansa pelinappulana, muutkin ovat vain täällä töissä!
Lapsena jo ajattelin filosofisesti kouluruoasta: Se näyttää paskalta, sen ravintoarvot tieteellisesti ovat paskoja ja sen hinta on paskan tasoa. Johtopäätös: se on paskaa! Isompi ongelma on ollut, että syön vieläkin sellaista ruokaa. Itse päätin tämän johdosta lähteä kuntavaaleihin! Oikeasti, tämä ei voi olla täydellistä, vaikka onkin parasta mitä me tiedämme!
Mikä on tämän blogini merkitys, miksi minä kirjoitan tätä? Syynä on alkujaan ollut se, että olen halunnut tarjota ihmisille tietoa. Tämän lisäksi jos tieto ei ole kiinnostanut, niin on saanut edes iloa, että on voinut nauraa minulle. Tärkeintä, että jotain olisi joku saanut irti teksteistäni.
Ihmiset ovat yleisesti läpeensä itsekkäitä, minäkin olen samanlainen. Täten taustalla on oma etuni, ajamalla omia asioitani. Muut eivät tiedä asioista, niin olen voinut johtaa ihmisiä harhaan tai sitten oikeaan. Näinhän peruskoulussakin yleensä tehdään. Suomessa on se ajatus hyvinvointivaltiosta, joka tarkoittaa sitä, että kukaan Suomessa ei kuole nälkään. Näin ihmisten ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntua siitä, että maassamme on työttömyyttä ja kodittomuutta, vastuu on ulkoistettu yhteiskunnalle.
Suomi on sosiaalisesti erittäin julma ja paha maailma, puhutaan rakenteellisesta korruptiosta. Miten paljon vain asioiden eteen tekee ja yrittää, niin se ei merkitse maassamme juurikaan mitään. Meillä on tietyt omat rakenteet, jotka ohjaavat asioita. Usein ihmetellään, että miksi Suomessa kaikki on kalliimpaa kuin muualla maailmassa. Syynä on yksinkertaisesti maamme rekenteellinen korruptio.
Meillä syyllistetään siitä, että ihmiset ostavat tavaraa suoraan Kiinasta tai kauppaliittovaltioista olutta ja käytettyjä autoja. Näin välistä kähmivät välikädet eivät saa mitään, se on maassaamme lähes rikollista. Etenkin käytettyjen autojen maahantuonti Saksasta hämmentää, kyseessä on (keksi intesiteettimäärite [kaino]) selkeästi tullausta, jolloin se on vastoin vapaakauppasopimusta. Näin tietyiltä tahoilta jää tuloja saamatta, muuten ketään ei kiinnostaisi koko asia.
Maamme suhtautuminen ulkomaankauppaan on vain jäävuoren huippu, isommat ongelmat ovat maamme sisällä. Koko järjestelmän korruptio alkaa peruskoulutuksesta, jossa aikuiset pyrkivät syrjimään ihmisiä. Poliisi on valtion omistama rikollisjärjestö, joka salailee ja peittelee todistuaineistoa oikeudelta. Pahimmillaan poliisilla on jopa omat epäiltyjen rekisterit, joten ehdollinen vankeustuomio ja rikosrekisteri on poliisien toiminnan seurauksena menettänyt merkityksen. Tätä listaa voisi jatkaa läpi kaikkien instanssien, maamme on sairas.
Itse olen joka päivä enemmän ja enemmän masentunut tästä systeemistä, mutta ehkä muuallakaan ei mene sen paremmin. Meillä tilanne menee kohti samaa suuntausta kuin miten Yhdysvalloissa. Normaalit ihmiset ampuvat autosta poliiseja, jotka yrittävät pidättää ihmisiä [aamulehti]. Mielestäni on erittäin surullista, että ihmisten täytyy turvautua tällaisiin metodeihin. Vastaavasti poliisit lisäävät omaa aseistustaan, ottaen jopa konepistoolit käyttöön [YLE]. Haluammeko, että meidän maailmamme on seuraavan videon kaltainen?
Onko meidän poliisit yhtä epäonnistuneita? Onko meidän yhteiskunta yhtä epäonnistunut? Amerikassa sentään suunta on parempi, Suomessa suunta on alaspäin. Jos jokin on epäonnistunut, niin se on meidän yhteiskuntamme.
Kuva 1. Asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia kuin miten media ne esittää. PS. myönnän kuvan olevan hyvin kärjistetty.
Sen lisäksi, että minä itsekkäästi ajan omaa etuani tällä blogillani, niin pyrin, että maailmasta tulisi edes hieman parempi paikka. Minä en koskaan tule ottamaan vastuuta siitä, että mitä minä olen kirjoittanut. En myöskään tietääkseni koskaan tule saamaan kiitosta, jos jotain hyvää saan aikaan. En minä myöskään kumpakaan erityisesti näistä halua. Sen sijaan itse pyrin siihen, että omassa elämässäni asiat menisivät paremmin. En tiedä sitten, että olenko tällä blogillani aihettanut istelleni enemmän hyötyä kuin harmia.
Olisiko minulla elämässäni asiat mennyt paremmin, jos en kirjoittelisi kirjoituksiani. Uskoakseni sananvapauteen kuuluu, että saa kirjoitta mitä haluaa, eikä niiden lukemisessakaan väärää ole. Ehkä en edusta joidenkin mielestä arvoltani Vihreitä, kuin vain ympäristöasioiden puolesta. Mielestäni tärkeintä ei ole se, että mitä arvoja edustaa, vaan että mitkä arvot itse kokee tärkeäksi. Toiselle ihmiselle erilaiset arvot voivat olla sujektiivisesti tärkempiä. Seinäjoella käytiin Etelä-pohjanmaan Vihreiden kanssa kokouksessa. Hyvin meillä menee, vaikka aina sitä ei ulospäin näe!
Kuva 2. Iloinen vihreä väki aloittamassa syyskokousta Seinäjoella. Ihan uusia ja jo pidempään mukaan olleita vaikuttajia tuumailemassa tulevaisuutta 🙂 — with Jani Mäkinen, Tuomas Ojajärvi, Henna Salo, Taru Yli-Panula, Suvi Syrjä, Anna Granlund, Mico Ylimäki, Tuomas Liikala, Meri Lust, Henna Rantasaari and Laura Annala. [Facebook/etelapohjanmaanvihreat]Sen lisäksi, että minä mussutan kaikesta sellaisesta, jotka eivät itseäni kosketa, niin ajan myös monia asioita. Itsessäni asuu pieni piraatti, joten yksityisyydensuoja on usein itselleni tärkempää kuin esim. poliisien oikeus urkkia ihmisten tietoja. Kyse on ammattietiikasta: tietokannoista, toisten ihmisten sähköposteista tai käyttäjätiedoista pitää olla mahdollisimman paljon erossa! Jos jollekin ulkopuoliselle annetaan takaportista ulostettuna tietoja, niin se on: HYI!
Tiedostan nämä ammatistani juontavat asiat, joten sen ei pitäisi sikäli olla niin iso ongelma. En missään nimessä haluaisi elää anargiassa, poliisia tarvitaan, muuta jokin muu taho ottaa vallan [tuppu.fi/poliisijärjestelmä]. Vaikeista asioista täytyy kuitenkin kyetä keskustelemaan, vaikka se vaikeaa tekeekin. Itsestäni ei kuitenkaan olisi poliisiksi, jos jollekin on epäselvää.
Minulle linja-autoliikenne on erittäin tärkeä asia, että nuoret pääsevät iltaisin harrastuksiin ja muuta vastaavaa [tuppu.fi/asia-kunnossa]. Käyn Lapualla töissä, joten mielestäni linja-auto on kyseiselle välille tärkempää kuin neljä kaistainen tie. Kuten moni on huomannut, niin minulle uusiutuva energia on myös erittäin tärkeää, jossa uskon olevan myös taloudellista potentiaalia sekä tutkimuksen että liike-elämän osalta [tuppu.fi/aurinkoenergia, tuppu.fi/aurinkojärjestelmän-hankinta]. Myönnän, että energiapolitiikankin taustalla on oma teknillis-akateeminen koulutukseni [tiedepuolue]. Olin myös ammattiliiton vaaleissa mukana Vihreissä [TEK].
Mikä ihmisille jäisikään 20. vuosisadasta paremmin mieleen kuin kansallissosialismi eli natsiaate. Henkilönä Hitler on jäänyt länsimaiseen historiankirjoitukseen vahvemmin kuin kukaan muu aikalainen. Vielä nykyäänkin kyseiset asiat ovat erittäin vahvasti esillä, vaikka aikaa on kulunut kolme sukupolvea eli vajaa vuosisata. Ensimmäisestä maailmasodasta tulee jo täyteen ensimmäinen vuosisata. Psykopatia-diagnoosin saanut henkilö jopa muutti koko diagnoosin merkityksen psykiatriassa läpeensä negatiiviseksi, vaikka Hitlerin elinaikana vastasi nykyistä asperger-diagnoosia, kylmähermoista ”pojat on poikia”-teekkaridiagnoosia.
Kuva 1. kansallissosialimi uppoaa yhä moniin nuoriin ihmisiin, vaikka nykyiset vallanpitäjät yrittävät sitä kitkeä.
Monet näkevät kansallissosialismissa paljon pahaa, saksalaiset sensuroivat siihen liittyviä tekijöitä, ruotsalaiset ovat menettäneet myös kansallismielisyyden, vaikka olivat vahvoja kansallissosialistisen aatteen kannattajia. Historialliset oppikirja ja muut asiat eivät kuitenkaan muutu, kansallissosialismi oli aikanaan erittäin vahvaa tukea saanut oppi kansalaiskoulutuksessa, Suomen seuratessa Ruotsia, Ruotsin seuratessa Saksaa. Mitä isot edellä, niin sitä pienet perästä.
Aikoinaan humanistien lisäksi myös monet muut ihmiset menivät tähän aatteeseen täydestä. Kansallissosialismi oli aatteena pienpuolueesta peräisin, jonka taustat olivat akateemisessa väestössä. Aate yhdisti erittäin vahvasti myös teknokratisia piirteitä, joten se yhdisti monia ihmisiä, jotka eivät muuten olisi olleet yhteistyökykyisiä. Ainoastaan omistava luokka oli aatteen vihollinen, joka heijastui juutalaisvastaisuutena. Aate pyrki maailmaan, jossa ihmiset olisi mitattu, kehitetty ihmisiä perinnöllisten piirteiden mukaisesti kohti parempia uusia sukupolvia. Jopa kaikista huono-osaisimmat ottivat aatteen itselleen, nykyään se nähdään nimenomaan huono-osaisten asiana.
Itse olen erittäin hämmentynyt siitä, että mikä rooli Saksan armeijalla ja Hitlerillä oli tässä asiassa. Hitler oli armeijassa töissä, kun hän liittyin puolueeseen, eikä luultavasti koskaan eronnut työtehtävästään. Tämä mielestäni on erittäin vahvasti ristiriidassa Hitlerin kirjoittaman kirjana kanssa, jossa hän kuvailee elämäänsä kadulla ja työväenluokan parissa. Onko tämä kaikki kirjoitus Saksan valtion tuottamaan valetta, vai onko Hiter oikeasti elämänyt kuvaillut asiat? Oliko Saksan armeija jo silloin niin kehittynyt, että mikään taho ei voinut kyseenalaistaa ilmeisen ristiriitaisia kirjoituksia viiksivallusta? [Magneetti/MeinKampf/äänikirja]
Hitler oli henkilö, joka oli virkamiehen poika, joka eli aikoinaan Berliini-metropolin kaduilla. Hän on tunnetusti käyttänyt monia erilaisia huumausaineita, mutta erityisen hyvin hänet muistetaan Pervitiinin eli metamfetamiinin käytöstä [erowid].
Kuka oikeasti muistaa, että minkälaisia Hitlerin puheet olivat aikoinaan? Kyseinen henkilö osaisi vedota aikoinaan yleisöön mielettömän hyvin. Hän oli kuin aikansa populaari-muusikko.
https://www.youtube.com/watch?v=KkYXcWQwUmc
Kaiken kaikkiaan minun täytyy myöntää, että kansallissosialimi on nykyään erittäin häpeällinen aate. Aate, joka alkujaan olisi voinut saavuttaa vaikka mitä, mutta joka pilattiin täysin typerillä päätöksillä. Meillä nykyään voisi olla Euroopassa Saksan johtama kulttuuri, jonka tärkeimpiä arvoja olisi ihmisten hyvinvointi ja luonto, mutta ihmiset ahneudessaan ja vallanhimossaan pilasivat kaiken.
Kansallissosialismi oli aatteena erittäin vasemmistolainen, joka oli pankkimaailman ja keynesialaisen rahajärjestelmän suuri vihollinen, joka Hitlerinkin kirjan perusteella luotiin Neuvostoliiton vastavoimaksi. Valitettavasti järjestelmä hukkui siihen asetelmaan. Aate, joka olisi itsessään voinut saavuttaa paljon, mutta joutui sotaan suurvaltoja vastaan. Isot vallat hajoittivat ja hallitsivat, tuhosivat järjestelmän sisältä ja ulkoa. Häpäisivät lopuksi koko aatteen ja sen kannattajat niin pahasti, ettei kukaan täysijärkinen uskalla tukea sitä.
Mikä minua eniten ärsyttää oikeistolaisissa nykyisissä kansallissosialistisen aatteen tukijoissa? Minä vastaan, että se on tämä heidän tietämättömyytensä, jolla he mustamaalaavat koko aatteen rippeetkin. Tätä varmati moni suurvalta haluaa aktiivisesti tukea, kun Euroopassa halutaan ylläpitää vasemmistolaisten rellestystä May Day:n aikaan, jota mediassa sitten kauhistellaan. [tuppu.fi/Vappu-yhteiskuntavastaisten-juhla]
Minä myös ihmettelen sitä, että miksi monet äärioikestiolaista kannattavat henkilöt eivät ole nykyään EU:n lippu kädessä juhlistamassa vahvaa yhteistä liittoamme? Miksi auktoriteettia tukevat ihmiset eivät itse ole lojaaleja suurelle liitollemme? Ovatko he vain rusinanpoimijoita, jotka haluavat oman edun mukaisia asioita, mutta eivät ole valmiita itse luopumaan omista arvoitaan yhteiselle liitolle? Haluavatko he olla sateenkaarivärinen kissalauma, eikä yksi harmaa standardoitu yksikkö isossa ja vahvassa organisaatiossa?
Maailma menee kohti tietoteknistä maailmaa. Omana aikanani tietotekniikka on ollut yleistä ja yleistyvää, tuleville sukupolville se on entistäkin normaalimpaa. Koodaajat unelmoivat ihmisen älykkyyden ylittävästä tekoälystä kuin aikoinaan alkemistit viisasten kivestä. Tietotekniikassa ja logiikassa on jotain mystistä, mutta silti ei sisällä mitään ihmisillisiä tunteita. Tunteet ovat kemikaalien vuorovaikutusta, jota nykyiset tietokoneet eivät osa. Ehkä joskus kaupasta saa tunteellisen sähkö-kemiallisen tietokoneen?
Kuva 1. Tyypillinen osa ohjelmistoalaa.
Maailma on muuttunut siltä osin, että nykyään ohjelmistoala ei ole enää mitenkään erityisen uusi juttu. Yrityksessä kuin yrityksessä on pitkä historia lukuisista vanhoista ohjelmista. Tämä ongelma on koskettanut pankkimaailmaa jo vuosikymmeniä, mutta ilmiö leviää kaikkialle, kun aikaa kuluu. Toisaalta kiinnostava ilmiö, jossa joskus tulee olemaan valtavasti pohjaa tietotekniselle historiantutkimukselle.
Joskus ihmetellään tämän ajan toimintaa, jossa ihmiset käsityönä ovat tuottaneet ohjelmia, kun tekninen kehitystaso ei ole riittänyt riittävän älykkään tekoälyn kehittämiseen. Ihmiset ovat rakentaneet valtavan Internetin verkoston, jossa laitteen kommunikoivat keskenään, kehittyen jatkuvasti bitti bitiltä älykkäämmäksi.
Tietotekniikka työllistää jatkuvasti enemmän ja enemmän ihmisiä. Tämä trendi ei ole katkennut, vaikka Nokia romahti Suomessa. Nousua kestää todennäköisesti vielä tulevaisuudessakin, samoin kuin kirjapainon keksimisen myötä tekstin tuotanto on jatkanut kiihtyvää tahtia, jonka jatkeena nykyinen informaation digitaalinen muoto voidaan nähdä.
https://www.youtube.com/watch?v=HdQhomkzWSo
Kuva 2. Tämä on tyypillinen vaikutus kun vuorokauden debuggaa putkeen.
Suurin uhka tietotekniikalle on sähkömagneettinen impulssi, joka häiritsee nykyisiä sähkövarauksia, joihin tallennettu tieto perustuu. Tällainen aalto voi tulla avaruudesta, eikä uhka ole ollenkaan mitätön. Ukkonen voi hajottaa sähkölaitteita yksittäisen ihmisen kannalta, mutta suuri ulkoinen sähköpurkaus avaruudesta voi lamaannuttaa koko yhteiskunnan, jos asiaa miettii todennäköisyyden ja riskin toteutumisen näkökulmasta.
Toinen uhka on tiedon rakenteen ja tietämyksen menetys. Kuka tulee hallitsemaan meidän järjestelmiämme sadan vuoden päästä? Millä dokumentaatiolla ja tiedolla he sitä tekevät? Jääkö digitaalinen ohjelmistotuotanto sukupolvien päästä unohduksiin, koska tietämys tekniikasta on kadonnut kuin pyramidien rakentajien tai seppien tietämys?
Usein itse olen kertonut ihmisille omasta visioimastani reaalikoulusta. Kyseinen koululaitos panostaisi 2. asteen kouluna ammattillisen ja yleissivistävän opetuksen sijaan reaalimaailman taitoihin. Tällaisia taitoja ovat mm. taloudellinen ymmärrys, yhteiskunnan rakenteet ja yleisesti käytännön maailmassa ilmenevät nyanssit.
Kuva 1. Saksan koulujärjestelmä sisältää reaalikoulun.
Usein saa huomata, että meidän koulujärjestelmämme on tietyiltä osin vanhentunut. Lukion opetuksesta tulee hyvin vahvasti mieleen 1800-luvulta peräisin olevia elementtejä, joita on päivitetty toisen maailmansodan aikaisilla tekijöillä, sotien jälkeisille opeilla Itäsaksasta ja erilaisilla feministisillä aatteilla. Voin olla väärässä, koska itse en ole käynyt ylioppilastutkintoa, mutta kaikkine ruotsinopetukineen, Bohrin atomimalleilla ja muilla vastaavilla tekijöillä kyseinen koulujärjestemä on perin kummallinen sata vuotiaassa itsenäisessä Suomessa.
”Individuals and interactions over processes and tools Working software over comprehensive documentation Customer collaboration over contract negotiation Responding to change over following a plan” – Agile Manifesto
Kuva 2. Maailma muuttuu.
Apple on tehnyt hienon video vuonna 1984 kirjasta vuosi 1984. Kyseinen video sisältää antipsykoottisessa (neurolepti-)lääkityksessä olevia mielisairaita ja mellakkapoliiseja, kuvastastaen ohjelmistoalan suurimpia ongelmia. Valitettavasti kyseinen vuosi 1984 ei ole yhtään sen vähempää ajankohtainen kuin 50-luvulla tai vuonna 1984. [tuppu/mielenterveyslääkitys, wiki/vuonna1984]
https://www.youtube.com/watch?v=Sw8x7ASpRIY
Ammattikoulutuksesta itselleni tulee sellainen mielikuva, että se on peräisin 1970-luvun tarpeista. Oikeastaan on erittäin vaikea ymmärtää, että mikä se koulutuksen suurin anti on kuin vain pitää ihmisiä muutaman vuotta laitoksessa, jotta pääsee elämässään eteenpäin. Tällainen mielikuva itselleni on jäänyt, niin valitettavaa kuin se onkin. Ammattikoulun tulisi olla ammattiin tähtäävä koululaitos, sieltä pitäisi tulla sellaisia henkilöitä kuin esimerkiksi ohjelmoijia. Jostain käsittämättömästä syystä tällaiseen ammattiin ei valmenneta ammatikoulussa, vaan sitä tehtävää sysätään tutkimuslaitoksille eli yliopistoille.
Kuva 3. Tämä oli ehkä se Hervannan helpoin oppikirja, joskin jo hieman vanhahtava veisukirja.
”Trust me, i’m an engineer!”
Venäjä on perinteisesti hyvin tunnettua korkeasta koneteknisestä insinööriosaamisesta. Monet hitsaustekniikat ja muut vastaavat menetelmät ovat Neuvostoliitossa kehitettyjä. Kyse on luultavasti venäläisessä menttaliteetissa, joka tukee insinööriosaamista. Etenkin Rosatomin ydinvoimalat ovat maailman parhaita, venäläisillä on pitkän aikavälin vankka kokemus ydinvoimaloiden rakentamisesta, ylläpidosta ja huollosta.
Itse en myöskään aivan täysin ymmärrä ammattikorkeakoulutuksen ja yliopiston välistä eroa. Tätä etenkin ohjelmistoalalla usein ihmetellään, että mitkä ovat ammattikoreakoulun ja yliopiston väliset tehtävät. Usein ikävästi saa huomata, että yliopisto ja ammattikoreakoulu kilpailevat keskenään samoista työtehtävistä. Yliopiston nimenomaan tulisi keskittyä tieteelliseen tutkimukseen, mutta ammattikoreakoulu pyrkii myös toimimaan tieteellisesti. Ikävästi saa huomata, että ammattikoreakoulusta on tullut yliopiston huonompi versio, jota sen ei mielestäni saisi olla tavoitteena.
Reaalikoulutus olisi toisen asteen koulutuksena jotain lukion ja ammatikoulutuksen välistä, mutta hieman edellä olevaa opetusta. Kyseinen laitos opettaisi yleisesti markkinataloutta, tekniikkaa ja niiden soveltamista globaalissa maailmassa. Opetus olisi ylipäätänsä työelämään tähtäävää, mutta opetuksen taso olisi koreatasoista. Opetuksen sisältö sisältäisi nykeisen ammattikorkeakoulutuksen sisältöä perusteiden asteella. Koulutus toimisi valmentavana opetuksena ammattikoreakoulutukseen, kuten lukio toimii valmentavana koulutuksena yliopiston tutkimustyöhön.
https://www.youtube.com/watch?v=vz2p1SvuYjY
https://www.youtube.com/watch?v=uoA-2TlZY5I
https://www.youtube.com/watch?v=aFvj6RQOLtM
https://www.youtube.com/watch?v=9O6Pn4RoRbw
https://www.youtube.com/watch?v=fK0TVTFlJLY
Kaikkiastaan itse olen sitä mieltä, että meidän dynaaminen ja erittäin hyvin taipuva koulutusjärjestelmä on erittäin hyvä. Kaikkiastaan koulussa menestyminen on paljolti kiinni, että miten hyvin tulee toimii kenenkin kanssa. Tämä asia painottuu etenkin peruskoulussa, jossa myös vanhempien ja opettajan välinen suhde on erittäin tärkeää. Myöhemmässä vaiheessa ongelma kuitenkin helpottuu, koska opiskelijan ja opetushenkilökunnan välinen vuorovaikutus merkitsee menestymistä, joten se on omasta osaamisesta kiinni perhetaustan sijaan. Lisäksi peruskoulussa henkilökunta on humanistitaustaista ja naispainotteista, niin koulu ei kykene tarjoamaan riittäviä teknillisiä virikkeitä ja arvomaailmaa.
