Yhteiskunta on sairas

Joskus kuulin IRCnet-kaverini def:n sanoneen järkyttyneenä, että yhteiskunta on sairas. Tämä oli sen jälkeen kun hän kuuli, että mitä minulle tapahtui ja itse näkemänä todistin teekkarina pari vuotta sitten opiskellessani Tampereella, oikeastaan juuri ennen valmistumistani DI:ksi. Hän on nyt muuttamassa Tampereelta pois, eikä hän liity asiaan sinällään mitenkään. Hän on ikuinen kaverini, siitä ei ole epäilystäkään.

Itse olen asiaani luonnollisesti pohtinut hyvinkin paljon. Olen usein miettinyt, että mitä olen tehnyt väärin, ja mitä oikein. TTY:n silloinen opiskelijajärjestön puheenjohtaja Masi Kajander on sitä mieltä, että en ole tehnyt kenellekään mitään väärää. Itseäni tietyt asiat ovat vaivanneet erittäin paljon. Erityisen raskaita asioita itselleni ovat olleet tiettyjen läheisten ihmisten, ja hieman jopa vähemmän läheisten ihmisten itsemurhat. TTY:lla tietotekniikan tohtoriksi opiskeleva def on sitä mieltä, että yhteiskunta on vain sairas, yrittänyt vakuuttaa minut siitä. Asian hyväksyminen on itselleni vaikeaa, jotkut ovat osanneet arvata todellisuuden itse näkemättä sitä.

Jos jokin asia minua usein vaivaa, niin se on etenkin tämä yhteiskunnallinen tilanne. Itse sain Seinäjoella Vihreissä 33 ääntä, neljännes valtuuskuntaan vaadistuista äänimäärästä. Toisessa puolueessa olisi voinut saada enemmän ääniä, mutta en edes halunnut kuulua liian geneeriseen puolueeseen. Seinäjoella oli Vihreissä vain yksi valtuutettu minun siihen liittyessäni, kannatuksen peruteeella Vihreät oli Seinäjoella parin prosentin kannattajakunnan pienpuolue minun siihen liittyessäni.

En osaa sanoa, että oliko 33 äänestäjän äänisaaalis paljon vain vähän, mutta mielestäni se on hyvä osoitus siitä, että kaikki eivät minua vihaa. Minä myös kuvittelen, että kukaan helppoa elämää elänyt ihminen ei ole henkisesti vahva. Jos elämä on ollut helppoa, niin ei ole pätevä päättämään yhteiskunnallisista asioista. En itsekään tästä ole täysin varma, mutta mielestäni Suomi ei ole sellainen lintukoto kuin mitä julkisesti voisi kuvitella.

Nykyisesssä työpaikassani on erittäin hyvää porukkaa. Minulla on vanhempi työntekijä, joka opettaa minua ohjelmistoalan saloihin, oikeastaan koko henkilökunta on täydellinen pieneksi firmaksi. En ole koskaan kokenut aiemmin, että minusta olisi välitetty niin paljon kuin nykyisessä työpaikassani. Absent Oy jää minulle ikimuistoiseksi työpaikaksi. En missäään muualla olisi kuvitellut, että olisin voinut oppia näin paljon kuin nyt on mahdollista. Olen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa imeneyt kaiken IT-alan osaamisen, kuten tein myös TTY:lla mahdollisuuksieni mukaan. Tällä hetkellä teen samaa Lapuan Absent Oy:lla.

Kuva 1. Kuulemma asioita joita ei ole kuvattu, niin ei ole politiikassa tapahtunut.

Tulevana sunnuntaina on sitten vuorossa presidenttivaali, joiden tulos on hyvin varmasti tiedossa. Toisen sija on sen sijaan epäselvä. On ilmeistä, että tulevan vaalin kannalta nyt tuleva toinen sija on erittäin tärkeä, koska sama presidentti saa olla vain kaksi kautta peräkkäin presidenttinä. Vihreänä luonnollisesti tulen äänestämään Haavistoa. Haavlisto on spekseiltään ehkä pätevin presidentti, joka yllättää jopa minut aiemmasta tietämyksestäni. Tietyiltä kannoiltaan en häntä voisi sietää pätkääkään, kuten Seinäjoen Vihreissä kahvinkeittäjänä Seinäjoella jouduin kuuntelemaan. Ymmärrän kuitenkin, että hänessä on paljon hyvää, keskushermoston kemiallisen toiminnan seurauksena negatiiviset asiat tuntuvat 100x vahvemmilta kuin positiiviset. Täten minä osaa suodattaa sen puolen hyvin, antaa asioille oikean painoarvonsa.

Kuva 2. Haaviston Seinäjoen vierailulla kuvaamaani rekursiviinen kala.

Ei varmasti ole ihme, jos kyseisen kerrotun hoitokokemuksen jälkeen potilas käyttäytyy näin, eikä tule enää koskaan uudestaan:

”Potilas oli tuskainen, ahdistunut, levoton ja turvaton. Ajoittain hän kieltäytyi syömästä tai söi vain syötettynä. Hän halusi kulkea käsi kädessä hoitajan kanssa. Käsissä esiintyi jatkuvaa pillerinpyörittäjän lepovapinaa.”

Duodecim: pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä – kiireellistä hoitoa vaativa häiriö

”Ei näissä nykylääkkeissä mitään haittoja ole, aivan hyvin voi syöttää yli 5 vuotiaille kehitysvammaisille lapsille.” Wiki: Risperidonin haittavaikutukset

Mitä antaa joululahjaksi psykonautille, joka on jo kokeillut ja kokenut kaikki mahdolliset? (Höhö, huono) Sittenkö otetaan puheeksi kannabiksen valtavat haittavaikutukset, ettei voi antaa toimivana lääkkeenä potilaalle? Tätäkö on lääketeollisuuden etiikan taso, oikeasti?! Meno kuin suoraa jostain Manaaja-elokuvasta.

Kaiken kaikkiaan voisi saada jonkun sketsi lääkeyhtiö lääkekehittelystä:

”Nää perinteiset kloori (suola)-atomilla varustetut D2-reseptorit eli palkitsemisjärjestelmän elossa pitävien proteiinit tukkivat hiton stabiilit lääkemolekyylit ovat jo vähän vanhaa sukupolvea.”

”Jos vaikka tutkitaan lisää ja enemmän reseptoreita, tehdään hyvä tietokonemallinnus sopivasta neuroasbesti, jotain oikein kunnon lonkero-koukkua molekyyliä. Yritetään kruunataan kikkare fluori-atomilla, piste iin päälle. Sitten patentoidaan se molekyyli ja tehdään miljardeja myymällä sitä paskaa kaikkialle.”

Kuva 3. Neurolepti-”lääkkeiden” molekyylit ovat melkoista kettinkiä työnnettäväksi reseptoreiden sisälle.

Ei sillä, että joku muu olisi terveellistä. Tässä ADHD-täti käyttää suonensisäisesti. Ehkä ei myösmään sovi samaan aikaan käyttää neurolepteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.