Oppimisen mielekkyys

Itseäni usein vaivaa se, että miten ihmiset eivät tiedä omaa tietämättömyyttään. Etenkin ikävää se on silloin, kun ihminen jättää oppimasta uutta asiaa vain sen takia, että ei tiedä, että mitä tulisi oppia. Minusta tämä oli peruskoulussa isoin ongelma, vaikka peruskoulussa varmasti yritettiin opettaa pintapuolisesti monia erilaisia oppiaineita.

Itse olin lapsena varsin kiinnostunut lukemaan erilaisia kirjoja, mutta en koskaan saanut niin suurta tukea kodistani, kuin mitä ehkä olisi voinut olla hyväksi. Siinäkin paljolti oli taustalla se tietämättömyys, että ihmiset eivät tienneet, että mitä kirjoja olisi hyvä lukea. Monille varmasti löytyy kiinnostavia kirjoja, mutta itselleen sopivien kirjojen löytäminen on haastavaa.

Itse olen aina pitänyt matemaattisia oppiaineita itselleni sopivana. En täysin tarkasti tiedä, että mistä se johtuu. Aivan hyvin olisin voinut olla kiinnostunut joistain muistakin asioista, kuten humanistisista tieteistä. Todennäköisesti oma kokemukseni opettajakunnasta oli sellainen, että en kyennyt mitenkään samaistumaan naisvaltaiseen opettajakuntaan. En koskaan löytänyt omaa idoliani opettajakunnasta.

Suurin kiinnostuksen kohde oli Internet, jonka kautta on päässyt lukemaan ja omaksumaan tietoa, joka on kiinnostanut itseäni. Tutustuin ohjelmointiin tietotekniikan kautta, se tarjosi itselleni paljon enemmän kuin perusopetus. Wikipedia on antanut minulle enemmän kuin Suomalainen perusopetus, etenkin jatkuvan halun oppia uutta.

Mitä esimerkiksi matematiikka on? Itse jo hämmästyin sitä, että matematiikkaa opetettiin kertotaulun ulkolukuna ja erittäin tarkasti määriteltynä toimintana. Todellisuudessa matematiikka on jotain aivan muuta kuin mitä voisi ensimmäisenä kuvitella.

Kuva 1. Merkintätapoja on monia erilaisia esimerkiksi yhtälöryhmän ratkaisuun.

Seuraavassa videossa on esitettynä ongelma, jossa edellisen Kuva 1. mukaista matematiikka voi soveltaa tuntemattoman jännitteen eli potentiaalieron selvittämäiseen, jos kyseessä on monimutkaiset sähköpiirien silmukat. [youtube/transformersFails]

Kuinka moni tietää sen, että kirjoitustaidon alkuperäinen tarkoitus on ollut tiedon arkistoinnissa? Itselleni oli aivan uutta, että aluperin sumerilaiset aloittivat tallentamaan tietoa siitä, että miten paljon viljaa oli minäkin kalenteriaikana. Sen lisäksi, että kehitettiin kalenteri edistämään maataloutta, niin sen oheksi luotiin tietojärjestelmä, jolla voitiin merkitä arkistoon määriä. Tämä on minusta hämmentävä, koska nykyisessä tietotekniikassa tätä järjestelmää kutsutaan tietokannaksi. Sumerilaiset keksivät aikaleiman lisäksi jopa kirjoitetun kielen tätä tarvetta varten.

Kuva 2. Kirjoitustaito kehitettiin tietokantoja varten. [Adlibris]
Nykyään jälkiviisaana sanottuna ei ole ollenkaan ihme, että muinaiset ihmiset käyttivät valtavasti aikaa, jotta saivat tietojärjestelmänsä kuntoon. Kirjoitettu vapaa teksti on yhä yksi parhaimmita tavoista tallentaa tietoa tietokantaan. Keksinnön merkittävävyyttä ei voi väheksyä.

Tietokoneohjelmatkin kirjoitetaan yhä ohjelmointikielillä, ei ole löydetty muuta yhtä hyvää ja mukautuvaa tapaa ohjelman toiminnan kuvaamiseen. Sumerilaisten aloittama abstraktin kirjoitusjärjestelmän kehitystyö jatkuu, C++-kielen 2017 vuoden versio on yksi sellainen. [modernescpp]

Referenssit:

Wiki: stirlingmoottori
Youtube: Nikola Tesla
Ebay: Solar Low Temperature Stirling Engine

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.