Kaikki kirjoittajan Tuppu artikkelit

Politiikka

Yhteiskunta on sairas

Jätä kommentti

”Ei näissä nykylääkkeissä mitään haittoja ole, aivan hyvin voi syöttää yli 5 vuotiaille lapsille.” Wiki: Risperidonin haittavaikutukset

Joskus kuulin IRCnet-kaverini def:n sanoneen järkyttyneenä, että yhteiskunta on sairas. Tämä oli sen jälkeen kun hän kuuli, että mitä minulle tapahtui ja itse näkemänä todistin teekkarina pari vuotta sitten opiskellessani Tampereella, oikeastaan juuri ennen valmistumistani DI:ksi. Hän on nyt muuttamassa Tampereelta pois, eikä hän liity asiaan sinällään mitenkään. Hän on ikuinen kaverini, siitä ei ole epäilystäkään.

Kuva 1. Maailman tilanne tiivistettynä erinomaisesti.

Itse olen asiaani luonnollisesti pohtinut hyvinkin paljon. Olen usein miettinyt, että mitä olen tehnyt väärin, ja mitä oikein. TTY:n silloinen opiskelijajärjestön puheenjohtaja Masi Kajander on sitä mieltä, että en ole tehnyt kenellekään mitään väärää. Itseäni tietyt asiat ovat vaivanneet erittäin paljon. Erityisen raskaita asioita itselleni ovat olleet tiettyjen läheisten ihmisten, ja hieman jopa vähemmän läheisten ihmisten itsemurhat. TTY:lla tietotekniikan tohtoriksi opiskeleva def on sitä mieltä, että yhteiskunta on vain sairas, yrittänyt vakuuttaa minut siitä. Asian hyväksyminen on itselleni vaikeaa, jotkut ovat osanneet arvata todellisuuden itse näkemättä sitä.

Jos jokin asia minua usein vaivaa, niin se on etenkin tämä yhteiskunnallinen tilanne. Itse sain Seinäjoella Vihreissä 33 ääntä, neljännes valtuuskuntaan vaadistuista äänimäärästä. Toisessa puolueessa olisi voinut saada enemmän ääniä, mutta en edes halunnut kuulua liian geneeriseen puolueeseen. Seinäjoella oli Vihreissä vain yksi valtuutettu minun siihen liittyessäni, kannatuksen peruteella Vihreät oli Seinäjoella parin prosentin kannattajakunnan pienpuolue minun siihen liittyessäni.

En osaa sanoa, että oliko 33 äänestäjän äänisaaalis paljon vain vähän, mutta mielestäni se on hyvä osoitus siitä, että kaikki eivät minua vihaa. Minä myös kuvittelen, että kukaan helppoa elämää elänyt ihminen ei ole henkisesti vahva. Jos elämä on ollut helppoa, niin ei ole pätevä päättämään yhteiskunnallisista asioista. En itsekään tästä ole täysin varma, mutta mielestäni Suomi ei ole sellainen lintukoto kuin mitä julkisesti voisi kuvitella.

Nykyisesssä työpaikassani on erittäin hyvää porukkaa. Minulla on vanhempi työntekijä, joka opettaa minua ohjelmistoalan saloihin, oikeastaan koko henkilökunta on täydellinen pieneksi firmaksi. En ole koskaan kokenut aiemmin, että minusta olisi välitetty niin paljon kuin nykyisessä työpaikassani. Absent Oy jää minulle ikimuistoiseksi työpaikaksi. En missäään muualla olisi kuvitellut, että olisin voinut oppia näin paljon kuin nyt on mahdollista. Olen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa imeneyt kaiken IT-alan osaamisen, kuten tein myös TTY:lla mahdollisuuksieni mukaan. Tällä hetkellä teen samaa Lapuan Absent Oy:lla.

Ei varmasti ole ihme, jos kyseisen kerrotun hoitokokemuksen jälkeen potilas käyttäytyy näin, eikä tule enää koskaan uudestaan:

”Potilas oli tuskainen, ahdistunut, levoton ja turvaton. Ajoittain hän kieltäytyi syömästä tai söi vain syötettynä. Hän halusi kulkea käsi kädessä hoitajan kanssa. Käsissä esiintyi jatkuvaa pillerinpyörittäjän lepovapinaa.”

Duodecim: pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä – kiireellistä hoitoa vaativa häiriö

”Ei näissä nykylääkkeissä mitään haittoja ole, aivan hyvin voi syöttää yli 5 vuotiaille kehitysvammaisille lapsille.” Wiki: Risperidonin haittavaikutukset

Mitä antaa joululahjaksi psykonautille, joka on jo kokeillut ja kokenut kaikki mahdolliset? (Höhö, huono) Sittenkö otetaan puheeksi kannabiksen valtavat haittavaikutukset, ettei voi antaa toimivana lääkkeenä potilaalle? Tätäkö on lääketeollisuuden etiikan taso, oikeasti?! Meno kuin suoraa jostain Manaaja-elokuvasta.

Kaiken kaikkiaan voisi saada jonkun sketsin lääkeyhtiöiden lääkekehittelystä:

”Nää perinteiset kloori (suola)-atomilla varustetut D2-reseptorit eli palkitsemisjärjestelmän elossa pitävien proteiinit tukkivat hiton stabiilit lääkemolekyylit ovat jo vähän vanhaa sukupolvea.”

”Jos vaikka tutkitaan lisää ja enemmän reseptoreita, tehdään hyvä tietokonemallinnus sopivasta neuroasbesti, jotain oikein kunnon lonkero-koukkua molekyyliä. Yritetään kruunataan kikkare fluori-atomilla, piste iin päälle. Sitten patentoidaan se molekyyli ja tehdään miljardeja myymällä sitä paskaa kaikkialle.”

Kuva 4. Neurolepti-”lääkkeiden” molekyylit ovat melkoista kettinkiä työnnettäväksi reseptoreiden sisälle.

Ei sillä, että joku muu olisi terveellistä. Tässä ADHD-täti käyttää suonensisäisesti lääkkeitään. Ehkä ei kyseiset lääkkeet sovi samaan aikaan käyttää neurolepteja.

Mitä itse vähän psykiatriaa tiedän, niin ei se oikeasti paranna mitään. Koko toiminta on täyttä pseudotiedettä. Potilaista tehdään lääkkeillä hulluja, jotka ovat ihmiskokeiden uhreja. Kyse on puhtaasta ihmisoikeusrikoksesta, ei milenterveysongelmia voi oikeasti voi parantaa millään kemikaalilla. Neuroleptit on kehitetty alunperin korvaamaan lobotomian.

Toimivan ja parantavan lääkkeen kehittäminen on huonoa bisnestä. Paljon järkevämpää taloudellisesti on kehittää ”lääkkeitä”, jotka aiheuttavat lisää sairauksia, jotka luovat kierteen uusien lääkkeiden määräämiseksi. Jos toimiva lääke kehitetään tai keksitään, niin se todennäköisesti kielletään lailla koko maailmasta YK:n toimesta.

Yhteiskunta

Oppimisen mielekkyys

Jätä kommentti

Itseäni usein vaivaa se, että miten ihmiset eivät tiedä omaa tietämättömyyttään. Etenkin ikävää se on silloin, kun ihminen jättää oppimasta uutta asiaa vain sen takia, että ei tiedä, että mitä tulisi oppia. Minusta tämä oli peruskoulussa isoin ongelma, vaikka peruskoulussa varmasti yritettiin opettaa pintapuolisesti monia erilaisia oppiaineita.

Itse olin lapsena varsin kiinnostunut lukemaan erilaisia kirjoja, mutta en koskaan saanut niin suurta tukea kodistani, kuin mitä ehkä olisi voinut olla hyväksi. Siinäkin paljolti oli taustalla se tietämättömyys, että ihmiset eivät tienneet, että mitä kirjoja olisi hyvä lukea. Monille varmasti löytyy kiinnostavia kirjoja, mutta itselleen sopivien kirjojen löytäminen on haastavaa.

Itse olen aina pitänyt matemaattisia oppiaineita itselleni sopivana. En täysin tarkasti tiedä, että mistä se johtuu. Aivan hyvin olisin voinut olla kiinnostunut joistain muistakin asioista, kuten humanistisista tieteistä. Todennäköisesti oma kokemukseni opettajakunnasta oli sellainen, että en kyennyt mitenkään samaistumaan naisvaltaiseen opettajakuntaan. En koskaan löytänyt omaa idoliani opettajakunnasta.

Suurin kiinnostuksen kohde oli Internet, jonka kautta on päässyt lukemaan ja omaksumaan tietoa, joka on kiinnostanut itseäni. Tutustuin ohjelmointiin tietotekniikan kautta, se tarjosi itselleni paljon enemmän kuin perusopetus. Wikipedia on antanut minulle enemmän kuin Suomalainen perusopetus, etenkin jatkuvan halun oppia uutta.

Mitä esimerkiksi matematiikka on? Itse jo hämmästyin sitä, että matematiikkaa opetettiin kertotaulun ulkolukuna ja erittäin tarkasti määriteltynä toimintana. Todellisuudessa matematiikka on jotain aivan muuta kuin mitä voisi ensimmäisenä kuvitella.

Kuva 1. Merkintätapoja on monia erilaisia esimerkiksi yhtälöryhmän ratkaisuun.

Seuraavassa videossa on esitettynä ongelma, jossa edellisen Kuva 1. mukaista matematiikka voi soveltaa tuntemattoman jännitteen eli potentiaalieron selvittämäiseen, jos kyseessä on monimutkaiset sähköpiirien silmukat. [youtube/transformersFails]

Kuinka moni tietää sen, että kirjoitustaidon alkuperäinen tarkoitus on ollut tiedon arkistoinnissa? Itselleni oli aivan uutta, että aluperin sumerilaiset aloittivat tallentamaan tietoa siitä, että miten paljon viljaa oli minäkin kalenteriaikana. Sen lisäksi, että kehitettiin kalenteri edistämään maataloutta, niin sen oheksi luotiin tietojärjestelmä, jolla voitiin merkitä arkistoon määriä. Tämä on minusta hämmentävä, koska nykyisessä tietotekniikassa tätä järjestelmää kutsutaan tietokannaksi. Sumerilaiset keksivät aikaleiman lisäksi jopa kirjoitetun kielen tätä tarvetta varten.

Kuva 2. Kirjoitustaito kehitettiin tietokantoja varten. [Adlibris]
Nykyään jälkiviisaana sanottuna ei ole ollenkaan ihme, että muinaiset ihmiset käyttivät valtavasti aikaa, jotta saivat tietojärjestelmänsä kuntoon. Kirjoitettu vapaa teksti on yhä yksi parhaimmita tavoista tallentaa tietoa tietokantaan. Keksinnön merkittävävyyttä ei voi väheksyä.

Tietokoneohjelmatkin kirjoitetaan yhä ohjelmointikielillä, ei ole löydetty muuta yhtä hyvää ja mukautuvaa tapaa ohjelman toiminnan kuvaamiseen. Sumerilaisten aloittama abstraktin kirjoitusjärjestelmän kehitystyö jatkuu, C++-kielen 2017 vuoden versio on yksi sellainen. [modernescpp]

Referenssit:

Wiki: stirlingmoottori
Youtube: Nikola Tesla
Ebay: Solar Low Temperature Stirling Engine

Kulttuuri

Kevään merkit

Jätä kommentti

Nyt on taas se aika, että päivä pidentyy. Tämä on hyvää aikaa, koska alkuvuodesta on enemmän juhlapäiviä kuin loppuvuodesta. Ylipäätänsä mielestäni kesän odottaminen on mukavampaa kuin talven odottaminen, vaikkakin Suomen kesä on hyvin vaatimaton. 2018-05-01 vietetään taas sitten Wappua eli yhteiskuntavastaisten juhlaa.

Monet asiat edistyvät ja muuttuvat. Hallitukset monissa paikoissa vaihtuvat, edellisten vaikuttajien tilalle tulee uusia, parempia ihmisiä. Tämä on luonnollista kiertokulkua, jonka mukaan monet asiat kiertävät. Monet yritykset, valtiot ja organisaatiot muuttuvat erittäin paljon omana aikanaan.

Kuvassa 1. on testissä Suomen mäkkärin kasvishampurilainen. Kyseistä ateriaa on julkaistu ensimmäisen Suomessa [IL]. Ehkä taustalla on Suomessa voimakkaasti yleistynyt sipsikaljaveganismi, josta itsekin olen kiinnostunut, vaikka en olekaan kasvissyöjä [tuppu/sipsikaljavegasnismi]. Harmi, että ei ollut enää saatavilla bataattiranskalaisia.

Kuva 1. McDonald’s:in kasvisateria. [McDonalds/McVegan]
Monet kaverit ovat paljon keskustelleet Long Dring -juomista, joita saa aitona limuviinana ruokakaupasta. Aiemmat lonkerot ovat olleet käymällä valmistettuja, joten niihin on jäänyt käymisen seurauksena epämiellyttävänä pidettyjä kiljumaisia sivumakuja. Nyt jos koskaan on aika ostaa aitoa Ginistä ja greippilimpparista sekoitettua 5.5 % tilavuusvahvuista Long Drink -juomaa, johon kannattaa lisätä jäitä juoman pitämiseksi kylmänä.

Referenssiä:

Wiki: Gin Tonic

Yhteiskunta

Opiskelu on out

Jätä kommentti

Paljon on puhetta siitä, että 1980 vuoden jälkeen syntyneiden keskuudessa koulutuksen kiinnostavuus on ollut laskussa. Ennen tätä koulutusaste on kasvanut sukupolvittain läpi Suomen itsenäisyyden. [stat]

Itse kannatan koulutusta, itse pidän yliopistoja tärkeinä opetuksen ja tutkimuksen kannalta. Hyvän koulutuksen kehittyminen vie sukupolvia, eikä vastaa yritysmaailman kvartaalitaloutta. Tilastollisia aineistoja on kerätty mm. maanpinnan kohoamisesta vuosisatojen ajan. Vielä vuonna 2018 tämä on parasta tietoa, joka meillä on saatavilla. Oppilaitokset, valtakunnat, päihdepolitiikka, arvomaailma ja sukupolvet vaihtuvat, mutta tutkimustyö on kestänyt 500 vuotta. [SimonMaankohoumapuisto]

Kuva 1. Lapsilla on mahdollisuus valita vapaassa & itsenäisessä sinivalkoisessa Suomessa. Saisi nykyään olla pedagokin urapiipussa enemmän miehistä esikuvaa.

Armahtaisiko toisen elämänpolun mies ensimmäisen 30 vuoden iässä? Ei kai vain oikeus toteutunut, jos hän olisi itse poliisi ja pidättäisi itsensä  pahiksena? Tosi hyvä ja ajatuksia herättävä Kuva 1!

En usko opiskelun vaativan paljon muuta kuin aikaa, normaali perusterve  keskushermosto riittää opiskeluun. Itselleni on ollut onni, että olen sosiaalisesti hyvin syrjäytynyt ihminen nuoresta asti, muuten en olisi koskaan menestynyt opinnoissani.

Olen myös iloinen, jos moni nuori löytää onnensa sosiaalisesta elämästä ja muusta toiminnasta, eikä tarvitse ajautua yhteiskunnan koulutussysteemin piiriin. Kaikille se ei ole mahdollista, joten opiskelemaan lähteminen kannattaa.

Maailma on kuitenkin niin julma, että sosiaaliset suhteet merkitsevät enemmän kuin koulutus. Jotkut ihmiset osaavat yhdistää nämä kaksi asiaa, heille elämä voi olla erittäin helppoa. Helppoa ei kuitenkaan ole näiden asioiden yhdistäminen, se vaatii paljon.

En itse osaa sanoa, että miten kannattavaa opiskelu on. Itselleni ei ainakaane koskaan ollut työllistyminen helppoa. Jos en olisi käynyt kouluja, niin olisiko edes nykyisen tasoista työllistymiseni.

Aika vähän opiskelusta on mitään apua työelämän kannalta, eikä yliopisto ole työelämän ammattiin valmentava koulutus. Mielestäni yliopiston ei ikinä tulisi olla ammattikoulu, koulutuksen tulee tähdätä omaan tieteelliseen kuriositeettiinsa.

Referenssit:

Ilkka: Suomalaisten älykkyysosamäärä on kääntynyt selvään laskuun
YLE: Suomen upseerikoulutuksen ensiaskeleet Vimpelissä 100 vuotta sitten – aseita saatiin salakuljettamalla ja lamppuöljyä varastamalla
NSIDC: Arctic (North Pole) Ice Extent Graph

Tietotekniikka

Koodauksen esoteerisyys

Jätä kommentti

Mitä itse ohjelmointia olen tehnyt, niin aina tulee vastaan tiettyjä ajatuksia, jotka eivät ole mitenkään uusia, vaikka itse luulee jotain ymmärtäneensä. Monet vähänkään enemmän ohjelmoineet ymmärtävät, että ohjelmointi on oikeasti jotain aika erikoista. Koodi itsessään ei ole mitenkään kummallista, vaan sen kategorisoiminen tiettyyn ryhmään on hämmentävän vaikeaa. Ohjelmakoodi itsessään on täysin loogista ja rutiininomaista suorittamista, joka ehkä onkin isoin ongelma.

Kuva 1. Oli työkaverini kanssa puhetta minun happamasta orginaalista gallialaisesta belgialaisille nuorille kehitetystä itse panemastani oluesta, jota hän epäili jonkinasteiseksi villihiivaolueksi [wiki/lambic, Zamnesia/galliaOlut]. Suoritteli tätä ”keskiaikaista” luostariolutta ostamaan.[belgianBeerFactory]
Jotenkin aina itse tehdystä oluesta tulee mieleen seuraavan videon ale eli pintahiivaolut, joka ei siis ole tätä nykyistä ruokakaupoista saatavaa kliinisen kirkasta lageria. Ehkä pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa, kun Rome Total War peliä pelatessa pitäisi oluen ja sianlihan sijaan nauttia italialaista punaviiniä ja pizzaa [beachHouseKitchen].

Ehkä kuitenkin on oikein samaistua pohjoisiin barbaarisiin kansoihin, joihin itse vähintäänkin kuulun, jos kerran 2k vuoden takaiset belgialaiset/hollantilaiset (Gallia) ja saksalaisetkin (Germaanit). Kiva peli kuitenkin, kun pääsee hyppäämään antiikin aikaisen johtajan saappaisiin.

Nykyajan menestyneeltä johtajalta ehkä odetaan jotain muuta kuin ei-meidän-kaverihin kuuluvien mahdollisimman suurta hävitystä ja psykopatiutta? Melkoisen sairasta se isojen poikien toiminta Raamatun kirjoitusaikana oli. Ikävän usein moni tekee itsemurhan tässä maailmassa, eivät koe vahvimman vallalla hallitsevien vallanpitäjien puolustavan heitä.

TTY:n laitosjohtaja Tommi Mikkosen näkemys siitä, että onko ohjelmointi tiedettä, taidetta vai kansanperinnettä, niin on yhä hyvä kysymys. Itseäni kovasti myös mietityttää, että miten ohjelmointia tulisi opettaa. Olen tässä blogissani väittänyt tai ainakin esittänyt näkemykseni, jonka mukaan ohjelmointia tulisi opettaa ammattikoulussa. Tietysti taustalla on omat tekijänsä, mutta nykyinen opetusmalli on ilmeisen heikko ohjelmoinnin opettamiselle. Ei varmasti ole vieras tai uusi ajatus, että yliopistossa on isoja ongelmlmia sen suhteen, että miten ohjelmistoalaa tulisi opettaa. Osaamista varmasti on nykyisistä ohjelmistomenetelmistä, ongelma ei siis ole siinä, vaan sen vähäisenkin tiedon siirtämisessä opiskelijoille.

Ohjelmistoalaa usein teknillisestä taustastaan johtuen nähdään hyvin insinöörimäisenä. Tämä ajatustapa korostuu etenkin Suomessa, Yhdysvalloissa ohjelmistoala nähdään enemmänkin käsitteenä CS eli Computer Science eli omana tieteenalana.  En osaa sitten sanoa, että onko suomalainen vai yhdysvaltainen käsite enemmän pielessä, vaan taustalla on paljon syvällisempi ongelma.

Itse olen känyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun, jossa oikeasti yritettiin olla erittäin käytännönläheisiä. Mielestäni ajatus oli erittäin hyvä, etenkin sulautetuissa järjestelmissä rento ilmapiiri auttoi paljon, oppimista tapahtui. Toisaalta valitettava fakta ohjelmoinnin opetuksen takana oli se, että minulla taustalla omaa täysin vaatimatonta harrastuneisuutta, joka antoi aivan uskomattoman etulyöntiaseman moniin lukion käyneisiin opiskelijakavereihin. Jo ennen opiskeluaikaani pidin tätä panosta naurettavan vähäisenä, nykyäänkin hämmästelen, että miten en osannut nuorempana tajuta, että miten kriittistä ja merkittävää se pienikin näpräys oli.

Ehkä vieläkään opetuksessa ei täysin ymmärretä, että ohjelmointi on erittäin latteaa vaatimustastoltaan. Ohjelmointi ei vaadi mitään syvällistä ymmärrystä yhtään mistään, vaan hirveästi ymmärrystä monesta pienestä tekijästä yhtä asiaa kohti.

Ohjelman koodaus on kuin valehtelua. Sinun pitää tuottaa jokin toimiva vale, joka kestää kaikki kriittisimmätkin tarkastelut, eikä koskaan voi olla täysin varma oman valheensa paikkansapitävyydestä. Valettasi voidaan käsitellä oikeudessa, tuhansien vuosien päästä, kenen tahansa tai minkä tahansa kulttuurin ja aikakauden aikana.

Itse vertaisin erinomaista ohjelmaa raamattuun. Erittäin hyvä ohjelma kestää kaikkien niiden sukupolvien ja erilaisten ajatusmallien mukaiset käsittelyt. Se on ympäripyöreä kokonaisuus, jossa ei voi tarrata mihinkään terävään kulmaan. Mistään sitä ei saa kräkkeröityä auki, mutta silti se aina on absoluuttisesti ei-väärässä. Se ei sorru sellaisiin kulttuurisidonnaisuuksin mielikuville, kuten että esimerkiksi punainen väri on maskuliinen tai että sukupuolia on 60 kappaletta. Silti se esittää jotain sellaista asiaa, jota sen tavoitteisiin kuuluu. Silti se ei ole tiedettä, vaan ajaa omaa asiaansa.

Hyvän koodarin piirre on se, että ymmärtää hyvin erilaisia ajatusmalleja ja osaa ajatella ”out of the box”. Konservatiivista kulttureista on harvemmin tullut hyviä ohjelmitokeskuksia. Uskon näillä kahdella tekijällä olevan korrelaatiota. Hyvä koodari on älykäs ja vähintäänkin osaa ajatella liberaalisti eli vapaasti. Kutsuisin tätä liberaaliutta tietynlaiseksi luovuuden käänteisyykseksi, jolloin ymmärtää luovuuden haasteet reaalimaailmassa, jotta osaa luoda rajat ja määritellä ohejelman toimintaa. Ohjelmoinnissa jää todella helposti kiinni omasta tyhmyydestään ja tietämättömyydestään. Koska omaa tietämättömyyttään ei tiedä, niin olisi hyvä, että ohjelman testaajana toimisi toinen ohjelmasta täysin tietämätön ohjelmoija tai vähintäänkin ennakkoluuloton lapsi.

/**********************************************/
/* first editions                             */
/*   2017-12-29 Tuomas Liikala Seinäjoki      */
/* Sen lauluja laulan, jonka leipää syön Oy   */
/**********************************************/
/* Itselläni on hyviäkin muistoja Tampereelta */
/* vuosilta 2013 - 2016,                      */
/* synnyin Tampereella vuonna 1988.           */
/* Silti minulle *se kaupunki etenkin         */
/* kaupunkina oli jotekin liian               */
/* vasemmistolainen.                          */
/* Pidin TTY:sta ja monesta                   */
/* muustakin asiasta, ei sillä                */
/**********************************************/
/* Protip: vuonna 2037 pyörähtää              */
/* 32 bittinen ajanlasku ympäri               */
/**********************************************/

Referenssejä:

Manifest for software craftsmanship (#24074)

Aikajärjestelmän määritelmä on suoraa sanottuna kivikaudelta: PHP Document: Date()

Wiki: Juliaanien kalenteri (Saturnalia)

klo 23:59:60 Wiki: Karkaussekuntti

Politiikka

Ajanhenki

Jätä kommentti

Mitäpä nykyajan ihmisistä jäisi jälkeen? Jotain parempaa kuin aiemmista sukupolvista? Ihmiset usein kuvittelevat, että nykyajasta vielä seuraisi jotain, monien usko ihmisiin on jo mennyt.

Monet ihmiset haluaisivat jättää jonkin jäljen tähän maailmaan, kun tietävät, että elämä on hyvin rajallista. Minkälaisen jäljen kukin jättää, miten kauan se säilyy.

Ihmisten toiminta on usein järjetöntä, monia resursseja käytetään jopa toisiaan vastaan. Sota on hyvä esimerkki tällaisesta, mutta paljon muutenkin ihmisten toiminta on tehotonta.

https://youtu.be/CrrSAc-vjG4

Paljon logistiikassa tehdään turhaa työtä, kun ei osata mallintaa resurssivirtoja järkevästi. Paljon käytetään työvoimaa pelkän rahan pyörittelyyn, paljon samaan aikaan on työttömyyttä. Syynä suurelta osin vain on, että ei osata kohdistaa resursseja oikein. [Jorma]

Nyt on paljon myös ollut puhetta uudesta Tokamak-tyypin reaktorista, joka tuottaisi Britanniassa fuusioenergiaa 30-luvulla. [IBT]

Ylipäätänsä uskoisin itse, että kannattaa näytellä positiivista ihmistä. Eihän se helppoa ole, mutta yrittää kannattaa edes. Jos toiselle haluaa olla mahdollisimman paha, niin paras tapa siihen on syrjiminen ja välinpitämätömys.

Wiki-referenssiä: Luettelo matematiikan ratkaisemattomista ongelmista

Yhteiskunta

Uransa huipulla

Jätä kommentti

Nyt on ollut paljon keskustelua siitä, että HS:n toimittaja julkaisi puolustuvoimien salaista aineistoa. Tässäkin on omiin korviini kanatutunut monenlaista näkeystä. Osan mielestä koko asian salailu on erikoista, kun Wikileaksin vuotojen perusteella kaikki merkittävät valtiot vakoilevat toisiaan. Osa taas näkee tään asian erittäin vakavana uhkana yhteiskunnalle, eikä hyväksy lehdistöltä tällaista. Itseäni eniten kummastuttaa, että eikö armeijan tulisi itseään katsoa peilistä, jos kerran heidän omia salaisia papereitaan ovat.  [HS, Wikileaks]

Kuva 1. Piti lähteä töistä vähän aiemmin tänään, kun sain  joululahjaksi tällaisen nykyisen lempiviinini ja herkullisen homejuustolajitelman. [viinilehti]
Itse uskaltaisin väittää, että tämänlainen vuoto on monelle toimittajalle uran kohokohta. Monet usein nauravat uutisille, joita itse typeränä klikkailevat. Kuitenkin taustalla on toimittajan uran huippuhetki, kun 100 k ihmistä lukee uutisen, olkoon sisältönä mitä vain. Tätä moni ei välttämättä tule heti ajatelleeksi, kun ei sitä motivaattoria halutakaan näyttää uutisessa.

Minä olen miettinyt, että mikä mahtaa olla ohjelmistoalalla uran huippu ja etiikka. Milloin ihminen saavuttaa sellaisen tason, että siitä on vaikea päästä ylöspäin. Onko se siinä vaiheessa, kun saavuttaa suurta huomiota, vai onko se jotain muuta. Itse uskoisin, että menestys ei kuitenkaan ole huomiota, ainakaan suurimmalle osalle. Ei se sitä varmasti ole useimmille toimittajillekaan, väittäisin. Monet ovat sitä mieltä, että nykyaikana liikaa tavoitellaan pinnallisia asioita. En osaa sanoa, että onko aiemmin ihmiset olleet yhtään se parempia ja vähemmän huomionhakuisia, vai onko mahdollisuudet ja välineet vain olleet heikommat. [tuppu/menestys]

Minä itse olin todella tyytyväinen, kun ensimmäisen kerran sain tehtyä Patterimadon. Tämä hetki oli jotain sellaista, jossa häkellyin itsekin. Kun näytössä taulukkoon sijoitettu mato liikkuin autoMaagisesti näppäinkomentoja totellen, niin se oli jotain hämmentävää. Itse koin silloin, että valaistuin tietotekniikan mahdollisuuksista. Siinä iässä myös kaikki liikkuva asia oli kiinnostavaa, nykyään ei enää tule kiinnitettyä vastaaviin asioihin niin paljoa huomiota.

Toinen itselleni erittäin valtava huomio oli se, että oikeasti ammattikorkeakoulussa koin menestyneeni, osasin tehdä erilaisia ohjelmia ja ideoida itsenäisesti. Suuri juttu oli, kun tein oman opinnäytetyöni täysin yksin. On todella uskomatonta, että saa toimivan tuhansien rivin ohjelman toteutettua.

Ohjelmointiputkalaisilta irkissä kysyin neuvoa, että miten minun tulisi koodata, ja minkälaisia asioita tulisi huomioida. Ainut ja ikimuistoinen ohje oli se, että ohjelma pitää enkapsuloida pieniksi palasiksi, jotta minä tai joku muu voi myöhemmin mukauttaa kyseisen ohjelman arkkitehtuuria palapelimäisesti uudestaan uuteen ja oikeampaan muotoonsa. [wiki/encapsulation]

Itse myöhemmin suurelta osin muotoilin ohjelman koodia uudestaan, aiempaa parempaan rakenteeseen. Parantamisen varaa varmasti jäi, mutta ohje oli jopa heikolla osaamispohjalla hyvä. Ohjelman tulisi siis aina oltavissa räjäytettävissä atomeiksi (akateemisesti sievennettävissä) ja kasattavissa haluttuun muotoon, muuten projekti menee helposti solmuun vaatimusten muuttuessa.

Kuva 2. visuaalisesti havainnollistettuna ketterän menetelmän pääperiaatteet. [tuppu/uudissana-kettera]
Myöhemmin tyytyväinen olen ollut mm. TTY:lla tekemääni algotimikurssin tehtäviin, joissa ratkaisin julkisen joukkoliikenteen bussiaika -tehtävän. Oli todella hienoa, kun sai tehtyä erittäin monimutkaisen ohjelman, joka käytti n. 100 riviä koodia taustalla. Ohjelmaan syötettiin lähtöasema, määräpää ja lähtöaika, niin ohjelma laski taustalla käytetyn aineiston pohjalla linja-aikataulua, jonka avulla sai selville nopeimman reitin. Koin oppineeni siinä tehtävässä todella paljon ohjelmoinnin ideasta, hieman samanlainen kokemus kuin ensimmäinen itsenäisesti kehittämäni matopeli. Minun mielestäni se on ohjelmointia parhaimmillaan, siis algorithmien koodaus.

Itse tykkäsin todella paljon myös TTY:n ohjelmistotuotannon menetelmät -kurssista, se oli myös yksi minun suosikkikurssejani. Opin silloin erittäin paljon asioita, joita en tiennyt aiemmin. Paljon oli virheellisiä uskomuksia perinteisestä projektimallista. En esimerkiksi tiennyt, että iteraatiomallia on käytetty projekteissa jo kauan aikaa sitten. Vesiputousmalli on nimenomaan aluperin käytetty alkuaikojen projektimallin ongelmien kuvaukseen, hieman kuin nykyään puhutaan feudalismista keskiajan järjestelmänä.[TTY/SoftwareEngineeringMethodology, wiki/feodalismi]

Jotain ehkä opin tai ainakin osasin Tampereen teknillisessä yliopistossa, kun kerran minulle TTY:n toimesta myönnettiin DI:n arvonimi, vaikka nöyryydessäni en käytä sellaisia lisänimiä kaikkialla. En halua kuitenkaan väheksyä koulutusta, se on  Suomen korkein teknillinen koulutusaste tutkijakoulusta lukuunottamatta. TTY:n tasosta tietysti voi väitellä, mutta kansallisen tason puolesta ehkä arvostetuin teknillinen yliopisto Otaniemen jälkeen. Vuosi 2015 – 2016, niin ei ehkä ollut niitä TTY:n kultavuosia IT-alalla, kuten ei muuallakaan Suomessa. Jotain ehkä kertoo ajasta se, että minunlaistani porukkaa otettiin sisälle. Diplomityöstäni sain arvosanaksi kolmosen, että ei nyt mitään ihan tähtitieteellistä. Tosin puolustukseni pitää sanoa, että sen kirjoittamisen aikaan oli omat haasteensa meneillään. Diplomityöni ohjaaja (sekä tietotekniikan laitosjohtaja) Tommi Mikkonen toimi tarkastajana, aivan fantastinen tyyppi! [tut/tjm]

Aamulehti: Valtakriisi Tampereen uudessa yliopistossa

Nyt tällä hetkellä töissä koen suurinta iloa siitä, että on päässyt tekemään porukalla yhteisiä projekteja. Tulisi aina pyrkiä menemään ulos omalta mukavuusalueeltaan, kohti uusia suuntia. En tiedä, että minne tieni tulevaisuudessa vie, mutta aina on tärkeää pyrkiä kehittymään uusille ja tuntemattoille alueille. Omaa tietämättöyyttää ei yleensä tiedä, kun se on mahdotonta. Harvemmin kuitenkaan mitään tehdään turhaan, selityksetkin voivat olla ajanhetki huomioiden täysin perusteltavia, kyse on vain omasta tietämättöyydestä.

Kun sanotaan, että projektin määrittelyvaiheessa huomattu asia säästäisi moninsatakertaisesti aikaa projektissa, niin ei välttämättä heti kerro paljoa käytännöstä. Käytännössä 200x ero tarkoittaa sitä, että päivän koodaustyöhön vaadittava aika optimaalisessa tilanteessa, niin vastaavan määrityksen muuttuminen projektin loppupäässä tarkoittaa yhden vuoden työpanosta koodarilta. On helppo ymmärtää, että miksi vesiputousmallissa on pyritty välttämään muutosia määrittelyvaiheen jälkeen, vaikka asiakas ei olisikaan ollut tyytyväinen. [wiki/vesiputousmalli]

Itse kävin viime viikon torstaina Vaasan Hacklabissa, joka sijatsee 1930-luvun saippuatehtaassa. Kyseinen punatiilestä muurattu teollisuusajan rakennus on saavuttanut ajan, jossa se joutuu purettavaksi. Sen sinällä toiminut kerho hämmästytti itseäni nykyaikaisuudella ja tulevaisuudentoivolla. Itse olin todella kiinnostunut laserleikkurista, josta sain puusta leikattuja paloja, joista kasaamalla saa tehtyä korurasian. Myös 3D-tulostin oli erittäin mielenkiintoinen kapistus, kuten myös yleisesti trendikäs käsityöharrastuneisuus. Uskoisin, että tällaisesta voi tulla paljon osaamista, vuosikymmenien ja sukupolvien aikaisella panostuksella. [VaasaHacklab]

Manifesto for Agile Software Development

We are uncovering better ways of developing
software by doing it and helping others do it.
Through this work we have come to value:

Individuals and interactions over processes and tools
 Working software over comprehensive documentation
 Customer collaboration over contract negotiation
 Responding to change over following a plan

That is, while there is value in the items on
the right, we value the items on the left more. [agilemanifesto]

Kent Beck
Mike Beedle
Arie van Bennekum
Alistair Cockburn
Ward Cunningham
Martin Fowler
 James Grenning
Jim Highsmith
Andrew Hunt
Ron Jeffries
Jon Kern
Brian Marick
 Robert C. Martin
Steve Mellor
Ken Schwaber
Jeff Sutherland
Dave Thomas
Terveys ja hyvinvointi

Terveydenhoidon visio

Jätä kommentti

Itse kävin jokin aika sitten viimeksi sairaalassa tikkauttamassa pientä haavaani, sain samalla vahvisteen jäykkäkouristukseen, kun muutaman kuukautta aiemmin tullut 10 vuotta täyteen edellisestä rokotuksesta.

25 vuotias pääkaupunkiseutulainen lääkäri hoiti tikkauksen ripeästi. Hänen puheensa oli lääkärille sopivan ylimielistä ja epäinhimillistä, latinalaisia sivistyssanoja olisi vain saanut nykyistä enemmän opetella luettelemaan.

Yllättävän usein joutuu sairaalassa käymään, tulee jopa huono omatunto, kun tietää aiheuttavansa niin paljon kuluja veronmaksajille. Uskoisin kuitenkin, että terveydenhoitoon käytetyt varat maksavat useimmissa tilanteissa itsensä takaisin kansalaisten lisääntyneinä terveinä elinvuosina, samalla vastakkaisesta leikaten sairaita elinvuosia. Suomessa käytetään kansantalouteen nähden puolet vähemmän rahaa terveydenhoitoon kuin Yhdysvalloissa.

Minun mielestäni Ihmisoikeuksia kunnioittavissa maissa terveydenhoitoon valtio käyttää selvästi enemmän resursseja kuin armeijaan ja poliisiin [usDebthClock]. Yhdysvaltain sotaresursseilla voitaisiin ratkaista kurjuus maailmasta. Nyt maassa on 2 miljoonaa vankia. Yhdysvaltain vankilat toimivat sosiaalilaitoksina köyhille [is,  tt].

Terveydenhoito on kehittynyt monen asian tavoin valtavasti viimeisen sadan vuoden, mutta odotukset ovat kovat vastaisuudessakin. Erittäin paljon itse odotan geenihoidoilta, joissa perimän muutoksilla saadaan hoidettua terveyttä. On myös toiveissa, että syövän voisi parantaa elimistön omalla immuniteetilla [YLE].

Nykyään on vaikea edes ajatella, että perusterveitä ihmisiä kuoli erilaisiin kulkutauteihin, jotka levisivät kausittain. Tällaista tilanne on yhä monissa kehitysmaissa, mutta suhteellisesti tilanne on parantunut. Koko ihmiskunnan keskimääräinen elinajanodote on reilusti yli 70 vuotta [worldbank].

”1960- ja 70-luvulla syntyneistä hyvin suuri osa on sairastanut tuhkarokon, hinkuyskän ja vihurirokon.” –Iltalehti

Osataan sitä Itä-Suomen yliopistossakin mokailla, Tiede-foorumilla ja muuallakin ihmetelty D-vitaminisuosituksia, mutta ilmeisesti se onkin ollut pelkkä laskuvirhe. Onneksi Olkoon Pekka Puska ja muut akateemiset tutkijat, kiva tietää, että Suomessa ei osata edes laskea mikrogrammoja oikein kokonaisessa yliopistossa tutkijatasolla:  [NCBI]

Vitamin D math mistake had been made, adults need at least 8000 IU – July 2017

Koska Suomessa uutisoidaan siitä, että mitä tasoa meidän ravintotosuositusten tutkimus on? Ensin Puskan suppeaan ja väärin tulkittuu tilastoaineistoon perustunut amerikasta kopioitu rasvahypoteesti, jota on tuputettu ympäri peruskouluja. Koko korrelaatio voinkulutuksen ja sydäntautikuolleisuuden välillä ei näy viimeisen 30 vuoden aikaisen aineiston pohjalta ollenkaan, kuten toisen maailmansodan jälkeisessä aineistossa sodassa olleiden maiden tilastoista ilmenee. Nyt sitten paljastuu, että vaarannettu koko kansakunta väärin lasketuilla vitamiinisuostiuksilla tien mihin osteporoosioon ja lukemattomiin muihin puutostilasta johtuneisiin sairauksiin. [NCBI, ravitsemusjaterveys]

Jos nyt jotain hyvää saa sanoa tästä Itä-Suomen tutkimuksesta, niin nyt ainakin on hyvää kansallista aineistoa siitä, että mitä D-vitamiinin puutos aiheuttaa väestössä. Diabetes on ilmeisesti yksi D-vitaminipuutoksen oire, sydäntautikuolleisuus ja ehkä jopa masennus? Tällaista miljoonia ihmisiä koskevaa sukupolvien aikaista ihmiskoetta ei ihan helpolla saa tehdä.

Tietotekniikka

Kvanttiohjelmointi tulee

Jätä kommentti

Pitkän aikaa ohjelmien suorituskyky esikännetyllä ohjelmointikielellä on jäänyt miljardeihin riveihin sekunnissa, vaikkakin rinnakkaisuus on lisännyt suorituskykyä. Yksinkertaisesti nykyisiä ohjelmia ei voi helposti optimoida suoritusta lisää, vaan tarvitaan uutta tekniikkaa. Microsoft on tuonut ohjelmoinnista kiinnostuneille kvantti-api:n Q#-kielellä.

Itse opiskeluaikanani tykkäsin paljon alkorytmi-kurssista, TTY:lla se oli minun lempikurssini. Lyhimmän reitin haku ja järjestysfunktiot voivat hyötyä kvanttilaskennasta valtavasti. [TTY]

TTY:lla opiskellessani en kelvannut oman alani työpaikkoihin, niin ei siltä ajalta oikein mitään hyvää jäänyt oppimisen osalta. Sinällään hyvä koulu, mutta ettei töihinhaussa tärpänny opintoaikoina. Erityisesti pidin 24/7-kulttuurista eli koulu ja tietoteekkarikilta oli melkein aina auki. Elämä oli hieman kuin jossain Japanissa [tiede.fi]. TTY:n tiloissa tuli kerran oltua algoritmikurssin viimeisen tehtävän takia 30 tuntia putkeen.

Kuva 1. Minun kuusikulmiollinen vappulakkini (sis. satojen grammojen silkkitupsu) puuvillasivuisen dippatyöni päällä [TEK]
TM: Kielioppivirheistä huomauttelevista ihmisistä paljastui yhteinen piirre: he ovat mänttejä

Terveys ja hyvinvointi

Diip’a-daapaa

Jätä kommentti

Maailmasta on paljon hämmentäviä asioita, joista ei ole varmuutta tai tietoa. Paljon on myös selitetty aiemmin tuntematonta. Ihmiset eivät ennemminkään olleet tyhmiä, he vain tekivät havaintojensa mukaisia johtopäätöksiä.

Esimerkiksi tautien selittäminen hygienialla oli historiallista ajattelua. Rooman valtakunnassa oli kylpylöitä, joissa ihmiset kykenivät peseytymään. Kuitenkaan peseytyminen homokylpylässä ei paranna tai ehkäise kuppaa tai montaa muutakaan sairautta. Täten oli loogista olettaa, että sairauksien takana on jotain muuta kuin epäpuhtaudet.

Keskiaikana oletettiin, että sairaudet olisivat ihmiset elämäntavasta johtuvia syitä. Ihmiset sairastuivat, koska pahat henget aiheuttivat niitä tai jokin noita oli kironnut heidät. Pahimmillaan tämä johti ihmisten polttamiseen hengiltä ja kiduttamiseen, jotta pahuus olisi saatu pois ihmisistä.

Mikroskoopin myötä ymmärrettiin, että tautien taustalla ovat mikroskooppiset elämänmuodot. Tämän seurauksena elintarvikkeiden säilöntä, desinfiointi ja antibiootit saavuttivat suurta suosiota. Ihmiset halusivat kaikin keinoin tappaa bakteerit kodista, ruoasta, juomasta ja elimistöstä.

Ymmärrämmekä me vieläkään lopullista totuutta sairauksista? Jatkuvasti ihmettelemme, että mistä tulevat erilaiset sairaudet. Emme vieläkään ole saavuttaneet ikuista elämää, vaan yhä mietimme monien sairauksien lähdettä. Meidän ymmärryksemme sairauksista kehittyy yhä.

Tällä hetkellä elossa on 7 % kaikista 50 ka aikana eläneistä ihmisistä [tiede.fi]. Se on hyvä saavutus, kun nykyihminen on käynyt sukupuuton partaalla, kuten muut ihmishaarat ovat hävinneet. Olemme saavuttaneet tason, joka on historiallisesti erittäin hyvä. Nyt ei vain saa jäädä tuleen makaamaan, vaan on edettävä samaa tahtia eteenpäin kohti kestävää kehitystä. Jos niin ei toimita, niin käy kuten muillekin ihmishaaroille.

”Jotenkin hauskaa kuvitella ihmisten olleen lauma 10-12 vuotiaita ”lapsia” joskus, mutta hyvin on tänne asti tultu. Pitäisikö siis aikuisiän raja laskea 10-12 vuoteen?” –anklebone@tiede.fi