Suomessa pistetään 400 – 500 Gg jäteruokaa biojäteastioihin vuosittain. Ruoantuotannosta aiheutuvat kasvihuonokaasupäästöt vastaavat 400 k auton hiilidioksidipäästöjä. Hyvin suuri osuus tästä jätteestä tulee kotitalouksista, mutta myös ravintoloiden osuus on merkittävä. Suhteelliselta kooltaan ravintoloiden osuus on korkea, luonnollisesti lounasbuffeteista tulee paljon jäteruokaa. [MT]

Maaseudun tulevaisuuden uutinen keskittyy etenkin ruokahävikistä johtuvaan hiilidoksidipäästöön [MT]. Mielestäni asiaa ei tulisi uutisoida oikeastaan siltä näkökulmalta, kyseessä on tyypillinen populistinen tapa tehdä uutisia. Käytännössä esimerkiksi buffettien ruokahävikin vähentäminen on vaikeaa. Itse hygieniapassin suorittaneena tiedän, ettei ruoka saa olla kuin muutaman tuntia tarjolla, jos se on alle 60 asteista. Olen kyllä itsekin syönyt iloisesti 10 – 12 tuntia oman asuntoni lattialla varastoimani Samburgerin Special-hampurilaisen, mutta ymmärrän ettei sellaista kenellekään muulle voi tarjota [Samburger]. Kylmäketju ja hygienia ovat kyseisessä lafkassa kunnossa, kun vointi sen jälkeen oli 5/5.

Ongelma ruokahävikissä on pääosin se, että ruoantuoantoon kuluu paljon energiaa, toiminta ei ole aina hyötysuhteeltaan parasta mahdollista. Etenkin kaukaa lentokoneella tuotava ruoka aiheuttaa paljon energiankulutusta. Itsekin kuntavaaliehdokkaana kovasti mainostin Facebook-profiilissani Seinäjoen kaupunkia siirtymään virallisesti käyttämään pelkästään vain kotimaista lihaa ja kasviksia, mutta käytännössä kuulemma lihatuotteet tulevatkin jo nyt pelkästään Atrialta. Ylipäätänsä ruoantuotannossa on varmasti varaa kehittyä, jo nyt on paljon sellaisia merkkejä ilmassa [Tuppu/ruoantuotanto].

Mitä sitten tälle sinällään syömäkelpoiselle ruoalle voisi tehdä. Minun mielestäni yksi vaihtoehto olisi, että sitä käytettäisiin eläinten ruokintaan. Ruoassa on paljon erittäin vaikeasti syntetisoitavia kemikaaleja, kyse ei ole vain erilaisista hiiliketjujen sidosenergiasta. Täten ruoka olisi polttamisen tai maaduttamisen sijaan parempi käyttää, olettaisin syömisen olevan käytännössä erittäin hyvä vaihtoehto. Omat vanhempani asuvat maaseudulla, siellä Kuvan 2:n mukaisesti ruokitaan siilejä ruokajätteellä. Myös variksille on oma ruokapaikkansa, raadonsyöjälinnuille kelpaa jopa kalojen perkuujätteet. Mielestäni tätä voisi miettiä myös, että voisiko samoin kaupunkilaisten ruokajäteillä ruokkia metsiemme miljoonia eläimiä? Se olisi luonnollemme mitä mainoin ekoteko!