Aivot on sähkökemiallinen kokonaisuus. Muisti on aivoihin muodotuneita proteiineja, tietoisuus on sähköä ja tuneet ovat proteiinien ja välittäjäaine-kemikaalimolekyylien vuorovaikutusta. Nämä asiat tiedetään aivojen toiminnasta, ei paljoa, mutta jotain. [tiede.fi]
Itse myönnän olevan agnostikko eli uskon yliluonnolliseen tietoisuuteen, mutta en aivan samanlaiseen kuin mitä moni uskonto opettaa. Myönnän uskovani jopa henkiin, maapallon ulkopuoliseen elämään ja jopa eläimillä ja metalleilla olevan tietoisuutensa. Uskon, että jotkut maapallon ulkopuoliset eliöt ovat siirtäneet tietoisuutensa kehon ulkopuolelle, ja että kykenevät ihmisten ymmärryksen ylittävällä kyvyllä/tekniikalla hallitsemaan jopa säätä. Ehkä ihmisetkin saavuttavat saman tason joskus, mahdollisesti ei edes kestä montaakaan sukupoleva, kunhan ensin saavutetaan singulariteetti, eli itseään kehittävän tekoälyn.
En kuitenkaan ole kirkossa, enkä itse edes koe kirkkoa omien uskomuksieni mukaisena paikkana, vaan enemmän valtaorganisaationa, johon en halua kuulua. Jussi Viitala Ylen artikkelissa ihmetteli, että miten älykkäät ihmiset voivat uskoa yliluonnollisiin asioihin. Mielestäni se vain kertoo siitä, että uskomukset pohjautuvat hyvin erilaiselle pohjalle kuin vähemmän älykkäiden ihmisten uskomukset. Kirkon uskomus on mielestäni typerää, mielestäni sitä ei voi toiselle päähän kaataa. Itse olen kokenut vahvasti toisinaan, että hyvät henget ovat varoittaneet minua siitä, että pahoja henkiä on todella paljon ympärilläni. Uskon erittäin vahvasti, että se minun saamani intuitivinen tuntemus pelasti jopa henkeni. [YLE]
Sosiaalisuus on ilmiönä jotain hämmentävää, eikä ole mitenkään harvinainen asia. Oikeastaan koko ekosysteemi on kuin yksi iso sosiaalinen järjestelmä, jota sanotaan ekosysteemiksi. Asia sinällään mekaanisesti tentattuna ei ehkä kerro paljoa, vaan oikeasti kun asiaa pohtii, niin voi ymmärtää, että miten hämmentävä asia onkaan. Seuraavassa videossa muurahaisten elämää. Ehkä siinä on humanisteille uutta tutkimista, jos feministit eivät ehdi laajentamaan omaa tutkimustaan myös muurahaisiin. Nykyään jo sentäs myönnetään, että naisetkin ovat tietoisia olentoja. Sen sijaan yhä on ihmisiä, jotka eivät usko, että esimerkiksi kastemadot tuntevat kipua.
Ihmisissäkin kaikenlaisille persoonille on oma roolinsa. Usein kuulee sellaisia näkemyksiä, että jotain ihmisryhmää ei tarvita. Mielestäni kyse on enemmänkin siitä, että miten asioita tekee, eikä siinä, että mitä tekee. Esimerkiksi rikollisille on pakko olla jokin oma merkityksensä yhteiskunnassa, kun kerran heitä on niin paljon. Ehkä rikolliset pitävät yhteiskunnan pohjan kunnossa. Ehkä rikolliset ovat yhteiskunnan kivijalka, joka turvaa yhteiskunnan toiminnan. Toisaalta itse uskon, että poliisijärjestelmä on osittain sen takia, että moni järjestäytyneestä rikollisuudesta ja voimankäytöstä kiinnostunut porukka saadaan palkattua yhteiskunnalle. Tästä saadaan ns. kissa-hiiri -leikki, joka vahvistaa ja tukee yhdessä yhteiskuntaa. En itse yhtään epäile, etteikö rikollisten toimia saisi kyseenalaistaa, kritisoida ja epäillä.
Monet ihmiset ovat usein erittäin innokkaita tukemaan vankilajärjestelmää. Minun mielestäni se on todella yllättävää, mutta ehkä siinä on jokin hyvä syy, vaikka eivät itsekään tajua. Tuomarit suhtautuvat ehdottomaan vankeuteen paljon epäilevämmin kuin kansa keskimäärin. Miksi ihmiset haluavat, että kaikki rikolliset viedään saman katon alle, samoin kuin yliopistoon kerätään mm. teekkareita tuhansittin muutamaksi vuodeksi verkostoitumaan? Ehkä siihen on jokin hyvä syy, että oppii surfaamaan oikein. Säätyaikana vietiin tapaamaan oikeusoppineita, lopuksi vietiin hoviin kuninkaan eteen kuulemaan päätöksen kuolemantuomiosta tai armahduksesta. Jos kuningas ei tykännyt arvomaailmata ja -asenteesta, niin vietiin hirteen. Paljonko meidän maailmamme on muuttunut paremmaksi säätyajan loppumisesta? [kärkkäinen]
Itse olen myös yllättynyt siitä, että jokin todella ihmisten hyväksi tarkoitettu järjestelmä unohtaa tehtävänsä. Minusta on todella surullista, että miten pahasti kirkko on unohtanut ihmiset. Olisi todella hienoa, jos olisi joku auttava taho, jolle voisi mennä kertomaan huolensa luottamuksellisesti. Sitten se taho auttaisi ihmisiä näissä ongelmissa, jos oikeasti on tosissaan ja asia on tärkeä. Tällainen taho oli katolinen kirkko, josta meidän nykyinen protestanttinen eli luterilainen kirkko on eronnut, koska katolinen kirkko unohti jäsenensä. Nyt saman kohtalon kohtaa myös luterilainen kirkko. Minusta on todella surullista, että ihmiset ovat vain lypsylehmiä kirkolle. Onneksi jokainen voi erota kirkosta. [eroakirkosta]
Aika moni asia on joskus kyseenalaistettu, mutta myöhemmin todettu uudestaan ihan uskottavaksi. Näin on käynyt esimerkiksi eetterille, joka on väliaine, jossa sähkömagnetismi liikkuu. Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudelleen teorian, joka tukee sitä, että valo liikkuu väliaineessa. [ut]