Terveydenhoidon visio

Itse kävin jokin aika sitten viimeksi sairaalassa tikkauttamassa pientä haavaani, sain samalla vahvisteen jäykkäkouristukseen, kun muutaman kuukautta aiemmin tullut 10 vuotta täyteen edellisestä rokotuksesta.

25 vuotias pääkaupunkiseutulainen lääkäri hoiti tikkauksen ripeästi. Hänen puheensa oli lääkärille sopivan ylimielistä ja epäinhimillistä, latinalaisia sivistyssanoja olisi vain saanut nykyistä enemmän opetella luettelemaan.

Yllättävän usein joutuu sairaalassa käymään, tulee jopa huono omatunto, kun tietää aiheuttavansa niin paljon kuluja veronmaksajille. Uskoisin kuitenkin, että terveydenhoitoon käytetyt varat maksavat useimmissa tilanteissa itsensä takaisin kansalaisten lisääntyneinä terveinä elinvuosina, samalla vastakkaisesta leikaten sairaita elinvuosia. Suomessa käytetään kansantalouteen nähden puolet vähemmän rahaa terveydenhoitoon kuin Yhdysvalloissa.

Minun mielestäni Ihmisoikeuksia kunnioittavissa maissa terveydenhoitoon valtio käyttää selvästi enemmän resursseja kuin armeijaan ja poliisiin [usDebthClock]. Yhdysvaltain sotaresursseilla voitaisiin ratkaista kurjuus maailmasta. Nyt maassa on 2 miljoonaa vankia. Yhdysvaltain vankilat toimivat sosiaalilaitoksina köyhille [is,  tt].

Terveydenhoito on kehittynyt monen asian tavoin valtavasti viimeisen sadan vuoden, mutta odotukset ovat kovat vastaisuudessakin. Erittäin paljon itse odotan geenihoidoilta, joissa perimän muutoksilla saadaan hoidettua terveyttä. On myös toiveissa, että syövän voisi parantaa elimistön omalla immuniteetilla [YLE].

Nykyään on vaikea edes ajatella, että perusterveitä ihmisiä kuoli erilaisiin kulkutauteihin, jotka levisivät kausittain. Tällaista tilanne on yhä monissa kehitysmaissa, mutta suhteellisesti tilanne on parantunut. Koko ihmiskunnan keskimääräinen elinajanodote on reilusti yli 70 vuotta [worldbank].

”1960- ja 70-luvulla syntyneistä hyvin suuri osa on sairastanut tuhkarokon, hinkuyskän ja vihurirokon.” –Iltalehti

Osataan sitä Itä-Suomen yliopistossakin mokailla, Tiede-foorumilla ja muuallakin ihmetelty D-vitaminisuosituksia, mutta ilmeisesti se onkin ollut pelkkä laskuvirhe. Onneksi Olkoon Pekka Puska ja muut akateemiset tutkijat, kiva tietää, että Suomessa ei osata edes laskea mikrogrammoja oikein kokonaisessa yliopistossa tutkijatasolla:  [NCBI]

Vitamin D math mistake had been made, adults need at least 8000 IU – July 2017

Koska Suomessa uutisoidaan siitä, että mitä tasoa meidän ravintotosuositusten tutkimus on? Ensin Puskan suppeaan ja väärin tulkittuu tilastoaineistoon perustunut amerikasta kopioitu rasvahypoteesti, jota on tuputettu ympäri peruskouluja. Koko korrelaatio voinkulutuksen ja sydäntautikuolleisuuden välillä ei näy viimeisen 30 vuoden aikaisen aineiston pohjalta ollenkaan, kuten toisen maailmansodan jälkeisessä aineistossa sodassa olleiden maiden tilastoista ilmenee. Nyt sitten paljastuu, että vaarannettu koko kansakunta väärin lasketuilla vitamiinisuostiuksilla tien mihin osteporoosioon ja lukemattomiin muihin puutostilasta johtuneisiin sairauksiin. [NCBI, ravitsemusjaterveys]

Jos nyt jotain hyvää saa sanoa tästä Itä-Suomen tutkimuksesta, niin nyt ainakin on hyvää kansallista aineistoa siitä, että mitä D-vitamiinin puutos aiheuttaa väestössä. Diabetes on ilmeisesti yksi D-vitaminipuutoksen oire, sydäntautikuolleisuus ja ehkä jopa masennus? Tällaista miljoonia ihmisiä koskevaa sukupolvien aikaista ihmiskoetta ei ihan helpolla saa tehdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.