Panem et circenses

Rooman hajoamiselle on esitetty lukuisia erilaisia syitä ja tekijöitä, joista monikaan ei edes yritä yksistään selittää kokonaan suurvallan hajoamista, vaan yleensä myönnetään johtuneen monen tekijän summasta. Tässä artikkelissa pyrin itse käsittelemään tätä aihetta oman pohdintani kautta. Aihe on itselleni ollut jo kauan kiinnostuksen aiheena, useita vuosia. On myös hyvä ajatella asiaa toisestakin näkökulmasta – Rooman tuhat vuotisen valtakunnan vahvuuksista, jotka selittävät miksi lähes ikuiseksi oletetun massiivisen järjestelmän roma-hdus oli niin iso asia.

befunky_zekhwkg
Roomalaisille politikoille ’leipää ja sirkushuveja’ oli lentävälause, jonka mukaista politiikkaa valtakunta noudatti kirjaimellisesti. Samanlaista käsitettä olisi hyvä elävöittää näinäkin päivinä, pohtiessa yhteiskunnan arvoja ja tavoitteita.

Voisin kertoa Rooman valtakunnasta paljonkin, mahdollisesti monen artikkelin edestä, mutta tässä artikkelissa keskityn tähän aihepiiriin. Valitsin tämän ensimmäiseksi aiheekseni, koska koen tämän olevan hyvä ja neutraali tapa korkata oma blogikirjoitteluni. Olen ollut usein hyvin kiinnostunut politiikasta ja monesta yhteiskunnallisesta aiheesta, DI:nä minussa asuu pieni humanisti, halu kylmän tekniikan lisäksi pohtia asiaa myös ei-materialisesta näkökulmasta. Tekniikka on ja pysyy, ihmiset niiden ympärillä muuttuvat.  Joku voisi sanoa asian päinvastoin, aina on hyvä miettiä myös vastakkaista näkökulmaa, itselleni uutta ja jopa mukavuusalueen ulkopuolelle menevää pohdintaa. Toivoisin, että muutkin ihmiset olisivat samanlaisia, mutta en silti halua muiden olevan samanlaisia kuin minä. Kaikessa on aina perspektiivi ja näkemys; miten asioita ajattelee. Tässä artikkelissa keskityn yhteen sanontaan, siitäkin vain hieman kertoen.

Miksi Rooma sitten hajosi, miksi Rooma oli niin vahva ja valtava kuin oli. Todennäköisesti hajoaminen johtui siitä, ettei Rooma enää ollut sama Rooma kuin mitä se oli aiemmin, se Romahti. Tietokonetta käyttäneelle ihmiselle tämä ei välttämättä ole yllättävää, tietokonekin toimii aluksi ostettaessa hyvin, mutta ajan myötä se tulee raskaammaksi. Olisi typerää oikeastaan kysyä, että miksi tietokone on niin hidas, kun voitaisiin kysyä syitä, että miksi tietokone toimii niin hyvin kuin toimi. Miksi tietokone on vakaa? Jos ajattelee syynä olevan hyvä suorituskyky, niin se on osatotuutta. Näiden lisäksi voisi keksiä muitakin syitä, yksinkertainenkin järjestelmä voi olla toimiva, jopa vakaampi kuin monimutkainen. Näiden kahden asian välille ei tietenkään voida vetää yhtäsuuruutta, mutta auttaa hahmottamaan kaoottisen ja monimutkaisen järjestelmän toimintaa.

Roomasta on jäänyt useita strategisesti keskeisiä sanontoja, jotka ovat kuvastaneet hyvin heidän nerokasta ja yksinkertaista toimintamalliaan. Kun ensin lähestyy käsitettä ’Hajoita & hallitse’, niin ymmärtää heidän filosofiaan.  Samaa strategiaa käytetään monessa muussakin paikassa, se on todella hyväksi todettu menetelmä esimerkiksi tietojenkäsittelyssä. Esimerkiksi numeroiden järjesteleminen pienimmästä suurimpaan voidaan tehdä monella tapaa. Kun järjestettävät asiat pienitään paloiksi ja järjestellään erikseen, niin saavutetaan parempi lopputulos kuin käymällä suoraan koko lukujonon kimppuun. Tietotekniikassa ylipäätänsä asioiden pelkistäminen on hyvä keino lähestyä ongelmaa. Samaa menetelmää on hyvä käyttää myös sotastrategisesti. Kun sotiminen jaetaan mahdollisimman pieniin yksiköihin, ryhmittelyyn ja muodostelmiin, niin voidaan käyttää koko potentiaali mahdollisimman tehokkaasti. Voimavarat voidaan suunnata tehokkaasti ja optimaalisesti, ilman monimutkaista viestintäjärjestelmää ja telekommunikaatiota. Eli voidaan herättää taas aiemmin esitetty kysymys tietokoneen toimimisesta: miksi tietokone toimii.

Rooman valtakunta perustui siis monille hyvin yksinkertaisilla ja ymmärrettäville perusperiaatteille. Näiden kehittäjät olivat hyvin fiksuja henkilöitä, neroja. He loivat niin hienon järjestelmän, että vasta 1700-luvun Hollanti kykeni saavuttamaan saman elintason. Rooma kykeni tarjoamaan kansalaisilleen ilmaisia julkisia palveluita, mahdollisuuden peseytyä, viemäröinnin, vesijohtoverkoston ja paljon muuta. Kansalaisten perustarpeet kyettiin tyydyttämään, johon ei kyetty pitkään aikaan valtakunnan jälkeen. Valtakunta kohtaisi jopa ensimmäisiä kertoja tilanteen, jossa oli mahdollisuus tarjota viihdettä kaikille kansalaisilleen. Valtakunta kirjaimellisesti kehitti circuksia, joissa hevoset kiersivät rataa ja kansa seurasi kilpailua. Sirkus herätti myös huolestuneisuutta, kansalaisia ei kiinnostanut mikään muu kuin leipä ja sirkus. Normaalia kansaa ei kiinnosta valta ja yhteiskunnan kehittäminen. Tätä ei moni vallassa oleva välttämättä ymmärrä, nykyäänkin monia kiinnostaa vain ’mäkkisafka ja saippuaviihde’; Olympialaiset ovat isompi asia kuin avaruustutkimus.

Mitä Rooman valtakunnan olisi pitänyt tarjota kansalaisilleen? Tämä turhautuminen oli se ongelma, jota ei kunnolla koskaan kyetty ratkaisemaan. Ehkä ihmiset eivät olleet valmiita kyseiseen kehitystasoon.  Tarvittiin pimeä keskiaika, että voidaan luoda uusi järjestelmä, antaa tilaa uudelle kehitystasolle, paremmille ihmisille. Kristinusko tuli Roomaan 100 – 300 vuoden aikana, jolloin se kehittyi ”valmiiksi”. Samassa suhteessa Rooman rappio eteni. Itse en kiistä, etteikö Roomassa olisi ollut paljon epäkohtia. Kristinuskolle oli tilausta niissä olosuhteissa, jossa aikuinen mies söi päivittäin kilon leipää, orjille juotettiin viiniä ja keisarit ylennettiin kuolemansa jälkeen jumalaksi. Leipä ja sirkus eivät ole kaikki mitä ihmiset haluavat, tätä varten tarvitaan niin tekniikkaa kuin humanismiakin.

MASSIVE 20000 EGYPT v ROME SURVIVAL BATTLE! Ancient Empires Gameplay (Total War Attila Mod)