Taas on se aika vuodesta, että voi naureskella dieselautoilijoille, ja niille, jotka eivät ole muistaneet vaihtaa öljyjä ennen kovia pakkasia. No ei, vaan on hyvä muistuttaa kaikkia taas varautumaan pakkasiin!
https://www.youtube.com/watch?v=r2SryN6b_BU
Seuraavassa hyvin vertailut öljyjen eroja. Erot oikeastaan aika pieniä, kaikki kolme ihan hyvää öljyjä talvella. Itse olen aiemmin talvisin käyttänyt 5W-50 -Mobil’ia, mutta sittemmin olen siirtynyt Bilteman 5W-50 -öljyyn, jossa myös on hyvä API-luokitus nykyään [PQIA].
Itellänikään ei nyt talvella ole katosta, niin pitää joku matto ostaaa auton lasille, ettei tarvitse skrapata aamulla. Kuitenkin yksi vaarallinen vasemmalle kääntyvä risteys, niin on hyvä nähdä ulos.
Kuva 1. Tämänlaisia koneita voi tulla nyt tiellä vastaan.
Tietysti tilanne on erilainen heillä, jotka voivat mennä töihin kävellen, pyörällä tai linja-autolla. Valitettavasti joidenkin täytyy käyttää omaa autoa työajoon. Toinen vaihtoehto olisi muutta työpaikan lähelle, joka sekään ei ehkä ole huono vaihtoehto.
Keräsin joitain tietoja paneleihin liittyen. Itse olen eBay:n kautta ostellut paljon kaikenlaista tarpeellista. Siksikin on myös kiinnostunut kyseisestä verkkokaupasta, koska sieltä saa mm. vaatteita n. puolella hinnalla Suomen vastaaviin tuotteisiin nähden. Euroopan kauppaliiton aleelta ei tule mitään tulleja, arvonlisäveroa tai muita valtion tuonnista perimiä lisäkuluja, mutta muualta maailmasta niitä joutuu maksamaan. Toimitusajat ovat tyypillisesti Euroopasta viikon luokkaa, Aasiasta kuukausi. Vaihtelua on hyvin paljon, etenkin kansainväliset yritykset DHL ja UPS toimittavat tuotteet kotiin asti.
Kuva 1. Tyypillinen aurinkopanelijärjestelmä.
Off Grid -aurinkopanelijärjestelmään tarvitaan yleisesti paneleita (Solar Panel), latausyksikkö (Solar Charge Controller), akkuja (Battery), liittimiä/kaapeleita (Solar Cable Connector, Wire Branch) ja muuta pientä nippeliä.
”Solar Cable Connector”
Aasiasta saa inverttereitä hyvin edullisesti. Tärkeään on huomioida, että virrankulutus ilman kuormaa on mahdollisimman pieni ja hyötysuhde korkea. ”Solar Inverter”
Kuva 5. DC12V->AC220V -Inverteri
Erityisen motivoituneet voivat ostaa myös suoraan kennoja, joista kasaamalla saa paneleita edullisesti.
Kuva 6. Kennoja ja siihen tarvittavia osia panelin kasaamiseen.
Moni tuttu on siirtynyt ostamaan kaiken pienemmän tavaran eBay:n kautta, kun eivät halua maksaa 2x enemmän samasta tuotteesta Suomesta ostaessa. Tietyt tuotteen, kuten esimerkiksi laservärit ovat erittäin halpoja ulkomailta [ebay/toner_refill]. Sitä Kokoomus ajaa: vapaakauppaa.
Nyt aurinko paistaa, linnut laulaa ja kukat kukkivat, voisiko kesä ihanammin alkaa. Lämpötila on käynyt 20 asteen tasolla, kymmenen asteen yli mennessä kasvit kasvavat. Vielä viikko sitten oli lunta ja tuiskutti, mutta nyt on aivan kirkas taivas, tuuli puhaltaa etelästä ja sää on ihan erilainen kuin aiemmin. Me olemme täällä vuoriston oikealla reunalla, niin tuuli liikkuu pääosin joko etelästä tai sitten kylämästä pohjoisesta, yleensä viikkoja yhtäjaksoisesti.
Kuva 1. Deal with it.
Itselläni menee oikein hyvin, saan olla töissä ja muutenkin on kaikki mukavasti. Puhutaan paljon, että uusi nousukausi alkaa taloudessa. Aiemmasta talouskuplasta on jo 20 vuota, joten talouden uusi nousukausi voi olla käsillä. Tällä kerta se tapahtuu uusiutuvalla energialla, joka tulee olemaan tämän talouskuplan henki. Lopputuloksesta ei tiedä vielä kukaan, sen päättävät osakkeenomistajat. Aina hekään eivät ole oikeassa, kuten Nokialle kävi. Itse jopa AMK-opiskelijana ymmärsin, että Elopin ottaminen Nokiaan oli kuin troijalainen tietokoneessa, joksi häntä usein nimitettiin.
Kuva 2. Melkein kuin suoraan Wikipediasta.
Ohjelmien kehittäminen on erikoista työtä, joka poikkeaa hyvin paljon monesta muusta insinöörityöstä. Ohjelman toiminta ei ole puhdasta matematiikkaa. Ohjelmoinnissa matematiikka on vain looginen työkalu, jota hyödynnetään ohjelmien suunnitteluun. On olemassa binäärinen algebra eli boolean algebra, jolla voidaan laskea binäärilogiikkaa. Alkujaan tämä logiikka on peräisin 1800-luvulta, alkuperäinen kehittäjä oli matemaatikko George Boole (2. marraskuuta 1815 Lincoln, Lincolnshire, Englanti – 8. joulukuuta 1864 Ballintemple, Corkin kreivikunta, Irlanti), saamatta työstään ansaitsemaansa kunniaa omana aikanaan [wiki]. Hänen työtään ei pidetty edes matematiikkana, ehkä se ei sitä olekaan.
Kuva 3. Boolean algebran esimerkki, jossa sievennetään monimutkainen logiikkakytkentä yksinkertaisemmaksi. [adgefx]Boolen algebra eli digitaalinen logiikka on yksi tärkeimmistä asioista tietotekniikassa. Kun vielä lisätään loogiset vertailulauseet ja hyppykäsky, niin niitä tapahtumia kuvaavaa koodia ajavaa konetta sanotaan mielestäni hyvällä omallatunnolla tietokoneeksi. Sellainen voidaan kolvata kasaan esimerkiksi transistoreista tai legoista. Niitä voi myös mallintaa ohjelmalliseti [logisim]. Seuraavassa videossa on hyvin esitelty, että miten nämä digitaaliset portit toimivat käytännössä.
Ohjelmasuunnittelu on perinteisesti ollut ohjelman toiminnan ymmärtämistä, mutta nykyään ketterään aikaan pyritään enemmänkin ymmärtämään asiakkaan tarpeita suunniteltaessa ohjelmaa. Kun on menetelmät, jossa asiakas, ohjelmoija ja myyntihenkilö puhuvat yhteisin käsittein, niin asioiden tekeminen oikein on helpompaa. Yhteinen ymmärrys siitä, että käyttöliittymässä näkyvä pieni muutos voi olla toiminnallisesti valtava, niin auttaa asioiden hoitamista. Käyttäjätarinoilla asian ilmaiseminen on helpompaa, asiakas oivaltaa itse, että miten iso muutos on, jos se vaikuttaa moneen käyttäjätarinaan. Yleensä ne myös kuvastavat sitä, jota asiakas oikeasti haluaa, vaikka itsekään eivät sitä tiedä.
Ohjelmoijalle on jopa parempi, että saa tehdä töitä oman osaamisensa mukaan. On lukematon määrä tapoja tehdä asiat oikein, asiakasta ehkä kaikista vähiten kiinnostaa koodaustyylit. Eikä aina edes muita ohjelmoijia kiinnosta koodi, ennen kuin he itse joutuvat sen kanssa tekemisiin, jonka jälkeen koodin kirjoittaminen väärällä käyttöjärjestelmällä on jo itsessään virhe.
UML-luokkakaavion noudattaminen eli nykyaikainen olio-ohjelmointi mahdollistaa sen, ettei pysty kirjoittamaan spagettikoodia. Jos mistä tahansa kohtaa ohjelmaa lähtee liikeelle, niin ei saa päästä tekemään silmukoita, rekursio poikkeuksena. Hieman kuin tieverkoston jokaisesta pisteestä lähdettäessä pitää päätyä umpikujaan, poikkeuksena ”ympäri ympäri…”-liikenneympyrä. Jokainen lukija varmasti huomasi heti, että kuvasin Tampereen keskustan liikenneverkostoa. Ongelmaksi jää tai tulee se, että luokkakaavioon tulee helposti ns. äitiluokkia, joten myös luokkien välisiä viittauksia tulee rajoittaa. On mahdollista sopia korkeintaan esimerkiksi 100 riviä suositusrajaksi luokille, kyseistä kivaa lukua jotkut osaajat ovat sanoneet liian lepsuksi, mutta itse olen tottunut rullahiireen, Linuxissakin luulisi toimivan Page Up,Page Down, Home ja End -napit? Sen rajan yli mennessä luokka yksinkertaisesti jakautuu kahtia kuin solu tai blogikirjoituksen kappale. Bugien löytäminen tekstistä vaikeutuu kappaleiden kasvaessa suuremmaksi. Ehkä myös blogiartikkelin pysymiseksi asiassa tulisi olla 70 rivin enimmäisraja? Tämä yksi artikkeli tulisi nyt sitten pistää kahteen erilliseen artikkeliin? No ei, minä määrään, joten minua ei sellaiset suositukset koske!
Kuva 4. Päävärit punainen, sininen ja vihreä painovärein mangaani, syaani ja keltainen.
Hyvältä kaikki vaikuttaa, jatketaan samaan mallin!
Toisinaan aina tulee keskusteltuun ydinvoiman tulevaisuus poliittisena asiana, kyseessä on 1950-luvulta asti ollut kestopuheenaihe. Aihepiiri herättää paljon tunteita ja kärjistää näkemyksiä. Itse pyrin kuitenkin hillitsemään itseni ja käsittelemään asiaa rationaalisesti ja objektiivisesti. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
Kuva 1. IAEA:n varoituskyltti ydinjätteelle. [IAEA]Ydinvoimala on toiminnaltaan samanlainen lämpövoimakone kuin muutkin voimalaitokset. Kuvan 2. Höyryturbiini on teknisenä laitteena vuodelta 1884, samanlaista tekniikkaa käytetään yleisesti lauhdevoimaloissa, mutta ydinvoimalaitokset kuitenkin usein lasketaan erilleen mm. kivihiilivoimalla toimivista lauhdevoimaloista. On myös laitoksia, joissa hukkalämpöä käytetään kaukolämpönä. Näin voimalaitoksen hyötysuhde lähenee täyttä sataa prosenttia, muuten vain puolet energiasta otettaisiin sähkönä talteen. Suoraan sähkölämitykseen verrattuna kaukolämpö on täten paljon parempi, koska se käyttää voimalaitosten jäähdytyslämpöä, joka menisi muuten hukkaan.
Kuva 2. Höyryturbiinin toimintaperiaate. [EC, TnC]Perinteisesti Vihreitä on pidetty hyvin ydinvoimavastaisena puolueena, mutta itsekin kuulun Viiteesen, jossa monet kannattavat ydinvoimaa yhtenä energiamuotona [tiedepuolue.fi, viite]. Itsekin myönnän olevani yllättynyt Vihreiden kannasta, asiasta on uutisoitu ulkomaita asti [neweurope].
Itse en ole koskaan pitänyt itseäni erityisen ydinvoimamyönteisenä ihmisenä. Ydinvoiman hyötyihin kuitenkin liittyy virheellisiä luuloja. Moni esimerkiksi pitää ydinvoimaa erityisen halpana energiamuotona, mutta se ei pidä paikkaansa. Hinnan arvioiminen on tietysti aina todella vaikeaa, enkä minä ole mikään kauppatieteen maisteri. Kuitenkin mielestäni 1.6 gigawatin uusi Olkiluodon turbiinireaktorin rakentaminen hyvin osoittaa sen, että ainakaan kyseinen laitos ei ole halpa rakennuskuluiltaa. Myöskään kivihiili ei ole kallista polttoainetta itsessään, vaan hinta tulee päästökaupasta, jonka piiriin ei kuulu ydinvoima. Hinnan arvioiminen on siis todella vaikeaa, epäsuorista kuluista puhumattakaan.
Usein ydinvoimaloiden yhteydessä puhutaan ydinonnettomuuden riskistä. Minun omasta mielestäni siihen on Suomessa panostettu vähintäänkin riittävästi, jopa liikaa. Historia on hyvin osoittanut, että ydinonnettomuuksia tapahtuu äärimmäisen harvoin. Moraalisesti ne ovat myös sikäli hyväksyttäviä, että niistä kärsivät samat henkilöt, jotka myös kuluttavat ydinvoimaloiden sähköä.
Itse kiinnittäisin ydinvoimaloiden ongelmana eniten huomiota jätteeseen. Ongelma on myös se, että en ainakaan itse usko, että kukaan tai mikään taho haluaa niistä ottaa vastuuta tulevaisuudessa itselleen. Sen vastuun jättäminen tuleville sukupolville on mieletäni yksinkertaisesti väärin, eikä sellaista saa edes vaatia. Minun mielestäni niistä jätteistä vastaamme ainoastaan me, ei kukaan muu. Tulevat sukupolvet eivät ole sellaiseen sopimukseen sitoutuneet, eivätkä toivottavasasti tule koskaan sitoutumaan. Eihän sellaisen sopimuksen allekirjoittaminen edes ole mahdollista, kun eivät ole vielä edes syntyneetkään. Täysin yksiselitteisesti me olemme syyllisiä kaikkiin ydinjätteistä tuleviin ongelmiin seuraavan 100 k vuoden aikana, vaikka emme niitä vielä edes tiedä! Kuvassa 3. ydinjätteen säteilytaso aikafunktiona.
Kuva 3. ydinjätteen säteilytaso ajan mukaan. [wn/rad]Ydinvoiman puolesta jäteongelmaa vastaan on kuitenkin hyvä argumentti se, että ilman uraanin hajottamista se prosessi tapahtuisi itsestään. On myös mahdollista rakentaa hyötyreaktori, jossa ydinjätettä voisi käyttää uutena polttoaineena, vähentäen jätteen määrää. Nykyinen ydinvoimalaitos on peräisin siltä ajalta, jolloin haluttiin valmistaa plutoniumia ydinaseita varten, ilman sitä syytä voimalaitosta ei ehkä olisi keksitty pitkään aikaan. [world-nuclear]
Mitä tulee Maan ilmakehän hiilidioksiditasojen kasvuun, niin itse olen kiinnostunut valtamerien lannoittamisesta rautalannoitteella, joka lisäisi levän kasvua, joka sitoisi hiiltä meren pohjalle [wiki]. Suomessa myös järvi on saatu puhdistettua fosforista kemikaalin avulla erinomaisin tuloksin, vaikka tietysti fosfori on eri asia kuin hiilidioksidi [hs].
Suomessa pistetään 400 – 500 Gg jäteruokaa biojäteastioihin vuosittain. Ruoantuotannosta aiheutuvat kasvihuonokaasupäästöt vastaavat 400 k auton hiilidioksidipäästöjä. Hyvin suuri osuus tästä jätteestä tulee kotitalouksista, mutta myös ravintoloiden osuus on merkittävä. Suhteelliselta kooltaan ravintoloiden osuus on korkea, luonnollisesti lounasbuffeteista tulee paljon jäteruokaa. [MT]
Kuva 1. Jäteruokaa. [MT]Maaseudun tulevaisuuden uutinen keskittyy etenkin ruokahävikistä johtuvaan hiilidoksidipäästöön [MT]. Mielestäni asiaa ei tulisi uutisoida oikeastaan siltä näkökulmalta, kyseessä on tyypillinen populistinen tapa tehdä uutisia. Käytännössä esimerkiksi buffettien ruokahävikin vähentäminen on vaikeaa. Itse hygieniapassin suorittaneena tiedän, ettei ruoka saa olla kuin muutaman tuntia tarjolla, jos se on alle 60 asteista. Olen kyllä itsekin syönyt iloisesti 10 – 12 tuntia oman asuntoni lattialla varastoimani Samburgerin Special-hampurilaisen, mutta ymmärrän ettei sellaista kenellekään muulle voi tarjota [Samburger]. Kylmäketju ja hygienia ovat kyseisessä lafkassa kunnossa, kun vointi sen jälkeen oli 5/5.
Ongelma ruokahävikissä on pääosin se, että ruoantuoantoon kuluu paljon energiaa, toiminta ei ole aina hyötysuhteeltaan parasta mahdollista. Etenkin kaukaa lentokoneella tuotava ruoka aiheuttaa paljon energiankulutusta. Itsekin kuntavaaliehdokkaana kovasti mainostin Facebook-profiilissani Seinäjoen kaupunkia siirtymään virallisesti käyttämään pelkästään vain kotimaista lihaa ja kasviksia, mutta käytännössä kuulemma lihatuotteet tulevatkin jo nyt pelkästään Atrialta. Ylipäätänsä ruoantuotannossa on varmasti varaa kehittyä, jo nyt on paljon sellaisia merkkejä ilmassa [Tuppu/ruoantuotanto].
Mitä sitten tälle sinällään syömäkelpoiselle ruoalle voisi tehdä. Minun mielestäni yksi vaihtoehto olisi, että sitä käytettäisiin eläinten ruokintaan. Ruoassa on paljon erittäin vaikeasti syntetisoitavia kemikaaleja, kyse ei ole vain erilaisista hiiliketjujen sidosenergiasta. Täten ruoka olisi polttamisen tai maaduttamisen sijaan parempi käyttää, olettaisin syömisen olevan käytännössä erittäin hyvä vaihtoehto. Omat vanhempani asuvat maaseudulla, siellä Kuvan 2:n mukaisesti ruokitaan siilejä ruokajätteellä. Myös variksille on oma ruokapaikkansa, raadonsyöjälinnuille kelpaa jopa kalojen perkuujätteet. Mielestäni tätä voisi miettiä myös, että voisiko samoin kaupunkilaisten ruokajäteillä ruokkia metsiemme miljoonia eläimiä? Se olisi luonnollemme mitä mainoin ekoteko!
Kuva 2. Siili käy syömässä ihmisten ja kissojen jäteruokaa.
Ihmiset ovat viimeisen sadan vuoden aikana tuottaneet valtavasti jätettä. Monet näistä jätteistä ovat myrkyllisiä ja vaarallisia. On kauan aikaa ollut paljon keskustelua, että miten jätteet tulisi hävittää oikein. Meriä on aikoinaan käytetty kaatopaikkoina, kuten vielä nykyäänkin 10 % muovista päätyy meriin [SA]. Viimeisten vuosikymmenien aikana on tuotettu suuret määrät jätettä kaatopaikoille, mutta siitä on pyritty pääsemään eroon.
”Nykyaikaisissa” kaatopaikoissa jätteiden pääsyä pohjaveteen pyritään hidastamaan, kuten edellisessä videossa kerrotaan. Kaatopaikan pohja tiivistetään muovilla ja savella, jotka läpäisevät heikosti aineen päätymistä pohjaveteen. Kaatopaikat ovat ylipäätänsä alueella, josta veden kulkeutuminen pohjaveteen on hitaampaa. Kaatopaikkojen suojaukset kestävätkin usein sata vuotta, mutta useimmat raskasmetallit ja muut vaaralliset aineet eivät katoa, vaan odottavat pääsyään pohjavesiin. Joissain maissa vanhoja kaatopaikkoja on tuhottu, kuten Yhdysvaltain New Yorkissa. [Curbed]
Kuten aiemmassa artikelissani kerroin pohjavesistä, niin pohjavesivarat Suomessa ovat erinomaiset. Pohjavettä me emme kykene mitenkään liikakäyttämään, seka pohjavetemme on yleisesti hyvälaatuista. Tilanne on erilainen mm. Kiinassa, jossa monet pohjavesialueet ovat saastuneet pahasti [ET]. Meidän suurimpia uhkistamme pohjavesillemme kaatopaikkojen lisäksi ovat maantiesuolaus, ampumaradat ja kaivosteollisuus. Monin paikoin meillä Suomessakin on jopa jouduttu rajoittamaan pohjaveden käyttöä, kun ei ole täytttäyttänyt suosituksia. Tietysti ja vettä on mahdollista puhdistaa. Neljässä vuodessa riskialueiden määrä on noussut n. neljänneksellä. [ymparisto.fi, LU, YLE]
Toivottavasti vielä tulevaisuudessakin meillä suomalaisilla olisi käytössä puhdasta pohjavettä. Pohjaveden puhdistuminen voi kestää jopa vuosituhansia saastelähteen poistamisen jälkeen. Aika paljon teiden pohjiin ja sementin jatkeeksi vielä nykyäänkin pistetään kivihiilivoimaloiden lentotuhkaa. Minne ne kaikki raskasmetallit päätyvät?
Mielestäni tässä vaiheessa on hyvä ottaa käsittelyyn ilmaston lämpeneminen. Ilmasto on hyvin kaaottinen ja vaikeasti ennustettava asia. Kuitenkin yleistäen ilmastoa voidaan mallintaa hyvin, vaikka paikallisesti ennustaminen on vaikeampaa. Ei ole epäilystäkään, etteikö hiilidioksidi absurdoisi Auringosta tulevaa säteilyä esim. typpeä paljon enemmän. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on myös kiistaton asia, sen todistaa monet mittaukset. Pohjoisen napajäätikön jäät sulavat, sekin on kiistaton asia [NSIDC]. Ilmasto on myös lämmennyt sekin on kiistaton asia. Silti tähän aihepiiriin liittyy paljon epävarmuutta. Kukaan ei tarkasti edes tiedä, että mitä seurauksia tällä muutoksella on, niitä on monien mukaan jopa mahdotonta ennustaa. Keskimääräisen imaston lämpötilan nousu hiilidioksidipitoisuuden kasvun myötä on melkein fakta. Asia ei ole edes uusi, monen muun asian tavoin se on jo 1800-luvulla kehitetty teoria, mutta vasta teollistumisen myötä se on tullut merkittäväksi. Tutkimus keskittyykin nykyään enemmän paikallisiin vaikutuksiin.
Kuva 1. Hiilikierto Maassa, yksikköinä gigatonnia hiiltä vuodessa. [Wiki]Ilmastoa on tutkittu globaalisti hyvin kauan. Tässäkin taas myöhemmin on vasta ymmärretty perustutkimuksen merkitys. Monikaan ei olisi voinut ymmärtää, että mitä hyötyä on järjestelmällisen maan pintalämpötilojen mitauksessa ja tilastoinnissa. Nykyään ne mittaukset ovat kultaakin kallimpia ja korvaamattomia, kauan mittauksen tekijöiden kuoleman jälkeen. Aina 1800-luvulta asti Maan pintalämpötiloja on tilastoitu kaikkialla järjestelmällisesti. Se on se tieto, johon nykyiset ilmastomallit paljon pohjautuvat, niiden tulee olla linjassa näiden mittausten kanssa. Samoin tärkeää työtä on ollut Suomessa vuosisatoja tehty rantaviivan mittaus, jonka kautta maanpinnan kohoaminen on saatu todistettua. Papistossa olleet oppineet ovat pistäneet rannan ääreen merkkejä, joiden kautta maanpinnan kohoaminen Suomessa on saatu tieteellisesti laskettua vuosisatoja myöhemmin. Aikoinaan uskottiin jopa merenpinnan nousevan Suomessa, mutta asia on ollut päinvastoin. Myös manneslaattojen reunat ovat selvinneet 1800-luvulta asti tehdyillä mittauksilla. Työ on siis on ollut pitkäjänteistä perustutkimusta, jonka aikana jopa tutkiva organisaatio on muuttunut monta kertaa ja valtiot vaihtuneet. Tieteellinen tieto ja tekniikka ei ole arvomaailmasta riippuvaista. Vieläkin Newtonin sulkakynällä kirjoittamat asiat ovat muuttumattomia, mutta mittaustieto on korvaamatonta. Newtonin työkin aikoinaan perustui paljolti aikansa huippumittauksiin taivaankappaleista. Pelkästään aurinkopilkuista on järkyttävän kauan mittaustietoa, joka on nykyäänkin tärkeä tieto. Taivaankappaleiden poikkeama Newtonin teoriasta oli muinoin tärkeä tieto suhteellisuusteorian puolesta, pitkän aikavälin tilastojen ansiota.
Hiilidioksidipitoisuuksia on mitattu paljon vähemmän aikaa järjestelmällisesti kuin lämpötiloja. Kuitenkin 50-luvulta asti on ollut erittäin tarkkoja mittauksia ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta, vaikka esiteollisellakin ajalla niitä on mitattu. Paljon myöhemmin ja epäluotettavampaa tietoa on saatu jääkairauksilla, joiden perusteella ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 50 % esiteollisesta ajasta, 400 ppm taso on hiljattain mennyt rikki pysyvästi. Hiilidioksidin kasvu ilmakehässä on ollut kiihtyvää. [NOAA: Mauna loa]
Usein puhutaan fossiilisten polttoaineiden rajoittamisesta, mutta on myös muita edullisempia keinoja hiilen poistamiseksi ilmakehästä. Eräs menetelmä olisi käyttää rautasulfaattia merien lannoittamiseen, joka lisäisi levän kasvua ja sitä kautta poistaisi ilmakehästä hiiltä pohjasedimenttiin. [Wiki/Iron fertization]
Kaiken kaikkiaan lievä ilmaston lämpeneminen on Suomelle monessakin mielessä hyvä asia. Valitettavasti tämä kehitys on niin nopeaa, ettei ympäristö ehdi siihen sopeutumaan. Sen seurauksena bioversiteetti vähentyy, yksisoluiset eläimet ovat nopean muutoksen voittajia, suurin osa ympäristön lajeista kärsii siitä.
Juomavesi on elämän kannalta välttämätöntä. Ihminen tarvitsee vettä muutaman litraa päivässä elääkseen, jonka lisäksi vettä tarvitaan peseytymiseen, tiskaamiseen, pyykkäämiseen, kasvien kasvattamiseen, teollisuuteen ja moneen muuhun paikkaan. Vesi on uusiutuva luonnonvara, sitä tulee itsestään aina vain lisää. Ainoastaan saastuttamalla vesivarat voidaan pilata. On myös fossiilisia vesivaroja, joita käytetään monin paikoin nopeampaa kuin ne uusiutuvat. [AllAboutWater]
Kuva 1. Näin pohjavedet ovat jakautuneet maailmassa.
Kalifornia on rakennettu paljolti aavikon päälle. Jos Kalifornian joen virtaus vähentyy, niin alueella tulee todella valtavia vesikriisejä. Jo nyt pohjavesi on monin paikoin 100 metrin syvyydessä. Alue perustuu lähes täysin keinokastelun varaan. Kalifornia on erinomainen maanviljelysalue, joka tuottaa suuren osan USA:n maataloustuotannosta. Mikäli vuoriston jääpeitteen sulamisvesien määrä vähentyy, niin sillä on valtavia vaikutuksia koko maan talouteen. [LATimes]
Juomavettä voidaan tuottaa puhdistamalla jätevettä, tislaamalla, käänteisosmoosilla ja uutena tekniikkana nanoteknologialla. Vettä siis voidaan puhdistaa hyvin monella erilaisella tavalla. On mielenkiintoista odottaa, että mikä näistä on kaikista paras ja kustannustehokkain menetelmä. Esimerkiksi laivoissa on paljon käytetty tislausta, koska riittävän lämpöenergian saaminen on ollut helppoa moottorin hukkaenergiasta. Tämäkin menetelmä on varsin energiatehokas, koska suuri osa hukkaenergiasta tislauksen aikana voidaan kierrättää tislausprosessista. [Sustainable]
Monissa paikoissa maailmaa käytetään fossiilista vettä, joka on erinomainen lähde puhtaalle vedellä. Näiden ongelmana on se, että niiden varantojen vesi ei uusiudu kuten normaalilla pohjavedellä. Vettä kyllä vielä riittää pitkäksi aikaa, mutta ongelmia tulee näiden varantojen loputtua. Monet ovat huolissaan aiheellisesti, että tulevaisuudessa vesipula voi olla jopa syy sodankäynnille. Puhdas vesi on ollut pitkään itsestäänselvyys, mutta ehkä se ei ole enää sitä sadan vuoden päästä. [NationalGeographic]
663 miljoona ihmistä elää vieläkin vaikka puhdasta juomavettä. 2,2 miljardia ihmistä elää vailla käymälöitä. Vesikriisiä pidetään yhtenä suurimmista tulevaisuuden uhkatekijöitä. [Water]
Rooman valtakunta oli tässäkin asiassa hyvin edistyksellinen, koska he rakensivat antiikin aikaisella tekniikalla hyvin edistyksellisen vesi- ja viemärijärjestelmän. Keskiaikana asia taantui valtavasti, kaupunkien vesijärjestelmät olivat erittäin askeettiset. Ihmiset eivät myöskään peseytyneet, joten taudit pääsivät leviämään helposti. Ongelma on kuitenkin vieläkin ajankohtainen monissa kehitysmaissa, vaikka parannusta on tapahtunut.
Vesien saastuminen on minulle aihe, joka hieman kiinnostaa. Minulla on koulutuksellistakin pohjaa, mutta myös ihan yleisellä omaehtoisella kiinnostuksellani olen perehtynyt aiheeseen. Suhtautuminen esimerkiksi merien jätekuormitukseen on muuttunut 50-luvulta, jolloin saasteita tuotettiin vähemmän ja vielä uskottiin merien kestävän kaiken ihmisen tuottaman kuormituksen. Aikoinaan asiantuntijat suosittelivat Itämeren lannoittamista, mutta nykyään tiedetään meren pohjan olevan talvisin puoliksi kuollutta ravinteista johtuen. Itämeri on maailman saastunein meri.
Monissa maissa vesistöt ovat olleet niin huonossa kunnossa, että niissä uiminen ja kalastaminen on ollut kiellettyä. Vesiensuojelu on kehittynyt merkittävästi 70-luvulla kehittyneissä maissa. Kuvassa varoitetaan tulvasuojista, joiden kautta sadevedet huuhtelevat saasteita mukanaan vesistöön.
Mitä sitten saaste on? Yleisesti saasteella tarkoitetaan jotain sellaista, joka oikeassa paikassa voi olla positiivinen asia, mutta ympäristössä sitä kuitenkin pidetään negatiivisena. Saaste voi olla siis musiikkia, maantiesuolaa, kemiallisia aineita, lannoitteita, hiilivetyjä, kasvi-/hyönteismyrkkyjä, moottoriöljyä, lahonsuoja-ainetta, kumia, muovia, metalleja, lääkkeitä, paskaa tai melkein mitä vain. Asia ei siis ole ollenkaan yksinkertainen – kuten ei moni muukaan asia, vaan saaste on ihmisen keksimä käsite. Saasteet siis ovat yleensä asioista, joista on jotain hyötyä oikeassa paikassa, saaste ei ole sama asia kuin myrkky. Saaste on enemmänkin kuin likaa, jotain jonka koostumus ei yleensä edes kiinnosta, kunhan vain pääsee eroon. Se ajatus hyvin kuvastaa ihmisen luonnollista ajatusta ongelmasta, valitettavasti tämä ajatus ei enää nykyään riitä, vaan on pakko selittää asiaa tarkemmin.
Samoin kuin monilla siisteimmillä eläimillä – myös rotilla, niin ihminenkin haluaa pitää oman elinpiirinsä puhtaana. Tämä ajatus hieman vaihtelee kulttuurien mukaan, joissa kulttuureissa suhtautuminen likaisuuteen on erilaista ajan ja paikan mukaan. Keskiaikana puhtautta pidettiin jopa paheksuttuna, mahdollisesti Roomalaisen aikansa korkean hygieniakulttuurin takia. On huomioitavaa, että Rooman valtakunnan aikainen vesijohtojärjestelmä on ollut käytössä näihin päiviin asti. Avoin vesijohto jouduttiin Espanjassa sulkemaan modernien hygieniavaatimusten ja lyijyputkien myrkyllisyydestä johtuen, viimeisin vesijohtoverkoston ”vesitorni” on yhä käytössä. [ wiki ]
Aina pitkälle 1900-luvulle asti modernissa maailmassa elettiin ajatuksessa, että jätevedet voidaan hävittää vesistöjen avulla. Tämä ajatus on ollut katastrofaalinen ja johtanut valtaviin ongelmiin, vesivessaa pidetään yhtenä hirveimmistä keksinnöistä. Se on ollut mahdollista aikoinaan, mutta nykyisellä väestönmäärällä täysin mahdotonta ilman luonnossa aiheutuvaa dramaattista täystuhoa. Tähän ratkaisuksi on kehitytty erilaisia vessoja, kuten sähköllä jätteet höyrystävä ja polttava vessanpönttö, josta ei tule jätevettä. Myös perinteinen kompostoiva paskapönttö on yksi vaihtoehto, jollaista itse tällä hetkellä käytän. Valtion ehdottoman tuhansien eurojen pienpuhdistamoiden hinnalla voisi korvata vesivessat järjestelmillä, joista ei tule jätevettä ollenkaan. Ratkaisu olisi siis kieltämällä lailla paskan pistäminen jäteveteen. Ehkä edellinen lause hämmentää, mutta valitettavasti nykyinen ajatus viemärin tarkoituksesta on paska juttu. Paskat eivät kuulu vesistöön!
Miksi vesien saastuminen on paha juttu. Tämä asia on ymmärretty hyvin kyllä siinä mielessä jo kauan, että ihmisen juomavedessä saasteet eivät ole hyvä asia. Se onkin oikein fiksua, vielä kun ymmärtää pohjavesien saastuvan vuosituhansiksi. Kaikki maanteille levitetty ja pohjaveteen valunut maantiesuola pysyy ja kauan. Pohjavesi on yleensä kaikista parasta juomavettä, on surullista että miten vähän sitä arvostetaan. Suomessa ongelma ei edes ole vedenkulutus, aivan ongelmitta voitaisiin kasvattaa vedenkulutusta valtavasti. Suomi on suomaa, jossa kyllä vettä riittää ja asukastiheys on matala. Monin paikoin – minunkin asuinalueellani – on jouduttu salaojittamaan metsää, koska muuten puut eivät kasvaisi. Kaliforniassa ihmiset kuluttavat 500 litraa vettä vuorokaudessa asukasta kohti, kun Suomessa vastaava luku on vain 155 litraa. Suomessa ei siis todellakaan ole mitään perustetta vähentää vedenkulutusta, monin paikoin viemäreitä joudutaan huuhtelemaan liian vähäisen kulutuksen takia. Viemäriverkoston toiminta perustuu riittävään vedenkulutukseen, muuten viemärit tukkeutuvat. Puhdas vesi ei siis kuluttamalla lopu Suomessa, saastuttamalla se loppuu. Tietysti veden pumppaaminen porakaivosta putkistoja pitkin puhdistettuna vaatii energiaa, sikäli veden säästäminen on perusteltavaa. Se siihen tarvittu energia on vähäisempää kuin esimerkiksi käänteisosmoosille merivedestä valmistettu juomavesi.
Saastetta on kuitenkin monenlaista, kuten aiemmin tuli todettua. Esimerkiksi täällä Peräseinäjoella oleva Kalajärvi on hyvin pahasti saastunut turvetuotannosta. Se on ehkäpä Suomen yksi suurimmista saasteongelmista, turvetta tuotetaan Suomessa paljon. Asialle on kai jotain jopa näennäisesti tehtykin, enää ei tule mätänevää limakerrosta iholle lämpiminä päivinä. Turvetta kuitenkin kertyy valtavasti jatkuvasti, järven hidas ja varma umpeen kasvaminen jatkuu. Kalastajat kaikuluotaimineen ovat todenneet syvänteiden täyttyneen turpeesta. Kalakannat myös perustuvat täysin jatkuville istutuksille, ilman istutuksia kalajärvessä ei olisi kuin räkäkiiskejä.
Jos matkaan Itämerellä risteilijälle, niin katso sitä merivettä. Se on kesällä vihreää ja talvella ruskeaa, saasteiden takia. Rannoille kertyy hirveää vaahtoa, jota ei tule esimerkiksi Välimerellä. Se meri on oikeasti täynnä saastetta, maailman saastunein meri. Kilosta Itämeren kalaa saa yhtä paljon elohopeaa kuin yhdestä energiansäästölampusta. Kannattaako sitä enää edes suojella vai muuttaa vaikkapa levänkasvatusaltaaksi?
Jos pohjavesi saastuisi metanolipohjaisesta lasinpesunesteestä, niin olisiko ratkaisu denaturointiaineen kieltäminen kyseisestä aineesta? Kun vesijohto veden EBU (European Bitterness Unit) -tasot lähtenevät IPA:a , niin denaturointiaineiden kiellolla saataisiin hyvä makea maku juomaveteen. Yleensä kun saaste on juomavedessä, niin se on kulkeutunut jo vuosikymmeniä ja koko pohjavesi on erittäin vaarallista juotavaa. Jos freoneja ei olisi rajoitettu kansainvälisesti, niin 2050-luvulla otsonikerros olisi kadonnut kokonaan ja maapallo muuttunut asuinkelvottomaksi. Tämä päätös tehtiin, vaikka sen seurauksena otettiin käyttöön erittäin herkästi syttyvät ponnekaasut ja autojen ilastointilaitteiden jäähdytysaineet. Mielestäni se kannatti, tieteen ansiosta saavutettiin pienempi paha. Joskus kannattaa tehdä negatiivisia päätöksiä, jos toinen vaihtoehto olisi sitä negatiivisempi, eikä ainakaan päinvastoin.
