Autojen turvallisuus heikkenee ajanmyötä. Näin on käynyt esimerkiksi 1998 vuoden Toyota Corollalle.
Seuraavassa törmäystestissä ovat vastakkain kaksi saman tasoista autoa kolarituvallisuudella mitattuna. Molempia valmistetaan myös samaan aikaa, Volkkarin etuna uusi vahvistettu kori.
Tekniikka kehittyy huimaa vauhtia, vuosisadasta toiseen. Tilastollisesti odotettavaa on, että kehitys jatkuu nykyisellään. Ei saa kuitenkaan syyllistyä kaltevan pinnan virheargumentointiin, asiat eivät aina mene täysin johdonmukaisesti.
Ihmisen kehityksen taustalla on suurelta osin ollut työkalujen käyttäminen ja kehittäminen. Luisia tikareita on ajalta ennen piikiveä, eikä tikari ole teknisenä innovaatioita vielä nykyäänkään yhtään sen huonompi kuin sen keksimisen aikana. Uusia innovaatioita on kehittynyt, joiden varjoon monet aiemmat nerokkaat keksinnöt ovat jääneet.
Murha on asia, joka ei ainakaan Suomessa vanhene koskaan. Jopa 33 000 vuotta vanhaa murhaa on tutkittu. Tieteilijät ovat päätyneet siihen johtopäätökseen, että henkilö on kuollut taistelussa, saaden kuolettavan osuman yrittäessään epäonnistuneesti torjua vasemmalla tai molemmilla käsillään hyökkäystä vastaan. Kallo on alkujaan löydetty vuonna 1941, muussa ruumissaa oletaan olevan lisää vammoja taistelusta johtuen. Uudemmissa tutkimuksissa asiaa on selvitetty, asiasta on julkaistu tieteellinen artikkeli. [7]
Itse olen kiinnostunut videontoistosta ja näyttötekniikasta, johtuen jo omasta työstäni. Kehitän sofiadigitalilla tähän aiheeseen liittyviä ohjelmistoja [3]. Tämä on aihepiiri, joka on pelkästään omana elinaikanani kehittynyt valtavasti. Itse muistan hyvin kuvaputkiajat, melkein jopa mustavalkotelevisiot. Oma työpaikkani on ollut merkittävässä roolissa digitalisaatiota tässä ympäristössä [3]. [1]
Uusin itseäni kiinnostava innovaatio tällä saralla on hologrammipaneeli ilman 3D-laseja. Tähän liittyviä teknologioita on kehitetty 1800-luvulta asti, joten saavutus ei ole ollenkaan väheksyttävä, jos sen saralla on saavutettu jotain oikeasti uutta. [1]
Itse ajattelisin, että maailma on muuttunut omalta osaltani paremmaksi. Minun elämäni lähtökohdat ovat olleet erittäin huonot. Kuitenkin ohjelmistoala on mahdollistanut sen, että minunlaisellenikin ihmiselle on jonkinlainen mahdollisuus toimeentuloon ja laadukkaaseen elämään. Ilman ohjelmistoalaa oma elämäni olisi todennäköisesti ollut nykyistä paljon kurjempaa.
Itsekin otin omakuvan, joka on ehkä yksi järkevimpiä tekoja, jonka olen tehnyt. Kuvassa 6. minä olen loikoilemassa. Tämä oli sikäli hyvä, että kerrankin sain jonkinlaista positiivista näkyvyyttä. Yhdellä kuvalla voi olla suuri hyöty, kunhan se on vain oikeanlainen. Sitä on helppo kierrättää eri paikoissa.
Itse olen ollut usein yksinäinen ja syrjitty ihminen. Ainakin niin itse olen asian kokenut, mutta syyllistän vain itseäni. Itse pitää tehdä muutokset, korjata ongelmat. Ei niitä kukaan muu pysty tekemään toisen puolesta, eikä yhteiskunta ketään auttaa. Nykyään myös olen hyväksynyt, että pitää ymmärtää elämän realiteetit.
Kukaan ei ole väittänyt, että maailma olisi hyvä ja oikeudenmukainen paikka. Itse tietysti tulee tehdä oman pienen osansa, että se olisi edes hieman enemmän sellainen. Minulla saattaa olla diagnosoimaton asperger tai jokin muu vastaava oireyhtymä [11]. Suhtaudun kuitenkin hyvin krittisesti julkisen sektorin palveluihin, käytännössä laatu ei ole aina osoittautunut erityisen korkeatasoiseksi. Vielä nykyäänkin monet hoidot aiheuttavat vain vahinkoa, eivätkä edes paranna mitään. [9]
Kaiken kaikkiaan minä itse koen, että en ole mitenkään menestynyt omassa elämässäni. Naiset syrjivät minua, kuten myös muutkin ihmiset. Koko elämäni on jatkuvaa tuskaa. Toivottavasti kukaan muu ei koskaan joutuisi kokemaan vastaavanlaista elämää kuin minä itse olen. Joskus kaverikin on ollut, mutta yhteiskunta on tuhonnut kaiken sen vähän, mitä minä olen aina saavuttanut sosiaalisissa suhteissani. [10]
Harva asia on niin mullistava kuin ns. Otto-moottori, jossa sylinterin sisällä tapahtuva palo tuottaa moottorin antotehon. Tekniikka itsessään on teorialtaan vanhempaa perua, mutta saksalainen Otto osasi tehdä sen käytännössä. [wiki/ottoEngine]
Otto-moottori perustuu neljävaiheiseen prosessiin, jotka looppaavat ympäri järjestyksessä sylinterissä. Tekniikan saaminen toimimaan oli 1800-luvulla merkittävä saavutus. Benz kehitti ja patentoi nopeakäyntisen moottorin, jonka teho oli 0.5 kW@250rpm
On olemassa Stirling-moottori 1800-luvun alusta, mutta sen huono puoli on heikko teho kokoonsa nähden. Hyötysuhde on hyvä, sekä moottori voi toimia millä vain ulkoisella energianläteellä. Tämän jälkimmäisen ominaisuuden takia moottori on käytössä luotaimissa ja ydinsukellusveneissä.
https://youtu.be/AUdX5liDdkQ
Perinteinen mäntämoottori on kyennyt ratkaisemaan monet suunnitteluongelmat erittäin hyvin. Itse ohjelmistoinsinöörinä (eng. software engineer) suhtautuisin hyvin epäillen tekniikaan, jos en tietäisi sellaista olevan missään käytössä. Toisaalta pyörivämäntäinen Wankel-moottori ei koskaan ole yleistynyt merkittävästi, niin kovasti kuin sitä 1970-luvulla kehitettiin.
Referenssit
YLE: Auto 130 vuotta
Wiki: History of the internal combustion engine
Youtube: Cams @14K RPM
Youtube: Lego engine @44K RPM
Itse tein päätöksen IT-alalle työllistymisestä 16 vuotta sitten kuvaputkikauden aikaan [portfolioni/konsolipelit]. Usein moni naureskelee teknisille visioille, ja sen mahdollisuuksille. Asiassa on tietysti se puoli, että moni visio voi olla mahdoton tai ainakin järjetön. Toisaalta moni tekniikka on täysin mahdollista ja järkevää, mutta sitä vain ei ole otettu käyttöön. Täten mitään selvää vastausta ei voi sanoa tekniikan potentaalista, monet ennusteet ovat menneet pieleen. [AoL]
https://www.youtube.com/watch?v=z78mgfKprdg
Nykyään on mahdollista valmistaa 10 MW tehoisia merituulivoimaloita [PT]. Samoin Kiinassa mereen on rakennettu 40 MW tehoinen aurinkovoimala [EW]. Tesla juuri julkaisi uuden sähkökäyttöisen rekan [Verge]. Vaikka Olkiluoto 3. kymmenen miljardin hankkeena onkin tuottanut vain nolla kilowattituntia, niin samaan aikaan fuusioreaktori ITER kehittyy, kuten myös hyötyreaktorit ovat täysin mahdollisia ja modulaarisia ydinreaktoreita on olemassa [ITER,Vihreät,Wiki/BreederReactor].
Monien ennusteiden mukaan aurinkoenergia alittaa kivihiilen hinnan kymmenen vuoden sisällä, kun taas jatkuvaa realistista tuotantokapasiteettia on tuhatkertaisesti koko ihmiskunnan nykyiseen energiankulutukseen verrattuna. [Independent, tuppu/aurinkoenergia]
Usein tekniikassa on tullut vastaan se naurettavuuteen vetoaminen, Olen kuullut väitteen, että Naopoleon olisi nauranut idealle, että kannen alle kamiinaan laitettu tuli saisi laivat liikkumaan vastatuuleen. Toisaalta nykyään pidetään neurattava, että rahtilaivat liikkuisivat purjeilla. Itseäni suunnattomasti ärsyttää tällainen ihmisten ahdasmielisyys. Väittäisin, että usein samat ihmiset ovat valmiita esittämään näitä vastakkaisia väitteitä, kun eivät kykene ajattelemaan, että asioita voi muuttaa. Kyse on vain paljolti siitä, että näitä muutoksia pitäisi jonkun joskus tehdä.
Natsien raketti-insinöörit saivat Yhdysvaltojen rahoituksen turvin ihmisen kuun pinnalle, eikä sitä ole ollut varaa toistaa vuosikymmeniin. Nykyään ei ole enää edes Yhdysvalloilla tekniikka, jolla saisivat ihmisen kiertoradalla, vaan käyttävät Venäläisiä raketteja. SpaceX tekee tähänkin muutoksen, kunhan vain asioita ajetaan eteenpäin.
” If goto statements are bad why does linux src have more than 10k of them?” –ycobinator
Monet tekniikat ovat jo nykyään mahdollisia. Itse tykkään kovasti esimerkiksi Wikipediasta. Wikikonsepti itsessään se on jo tosi hieno systeemi, mutta myös se teknikka on vapaasti käytettävissä ja tarjoaa valtavasti potentiaalia. WWW-sivujen idea perustuu hyperlinkkeihin pohjautuviin HTML-sivuihin, jossa HTTP-pyynnöllä ladataan Internetistä uusi verkkosivu linkkiin liitetyn osoitteen perusteella palvelimelta. Monet hienot konseptit ovat erittäin yksinkertaisia.
”Micaelo luonnehtii Kimin tuolloista elämää ylelliseksi. Hän muun muassa kertoo Kimillä olleen yksityinen kokki. Erään opettajan mukaan Kim oli kerran saapunut kouluun panssaroidulla Mercedes-Benzillä henkivartijoineen.
…
Kim Jong-un näyttäytyi tammikuussa 2011 julkisesti karvalakissa, jota Pohjois-Koreassa saa käyttää vain maan johtaja.” –Wiki
Luin uusimmista Verkkokauppa.com:n myymistä prosessoreista speksejä kilpakumppaneiden lasten vanhempien rahastustekniikasta, kun en ole muutamaan vuoteen seurannut tietotekniikan tilanteen kehittymistä [verkkokauppa.com]. Nykyiset prosessorit perustuvat yksikiteisen piin kasvattamiseen ja valottamiseen [muropaketti]. Myös muista aineista voi valmistaa kristallia, jos ovat riittävän puhtaita.
Oman uusimman tietokoneeni ostamisen jälkeiseltä ajalta on tullut 16 nm– ja jopa 14 nm-valmistutekniikka yleiseen kuluttajatuotantoon, joten jotain kehitystä sillä saralla on tapahtunut [wiki/14nm]. Prosessoreissa kellotaajuudet ovat parhaimmillaan 5 Ghz, joka valonnopeudella on 6 cm / kellojakso. Ytimiä näytti olevan jopa 16, jonka verran löytyi vain palvelinprosessoreista muutaman vuotta sitten [verkkokauppa.com/AMD].
Nykyajan binäärisessä tietotekniikassa olemme kohta saavuttamassa vastaavan tason, kuin aikoinaan kohtasivat mekaaniset datankäsittelijät, relekoneet, elektoniset tietokoneet ja transistoriset minitietokoneet. Olemme saapumassa aikaan, jossa nykyistä kehityssuuntaa ja perustaa tulee miettiä uudestaan.
Koko kehitystyön tekeminen uudelle tekniikalle on suuri ja pelottava tekijä, jonka jokainen tietotekniikan parissa ollut tietää. Joskus se työ kannattaa, kannattaa tehdä uusi pääversio. Tupustakin on erilaisia pääversioita kirjoittajana, ehkä joskus vielä minun kannattaa hylätä nykyinen blogini ja aloittaa uusi. Kaikkien nykyisten artikkeleideni korjaaminen on liian raskasta. Luotan ketterään menetelmään kirjoittaessani, joten ehkä vielä selviän jonnekin aikaan asti nykyiselläni.
Mikä sitten on se ongelma nykyisessä tekniikassa, kun aiemmin sanoin, että mitä hyvää on saavutettu. Ongelma ohjelmissa on se, että ne suoritetaan usein silmukoissa, joissa on uusia silmukoita, joissa on uusia silmukoita, joissa on uusia silmukoita, joissa on uusia silmukoita. Tietyssä mielessä tätä voidaan kutsua rekursioksi, tietotekniikassa hyväksi todettu malli. Silmukassa olemassa olevaa koodia käydään looppaamalla läpi, rekursiossa luodaan uutta suoritettavaa ohjelmakoodia esim. kutsumalla samoja aliohjelmia sisäkkäin. Ongelma ydin on kuitenkin sama, joka perustuu yhdessä säikeessä tapahtuvan prosessoinnin rajoittumiseen miljardeihin suorituksiin sekunnissa, käskykannan optimoinnista huolimatta.
Video. Indian explains recursion.
Itse analysoin omalta osaltani tätä ongelmaa niin, että minun itse tekemässäni Patterimato-pelissä on ohjelman suoritusnopeus rajoitettu käyttämällä tyhjää/tyhmää silmukkaa. Se on tehty vanhalle yksi ytimiselle Athlon-prosessorille. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että suoritusnopeus on melkein täysin riippuvaista prosessorin nopeudesta, koska minun tekemäni ohjelman suorittamat käskyt ovat hyvin puhdasta perus- C-kieltä, joka on lähellä konekielen käskykantaa. Sellaisen ohjelman suorituskyvyssä ei ole tapahtunut perustavaa muutosta prosessoreissa, joten ohjelman toiminta on hyvin verrannollinen prosessorin kellotaajuuteen.
Elämme nyt siten mielenkiinoistia aikoja, kun voimme seurata, että luovummeko kauan hyväksi todetusta binäärilogiikasta – X86-arkkitehtuurista, vai selviämmekö jollain pienemmällä muutoksella tulevina vuosikymmeninä. Pidän mahdollisena, että nykyinen binäärinen logiikka pitää pintansa omassa sarjassaan, mutta rinnalle tulee uusia esim. neuroverkkojen tarpeisiin paremmin sopivia tekniikoita. DNA ja yleisesti kemiallinen tietotekniikka on ison tutkimuksen kohteena. Ehkä sitäkin isommat odotukset on kvanttilaskennalla, jolla voisimme päästä tästä silmukkaongelmasta eroon, välttäen raskaiden silmukoiden käyttöä ohjelmistoissa. Tällä hetkellä se on ainut toimivaksi tiedetty tapa tehdä tiettyjä asioita, joten se on mm. tiedonsalauksen yksi keskeinen suunniteluperiaate.
Tähän asti neljä ydintä prosessorissa on riittänyt hyvin nykyisiin tarpeisiin. Kun yksi ydin on varattu käyttöjärjestelmälle ja kaksi haittaohjelmille, niin yksi ydin on jäänyt vapaaksi halutulle ohjelmalle. Useampien ytimien hyödytyminen vaatii hyvin paljon, mutta esimerkiksi funktionaaliset ohjelmointikielet tukevat jo nyt sitä itsestään. Tietotekniikka on tunnettua siitä, että melko uudeksi alaksi ei kykene helposti mm. yhteensopivuuden ja uuden oppimisen takia luopumaan huonoksi tiedetyistä tekniikoista ja standardeista. Eräs tällainen on QWERTY-näppäimistö, jonka tunnistaa vasemmasta yläkulmasta näppäimien aakkosia katsomalla.
Intel Xeon Phi – 72 ydintä
Wiki: Intel 8086 vuodelta 1979 (PC:n prosessorin arkkitehtuuri X86 tulee tästä. Luutavasti sinunkin tietokoneesi tukee samaa konekoodia.)
Tekniikka ylpenä esittää! Nyt mm. Suomessa kehitetään menetelmää, jolla ilmasta ja vedestä voidaan valmistaa öljyä uusiutuvalla energialla. Idea ei ole uusi, mutta toistaiseksi fossiiliset ovat olleet liian halpoja, mutta mahdollisesti myös ihmisten tekninen sivistystaso on ollut liian matala. [tt]
Moni tekniikka on ollut todella mullistava, jonka johdosta on seurannut kuplailmiö, jossa jotain hyvää asiaa on väärinkäytetty tai käytetty liikaa, kuten kävin mm. DDT:lle.
”Ensimmäinen suuri lupaus näytti olevan DDT, joka on ihmiselle lähes myrkytön, koska se ei imeydy. Se todella olikin suuri edistysaskel ja sillä pystyttiin tehokkaasti vähentämään toisen maailmansodan aikana täiden levittämää pilkkukuumetta ja hyttysten levittämää malariaa. Keksinnön merkitystä osoittaa se, että Paul Müller sai siitä Nobelin palkinnon. Vähäisestä välittömästä myrkyllisyydestä seurasi kuitenkin aineen täysin holtiton käyttö. Se aiheutti erilaisia ekologisia haittoja alkaen lintujen kuolemista ja lisääntymishäiriöistä kalanpoikasten kuolemiseen hyönteisravinnon puutteeseen pienissä puroissa.” Wiki
Seuraavassa videossa on hienosti kuvattuna tekniikan kehittymistä 1950 vuodesta tulevaisuuteen 2050 vuoteen asti. Peli on Deluxe, mutta alkuperäinen Transport Tycoon alkaa vuodesta 1930. Itse olen tietotekniikan ja ohjelmistoalan asiantuntija, joten voi sanoa, että kyisenen peli on aivan häkellyttävä taidonnäyte! Peli pyörii 486-tietokoneella ja pelilogiikkaa on koodattu jopa Asseblyllä eli konekielellä, koska C-ohjelmointikieli on kyseiselle hemmolle liian hidas. Äänet, musiikit ja koko tuntuma on hieno, kovassa kuomituksessa dieseli puskee ruskeaa rikkisavua ja sähköjunien johtimet lyövät valokaarta. Ehkä voi huomata, että Chris Sawer oli skotti [youtube]. [wiki/microprose]
Jos palataan alkuperäiseen artikkelini aiheeseen, niin uusiutuva energia ja tämä Tekniikka & Talouden uutisoima öljytekniikka-menetelmä yhdessä mahdollistavat sen, että sähköä voidaan tuottaa uusiutuvalla energialla kustannustehokkaasti, mutta samalla myös mahdollista käyttää petrokemiaa apuna energiavarastoinnissa. Todennäköisesti aurinkoenergiaa ei kannata käyttää liikennepolttonesteiden tuottamiseen, joten myös akkutekniikka ja muut energiamuodot ovat tärkeitä tutkimuskohteita vastaisuudessa. Höyryjunien aikaan normaalinan junan nopeutena 100 mailia tunnissa on kova rajapyykki, seuraavassa videossa 160 km/h on pelkkä läppä. Ehkä hekin tekivät omana elinakanaan valtavia harppauksia, moottoriöljyt ja monet muutkin asiat ovat niiltä ajoilta muuttuneet paljon? Ylipäätänsä se logistinen aikakausi, että vedettiin kivihiilikärryjä hevosilla; niin kuka sitä enää muistaa?
Avoin TTD
TTD-wiki: protippejä nuorille
Retro käyttöliittymäsuunnitelma eli yhteen pieneen tilaan paljon tietoa näkyviin ja kaikkea mahdollista toimintaa. Nykyään suositaan hieman löysempää tyyliä pixelinnysväyksen sijaan, 90-luvulla kaiken piti olla timmiä ja hoikkaa. Kai se on tullut näistä kosketusnäytöistä, kun niillä helposti painelee hieman sinnepäin eikä justiinsa. Kai sitä muutenkin vaihtelu virkistää. Toisaalta jotkut ikääntyvät eivät halua luopua tyylistä ja opeistaan, TTD on täydellinen!
https://www.youtube.com/watch?v=r34XQDoZ0y0
TTD Patch – Wiki, avoimuus kunniaan!
Paras ja alkuperäinen C-Ohjelmointikielen opetuskirja., C-kääntäjä verkossa (Sama kehittäjä on tehnyt myös UNIX-käyttöjärjestelmän, jota varten kirjan ohjelmointikieli on kehitetty. Oikeastaan mikään ei ole muuttunut 40 vuodessa, kieli yhä yleisesti käytössä, joskin nykyään skiptikielten aikana korkean tason ohjelmointikieleksi sanominen herättää hieman hilpeyttä, mutta historiallisista syistä jotuen täysin validisti sanottu.
C-kieltä käytetään mm. käyttöjärjestelminen vuorontajien toteuttamiseen, jotka jakavat suoritusaikaa ohjelmille ja hallitsevat muistiosoitteita ajureissa ja porteissa. Itsekin käyttänyt samaa kieltä, joten ei mitenkään erikoista, jos on mm. grafiikkakirjastot valmiina. Käytännössä C-kieli on yksinkertaistaistetusti sanottuna rakenteellista konekieltä, että voi käyttää muuttujia nimellä ja esimääriteltyjä silmukoita. Nykyisin niin optimoitua, joten konekielelle ei ole yleensä tarvetta missään tilanteessa.
Nykyään on olemassa myös luokka-ohjelmoinnin sisältävä C++-ohjelmointikieli, jossa C-kielen struct-rakenne on laajennettu luokaksi lisäämällä tukemaan luokan funktioita eli metodeita. 30 vuoden aikana C++ on muuttunut aika paljon. Silloin kun vielä itse opettelin, niin oli hyvin lähellä C-kieltä, nykyään pitäisi käyttää jotain itseraattoreita ja ties mitä ihmeen säiöiöitä. ’cout’ ja ’cin’ ovat tainneet olla jo aika kauan kielessä. C++ on immeisesti yhä täysin yhteensopiva C-kielen kanssa. Yhteensopivuus yhdistettynä kielen laajentumiseen valtavasti ovat suurimmat kritiikkiä aiheuttavat asiat C++-kielessä. Tätä varten on sitten C#- ja Java-kielen vuosituhannen vaihteelta.)
T&T: Uusi suomalaismenetelmä – ruokaa ihmisille ja eläimille suoraan ilmasta
https://www.youtube.com/watch?v=_HZ8Ja34-vE
Tänään hain postista elämäni ensimmäisen robotti-imurini, jonka olin tilannut kuukautta aiemmin Verkkokauppa.com -kaupasta. Lupasin kirjoittaa artikkelin aiheesta, joten lupauksista on pidettävä kiinni.
Itse olen tyytyväinen uuteen imuriini, yhden viikon kokemuksella. Olen erittäin tyytyväinen siihen ominaisuuteen, että sen voi pistää imuroimaan arkisin klo 7:00, jolloin se herättää samalla minut. Imuroimisessa menee 20 minuttia, joten robotti on valmis ennen kuin minä ehdin suihkusta ulos. Ainut negatiivinen puoli on se, että minun täytyy ostaa uudet matot, koska nykyiset räsymatot eivät sovellu imurin kanssa yhteen. Ylipäätänsä koti tulee pitää siistinä, ei voi jättää kaikenlaista rojua ympäri asuntoa.
Robotit tulevat todennäköisesti kehittymään valtavasti tulevaisuudessa. Roboteista on puhuttu kauan, mutta vasta viimeisten vuosien aikana on tapahtunut merkittäviä. Hondan ASIMO robotti oli kymmen vuotta sitten ainut lupaava asia, mutta nyt Boston Dynamicsin kehittämät robotit ovat kaikista kiinnostavimpia [ASIMO].
On paljon puhetta erilaisista kyborgeista, jotka kykenisivät ohjaamaan mekaanista konetta. Tämä on nykyään rottakokein jo tehty, joten se ei ole mahdotonta. Ihmiset tuntevat aivojen toimintaa yht valitettavan huonosti, mutta sillä saralla on tapahtunut merkittävää kehitystä.
Hiiren aivotoimintaa on kyetty ohjaamaan etänä [youtube]. Erilaisten aivo-ojattavien laitteiden kehittäminen ei ole vain akateemista huumoria, vaan odotettavissa on, että tämä tutkimus tuottaa merkittäviä tuloksia. Etenkin halvauspotilaille keinoraajojen liikuntakyvyn saaminen olisi tärkeä asia. Nykyisin jo keinonivelet ovat kehittyneet, titaanisten tekonivelien asentaminen Suomalaisissa sairaaloissa on arkipäivää.
Ihmiset ovat kehittyneet valtavasti neuroverkkojen tutkimisessa. Nykyisin on jopa täydellisesti emuloitu madon hermostoa ohjaamaan robottiautoa. Kyseisessä laitteessa ei siis ole mitään alkuperäistä, ainoastaan hermoston toiminta on upattuna tietokoneen muistiin, josta logiikka toimii binäärisellä tekniikalla. Tämä kaikki tieto on avoimesti saatavilla verkosta. [openworm]
Sumea logiikka muistuttaa hyvin paljon neuroverkkoja, jotka ovatkin hyvin verrannollisia käsitteitä. Aiemmin puhutut sumeat järjestelmät ovat neuroverkkojen yksinkertaisempi edeltäjä, neuroverkot ovat nimensä mukaisesti laajoja kokonaisuuksia.
Kynän lisäksi hankin myös Kuvassa 4 näkyän hyvä muistikirjan, jonne voin tallentaa työssäni ilmenneitä asioita. Mielestäni yksi tärkeimmistä taidoista koulussa oli se, että opin tekemään muistiinpanoja. Kirjassani on puuvillaiset sivut ja nahkakanneet. Diplomityönikin tein puuvillaiselle paperille, joten tykästyin siihen materiaaliin.
FOX Business: Former McDonald’s USA CEO: Robots to Replace People in the Service Industry Going Forward
Mirror: Building robot McDonald’s staff ’cheaper’ than hiring workers on minimum wage
UML on mitä mainio tapa mallintaa melkein mitä vain, kuten seuraava kuva 1 osoittaa. Tämän mallinnustavan oppiminen ei vaadi edes ymmärrystä ohjelmoinnista, kuka vain halutessaan oppii tekemään näitä. UML:n mallinnustavalla voi suunnitella jopa arkielämänsä toimintaa, jos välttämättä haluaa. Tietokone on vain tekninen apuväline, joka auttaa arkielämän ongelmissa.
Monet maallikot syyttelivät, etteivät ohjelmistokehittäjät ollenkaan tajua ihmisiä, vaan ajattelevat vain ohjelman toimintaa. Todellisuudessa nämä ohjelmistosuunnitteluun perehtymättömät olivat oikeassa, se on nykyään yleisesti myönnetty asia. Lobotomia-hoitoja tehneetkin luulivat aikoinana, että aivojen silpominen parantaa mielenterveyttä. Ehkä hekään eivät vain nähneet tekojensa seurauksia, jauhoivat vain paskaa kahviossa ylimielisenä. Ehkä hekin sitten lopulta ymmärsivät, asiasta vain vaiettiin. Kyseessä on oikeastaan jopa tabu nykyajan teknillisissä yliopistoissa.
Miksi Olkiluoto 3 ei onnistunut? Olisiko kyse vesiputous-mallista? Maailman tehokkain generaattori, nopeasti, halvalla ja avaimet käyteen -periaatteella? Mitä tuli?
Seuraavassa videossa esimerkki ”Olkiluodosta ketterällä” menetelmällä, joka ei ehkä edes sopisi sellaiseen projektiin. Oikeastaan Natsit olivat aikoinaan ketteriä, heidän malliaan sanottiin salamasodaksi.
https://www.youtube.com/watch?v=Q6jMgmPIxmk
Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin, perinteistä projektimallia puolustetaan tietyissä tilanteissa. Se on yleensä tunnettu tehokkuudestaan, jos tehdään tuttuja järjestelmiä. Toisaalta ketterät menetelmät vaikeuttavat projektin henkilövaihdoksia, perustuen yleensä hyvään luottamukseen henkilöiden välillä. Perinteinen malli on myös hyvä henkilölle, joka ei ole erityisen omatoiminen tai haluaa tehdä työtä omaa tahtiaan. Ketterissä menetelmissä tulee voida luottaa siihen, että jokainen on motivoitunut ja pysyy tahdissa mukana.
Mitä enemmän oppii, niin sitä vähemmän tuntuu ymmärtävän. Tämä pätee ainakin todella hyvin, mitä enemmän olen tietotekniikkaa opetellut, erityisesti ohjelmointia. Monet aiemmat käsitykseni siitä, että asiat ovat tietotekniikassa niin kuin pitää, niin voi mielestäni täysin unohtaa. Pahinta on, että ongelmiin ei ole hyvää ratkaisua.
Ohjelmoidessa itse olen tullut siihen tulokseen, että en ikinä eläissäni kehitä mitään ohjelmaa muulla koneella, kuin se joka minulle on siihen tehtävään annettu. Ikinä en lataa mitään sellaista ohjelmaa, joka ei ole alkuperäisestä lähteestä. Ikinä en käy millään muulla sivulla kuin sillä, jotka liittyvät työhöni. Vältän ylipäätänsä tekemästä mitään ylimääräistä. Valitettavasti tämä ei riitä.
Olen tätä blogiani nyt ylläpitänyt, niin pelkästään tämän osalta olen järkyttynyt, että miten paljon kaikenlaista paskaa tulee jatkuvasti ympäri maailmaa. Vielä järkyttyneempi olen siitä, että ei voi luottaa edes virallisiin tahoihin, kuten käyttöjärjestelmien kehittäjiin tai selaimiin. Molemmat niistä lähettävät käyttäjän yksityisyystietoja ulospäin. Käyttöjärjstelmissä on myös tahallaan tehty takaportteja, jotta vakoilupalvelut voivat niitä käyttää, uskoisin. Viimeksi paljastunut NSA:n käyttämä aukko on ollut Windows XP -käyttöjärjestelmästä asti eli vuodesta 2001 eli 16 vuotta.
Olen oikeasti pian sitä mieltä, että Windows 95 on ehkä kaikista tietoturvallisin käyttöjärjestelmä, etenkin kun sitä käyttää hikimodeemilla. Jos joku urkintajuttu tulee, niin koko käyttöjärjestelmä yksinkertaisesti kaatuu. Ehkä Bill Gates oli oikeassa? Olen nykyään sitä mieltä, että tietokoneen tulisi kaatua, jos esimerkiksi ajurit toimivat väärin. Ihailen Gatesia myös siitä, että hänen työkaluillaan tehdyt ohjelmat voidaan päivittää nykyaikaan, alkaen 4K-basicin koodeista QBASIC-ohjelman avulla. Gates sai jopa normaalit käyttäjät eheyttämään magneettiset tallenteet, kuinka moni IT-ammattilainen muistaa tehdä sitä säännöllisesti enää nykyään, vai odottavatko he vain tiedon häviämistä bittiavaruuteen? Gates oli aikaansa edellä oleva nero.
Valitettavasti minä uskon vakaasti, että suurin osa maailman poliiseista on korruptoitunut ja mädäntynyt niin läpeensä, että kehitävät omia haittaohjelmia. Ei niitä yksityiset ihmiset kehitä, vaan julkiset tahot maksavat miljardeja haittaohjelmien kehittämisestä. Valitettavasti pelkään, että se on todellisuus nykyään, rikolliset johtavat tietoturvaa. Eivät lapset tee USB-tikkuihin autorun.inf -skriptejä, vaan ne ovat peräisin ison budjetin organisaatioista.
Varo, vanhemman Windows-version käyttäjä – Microsoft julkaisi uudelleen tietoja urkkivat päivitykset Windows 7:lle sekä 8.1:lle
BBC: Massiivinen verkkohyökkäys paljastui Lähi-idässä
Yli 900 miljoonaa Android-laitetta altistunut haittaohjelmalle – Suomalaisasiantuntija: Vanhojen puhelimien tiedot ehkä vaarassa
NSA:lta eivät keinot lopu – pääsee myös tietokoneisiin, joita ei ole kytketty verkkoon
Suomessa tuhannet nettimodeemit saastuneet – Näin poistat haittaohjelman
Virus keskeytti tuotannon – automaatiolaitteet suojassa?
Jopa mikropiireistä on löytynyt rautatason vakoiluohjelmia.
Monilla ihmisillä on yleensä pelkoa tekniikka kohtaan, jota he eivät itse ymmärrä. Osa on vain teknokriittisiä, mutta osa on jopa teknovihamielisiä. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kaikesta uudesta tekniikasta ja sen mahdollisuuksista. Tämä ei ole mitenkään uusi ilmiö, vaan näin on ollut kautta historian. Osa ihmisistä on luottanut vanhoihin konservatiivisiin hyväksi todettuihin asioihin, osa taas on halunnut vapaammin tutustua uusiin tuntemattomiin asioihin.
1800-luvun tekniikkaa kehittäneitä henkilöitä saa paljon kiittää siitä, että nykyiset ihmiset saavat keskittyä esimerkiksi humanististen asioiden pohtimiseen työorjuuden sijaan. Teollisuutta usein on syyllistetty monista yhteiskunnallisista ongelmista, mutta mielestäni sekään ei sinällään ole tekniikan vika.
https://www.youtube.com/watch?v=CgncBmYC9XQ
1800-luvulla kuviteltiin, että sivistys ja hyvinvointi lopettaisivat maailmasta sodat, jotka olisivat seurausta mm. nälästä ja puutteesta. Nyttemmin on ymmärretty, että ihmiset eivät välttämättä ole tyytyväisiä, vaikka absoluuttinen köyhyys onkin poistunut. Kyse on monimutkaisemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka takia myös humanististisille tieteille on tarvetta. Ehkä sitäkin kautta saavutetaan vastaavaa hyvää kuin tekniikan kautta. Toistaalta moottoritekniikan seurauksena tullut yksityisautoilu on myös hyvin mukavaa, kuten seuraava video osoittaa.
Eräs merkittävä keksintö on ollut Stirling-lämpövoimamoottori, joka kykenee saavuttamaan vielä nykyäänkin arvostettavana pidettävän 50 % hyötysuhteen, vastaava kuin Diesel-moottorilla. Suurin ongelma Stirling-moottorissa on sen huono teho, mutta tekniikka on hyvin yksinkertaista. [howStuffWorks]
Itse tekniikka on patentoitu vuonna 1816 eli yli 200 vuotta sitten [stirlingPatent]. Seuraavassa videossa esitellään harrastajien keskuudessa suosittua kaljatölkki-Stirlingiä. Vastaavan moottorin voi ostaa edullisesti itselleen, jos kiinnostaa koriste-esineenä.
Ei varmastikaan ole ihme, että sanat engine ja engineer ovat hyvin samanlaisia. Moottoreita on kehittetty hyvin paljon erilaisia, mutta selvää on, että moottoritekniikka on helpottanut ja keventänyt työelämäämme.
https://www.youtube.com/watch?v=pRnQFGskg9w
Moottorin ansiosta tulleesta logistiikan mullistuksesta on tehty jopa irlantilainen tietokonepeli Transport Tycoon. Taloussoppineiden kanssa tunnetusti harvemmin kannattaa olla samaa mieltä, muuta kuin heidän tarjotessaan rahaa. Taloushenkilötkin ovat kuitenkin tärkeitä yhteiskunnallisesti, nykyaikainen markkinatalous (ei siis Marxin aiheellisesti kritisoima riistokapitalismi) on kuitenkin ehkä parhaiten tähän mennessä kehitetty ja tunnettu yhteiskuntajärjestelmä. [Youtube/TTD]
Bridge Builder -peli (Lataa legendaarisesta Jonnewebistä, Hikipedia)