Argumentointivirhe

Tässä artikkelissani keskityn keskiaikaisten oppineiden skolastien kehittämiin virheisiin argumentoinnissa. Miksi niitä ei olisi jo aiemminkin tunnettu, mutta skolastit ovat käyttäneet elämänsä asian pohtimiseen. Jokainen tietysti saa argumentoida ja perustella väittelyssä tai omaa kantaansa esittäessä miten haluaa, mutta argumentointivirheet eivät ole välttämättä totta, joten sellaisille perusteluille ei kannata antaa liikaa arvoa. On usein helppo sanoa oma mielipiteensä ja näkemyksensä perustuen heikkoihin perusteisiin. Moni uskoo niihin itsekin, ne voivat tuntua jopa loogisesti järkeviltä, vaikka syvempi looginen tarkastelu ei tue sitä.

Tässä kuvassa on hyvin esiteltynä merkittäviä argumentointivirheitä.
Tässä kuvassa on hyvin esiteltynä merkittäviä argumentointivirheitä. Kuvaa klikkaamalla linkkaa täysikokoiseen kuvaan.

Mikä siis on argumentointivirhe? Näin asian selittää Wikipedia:

Argumentointivirheet ovat keskustelutekniikan yhteydessä tulleita ”virheitä”, katso myös kognitiivinen vinouma. Muodollisesti ne näyttävät oikeilta, mutta lähemmin tarkasteltuina niissä on joko looginen virhe, ne kohdistuvat johonkin muuhun kuin itse asiaan tai niissä käydään ihmisten eikä asioiden kimppuun. Kyse ei ole niinkään kieliopillisesta vaan sisällöllisestä virheestä.” – Wikipedia

On hyvin tyypillistä hyökätä väittelyssä henkilöä kohtaan. Sitä pidetään erittäin huonona ja hyväksymättömänä tapana käydä väittelyä. Lähtökohta siis on, että väittelyssä mielipiteet väittelevät henkilöiden sijaan. Harvemmin toisen henkilökohtaisuuksia vastaan hyökkääminen edistää oman kannan esittämistä. Miten se edes olisi mahdollista, jos ei keskustele itse asiasta. Tätä kuitenkin tapahtuu varsin usein, siitä pois pääseminen on yleensä ensimmäinen asia oppiessa argumentoimaan oppineesti ja vakuuttavasti.

Eräs toinen hyvin yleinen virhe on kehittää ns. olkinukke. Otetaan jokin asiaan kuulumaton tekijä ja hyökätään sitä vastaan. Yleensä tällaisen tekijän voi keksiä varsin helposti. Valitettavasti se on usein merkki siitä, että ei ole kykeneväinen edustamaan omaa kantaansa järkevästi. Tämäkin on sikäli iso virhe, koska keskustelussa kuuluisi keskustella itse asioista. Valitettavasti tätäkin esiintyy hyvin usein.

Kolmantena usein ihmiset vetoavat tunteisiin, auktoriteetteihin ja moniin muihin irrallisiin asioihin. Kaltevanpinnan mukaisesti usein tehdään liian helposti olettamuksia, että jos jotain, niin sitten sitä, sitten sitä ja sitten sitä. Ongelmana syy-seuraus -suhteiden ketjuttamisessa on, että se menee ohi aiheen ja ennustaminen monen linkin kautta on varsin vaikeaa. Usein ihmisillä on myös taipumusta yleistää, otetaan yksilö ja sitten sen perusteella tehdään olettamus kaikista. Asia voi myös tehdä päinvastoin, jolloin koko joukon perusteella tehdään yleistys yksilöön. Tästä taas päästää siihen, että usein ihmiset sekoittavat korrelaation ja kausaliteetti. Vaikka hukkumiskuolemat ovat yleisempiä jäätelönmyyntikautena, niin se ei vielä välttämättä todista niiden välillä olevan suoraa yhteyttä, vaan sitä voi selittää jokin muukin asia. Myös oletettu seuras voikin olla syy, eli asia on päinvastoin kuin olettaisi. Tilastoihin kannattaa myös suhtautua kriittisesti, kyse on paljolti otannasta. Miljoona kärpästä voi pitää paskasta, mutta se ei edusta välttämättä kuin kyseisten miljoonan kärpäsen mielipidettä, muustakin voi tykätä kun otetaan erilainen otanta.

Skepsis, Argumentoinnin virheet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *