Ehdokasnumerot tulivat 9.3. ja vaalit ovat 9.4. Täten olemme jo näiden kahden päivämäärän puolessa välissä. Itsekin sain kirjeen äänioikeudestani ja ohjeet äänestykseen. Ei varmasti ole yllätys, että tällä hetkellä media on täynnä asiaa kuntavaaleihin liittyen, nyt kun kampanjointi käy kuumimmillaan. Minun mielestäni koko tämä kampanjointi on ollut oikein mukavaa, eikä missään vaiheessa ole käynyt ollenkaan raskaaksi!

Itse en ole hetkeen blogiini kirjoitellut uutta sisältöä. Syynä ei ole se, etteikö minulla olisi artikkeli-ideoita tai motivaatiota, vaan ylipäätänsä olen hieman halunnut kampanjoinnin ajaksi jäädyttää blogiani, enkä ole halunnut vaivata omaa päätäni murehtimalla liikaa yleisnäkymää uuden vierailijan näkökulmasta, vaan mieluummin olen halunnut pitää blogiani nykyisessä muodossaan. Paljon olen miettinyt, että minkälaiset henkilöt minua äänestävät ja miten voisin vakuuttaa heidät kaikista parhaiten. Itselleni äänimäärä ei ole ehkä niin tärkeä asia kuin mitä äänestäjät voisivat olettaa. Itselleni tietysti jokainen ääni itsessään on erittäin tärkeä, mutta valtuuston ulkopuolelle jääminen ei suoranaisesti ole mikään katastrofi. Monet ovat sitä mieltä, että lautakunnan kautta on jopa helpompi vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon ja kehitykseen, jos siinä tehtävässään suoriutuu hyvin ja osaavasti. Valtuustossa myös vaditaan paljon laaja-alaisempaa osaamista kuin lautakunnassa. Lautakuntia on useita, joista koen oman koulutukseni takia teknisen lautakunnan sopivimmaksi, mutta en ollenkaan poissulje muitakaan vaihtoehtoja.

Mitä omiin vaaliteemoihini tulee, niin parhaiten tietoa niistä saa blogini lisäksi puolueohjelmasta ja vaalikoneista, joita on tullut täytettyä useita. Etenkin lapset, nuoret ja koulutus ovat minulle tärkeitä asioita. Minun mielestäni kaupunkia tulisi suunnitella ja kehittää sukupolvien päähän. Seinäjoen tunnettu historia on n. 500 vuotta vanha, joten monenlaista visiota siihen aikaväliin on sopinut. En minäkään osaa arvioida, että minkälainen Seinäjoki on 500 vuoden päästä, mutta jos edes yrittäisimme ennustaa 50 vuoden päähän, niin sekin on jo riittävän iso haaste. Koulutusta varmasti tarvitaan tulevaisuudessakin, samoin hyvää kaavoitusta ja sujuvaa liikenneverkostoa. Itse vertaisin kaupunkia isoon ohjelmistoprojektiin, jossa on aina hyvä ymmärtää, että vaatimukset muuttuvat ja niin asioiden kuuluukin mennä.

Pidetään katse kohti tulevaisuutta, äänestetään yhdessä 201!

”They thoroughly understood the importance of hardening them by continual practice, and of training them to every maneuver that might happen in the line and in action. Nor were they less strict in punishing idleness and sloth.” Vegetius

YLE:n vaalikone
HS:n vaalikone
IS:n vaalikone
Ilkan vaalikone
Seinäjoen Sanomien vaalikone
Lentolehtinen ’Operaatio surf’

Moni ihminen helposti ajattelee, että moraalikäsitys ja etiikka olisi jotenkin ihmisten keksimiä asioita tai uskonnosta riippuvaisia. Seuraava video kuitenkin osoittaa, että miten eläimet ymmärtävät sen, että he odottavat oikeudenmukaista kohtelua hoitajaltaan. Itse tykkään vasemmanpuoleisen apinan facepalmista, kun hoitaja kolmatta kertaa yrittää syöttää kurkkua, samalla kun toisesta kädestä toinen apina saa viinirypäleitä. Oikeanpuolimmainen apina pitää matalampaa profiilia. Apinakin varmasti ajattelee: ”Miten voi olla noin tyhmä hoitaja, ettei tajua?” Mikä on oikein ja mikä väärin? Apinalla on selvä käsitys asiasta.

https://www.youtube.com/watch?v=HL45pVdsRvE

Itse olen kuntavaaliehdokkaana Vihreissä, joten minun tulisi jo itsenikin takia selventää omaa suhtautumistani otsikossa oleviin asioihin, mutta mielestäni minulla on myös velvollisuus kertoa asioista äänestäjilleni. Aiheesta onkin tullut jo hyvinkin paljon ennakkopuhetta omasta puolueestani johtuen. Se on tietysti täysin ymmärrettävää, kun minä en ole tästä asiasta puhunut tai kirjoittanut minnekään julkisesti.

Ihmisillä on hyvin monenlaisia käsityksiä siitä, että mikä tai kuka on pakolainen tai maahanmuuttaja. Jokainen ihminen on tietysti yksilö, jokaisen elämäntilanne on erilainen, eikä voida tehdä erityisiä yleistyksiä henkilöiden pohjalta. Me nykyiset suomalaisetkin olemme maahanmuuttajia, oma isälinjani on DNA-testin mukaan jääkautta edeltäneestä Keski-Euroopasta. Ei täällä Seinäjoella ketään asunut aikana, jolloin täällä oli kilometreittäin jäätä tai edes aikana, jolloin täällä oli vettä päällä eli alue oli merta. Suomaamme raivauksesta voisin joskus kirjoitella enemmänkin, mutta tärkeintä on tässä vaiheessa se, että Seinäjoki ei ole aina ollut samanlainen, vaan jatkuvassa muutoksessa osana muuta maailmaa ja liikenneyhteyksiä.

Mikä siis minun oma pakolaiskantani on? Ensinnäkin haluan erotella elintasopakolaisia, joita nykyisinkään Suomessa pidetä pakolaisina. Näiden jälkeen mielestäni yksi hyvä esimerkki on egyptiläinen ateistinen pakolainen Kareem Emam [aamulehti]. Hänen kotimaassaan islamilainen uskonto on erittäin tärkeässä asemassa, eikä moni uskalla esiintyä julkisesti eronneena kulttimaisesta uskonnostaan. Mielestäni hänenlaisensa ihmiset ovat erittäin tervetulleita. Suomessa perustulaki kieltää syrjimästä ihmisiä uskonnon perusteella. Koska perustulaki menee rikoslain ja kaikkien muidenkin lakia edelle, niin en tietenkään vaadi syrjimistä uskonnon perusteella. Kuitenkin uskoisin, että sen sijaan laki ei kiellä suosimasta uskontopakolaisuutta, jossa henkilö on irrottautunut omasta uskonnostaan ja on aihetta pelätä vanhan kulttinsa jäseniä. Ateismi eli uskonnottomuus on mielestäni yleismaailmallisesti sellainen kriteeri. Asia tietysti tulisi myös käsitellä oikeusoppineiden kanssa enemmän, jos joskus asiaa mietitään yleisemmäksi pakolaispoliittiseksi linjaukseksi.

Mitä sitten ylipäätänsä maahanmuutto tulee, niin mielestäni koko EU-alueella tulee olla yleinen liikkumisvapaus maiden välillä, koska jo ylipäätänsä ratifioimiamme sopimuksia tulisi noudattaa. Valitettavasti suomi on EU-tuomioistuimen silmätikkuna jatkuvista sopimusrikkomuksista mm. tullin autosekoilun takia, kun eivät omasta mielestään (ja ”ainoina” edes Suomessa) pidä vanhojen autojen maahantuonnin kovaa verottamista tullauksena ja vapaakauppasopimuksen vastaisena. Samoin minä suhtaudun positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon ja Suomeen tuleviin opiskelijoihin, vaikka he tulisivatkin EU:n ulkopuolelta. Mutta kaikkiastaan haluan sanoa, että maahanmuutto- ja pakolaiskysymys ei ole mikään yksinkertainen. Ei se ollut sitä edes nykyiselle hallitukselle, jossa ollessaan Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset ottivat ennätysmäärän pakolaisia Syyriansodan aikana vuonna 2015 [IS].

Miten vain asia onkin, niin vähintäänkin Suomesta kansalaisuuden saaneita tulisi kohdella tasavertaisina kansalaisina kaikkien, kaikkia tukien tarpeidensa mukaisesti. Mielestäni Suomen tulisi olla tulevaisuudessakin turvallinen ja oikeudenmukainen maa elää, jossa jokainen voi puhua vapaasti. Suomi on tässä asiassa ollut Länsimaiden surkeimmalla tasolla, mutta pohjalta on hyvä nousta. Nykyinen Suomen lainsäädäntö vielä paljon pohjautuu paljolti yksinomaan velvollisuuksiin (oppivelvollisuus jne.), oikeuskäsitys ei ole meille vieläkään ihan riittävän hyvin ymmärretty asia. Tällaiset asiat ovat olleet käytössäo Ranskassa ja Hollannissa jo 1700-luvulla. Kiitoksia EU:n myötä tulleen Suomen perustuslain, niin meilläkin siltä osin asiat etenevät hyvään suuntaan, vaikka ehkä kaikilta osin ei niin hyvin menekään. Ite koen huonoksi kehityksen suunnaksi keskiaikaisten valtioiden sisäänpäinsuuntautuneen politiikan, joihin lukeutuvat protektionalismi, auktoritäärisyys, militarismi ja nationalismi. Mielestäni Suomea tulisi kehittää nykyistä enemmän kohti oikeusvaltiota, nyt Länsimaissa nouseva vastakkainen näkemys on mielestäni huono!

Settlers – peli, jota on käytetty ihan tieteellisissä kirjoituksissa simuloivana esimerkkinä feudalistisesta, nationalaisesta säätyajan yhteiskuntamallista. Peruskansa on kuin orjia, pieni eliitti määrää ja sotii keskenään asemistaan.