Amerikan äänestyksen jälkeen

Amerikassa tosiaan oli äänestys hiljattain. Tämä asia aiheuttaa paljon vieläkin kismaa ja keskustelua. Moni pitää tulosta epädemokraattisena, kuten uutisissa on puhuttu. Clinton voitti äänien perusteella, mutta Trump voitti valamiehien perusteella selvästi. Republikaanit saivat enemmistön lisäksi myös eduskunnassa ja alahuoneessa. Heillä on siis periaatteessa mahdollisuus ajaa kaikki aloitteensa läpi, elleivät itse niitä vastusta.

Kuva 1. Trump kannattaa seksuaalivähemmistöjä. [WA]
Kuva 1. Trump kannattaa seksuaalivähemmistöjä. [WA]
Trump on paljon mennyt vastaan demokraatteja, eikä hän halua ajaa täysin heidän vastaisia asioita. Trump on jopa kannattanut homojen oikeuksia ja monia demokraattien kannattamia asioita. On paljon kuitenkin asioita, joissa hän todennäköisesti tulee olemaan eri mieltä demokraattien kanssa. Muurin rakentaminen Meksikon rajalle on mielenkiintoinen asia, jonka hän lupasi. Moni pitää sitä vain vertauskuvana, mutta monet myös odottavat sen toteutumista käytännössä.

Ihmiset usein haluavat leipää ja sirkushuveja. Mielestäni tämä presidentinvaali todisti sen vuosituhansia vanhan uskomuksen todeksi. Ihmiset haluavat taloudellista hyvinvointia ja politiikkaan viihdettä. Aivan kuin muinoin rakennettiin pyramideja, niin nyt myös odotetaan jotain täysin järjetöntä rakennelmaa. Muurin rakentaminen ei varmasti monien mielestä osoita mitään, mutta jättää jälkeensä tuleville sukupolville ihmeteltävää. Valitettavasti Kioton-sopimuksesta irtaantuminen ei tulevia sukupolvia välttämättä viehätä yhtä paljoa.

Media pyöritti omaa peliään, jossa Trump mustamaalattiin täysin. HS kertoi, että miten asiasta tulisi kertoa lapsille. Valitettavasti monet aikuisetkin ovat jopa täällä Suomessa pyörällään tästä median mylläkästä. Amerikassa käytettiin jopa oikeuskeinoja, todistajian ja monia muit tekniikoita, joita Suomessa ei normaalisti vaalikampanjoinnissa käytetä. Yhdysvalloissa mainonnassakin on oikein mustamaalata vastustajat, sama on hyväksyttyä myös vaaleissa. Lapsille on hyvä opettaa medialukutaitoa. Tämä on tällaista aikuisten viihdettä. Oikeasti päätökset tekevät presidenttien neuvonantajat ja muut asiantuntijat, itse presidentti vain edustaa kansaa ja viihdyttää heitä. Suomessa vähemmän puhutaan meksikolaisista maahanmuttajista, mutta yhdysvalloissa monet ovat kyllästyneet heihin ja heidän ongelmiinsa.

TRUMP SONG – The Wall (Who’s Gonna Pay?)

Donald Trump

Nyt on paljon puhuttu Yhdysvaltain presidentin vaaleista, etenkin kun äänestys on päättynyt. Tulos oli monien mielestä yllättävä ja jopa väärä. Demokratiaan kuitenkin kuuluu, että enemmistön mielipide voittaa. Demokratiaa on usein kritisoitu siitä, että kansa äänestää väärin. Kyselytilastot osoitettiin hyvin vahvasti virheelliseksi, kaikki lähes poikkeuksetta ennustivat Clintonia presidentiksi. Myös meillä Suomessa oli mediassa paljon propagandaa Clintonin puolesta. Tulos oli kuitenkin kansan mukainen eli demokraattinen.

Kuva 1. Simpsonin vitsi tulee todeksi.
Kuva 1. Simpsonin vitsi tulee todeksi.

Yhdysvaltain presidentinvaaleista on puhuttu siis ainakin vuoden aktiivisesti. Taustalla on varmasti se, että kyseessä on ehkäpä kaikista vaikutusvaltaisin valtio koko Maassa. Yhdysvaltain ulkopolitiikalla on vaikutusta jopa meille Suomeen asti. Yhdysvallat vaikuttaa paljon myös YK:n kautta maailmanpolitiikkaan, jonka lisäksi Yhdysvaltojen armeija on maailman suurin. Yhdysvalloilla on siis suuri vaikutusvalta monella rintamalla. Presidentti on vain keulakuva, mutta se vaikutus heijastuu koko valtioon.

On todella mielenkiintoista huomata, että miten taas kyselytilastot osoitettiin vääräksi ja puolueelliseksi. Taustalla on mahdollisesti se, että Clintonilla on taustojensa takia suurempi vaikutus yhteiskuntaan. Trump painottikin vaalikampanjassaan tuovansa uusia tuulia Yhdysvaltoihin, joka olikin ehkä hänen keskeinen teemansa. Clintonit ovat hallinneet pitkään Yhdysvaltojen politiikkaa, eikä se ole kaikilta osin ollut täydellistä. Trump on ehkä ainut henkilö, joka voi tuoda tähän nykyiseen tilanteeseen muutosta.

Kuva 1. Kirkko aiemmin käytettiin keinona aivopestä ihmisiä, nykyään televisiosta on tuullut uusi kanava ihmisten aivopesemiseen.
Kuva 2. Raamattua käytettiin aiemmin keinona aivopestä ihmisiä.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Hyvin varmaa on, että oikeasti tulee muutosta Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan, joka on meille Suomalaisille tärkeä asia suhteessamme Yhdysvaltoihin. Etenkin suhde Venäjään on meille erittäin tärkeä asia, koska olemme Venäjän naapurimaa. Olisi ikävää, jos Yhdysvaltojen välit heikkenevät tämän seuraksena, eikä NATO enää olisi mahdollinen vaihtoehto tulevaisuudessa. Silloin me Suomalaiset olisimme hyvin ikävässä tilanteessa diplomaattisesti. Trumpin puheista on tullut ilmi, ettei hän välttämättä ole yhtä kiinnostunut ulkomaisista kumppaneistaan kuin Clinton, Euroopan tilanne heikkenisi aiemmasta.

Itse ymmärrän hyvin yhdysvaltalaisten näkemystä. On vaikea ymmärtää täysin, että miksi he jatkaisivat aktivista ulkopolitiikkaansa, kun heillä on omassakin maassa parannettavaa. Yhdysvaltojen sodat ovat maksaneet valtavasti, eikä se tie ole aina tuonut välttämättä heille itselleen erityisesti hyötyä. Demokratiaan kuitenkin kuuluu, että kansa valitsee johtajansa. Nyt kävi näin.

truth-turn-off-the-tv
Kuva 3. Nykyään televisiosta on tullut uusi kanava ihmisten aivopesemiseen

Trumpissa paljon aiheuttaa huolta se, että kyseessä on yksi Yhdysvaltain rikkaimmista henkilöistä. Tuleeko tulevaisuudessa markkinatalous vahvistumaan? Vallan siirtyminen rahaeliitille on erittäin suuri huolenaihe. Onko Trumpin arvomaailma niin rahapainotteinen, että hän ei oikeasti välitä tai osaa välittää heikko-osaisimmista? Hänellä on kuitenkin valtavasti kokemusta taloudesta, joten, joten se luo optimismia siihen, että hän osaa oikeasti parantaa oman maansa ja koko maailmantaloutta. Meistä suomalaisista vain on valitettavaa, että hän on julkisesti todennut oman maansa olevan etusijalla. Kuka osaa ennustaa, että minkälaisessa maailmassa me elämme 4 vuoden päästä? Sitä on mielenkiintoista pohtia ja arvailla.

YLE: ”Analyysi: Viha ja valhe voittivat Yhdysvaltain presidentinvaaleissa”

Wiki/Hiipivä skitsofrenia

Säätyajan perillinen

Perinteisesti yhteiskunta on ollut hyvin vahvasti luokkajakautunut. Luokien välillä ihmisten liikkuvuus on ollut todella vähäistä. Evoluution näkökulmasta tällainen kategorioihin jämähtäminen on varsin luonnollista, ellei sitten tapahdu jotain muutosta ympäristötekijöissä. Kun ympäristötekijät muuttuvat, niin sitten tapahtuu sekoittumista ja järjestäytymistä uuteen luokitukseen.

1700-luvulla tapahtui radikaali muutos yhteiskunnassa; jokainen mies oli tapa-arvoinen lain mukaan.
Kuva 1. 1700-luvulla tapahtui radikaali muutos yhteiskunnassa; jokainen mies oli tasa-arvoinen lain mukaan.

TTY:n ylioppilaskunnan hallitusjäsenen kanssa käytiin pelaamassa bilistä ja ennen sitä syömässä Plevanassa. Aika paljon tuli päissään analysoitua asioita jälkikäteen. Meillä oli paljon monenlaista keskustelua asioista. Meillä on paljon yhteistä, mutta toisaalta myös erilaista. Se on usein erittäin hyvä asia. Samanlaisten ihmisten kanssa ei yleensä saa paljoa hyötyä keskustelemalla, mutta taas liika erilaisuus estää uuden oppimista. Sanallisesti ja muutenkin on yleensä todella vaikea aina kuvailla kaikkea asiaa. Etenkin suullinen keskustelu tuo monia rajoitteita ja ongelmia. Monen asian selittäminen vaatii keskustelun pohjaamista molempien ymmärtämään pohjaan. Jos yhteistä pohjaa ei löydy, niin joutuu paljon käyttämään resursseja perusjuttujen selittelyyn, jolloin itse asiasta kertominen voi olla vaikeaa. Tällöin tilanne tulee usein opettajamaiseksi, jolloin selittää itselleen täysin selviä asioita.

Kuitenkin pelattiin biljardia. Koko tapahtuma ei sinällään ole mitenkään erityistä, molemmat tuntevat pelin. Se kuitenkin antaa mahdollisuuden luoda pohjan asioiden käsittelylle, yrittäen sitä kautta selittää asioita. Pelkästään lahjakkuus ja taito pelata biljardia on mielestäni hyvin yllättävä kyky. Samoin kuin pesäpallossakin, niin myös biljardissa pelitaito on paljolti kokemukseen pohjautuvaa. Vaikka pystyy analysoimaan pallojen liikeratoja ja muita asioita, niin silti pelikokemus on erittäin keskeisessä asiassa. Itse yhdistin pelitaidon paljolti pesäpalloon. Molemmissa peleissä on lyönti, jolla saadaan pallo liikkeelle haluttuun suuntaan, mihinkään muuhun asiaan pelissä ei voi vaikuttaa. Se yksi lyönti kuitenkin sisältää valtavasti asioita, kuten pallon kierteet ja liikkeet muutenkin erilaisiin suuntiin. Kyse on siis millimetrien tarkasta iskusta oikealla voimalla. Se taito tulee vain kokemuksen kautta, itse lyönti on tiedostamaton tapahtuma.

Miksi ihmisellä on sitten tällainen taito? Taustalla on varmasti evoluutio, joka on tuhansien sukupolvien aikana karsinut sellaisen henkilöt pois, joilla tätä kykyä ei ollut. Tämä lahjakkuus on rikastunut hyvin vahvasti ihmisissä. Vielä 100 vuotta sitten miekkailu oli tärkeä asia sodankäynnissä. On ollut erittäin tärkeää, että miekalla on osunut millimetrien tarkkuudella haluttuun kohtaan liikkuvaa kohdetta, juuri siihen kriittiseen paikkaan. Miekan huitomista ei voi tietoisesti ajatella, vaan se tulee kokemuksesta. Samoi jalkapallossa tai pesäpallossa moni päätös pohjautuu täysin kokemukseen. Kaverini on vasenkätinen kuten 1/7 väestöstä on ollut lähes aina. Itse en tätä tiennyt, tämä toi mielenkiintoisen puolen peliin. Meidän pelistrategiamme oli teknisistä syistä erilainen. Ehkä hän pärjäsikin minua vastaan juuri sen takia hyvin, että hänellä oli enemmän kokemusta oikeakätisistä pelaajista, minulle se oli vain ongelma, koska olen aina pelannut vain oikeakätisiä vastaan. Minä en kyennyt ymmärtämään hänen tekniikkaansa, eikä hän kyennyt opettamaan minulle itse käyttämäänsä lyöntitekniikkaa.

Mistä tämä taito siis tulee? Miksi meillä melkein kaikilla ihmisillä on näin mahtava lahjakkuus oppia pelaamaan biljardia tai pesäpalloa. Osua siihen palloon juuri oikeaan kohtaan, jolloin saadaan haluttu vaikutus. Taustalla on siis artikkelin mukaisesti säätyajat. Vuosituhansia ihmiset ovat taistelleet sotakentillä. Häviö siinä on tarkoittanut kuolemaa, voitto on tarkoittanut mahdollisuutta nousta säätyyn. Monissa maissa ritarisääty on ollut kaikista alin sääty, pohjoismaissa talonpojat ovat ollet myös alisäätyläisiä. Kuitenkin ritariksi pääsy on edellyttänyt erinomaista onnistumista taistelussa. Sen vaikutus on vuosituhansia ollut niin valtava, että se heijastuu meihin kaikkiin selviytyjien jälkeläisiin. Pelkästään toinen käsi meillä on vahvempi, koska se on ollut positiivinen ominaisuus, joka on rikastunut sukupolvien kautta. Sen sijaan näkö ei ole enää niin kriittinen kuin apinoilla, vaan nykyään ihmisillä on paljon likinäköisyyttä, vaikka tarkka päivänäkö on säilynyt perimässämme varsin hyvin meidän aikoihimme asti. Vielä 1500-luvulla talonpojat vaikuttivat politiikkaan positiivisesti Suomessa [nuijasota].

Miehillä urhoollisuus on ollut keino nousta säätyyn, miehissä se näkyy nykyäänkin. Naisilla kauneus ja miellyttävyys on ollut keino nousta korkeampaan säätyyn. Jos jompi kumpi ominaisuus on miellyttänyt kaikkia ylemmän säädyn henkilöitä, niin on päässyt siihen säätyyn. Näin se maailma on toiminut säätyaikoina. 1700-luvulla Ranskan vallankumous tuhosi tämän järjestelmän, sen jälkeen jokainen mies olisi tasa-arvoinen. 1800-luvun lopulla uskottiin ihmisten olleen niin sivistyneitä, että sotia ei enää koskaan tulisi. Todellisuudessa ihmiset eivät ole kuitenkaan muuttuneet niin paljoa, vaan sama sotahalu on ihmisissä vieläkin, vaikka sillä ei saavuttaisikaan sosiaalista arvostusta ja nousua hierarkiassa ylöspäin. Miehillä pätee vieläkin samat arvomaailmat kuin aiemminkin, luultavasti ne ominaisuudet ovat vielä kauan aikaa minunkin jälkeeni. Pelkästään polkupyörän selkään ihmiset nousevat vasemmalta puolelta, eikä se ole riippuvaista kätisyydestä. Kyse on vain siitä, että ritarit nousivat hevosen selkään vasemmalta puolelta, koska heillä oli miekka vasemmala puolella lannetta. Se asia vain periytyy sukupolvelta toiselle, mitää järkevää syytä sille ei nykyaikana enää ole. Toisaalta punaisesta väristä on tullut yllättävän nopeasti naisellinen väri, ei ole edes kovinkaan pitkä aika, kun punainen väri liitettiin maskuliinisuutteen ollessa yleisesti armeijoiden käyttämä väri sotapuvuissa.

Kaiken kaikkiaan melkein meillä kaikilla on tämä mielettömän hyvä kyky tehdä kova isku millimetrien tarkkuudella kepin kautta. Sitä sopii pohtia. Mielestäni se on aika hauska ominaisuus, vaikka sitä ei enää arkielämässä tarvitsekaan. Joskus se on ollut todella tärkeä asia, henki mennyt nuorella miehellä ilman sitä kykyä.

”Articles:

Article I – Men are born and remain free and equal in rights. Social distinctions can be founded only on the common good.

Article II – The goal of any political association is the conservation of the natural and imprescriptible rights of man. These rights are liberty, property, safety and resistance against oppression.

Article III – The principle of any sovereignty resides essentially in the Nation. No body, no individual can exert authority which does not emanate expressly from it.

Article IV – Liberty consists of doing anything which does not harm others: thus, the exercise of the natural rights of each man has only those borders which assure other members of the society the enjoyment of these same rights. These borders can be determined only by the law.

Article V – The law has the right to forbid only actions harmful to society. Anything which is not forbidden by the law cannot be impeded, and no one can be constrained to do what it does not order.

Article VI – The law is the expression of the general will. All the citizens have the right of contributing personally or through their representatives to its formation. It must be the same for all, either that it protects, or that it punishes. All the citizens, being equal in its eyes, are equally admissible to all public dignities, places and employments, according to their capacity and without distinction other than that of their virtues and of their talents.

Article VII – No man can be accused, arrested nor detained but in the cases determined by the law, and according to the forms which it has prescribed. Those who solicit, dispatch, carry out or cause to be carried out arbitrary orders, must be punished; but any citizen called or seized under the terms of the law must obey at once; he renders himself culpable by resistance.

Article VIII – The law should establish only penalties that are strictly and evidently necessary, and no one can be punished but under a law established and promulgated before the offense and legally applied.

Article IX – Any man being presumed innocent until he is declared culpable, if it is judged indispensable to arrest him, any rigor which would not be necessary for the securing of his person must be severely reprimanded by the law.

Article X – No one may be disturbed for his opinions, even religious ones, provided that their manifestation does not trouble the public order established by the law.

Article XI – The free communication of thoughts and of opinions is one of the most precious rights of man: any citizen thus may speak, write, print freely, except to respond to the abuse of this liberty, in the cases determined by the law.

Article XII – The guarantee of the rights of man and of the citizen necessitates a public force: this force is thus instituted for the advantage of all and not for the particular utility of those in whom it is trusted.

Article XIII – For the maintenance of the public force and for the expenditures of administration, a common contribution is indispensable; it must be equally distributed between all the citizens, according to their ability to pay.

Article XIV – Each citizen has the right to ascertain, by himself or through his representatives, the need for a public tax, to consent to it freely, to know the uses to which it is put, and of determining the proportion, basis, collection, and duration.

Article XV – The society has the right of requesting account from any public agent of its administration.

Article XVI – Any society in which the guarantee of rights is not assured, nor the separation of powers determined, has no Constitution.

Article XVII – Property being an inviolable and sacred right, no one can be deprived of private usage, if it is not when the public necessity, legally noted, evidently requires it, and under the condition of a just and prior indemnity.” – Wiki

Vielä jokunen vuosi sitten kymmensormi-järjestelmä oli täysi mysteeri. Sitä kykyä ei voitu liittää mihinkään aivojen osaan. Vasta jokin aika sitten ymmärrettiin, että se mekanismi tulee suoraan selkärangan kautta. Minullekin on ällistyttävää, että kykenen kirjoittamaan tekstiä nopeampaa kuin kykene sitä lukemaan tai edes tiedostamaan. Kiusallista kun joutuu käyttämään oikolukuun moninkertaisen ajan kirjoittamiseen nähden. vaikka sana menee usein vaikak, perinteinen moka. Muutenkin vokaalit tahtovat lyhempinä dominoida; soljuva aaiioo uuii jooui-tyylinen kirjoittaminen menee kymmensormijärjestelmällä kivasti, sellainen musiikkimainen tempoisuus tarttuu hyvin. Englanninkielinen Word onneksi osaa korjata automaattisesti yleisimmät virheet. Monet ovat todenneet, että kännissä konekirjoittaminen yleensä sujuu paremmin; kieli ei liiku, mutta tekstiä tulee. Kun silmät eivät tarkenna näytön tekstiin, niin se toki heikentää oikolukemista. Itselläni myös tietääkseni lievä luki-häiriö, vaikka sitä ei koskaan ole diagnosoitu.

Fastest Typist: Ultimate Typing Championship Final 2010 By Das Keyboard
Feral plays ROME: Total War on iPad!

Luokkajaot

HS julkaisi vaihteeksi mielenkiintoisen artikkelin. Kyseinen artikkeli sisältää paljon mielenkiintoisia väitteitä ja näkymstä. Mielestäni monet niistä ovat oikeita, mutta jossain määrin itse en ainakaan haluaisi nähdä asiaa niin jyrästi. Myönnän olevani monessakin asiassa varsin neutraali ja objektiivinen, joista minua on ehkä toisinaan kritisoitu, etenkin tämän blogini artikkeleista.

Tässä eräänlainen 1800-luvun näkemys luokkayhteiskunnasta.
Kuva 1. Tässä eräänlainen 1800-luvun näkemys luokkayhteiskunnasta, säätyajan päättymisen aikaan. Huomaa TTYY:n tyyppi oikealla ylhäällä!

Mielestäni olisi jotenkin täysin käsittämätöntä väittää, ettei ihmisten taustoilla ole vaikutusta. Perheellä on erittäin suuri vaikutus siihen, että minkälaiset mahdollisuudet saa elämäänsä. Itselläni on hyvät vanhemmat, joskaan sukuni ei ole erityisen koulutettua. Hyvät vanhemmat ovat olleet itselleni elämässäni pärjäämiselle valtava edellytys. Tietysti vanhempien koulutuksen puute on vaikuttanut monessakin suhteessa, vaikka ovat pyrkineet tekemään parhaansa minun eteeni. Kuitenkin koulussa pärjääminen on hyvin paljolti yksilön perimästä ja omasta tahdosta kiinni. Itse pidän henkilön omaa tahtoa kaikista tärkeimpänä. On paljon koulutettujenkin lapsia, jotka eivät ole menestyneet kaikista hyvistä edellytyksistä huolimatta.

Säätyajan päättyminen oli vain yksi aikakausi, jota seurasi uusijako luokkayhteiskunnassa. Pidän ilmeisenä ja odotettavanakin, että tulevaisuudessa luokkajako kärjistyy. Suomessa säätyajan päättyminen on tapahtunut suhteellisen myöhään, joten tämä kehitys ei ole vielä yhtä pitkällä kuin monissa aiemmin kehittyneissä maissa. Tietysti monet eivät näe tätä kehitystä positiivisena asiana, eikä mielestänikään se ole hyvä asia.

Miten tätä asiaa sitten voisi ehkäistä? Mielestäni tässä tärkeintä on nimenomaan ymmärtää, ettei lapsilla ole yleensä omaa tahtoa, vaan lapset noudattavat vanhempiensa tavoitteita. Artikkelin henkilökin kuitenkin antaa sellaisen kuvan, että koulujärjestelmä on hänen kohdallaan onnistunut. Kaikkien kohdalla asiat eivät ole yhtä hyvin, vaan se on asia, johon tulisi puuttua. Useimmilla on oma tahto aikuisena, he eivät enää tarvitse vanhempiensa kannustusta ja tukea opiskelussaan. Mielestäni koulutuksen näkeminen jotenkin luokkajaon perimmäisenä ongelmana on täysin väärin, itse näkisin luokkajaon ongelmien korostuvan nimenomaan matalasti koulutettujen keskuudessa. Osa tampioista pärjää ilman koulutustakin erinomaisesti, syitä voi pohtia jokainen itsekseen. Monien kouluttamattomien menestyksen takana on myös rikollisuus (mm. veronkiertoa tai ”lokapoika-toimintaa”), etenkin kun menestys ei ole perittyä. [Wiki/Lokapojat]

Kuulin täydennyksenä, että humanistisilla aloilla taustoilla voi olla suurempi vaikutus kuin teknisillä aloilla. Tämä luokkaero on siis nimenomaan humanistisen koulutuksen ongelma, eikä sitä huomaa kovissa tieteissä, joissa arvomaailmalla ei ole vaikutusta oppimiseen. Teekkarissa ei haittaa, vaikka olisikin vähän kesimääräistä enemmän kusipää. TTY:lla ainakin kaikki opiskelijat (Masi Kajander keskimääräistä vähemmän) ja suurin osa professoreista (poikkeuksena Tommi Mikkonen) olivat kusipäitä, mutta sopeuduin yllättävän hyvin.

Kuten HS:n artikkelistakin tuli ilmi, niin kaikki kyseisen henkilön kanssa keskustelleista työläistaustaisista naisista olivat hyvin koulutettuja. Asiassa on siis selvä vääryys! Tilastollisesti siis otannasta 100 % työläistaustaisista naista menestyi hyvin opinnoissa. Tämä on aivan uskomaton ja poikkeuksellinen luku. Oikeasti osan työläistaustaisista naisista tulisi menestyä jopa huonosti opinnoissaan, että kyseinen otanta olisi tilastollisesti normaalijakautunut. Ilmeisesti tällaista luokka- ja sukupuoliongelmaa ei ole kuin humanistisissa aloissa. Tälle ongelmalle tulee tehdä jotain!