Inside our body we have a motor. How this kind of molecule can even work? The molecule is over all my mental capacity. How something like this can be explained in any thermal energy theory?

The gear rate is 10341 796308 487334 800992 832804 222885 104773 611498 499997 696000 000000 000000 000000 000000 000000 000000 000000 per 1.

Is this a proof against quantum mechanic theory? It takes like a life time of universe to move the last gear by one planck length.

1 planck length =1.61622837 × 10^-35 meters [1]

”Originally Answered: Is there anything smaller than a Planck length? There is no even theoretically possible measuring device that can measure differences between two locations that are closer together than a Planck length. Thus, the Planck length is the smallest possible unit of measurement.” [2]

REFERENSSIT

[1] Wiki: Planck length
[2] Quora: Is there anything smaller than a Planck length?
[3] Tuppu.fi: Tech-Scientist Successfulness

Mikä on viisauden alku? Miten viisauttaan voisi kehittää? Nämä ovat kysymyksiä, joita itse olen toisinaan pohtinut. On melko huonosti tietoa siitä, että millä prosessilla viisauttaa tulisi kehittää. Koulussa tätä opetettiin mielestäni melko huonosti, paremminkin olisi voinut opettaa. Ulkolukeminen on mielestä vain rajoittunutta viisautta, viisautta on myös laaja-alaisemmin.

Tiedän vain sen, etten tiedä mitään. (Sokrates) [1]

Oman käsitykseni mukaan viisaus alkaa siitä, että myöntää oman tietämättömyytensä. Edes omasta olemassa-olostaan ei voi olla täysin varma. Kun tämän vanhan filosofisen havainnon myöntää, niin on valmis paljon paremmin hyväksymään ja omaksumaan uutta tietoa.

Tiede elää hyvin

Usein tiedemaailmassa käy niin, että tutkimuksen alkuperäinen tutkimus ja lopputulokset eivät sovi yhteen. Tällöin tutkimus voi olla erittäin onnistunut. Tieteellisesti ei tietenkään saisi olla alkuolettamuksia, joten tutkimustulos on jopa kiinnostava, jos se ei vastaa odotusta.

Juuri on uutisoitu myös YLE:llä uusimmasta tiedosta, jonka mukaan Alzheimerin taustalla olisi Herpes-virus. Tutkijat olivat alkujaan selvittämässä geneettisiä eroja kuolleiden aivoista, kun tekivät tämän sairauden luonnetta uuteen valoon tuovan havainnon. [2]

Nyt kun on ollut Pride-viikko meneillään, niin se on yksi teema, joka helposti tuo ennakkoluulot ja jäykistyneet kannat pintaan. Tiede-lehti on uutisoinut perinteisestä kyselyihin perustuneesta tutkimuksesta, joka osoitettiin toistokokeen avulla virheelliseksi. Tutkimus oli arvostetun auktoriteetin suorittama, mutta tulokset olivat väärin. [3]

Tiede on siis tapa käsitellä asioita, joka on osoittautunut olevansa kaikista luotettavin tunnettu menetelmä. Tieteellisessä tutkimuksessa hyvin vahva auktoriteetti voidaan saada kiinni vääryydestä, jos tutkimus on suoritettu muuten tieteellisesti validisti. Jos tutkimus ei ole validia, niin sen voi jättää omaan arvoonsa.

Tietysti tulokset ovat sellaisia kuin tutkimuksen lähtökohdat ovat. Itsekin olen laboratoriossa toistanut fysiikan mittauksilla, että vanhat klassisen fysiikan kokeet pitävät yhä paikkansa. Silti tarkemmilla ja äärimmäisissä olosuhteissa ne eivät välttämättä toimi, tunnetusti newtonilaisella fysiikalla on rajansa. Sen takia tarvitaan lisätutkimusta, tiede kehittyy.

Itse nuorempana selasin aktiivisesti Tiede-foorumia. Tälläkin hetkellä on käynnissä aktiivinen keskustelu mm. tuulivoimasta. Keskustelu on omasta mielestäni sopivan rentoa, mutta olen jo omaksunut aivan riiittävästi näitä keskustelutekniikoita. [4, 5]

Yhteenveto

Omalta osaltani pyrin tällä blogilla tekemään maailmasta paremman paikan muille. Itse en ole omassa elämässäni päässyt kehittämään tiedettä, mutta arvostan heitä, joilla on siihen mahdollisuus. Toivottavasti tulevat sukupolvet saavat paremman maailman kuin mitä itse sain. Paljon on epäkohtia Suomessa, mihin tulisi tehdä muutos tutkimustasolla. Omia lapsia minulle ei tule, mutta toivottavasti muitten lapsiin pystyn vaikuttamaan, että maailman kiertokulun virheet katoavat.

Suomi on itsenäisyyden aikana jo sadan vuoden aikana kehittynyt valtavasti.  Ennen sitä aikaa suomaassa elämä on ollut todella karua. Edes tiilisiä salaojaputkia ei ollut ennen 1850-lukua, nälänhätää ja ulkovaltojen vääryyksiä silti riitti.  [6]

Jotain prootakin maailmassa

Maailma on monella tavalla karu paikka, mutta myös monet asiat ovat menneet paremmaksi. Tietysti kaikki ei aina parane, joka voi johtua monesta tekijästä. Itseäni vaivaa, että ei enää mitään seuraavan kaltaisia hyviä musiikkeja tule jostain syystä vastaa.

Jos jotain elämänsä aikana pitää vielä kokea, niin pitäisi kuulla oikea Roland MT-32 -äänikortti. Vielä parempaa, jos voisi pelata Transport Tycoonia sillä. Hinta tällä hetkellä käytettynä on n. 300 euroa, jota en mielelläni itse maksaisi 80-luvun audiotekniikasta [7]. Helpompaa ja edullisempaa vain kuunnella Kohina-nettiradiosta retromusiikit [8].

Tulevaisuuden maailma

Itselläni on vahva usko siihen, että tulevaisuudessa ihmisen ja robotin välillä nähdään suuri valtataistelu. Nykyinen Homo Sapiens ei ole ikuisesti hallitseva otus tuntemassamme maailmassa.

Itse toivon, että kukaan sukupolvi ei koskaan kuvittelisi, että poliisit ovat sen kummempia kuin vain ihmisiä. Eritiysesti ihmisiä, joita kiinnostaa kaikki epäilyttävä toiminta ja asiat. On täysin vastuutonta, että kansalaisille opetetaan jotain muuta näkemystä. Eikä toivottavasti tulevatkaan sukupolvet luule muuta. Valitettavasti se systeemi on vain paras tunnettu vaihtoehto hallitsevalle väkivaltakoneistolle. Ranskan vallankumouksessa tapahtui muutos, armeija ei enää ylläpitänyt yhteiskuntarauhaa. Hyvä niin, kolmivaltajako on erinomainen asia!

REFERENSSIT

[1] J. Seppänen, Filosofian sitaatit http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/jssivut/sitaatit/filsit/filsit1.htm
[2] Yhteys herpeksen ja Alzheimerin taudin välillä näyttää vahvistuvan https://yle.fi/uutiset/3-10270620
[3] Tiede.fi: Ihmisen mieli ei muutukaan helposti https://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen/ihmisen_mieli_ei_muutukaan_helposti
[4] Tiede.fi: Tuulivoima -keskustelu https://www.tiede.fi/keskustelu/76409/tuulivoima
[5] Tuppu.fi: argumentointivirhe https://tuppu.fi/argumentointivirhe/
[6] Tekniikka&Talous https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/historia-kiusasi-suomalaista-salaojitusta-ensimmainen-tiiliputki-esiteltiin-1850-luvulla-6730131
[7] eBay, MT32-äänikortti https://www.ebay.com/sch/i.html?_nkw=mt32
[8] Kohina, nettiradio http://kohina.com/
[9] Rolandin Museo https://www.roland.com/global/company/museum/
[10] Roland MT 32-musiikkia https://www.youtube.com/watch?v=rNopBXX35os&list=PLzKk42PYDz6HNriNjtI173Nv7FHu06SdC
[11] Vintage Synthesizers 1980-1989 https://youtu.be/fjXzQ4NkmjQ
[12] Turrican 2 Music Live play https://youtu.be/BMv33eIEinc
[13] Amiga Music: Daxx – Thunderdome Megamix Compilation https://youtu.be/AijFrI7khmc
[14] Random KEYGEN MUSIC https://www.youtube.com/watch?v=WbLUcSeZTAg

Johdanto

Harva asian on muuttanut länsimaista filosofista kehitystä niin paljon kuin Isaac Newtonin kirjoittama kirja  Luonnontieteen matemaattisista perusteista [1]. Kyseisen henkilön saavutuksiin kuuluu myös Britannian käytännössä kultakantaan siirtyminen vuonna 1717, joka on taloudellisesti iso uudistus aiempaan nähden [11]. [13]

“There is only one good, knowledge, and one evil, ignorance.” –Sokrates

Vaikutus yhteiskuntaan

Newtonin elämästä 1600-luvulta kesti hyvin kauan, että ihmisten ajatusmaailma muuttui keskiaikaisesta nykyiseen suuntaansa. Mahdollisesti tämä ajatukseni on omasta mielestänikin vain illuusio. Kesti osittain oman aikansa, että ensin ajatusmaailma ihmisillä muuttui, että voitiin keskittyä täysimittaisesti uuden teknillis-luonnontieteellisen filosofian harjoittamiseen. Toisaalta ehkä syy ja seuraus eivät ole niin selvät tässä asiassa, vaan ne kehittyivät yhdessä.

Moni varmasti hämmästyi 1800-luvulla siitä mahdollisuudesta, että esimerkiksi siltoja voitiin mallintaa matemaattisesti Newtonin elämäntyön kehittymisen pohjalta [5]. Insinöörien statistiikan harjoittelussa rakennetaan siltoja spagetista [10]. Toisaalta itse olen tehnyt oman opinnäytetyöni pohjautuen 1895 vuonna julkaistuun analyyttiseen siilojen lujuuslaskentamenetelmään. Tästä työstäni olen todella kiitollinen, että Koparilla sain niin hienoon saavutukseen perustuvan ohjelman tehdä. [6, 9]

”A professional engineer is competent by virtue of his/her fundamental education and training to apply the scientific method and outlook to the analysis and solution of engineering problems. He/she is able to assume personal responsibility for the development and application of engineering science and knowledge, notably in research, design, construction, manufacturing, superintending, managing and in the education of the engineer. His/her work is predominantly intellectual and varied and not of a routine mental or physical character. It requires the exercise of original thought and judgement and the ability to supervise the technical and administrative work of others. His/her education will have been such as to make him/her capable of closely and continuously following progress in his/her branch of engineering science by consulting newly published works on a worldwide basis, assimilating such information and applying it independently. He/she is thus placed in a position to make contributions to the development of engineering science or its applications. His/her education and training will have been such that he/she will have acquired a broad and general appreciation of the engineering sciences as well as thorough insight into the special features of his/her own branch. In due time he/she will be able to give authoritative technical advice and to assume responsibility for the direction of important tasks in his/her branch.” [3]

Täsmällinen kirjoittaminen on ollut erittäin vanha asia, jota on kehitetty antiikin ajoilta asti. Minun mielestäni onkin harmi, että latina vanhana, täsmällisenä ja yleiskäyttöisenä sivistyskielenä on jäänyt historiaan. Toisaalta ihmisille puhekielenä käytetty kieli on kuitenkin luonnollisempi asia. Suomalaisen näkökulmasta tätä hyötyä ei tule, vaan englanti on hyvin sekava ja monitulkintainen kirjoituskielenä.

Kirjoittamisen rakenne on kehittynyt niin, että se palvelee maailmankuvan kehittymistä parempaan suuntaan. Tämä kirjoitusrakenne tunnetaan nimellä IMRAD. Itsekin olen siihen standardoituun kirjoitusmalliin oppinut korkeakouluissa.  [7, 8]

1900-luvun tekninen kehitys

Jos jostain tieteellisesti 1900-luku muistetaan, niin yksi merkittävä asia on tieteellisen tiedon soveltaminen käytäntöön. Paljon on väittelyä 1900-luvun merkittävimmästä keksinnöstä, mutta tekninen vallankumouksen eteneminen on yleisesti lähes kiistaton voittaja vuosisadan merkittävimmäksi saavutukseksi.

Tekniikan kehitystä on melkein mahdoton käsittää, samoin kuin keksintöjen merkittävyyttä jälkikäteen. Jopa itselleni on erittäin vaikea ymmärtää, että miten merkittävä asia on ollut sosiaalinen media ihmisten kommunikaatiossa.

https://www.youtube.com/watch?v=MR-FYCQFV4k

Moni tekniikka kuitenkin tuo omat varjopuolensa. Näiden seurauksena jopa monet hyvät keksinnöt, kuten DDT on kielletty. Joskin taustalla on myös ollut keksintöjen väärinkäyttö, eikä keksintöjen huonous sinällään. Massatuotanto on mahdollistanut monien luonnonvarojen kohtuuttoman ja tarpeettoman kulutuksen, kuten on käynyt esimerkiksi muovin kanssa.

https://www.youtube.com/watch?v=4fZMoyQl1Ts

Usein monet unohtavat sellaisenkin asian, kuin logistiikan valtavan kehittymisen. Prot ja Conit siinäkin on kuitenkin taustalla. Nykyään ruokaa tuodaan ymppäri maailmaa lentoliikenteellä, eikä se ole energiataloudellisesti järkevää. Tämä kuitenkin luo uudet haasteet muillekin aloille, kuten markkinoiden ohjauksen parempaan hallintaan tieteellisin menetelmin. [2]

FURTHERIA

https://www.youtube.com/watch?v=3Ao2DuWLEX4

REFERENSSIT

[1] Newton, I. Philosophiae Naturalis Principia Mathematica, julkaistu 1687.
[2] Sawer, C. Youtube, Transport Tycoon, julkaistu 1994
[3] Engineering Identities, Epistemologies and Values: Engineering Education and Practice in Context, Volume 2
[4] Portfolioni/AMK
[5] Youtube: Bridge Builder -game
[6] Kopar Oy
[7] Charlesworth: IMRAD structure
[8] NCBI: The introduction, methods, results, and discussion (IMRAD) structure: a fifty-year survey
[9] Research Gate: New method to feed filling materials into shafts with directing tubular tanks
[10] Whitening School of Engineering: Spaghetti Bridge
[11] The Gold Standard Now: sir Isaac Newton
[12] Live Science: Isaac Newton Graffiti Discovered
[13] The Fact File: 27 Interesting Facts About Isaac Newton

MikroBitti: Torilla tavataan – uudessa Wolfensteinissa sisukas suomalaississi kiroilee kuin merimies

Minä kovasti kummaksun ihmisten tarvetta elää tarumaailmassa, jota mm. televisiosta tulee erittäin paljon. Samaksi maailmaksi lasken myös tietokonepelien maailman, josta lapsena muiden tavoin nautin. En siis halua tuomita muita, sen enempää kuin itseänikään. Täysijärkinen minustakin on kehittynyt, ehkä nimenomaan tietokonepelien ansiosta. [YLE]

”Duke Nukem 3D was developed on a budget of roughly $300,000.” –Wiki (Youtube)

Haluaisin vain, että ihmiset voisivat elää todellisuudessa, joka tarjoaa luotettavaa faktatietoa. Valitettavasti tällaisen tiedon saaminen ei ole helppoa, jopa tieteelliset menetelmät kohtaavat väärinkäytöksiä ja korruptiota. ”Vale, emävale, tilasto”

Meidän maailmamme on erittäin fantastinen maailma. Valitettavasti ihmisten aistima maailma on osaltaan simulaatiota, joka peilaa todellisuutta. Täten on erittäin vaikea ymmärtää maailman todellisuutta. Tätä on yritetty ymmärtää vuosituhansia, miten kirjoitettua maailmaa tunnetaan. Tapoja on ollut erilaisia, joilla on yritetty selittää todellisuutta. Näitä selityksiä usein kutsutaan uskonnoksi, joilla kaikilla on paljon yhteistä. Valitettavasti näille tyypillistä on ollut auktoriteetti, joka on ohjannut oikeita päätöksiä. Tämä tekee näistä järjestelmistä alttiita vallanhimoisille ihmisille, jotka haluavat tämän kautta ajaa omaa asemaansa.

En halua liiaksi pilkata uskontoa, vaan haluan käsittää sen niin, että sillä on erittäin suuri merkitys. Tämän kaiken taustalla on ihmisten uteliaisuus, jossa on haluttu ymmärtää asioita, joista ei ole tiedetty. Uskonnosta voisi sanoa: ”todellisuus on vain psilosybiinin puutteesta johtuva illuusio.” Ihmisillä on kautta historian kiinnostanut, että mistä meidän mieleemme tulevat kaikki ajatukset. Asia ei vieläkään ole selvillä, tietoisuudesta tiedetään erittäin vähän. Kysymys ei siis ole loppuun käsitelty.

Itseäni kiinnostaa antiikin ajan filosofia ja elämä, vaikka en haluaisikaan sitä aikaa elää. Erittäin kiinnostavaa olisi ajatella, että olisiko Rooman hajoamisen jälkeinen keskiajan sivistyksen unohtaminen voitu välttää. Olisiko meidän tiede edes voinut tulla ilman, että yliopistot yrittivät todistaa katolisen kirkon ehdottomia oppeja vääräksi.

Antiikin Kreikan tapa kirjoittaa dialogeja, jotka ovat peliteorian tapaisia kaksinkamppailuita keskustelutekniikalla, on jäänyt nykyään liian vähälle huomiolle opetuksessa [Estola]. Itse haluaisin, että yhä opetettaisiin väittelytaitoa ja argumentointivirheitä, joita harjoittivat mm. keskiaikana skolastit. Pelkääkö koulujärjestelmämme, että nuoret oppivat liian hyviksi väittelijöiksi, kyseenalaistaen meidän yhteiskuntamme arvot? [tuppu/argumentointivirhe]

Mikä siis tieteestä tekee parempaa kuin jostain muusta? Minä itse vastaan, että sen pohjautuminen muuhun kuin auktoriteettiin tekee siitä ainutlaatuista. Jokainen voi esittää uskonnon tavoin erilaisia hypoteeseja, joita kukaan aikalainen ei voi todistaa vääräksi. Kun myöhemin asiaa tutkitaan näiden ilmaan heitettyjen hypoteesien pohjalta, niin saadaan tiettyjä kiintopisteitä, joiden avulla tutkimusta voidaan jatkaa. Kun asiasta on tehty loogisesti aukoton teoria, joka todistaa asiat, niin ollaan saavutettu jotain sellaista, jota uskonto ei voi saavuttaa. Teoriatkin tarkentuvat aikaa myöten, mahdollisesti täydentäen erilaisia teorioita. Eikö tiede olekin hienoa? Tiede ei kuitenkaan pyri olemaan uskonto, eikä koskaan ole yrittänytkään olla uskonto.

Itse olen käynyt teknillisen yliopiston mestaritutkinnon, Tampereen Hervannassa. Tällä hetkellä olen työelämässä. Ehkä sitä vielä joskus omana elinaikanaan vielä tulee käytyä tekniikan tohtoriksi. Sen suorittaminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaan vaatii valtavasti osaamista, jonka lisäksi myös uutta tiedettä edistävä teknillinen tutkimus tulee hyväksyttää tiedekunnassa. Pelkkä hakuprosessi on haastava. Ei sitä kuitenkaan tiedä, että minne elämä vie, kun kaikkea ei voi laskea ja ennustaa. En aivan kuitenkaan pistä sen varaan, että saisin kunniatohtoruuden, kuten esim. Facebookin perustaja ja Bill Gates.

Usein uskontoon suhtaudutaan hyvin kielteisesti, tämän ajan trendillä uskontoa ei nähdä erityisen merkityksellisenä ja kiinnostavana aiheena. Tästä kielivät yleisesti etenkin normaalin väestön eroaminen kirkosta prosentin vuositahtia Suomessa [ek].  Ei silti niin pahaa, että ei jotain hyvääkin.

Elämme tällä hetkellä länsimaisen tieteen kulta-aikaa, koskaan aiemmin väestön myönteinen suhtautuminen tieteeseen ei ole ollut näin vahvaa kuin nykyään. Yliopistokoulutus on saavuttanut jo inflaatiomaisen asteen väestössä, eikä sillä ole ollut pitkään erityistä elitististä julkista valtaa kohtaan koettua piirrettä, jollainen sillä oli vielä erittäin vahvasti mm. Isaac Newtonin mennessä Cambridgeen. Tieto koettiin sen ajan turvallisuusmenetelmissä suureksi uhaksi, mutta ehkä talonpoikainen Newton oli kirkolle kuin vapahtaja. Kyseinen autisti mahdollisti moraalisessa rappiossa ryvettyneen kirkon osoittamaan armollisuuttaan.

1600-luvulla kemian harrastaminen oli laitonta, kuten myös epäuskonnolliseen kirjallisuuteen suhtauduttiin tuomitsevasti. Itse uskon, että näillä arvoilla oli aikoinaan erittäin hyvät perusteet, jolloin haluttiin suojella ihmisiä harhatiedolta ja vaarallisilta elämäntavoilta. Ihmiset muinoin olivat nykyaikaa sosiaalisempia, jolloin kirkko oli ihmisten sosiaalinen media, perinteinen media ja paljon muuta. Ihmisten ajatusmaailma ei ole muuttunut vajaassa 500 vuodessa yllättäen, vaan muutos on vaatinut monta sukupolvea. Nykyajan Suomessa monet kaipaavat hyvin vahvasti sosiaalistan verkostoa, joka huolehtii muista – jopa loukaten yksilönvapautta.

Ehkä vielä nykyäänkin moni hämmästyy Newtonilaisen teorian hienoudesta. Paljon on kuitenkin syytä muistaa, että Newtonin kirjoitus on satoja sivuja pitkä. Newton oli henkilö, joka otti vastuun ja kunnian työstä, joka oli suurelta osin fyysikoiden tutkimustyön yhdistämistä yhdeksi teoriaksi. Newtonin työ valo-optiikan ja spekstrien suhteen on myös ollut erittäin merkittävää työtä tieteellisesti.  Monikaan asia ei ole niin yksinkertaista, kuin miltä ulkopuolisesta ne vaikuttavat. Newtonin teoria koki vahvaa kritiikkiä, mutta hänen vahva puolustuksensa äärimmäisen selkeän teorian puolesta oli jälkiviisaana sanottuna täysin perusteltua.

”Finally we shall place the sun at the center of the Universe. All this is suggested by the systematic procession of events and the harmony of the whole universe, if only we face the facts, as they say, ‘with both eyes open.’” –Nicolaus Copernicus, 1473 – 1543

Mielestäni kunnianosoituksena yliopisto-organisaatiota kohtaan yhä vaatii sen, että jokainen kirjoittaa lopputyönsä. Voi kokeilla toistaa ne samat asiat, jotka aiemmatkin sukupolvet ovat tehneet. Jääpä sitten ainakin jotain luettavaa tuleville, etenkin kun muistaa tulostaa puuvillapaperille lopputyönsä, kuten amerikassa tehdään. Olen itse osallistunut myös Tiede-foorumin keskusteluihin [tiede.fi/talvivaara].

Newton sai ensimmäisenä tiedemiehenä ritarin arvon Britannian kuningaskunnalta. Stephan Hawkingin toimi samassa työssä kuin Newton aikoinaan matematiikan luennoitsijana, Stephan on kuvaillut Newtonin luentoja ja toimintaa Royal Societyn puheenjohtajana hyvin negatiivisesti. Newton ei ollut mikään miellyttävä mies hänen mielestään, vanhoilla päivillään toimi hirttotuomioiden julistajana rahanväärentäjiä kohtaan.

Newton kehitti legendaarisen kultakannan, joten oli myös taloudessa merkittävä vaikuttaja [wiki]. Ehkä kaikki vain kertovat siitä, että Newton oli jo omana elinaikanaan hyvin arvostettu henkilö, joka ei ole kaikkien merkittävien roviolla elävänä poltettujen henkilöiden kohdalla niin itsestäänselvää. Newtonin kohdalla papisto heitti hanskat tiskiin. Tieteellä ei ole koskaan ollut huonoja välejä kirkon kanssa, nykyään välit vain ovat etääntyneet ikävästi. Kilpailu on hyväksi, itse toivoisin, että suunnitelmataloudellekin tulisi uutta pontta Zeitgeist-liikkeen kautta. ”Vihollinen on paras opettaja.”

Newtonin elämäntyö
TM:Hämmästyttävä tarina miehestä, joka söi mitä tahansa – Jäi mysteeriksi lääketieteelle

Usein kuulee puhuttavan ketteryydestä, jopa uudissanakirja sanaiset kansiot tuntee sellaisen käsitteen. Monet kielitieteilijät ovat huolissaan niistä sanoista, koska niiden merkitys on usein erikoinen, eikä välttämättä enää vastaa sanan alkuperäisiä merkitystä. Samoin myös monet Internetissä liikkuvat muutkin sanat kuten vaikkapa eeppinen ärsyttää monia. Kyseisellä sanalla tarkoitetaan jotain fantasiakirjallisuuteen liittyvää Taru Sormusten Herrasta tasoista juttua. [yle]

Alkujaan ohjelmistoprojekteja tehtiin hyvin samoin kuin mitä tahansa muitakin projekteja. Ajateltiin, että kun kyse on projektista kuin projektista, niin niihin voitaisiin käyttää samoja menetelmiä. Yksinkertaisesti otettiin oppikirja projektinhallinnasta ja sovellettiin sitä, ilman että kunnolla ymmärrettiin, että miksi jotain tehtiin. Hieman kuin alkemian toimimattomuutta perusteltiin sillä, että sitä ei noudateta riittävän kurinalaisesti, niin sama ongelma ajateltiin olevan myös ohjelmistoprojektien hallinnassa. Tilanne johti lopulta NATO:n ylläpitämään ohjelmistokriisiä käsittelevään kokoukseen, jossa ihmeteltiin, että voiko ohjelmistojen kehittäminen oikeasti olla sellaista paskaa. [computernotes]

Perinteistä projektimallia kutsutaan ohjelmistoalalla vesiputous-malliksi [tutorialPoint]. Syynä on mahdollisesti se, että kyseessä on näennäisesti nopea tapa tehdä asioita, mutta mahdolliset(todennäköiset) ongelmat projektin aikana johtavat suuriin ongelmiin projektin aikana tai lopussa. Cantin-kaaviona tämä ilmenee sellaisena, että oikeastaan lopulta projekti lähtee aluksi tosi nopeasti, mutta ei lopu koskaan. Tämä perinteinen tehokas toimintapa ei toimi ohjelistoprojekteissa, vaan ne tehdään enemmänkin puumaisesti, jossa aloitetaan ylemmältä tasolta, aina alemmalle osalle mentäessä lopulta palataan takaisin alkuun ja sovitetaan osa siihen. Hetken katselee Mandelbrotin joukkoja, niin ymmärtää syyn [Mandelbrot, Mandelbrot2]. Perinteisen projektin vaiheet toistuvat aina jokaisen osasen kohdalla, mutta perinteiseen malliin nähden asioiden yhteensovittamiseksi projekti pilkotaan pieniksi paloiksi, jotka kasataan kuin palapeli yhteen isommaksi kokonaisuudeksi.

Ylipäätänsä projektit perinteisellä mallilla johtivat tilanteeseen, että mitä enemmän esim. rakennusteollisuuteen tarkoitettuja projektimenetelmiä noudatti, niin sitä huonommin projekti toteutui. Tämä johti jopa yleisesti parhaimmaksi todettuun tyyliin, että koodia vain lätkittiin kasaan [nyt koodataan,VBforDOS]. Tämän ohjelmoijien lätkyttelyn kautta kehittyneestä projektimallista on tullut oma ketterä menetelmänsä, jota on sovellettu myös muissa projekteissa. Vuonna 2001 monet merkittävät ohjelmistokehittäjät julkaisivat manifestinsa, jonka he allekirjoittivat kritisoidakseen perinteisen projektimallin tiettyjä ohjelmistoprojektiin soveltumattomia periaatteita [manifesto].

Miksi perinteinen malli ei toimi ohjelmistoprojekteissa? Hyvin tarkka suunnitelma ei toimi monimutkaisissa järjestelmissä, kuten esimerkiksi ohjelmistoprojekteissa ja yhteiskuntajärjestelmissä. Syynä on yksinkertaisesti se, että ei ole vielä keksitty mitään tapaa tunnistaa kaikki riskit ja ongelmat monimutkaisesta järjestelmästä. Samoin myös ohjelmistoprojekti on hieman kuin prototyyppimäinen Olkiluoto 3 -ydinvoimala tai hölmöläisten talonrakennus-projekti [hölmöläiset]. Ylipäätänsä projektien epäonnistumiset ovat hyvin samanlaisia, kuten kouluesimerkki Wasanlaivasta. [faulty]

Jos yksinkertaisen vastauksen haluaa: ketterä tarkoittaa vaihtoehtoista itseohjautuvaa projektimallia perinteisestä jäykästä mallista poiketen.

Bill Gates Praising Apple Computers (Win101)
Kuutionvalmistusprojekti IT-alan tyyliin
Ohjelmointi on erilaista kuin valokuvaus

Oletko joskus miettinyt, että minkälainen on ihmisten tuntema ja tutkima maailmankaikkeus mittaluokittain? Monella ei välttämättä ole aikaa tutustua aiheseen erityisen tarkasti, mutta onneksi aiheesta on tehty hyviä opetusvideoita. Seuraavassa videossa on IBM:n tuotos vuodelta 1977.

Vastaava video Googlen uusimana:

https://www.youtube.com/watch?v=jfSNxVqprvM

 

Taas tuli hyvin osoitettua, että miksi perustutkimusta tarvitaan tieteessä. Tällä kertaa japanilaiset koululaiset päättivät selvittää, että pitääkö oppikirjat paikkansa. Ehkä heistä on vielä johonkin.

Toisinaan kuulee väitteitä, joiden mukaan ruoantuotanto olisi vanhanaikaista. Itse olen täysin toista mieltä, mielestäni elintarviketuotanto on tulevaisuudessa hyvin paljon kehittyvä ala. Syitä tähän ovat väestön lisääntyminen ennusteiden mukaan vähintään 9 miljardiin ihmiseen yhdistettynä yleiseen talouskasvuun kehittyvissä maissa. Ne tuovat uusia haasteita, mutta samalla myös mahdollisuuksia. Asia ei siis ole ollenkaan yksinkertainen, vaan kiinnostavia asioita tulee todennäköisesti tapahtumaan paljon tämän asian tiimoilla.

Ruoka on hyvin vanha asia, siitä ei varmasti ole mitään epäilystäkään. Agrikulttuuriin siirtyminen oli merkittävä kehitysaskel ihmiskunnan kehityksessä. Ihmiset eivät vieläkään ole täysin sopeutuneet viljaan ja maitoon, mutta viljat ovat olleet merkittävä asia väestönkasvussa. Amerikan löytymisen jälkeen Euroopassa yleistyi peruna, joka tuottaa moninkertaisen sadon viljaan nähden. Kirkko vastusti tätä kehitystä, koska perunan marjat ovat myrkyllisiä ja syötävä osa on juuriosa. Joissain maissa perunanviljely kiellettiin kokonaan, koska sen uskottiin saastuttavan maaperän, eikä vuoroviljely enää toiminut. Myös peruna oli Raamatun vastainen, koska ihmisen tuli tuskalla tuottaa ruokansa. Kirkko on sittemmin muuttanut kantaansa, eikä ole pitkään aikaan vastustanut perunaa. 1700-luvulla kirkko jo kannatti perunan viljelyä. Moni konservatiivinen tai oikeammin muutosvastainen ajattelu elää yhä nykyäänkin. Monet pelkäävät uusien asioiden haittoja, eikä huoli ole aina täysin turha, mutta hyöty usein ylittää selvästi haitat, mutta ei välttämättä.

Maailman väestö pysyi hyvin vakaasti alle miljardissa ennen vihreää vallankumousta. Vihreään vallankumoukseen kuuluivat mineraalilannoitteet ja samaan aikaan tullut koneellistuminen maataloudessa. Näiden seurauksena väestönkasvu lähti nopeaan kasvuun ja mahdollisti työvoiman siirtymisen teollisuuteen sekä palveluihin. Myöhemmän ajan automaation kehittyminen on myös tehostanut teollisuutta ja palveluita, joten kehitys on ollut kiihtyvää. Samalla on myös tullut ongelmia työttömyyden kanssa, koska jatkuvaan kasvuun perustuva talous kohtaa luonnollisesti jossain vaiheessa rajansa rajallisessa ympäristössä. Se raja on luultavasti saavutettu, jopa ylitetty. Ihmiset kuluttavat luonnonvaroja nopempaa kuin ne ehtivät uusiutua. Mineraalipohjaiset lannoitevarannot eivät ole rajattomat, mutta myös samalla saastuttavat luontoa. Ihmisen toiminta on maatalouden lisääntymisen myötä myös vähentänyt luonnon monimuotoisuutta.

Maataloudessa todennäköisesti vielä kauan turvaudutaan vihreän vallankumouksen tehomaatalouteen, koska ilman sitä ajautuisimme ongelmiin ruoantuotannon laskiessa. Me olemme siis riippuvaisia tästä vihreästä vallankumouksen myötä tulleesta tehomaataloudesta ja siitä saatavasta potentiaalista. Kuitenkin tehomaatalouteen liittyy ongelmia, jotka tekevät siitä pitkällä aikavälillä kumuloituvan haitan. Monien ruoka-aineiden ravintoarvot ovat jalostuksen seurauksena laskeneet, eikä se ole kansanterveydellisesti ollenkaan hyvä asia. Meremme myös imevät syövereihinsä valtavasti lannoitteita, josta niiden takaisin ottaminen pelloille on vaikeaa. Lannoitteet myös usein yksipuolistaa maaperän ravinteita, joka osaltaan lisää ravintoarvojen heikkenemistä ruoassa. Ongelma vain tulee kärjistymään kasvun seurauksena. Meidän ei siis tule jäädä tuleen makaamaan, vaan on katsottava tulevaisuuteen ja jatkettava kehitystä kohti uusia menetelmiä.

Geenimuuntelu mahdollistaa uusien lajikkeiden kehittämistä, joissa yhdistyy hyvä ravintoarvo ja korkea sato. Täten tulevat geenimuuntelulla jalostetut kasvit voivat ollaa ravintoarvoiltaan jopa parempia kuin vähemmän jalostetut lajikkeet. Esimerkiksi riisistä on jalostettu lajike, joka on hyvä A-vitamiinin lähde, jota riisi ei luonnostaan ole. Se auttaakin monilla kehittyvillä alueilla ihmisten hyvinvointia, joissa riisi on merkittävä ruoka-aine. Myös entistä paremmin erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin sopivia lajikkeita on mahdollista tuottaa, joten uusilla lajikkeilla on aiempaa laajempi käyttöalue. Ihmisten tieteen kehityksen matala taso on aiheuttanut kehityksen seurauksena monia ongelmia. On ymmärretty typen, kaliumin ja fosfosorin merkitys maataloudessa, mutta samalla ei ole aina osattu tai voitu ennakoida kaikkia hyvän kehityksen sivuvaikutuksia. Myös esim. pinaatin poikkeuksellisen korkea rautapitoisuus elää vahvassa, vaikka kyse on historiallisen vanhasta virheestä tutkimuksessa. Oikeasti pinaatti ei ole rautapommi, vaikka jopa sen yllättävän ja virheellisen tiedon seurauksena on tullut jopa kyseistä ”super foodia” syövä Kippari Kalle -sarjakuvahenkilö.

Itse ruoan jalostuksen lisäksi on mahdollista ottaa käyttöön aivan uudenlaisia raaka-aineita. Aivan kuin peruna on laajentanut ruokaamme viljasta monipuolisemmaksi, niin samoin nyt voimme ottaa uusia hyväksi todettuja ravintolähteitä käyttöömme. Monet lihankaltaiset raaka-aineet ovat olleet paljon tapetilla. Kasvikunnasta siis löytyy hyviä ja monipuolisia kasveja, mutta ne vain tulisi saada ihmisten käyttöön. Myös hyönteiset ovat oikein oivaa ruokaa, jossa perunan tavoin ihmisillä on turhia pelkoja, kunhan oppivat käyttämään uusia asioita. Hollannissa kehitetty synteettinen liha on yksi mahdollinen ruokamme mullistaja, se on myös eettisesti parempi valinta kuin tuskalla kasvatettu liha.

Viljelytekniikoita voidaan myös kehittää. Tulevaisuudessa saatamme nähdä vesiviljelyä, automatisoitua vertikaaliviljelyä tai monta muuta vastaavaa tekniikkaa, joissa tuottaminen on sekä tehokasta & ei kuormita ympäristöä. Kasvihuoneissa uudet vesiviljelytekniikat ja LED-valot mahdollistavat entistä paremmin kasvien kasvuedellytykset tarjoavat puitteet, jota kautta tehokkuus kasvaa. Nykyiset tuontihedelmät ovat sekä terveellisiä että ympäristöä kuormittavia. Jos me opimme käyttämään aurinkoenergiaa ensisijaisena energianlähteenämme, niin silloin kasvihuoneviljely voi olla erittäin ekologista, mahdollistaen maatalouden jopa avaruudessa ja muilla planeetoilla kuin Maassa.