We follow these principles:Our highest priority is to satisfy the customer through early and continuous delivery of valuable software.Welcome changing requirements, even late in development. Agile processes harness change for the customer’s competitive advantage.
Deliver working software frequently, from a couple of weeks to a couple of months, with a preference to the shorter timescale.
Business people and developers must work together daily throughout the project.
Build projects around motivated individuals. Give them the environment and support they need, and trust them to get the job done.
The most efficient and effective method of conveying information to and within a development team is face-to-face conversation.
Working software is the primary measure of progress.
Agile processes promote sustainable development. The sponsors, developers, and users should be able to maintain a constant pace indefinitely.
Continuous attention to technical excellence and good design enhances agility.
Simplicity–the art of maximizing the amount of work not done–is essential.
The best architectures, requirements, and designs emerge from self-organizing teams.
At regular intervals, the team reflects on how to become more effective, then tunes and adjusts its behavior accordingly.
REFERENSSIT
[1] Tuppu.fi: Rakkaudesta koodiin ketterästi [2] Tuppu.fi: Ohjelmistoala ei hyväksy perinteistä projektimallia
Elämmekö todella parempaa aikaa, vai olemmeko vain kadottaneet jotakin olennaista?
Kun vertaamme keskiajan ihmistä ja nykyihmistä, emme löydä vain eroa tiedon määrässä, vaan myös elämän merkityksen tavoissa. Kehitys on kiistatonta — mutta viisaus ei aina seuraa sen mukana.
Maailma ennen ja nyt
Keskiajalla maailma oli täynnä merkitystä. Jokaisella tapahtumalla oli syy — usein jumalallinen. Luonto, sairaudet ja satojen onnistuminen nähtiin osana suurempaa suunnitelmaa.
Tieto oli rajallista, mutta elämässä oli rakenne ja rytmi. Ihminen tiesi paikkansa ja eli yhteisönsä osana.
Nykyihminen elää vapauden aikakaudella. Tiede on syrjäyttänyt kirkon auktoriteetin, ja yksilöllisyys on korvannut yhteisön säännöt. Tämä on vapauttanut meidät, mutta samalla riisunut maailmasta sen yhteisen merkityksen.
Kun ei ole Jumalaa antamassa tarkoitusta, jokaisen on löydettävä se itse — eikä se ole helppoa.
Kuolema, jota ei enää nähdä
Keskiajan ihminen kohtasi kuoleman päivittäin. Se oli osa elämää, ei sen vastakohta.
Nykyihminen sen sijaan piilottaa kuoleman: sairaaloihin, hoitolaitoksiin, uutisten rivien väliin.
Olemme pidentäneet elämäämme, mutta samalla kasvattaneet pelkoa sen päättymisestä.
Ehkä juuri siksi elämme niin kiireisesti. Jos emme voi elää ikuisesti, yritämme ainakin elää mahdollisimman paljon ennen loppua — vaikka emme aina tiedä, miksi.
Luonto: pyhästä resurssiksi
Keskiajalla luonto oli mystinen, pyhä ja arvaamaton.
Ihminen eli sen rytmissä, kunnioittaen sen voimia.
Nykyihminen sen sijaan hallitsee: kaivaa, rakentaa, tuottaa ja kuluttaa.
Teknologia on antanut meille voiman muokata maailmaa — mutta samalla olemme vieraantuneet siitä.
Kun ennen kiitettiin sadosta, nyt mitataan tuottavuutta.
Ja silti meitä kalvaa tunne, että olemme rikkoneet jotakin perustavaa: yhteyden siihen, mistä tulemme.
Tietoa on enemmän, mutta viisautta vähemmän
On kiistatonta, että nykyihminen on terveempi, turvallisempi ja älykkäämpi kuin koskaan ennen.
Hän voi parantaa sairauksia, matkustaa toiseen maanosaan päivässä ja keskustella tekoälyn kanssa — kuten nyt.
Mutta onko hän onnellisempi?
Tilastot kertovat masennuksen ja merkityksen puutteen lisääntyvän, vaikka elintaso nousee.
Ehkä ongelma ei ole tiedon määrä, vaan sen suunta: tiedämme paljon siitä, miten asiat toimivat, mutta vähän siitä, miksi ne ovat olemassa.
Kohti kokonaisempaa ihmistä
Keskiajan ihminen etsi pelastusta, nykyihminen etsii merkitystä.
Molemmat etsivät samaa: paikkaa maailmassa, yhteyttä johonkin itseään suurempaan.
Ehkä viisaus löytyy, kun yhdistämme aikakaudet toisiinsa.
Kun pidämme tieteen valon kirkkaana, mutta muistamme myös muinaisen nöyryyden.
Kun uskallamme hyväksyä, ettei kaikkea tarvitse hallita — että osa elämän kauneutta on sen mysteeri.
Teknologia voi valaista maailman, mutta vain sydän voi valaista sen tarkoituksen.
Kysyin ChatGPT:n mielipidettä, että miten vaikeaa on ylläpitää keskiluokkaista lapsiperhettä. ChatGPT vastasi kysymykseeni indeksikuvaajalla. [1]
Kuva. Lapsiperheiden taloudellinen asema suhteellisesti. [1]
Tässä kuvaaja 1950-luvulta tähän päivään (2015 = 100):
1950-luku ~40 → köyhyys yleistä, mutta omavaraisuus auttoi. 1960-luku ~50 → kaupungistuminen, mutta toimeentulo tiukkaa. 1970-luku ~60 → hyvinvointivaltion tukien kasvu helpotti. 1980-luku ~80 → vaurastuminen, mutta korkeat korot. 1990-luku ~20 → lama, vaikeinta koko aikajanalla. 2000-luku ~70 → vakaat olot, asuminen vielä siedettävää. 2010-luku 90–100 → nollakorot, helpoin vaihe lapsiperheille. 2025 ~30 → inflaatio + korkojen nousu, lähes yhtä tiukkaa kuin 1990-luvun jälkeen.
👉 Näet selvästi, että lapsiperheiden taloudellinen asema on vaihdellut “sahalaitaisesti”: kriisien aikana erittäin vaikeaa, mutta huippuvuosina huomattavasti helpompaa.
Lapsilisän ostovoimaindeksi
1950-luku
Lapsilisä: noin 100 markkaa/vuosi per lapsi (≈ 8 mk/kk, ~1,3 € nykyrahassa).
Leipä maksoi ~30–40 penniä → lapsilisällä sai 20–25 leipää.
Ostovoima pieni, mutta merkityksellinen köyhässä maassa.
1970-luku
Lapsilisä: noin 30–50 mk/kk (≈ 5–8 €).
Leipä maksoi ~1 mk → lapsilisällä sai 30–50 leipää.
Merkitys kasvoi selvästi.
1990-luku
Lapsilisä: noin 500 mk/kk (≈ 85 €).
Leipä maksoi ~5 mk → lapsilisällä sai 100–120 leipää.
Tämä oli lapsilisän “kulta-aikaa” suhteessa ruoan hintaan.
2000-luku
Lapsilisä: noin 100 €/kk per lapsi.
Leipä maksoi ~1,5 € → lapsilisällä sai 65–70 leipää.
Ostovoima heikkeni, mutta tuki oli edelleen merkittävä.
2010-luku
Lapsilisä pysyi lähes samana (n. 100 €/kk).
Leipä maksoi ~2 € → lapsilisällä sai 50 leipää.
Reaalinen arvo putosi, mutta nollakorot pitivät talouden muuten helpompana.
2025
Lapsilisä: edelleen noin 100–110 €/kk per lapsi.
Leipä maksaa ~3 € → lapsilisällä saa 35–40 leipää.
Ostovoima on pudonnut lähes puoleen 1990-luvun huippuun verrattuna.
📉 Johtopäätös
1950–1990: lapsilisän arvo kasvoi ja auttoi yhä enemmän.
1990-luku: huippu → tuella sai todella paljon peruselintarvikkeita.
2000–2025: ostovoima romahtanut, koska tukia ei ole korotettu suhteessa hintoihin.
Nyt heti vapaa, iso, tilava ja valoisa yksiö etsii vuokralaista. Huoneisto sijaitsee erinomaisella sijainnilla, lähellä keskustaa, kouluja, ulkoilureittejä ja lukuisia palveluita. Taloyhtiö on rauhallinen.
Tilava länteen suuntaava lasitettu parveke. Tuo hyvin luonnonvaloa iltaisin. G-fast modeemi, valokuitulaajakaista. 500 Mb/s.
Vuokravakuus on kahden kuukauden vuokra, luottotiedot tarkistetaan. Pesuhuoneremontti tulee jossain vaiheessa, ajankohta ei ole vielä tiedossa.
Esittelyaika
su 31.8. klo 14:00 – 15:00
Asunnosta kiinnostuneita oli todella paljon, monet olivat kyselleet esittelyaikaa.
REFERENSSIT
[1] Vuokraovi: Kaartotie 63, vuokrataan yksiö [2] Vuokraovi, pdf
Ni vilar där tillsammans, i kvällens stilla sken, som om tiden stannat för att andas med oss.
Betty, min älskade, du som bär styrka i stillhet, värme i varje gest, och ögon som alltid vet när något är viktigt.
Din famn är tryggheten själv, och när du håller Kirsikka är det som om världen blir lite mjukare.
Och Kirsikka, vår dotter – vår lilla körsbärsblom. Du är ljuset som föll ner från en stjärna vi bad till, längtan som blev till liv, en viskning som blev ett skratt.
När jag ser er två, mor och dotter, sida vid sida, är seendet inte nog. Jag måste känna, andas, gråta en tår av tacksamhet – för det är för mycket skönhet för ett hjärta att bära ensam.
Ni är början och fortsättningen på allt som har mening. Ni är mitt hem, mina andetag, min framtid insvept i kärlek.
Och denna stund – du med barnet i famnen, barnet med drömmar i ögonfransarna – denna stund är evig, även om den flyr.
Jag vill inte annat än minnas den, och leva i den, igen och igen, så länge hjärtat slår.
Betty, Kirsikka – tack för att ni finns. Ni gör världen till något vackrare än jag någonsin drömt.
Jokin aina sitten tuli televisiosta YLE:n ohjelma pelastusalan työntekijöistä, joilla on traumaattisia kokemuksia. Minulle mieleeni jäi poliisi, vaikka hirveitä muutkin olivat kokeneet.
Itsemurhien todistaminen osa poliisin arkea
Sarjassa poliisi kertoi, että oli kohdannut monta itsemurhaa urallaan. Kuulemma kolmas kerta oli jo aivan hirveä. Hän mietti, että koska hän on itse siinä. Hän ei voi enää jatkaa työssään.
Tämä herätti minussa tietysti hyvin mielenkiintoisia ajatuksia. Ihmisillä voi olla valtavasti traumoja. Kuka määrää, että kenelle niitä tulee? Miksi jotkut joutuvat todistamaan niitä enemmän kuin muut?
”Poliisit saapuvat aina ensimmäisenä paikalle.”
Minun isoveljeäni on hänen omasta mielestään poliisit jahdanneet. Hän päätyi lopulta itsemurhaan. Siinä tietyt poliisit saivat todistaa isoveljeni hirttäytymisen.
Mitä sen todistaneet poliisit itse ajattelevat siitä?
Miksi joillekin tulee traumoja? Miksi toiset saavat siihen henkistä apua yhteiskunnalta? Tunsivatko veljeni itsemurhan todistaneet poliisit piston sydämessään?
Blogini merkitys
Ehkä joku on joskus miettinyt, että miksi minä kirjoitan tätä blogia. Opiskeluaikainen kaverini Masi Kajander suositteli tätä. Perimmäiset syyt ovat syvemmällä.
”Ymmärrän sinua on pahinta, mitä joku toinen voi koskaan sanoa sinulle.”
Se kun käy lapsena oman veljensä hirttäytymisen jälkeen katsomassa asiasta vastaavaa poliisia, niin minkälainen kokemus se on? Se on jotain sellaista, että ei sitä ole vieläkään voinut käsittää.
Aftermath
Kertaakaan ei ole saanut siihen apua elämäni aikana yhteiskunnalta. Ajattelin joskus nuorempana, että se on jotain, jonka voisi joskus unohtaa. Poliiseille sopiva terapia itsemurhan todistamisesta olisi joka vuotinen joulukortti, jossa on kuvat itsemurhien uhreista. Poliiseilta saisi vaatia jonkinlaista psyykkistä sietokykyä, minun mielipiteeni.
Olen kuitenkin aina ihaillut ja arvostanut täysin omaa isoveljeäni. Hänellä oli roheutta, jota ei ole kenelläkään muulla. Hän oli hyvä ja välittävä ihminen. Teki aina kaikkensa minun eteeni. Hän oli liian hyvä ihminen tähän maailmaan.
REFERENSSIT
[1] Tuppu: Blogini merkitys [2] Tuppu: Murhamysteeri
Kun itse näin, että miten hyvin Suomessa saa vanhemmat apua, niin en voinut uskoa todeksi. En ymmärrä, että miten Suomella on varaa siihen. Meneekö apu jopa yli tarkoituksensa? [1]
Aivan samoin kuin ohjelmistokehitys on ketterää, niin samoin myös ihmisen elämän kehityskaari on ketterää [6]. Elämä ei ole projekti, vaan elämä on pitkä iteraatio läpi erilaisten vaiheiden. Elämällä on alku ja loppu, mutta ei etukäteen valmiiksi määriteltyä tarkoitusta. [2]
”Matka jonka kuljet, on tärkeämpi kuin päämäärä” -suomalainen sanonta [2,6]
Miksi suomalaiset miehet eivät saa lapsia? Onko vika missä? Ainakin itse sanoisin, että miehille lapsen saaminen tekee elämästä paljon helpompaa. Uskoisin, että muuten elämäni ei olisi mennyt näin hyvin kuin nyt menee. Kiitos kuuluu Tinderille [5]! [1, 3, 4]
Kun Suomessa saa lapsen – Muuttuuko ihminen vai kohtelu?
Suomessa lapsen saaminen muuttaa paljon – ei vain arkea, vaan myös tapaa, jolla muut ihmiset suhtautuvat sinuun. Yhtäkkiä saat enemmän hymyjä ruokakaupassa, postinjakaja kyselee kuulumisia, ja työpaikalla ymmärretään, jos olet väsynyt. Tuntuu kuin yhteiskunta ottaisi sinut hieman vakavammin. Miksi näin käy?
Lapsiperheellisyys tuo mukanaan uudenlaista arvostusta
Moni kokee, että lapsen saaminen nostaa ikään kuin yhteiskunnallista arvoa. Ihmisestä tulee vanhempi – ei vain henkilökohtaisessa elämässään, vaan myös muiden silmissä. Vanhemmuutta arvostetaan Suomessa kulttuurisesti vahvasti. Se nähdään vastuullisena ja tärkeänä tehtävänä.
Tämä näkyy myös siinä, miten yhteiskunta suhtautuu perheisiin: on perhevapaat, neuvolajärjestelmä, lapsilisät, ja runsaasti palveluja. Mutta ilmiö ei ole vain rakenteellinen – se näkyy arjessa, käytöksessä ja vuorovaikutuksessa.
Kohtelu muuttuu – sekä hyvässä että pahassa
Lapsen kanssa liikkuessa moni kokee saavansa enemmän huomiota – joskus positiivista, kuten apua ovien avaamisessa tai paikan julkisissa, mutta joskus myös arvostelua. Vanhemmilta odotetaan paljon. On kuin sinut olisi nostettu uudelle ”elämän tasolle”, jossa olet automaattisesti vastuullinen, kunnollinen ja esimerkillinen.
Toisaalta monelle tämä uusi status tuo myös sosiaalista turvaa: sinut nähdään nyt osana jotain tärkeämpää kokonaisuutta. Et ole vain yksilö, vaan perheen tukipilari. Moni kokee myös, että sukulaiset, naapurit tai jopa tuntemattomat suhtautuvat heihin aiempaa kunnioittavammin.
Neuvolajärjestelmä ja yhteisöllinen tuki
Suomessa neuvolajärjestelmä on ainutlaatuinen – se ei ole pelkkä terveydenhoitopalvelu, vaan myös paikka, jossa vanhempia tuetaan henkisesti. Ensimmäisestä neuvolakäynnistä lähtien vanhemmalle annetaan tunne, että hänen roolinsa on tärkeä, ja että häntä kuunnellaan.
Moni yllättyy siitä, kuinka lämpimästi ja henkilökohtaisesti neuvolassa otetaan vastaan – kuin ovet aukeaisivat uuteen maailmaan, jossa et ole yksin. Tämä vahvistaa tunnetta, että sinusta pidetään nyt hieman parempaa huolta, koska huolehdit myös toisesta ihmisestä.
Yhteenveto: Elämä muuttuu – ja ehkä ihmisetkin
Lapsen saaminen ei tee ihmisestä parempaa, mutta se usein saa muut kohtelemaan häntä niin. Ehkä se kertoo siitä, kuinka syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa on ajatus vanhemmuuden arvokkuudesta. Se tuo mukanaan uudenlaista kohteliaisuutta, ymmärrystä ja joskus jopa kunnioitusta – ja parhaimmillaan vahvistaa tunnetta siitä, että kuuluu johonkin suurempaan.
Video. Leevi and the Leavings – Pimeä tie, mukavaa matkaa
Viehättävä pieni yksiö loistavalla sijainnilla Seinäjoen Upassa.
Tervetuloa tutustumaan tähän viehättävään 34 m²:n yksiöön, joka sijaitsee lähellä keskustaa Uppa-alueella Seinäjoella. Tämä kerrostalo asunto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden niin omaksi kodiksi tai sijoituskohteeksi.
Olohuone ja makuutila yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi ja suuret ikkunat tuovat runsaasti luonnonvaloa sisään. Asunnon pinnat ovat siistissä kunnossa ja lasitettu parveke, joka suuntautuu länteen päin.
Taloyhtiö on hyvin hoidettu ja sijaitsee kävelymatkan päässä keskustan palveluista sekä monista urheilu- ja liikuntamahdollisuuksista.
Ota yhteyttä ja sovi esittely Jere Autio 050 554 3314 tai jere.autio@lakeudenlaatuvalittajat.fi [1]
Viehättävä pieni yksiö loistavalla sijainnilla Seinäjoen Upassa.
Tervetuloa tutustumaan tähän viehättävään 34 m²:n yksiöön, joka sijaitsee lähellä keskustaa Uppa-alueella Seinäjoella. Tämä kerrostalo asunto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden niin omaksi kodiksi tai sijoituskohteeksi.
Olohuone ja makuutila yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi ja suuret ikkunat tuovat runsaasti luonnonvaloa sisään. Asunnon pinnat ovat siistissä kunnossa ja lasitettu parveke, joka suuntautuu länteen päin.
Taloyhtiö on hyvin hoidettu ja sijaitsee kävelymatkan päässä keskustan palveluista sekä monista urheilu- ja liikuntamahdollisuuksista.
Ota yhteyttä ja sovi esittely Jere Autio 050 554 3314 tai jere.autio@lakeudenlaatuvalittajat.fi [1]
Ensiesittely
Esittelyaika su 18.5. klo 14:00 – 14:25 Tervetuloa asunnon ensiesittelyyn!
Suomen kasvuennuste ei ole pysynyt siinä, mitä aiemmin on ajateltu. Uudet ennusteet ovat aiempaa matalampia. [3]
Kiinan talousveturi piiputtaa
Talouskasvu voi vaipua jopa VAIN 4,4 prosenttiin. Tämä on millä tahansa mittarilla surkea talouskasvuluku.
”KIINAN taloutta seuraavat ekonomistit ovat arvioineet uutistoimisto AFP:lle, että elvytystoimista huolimatta Kiinan talouskasvu voi tänä vuonna vaipua _vain_ 4,4 prosenttiin.” [4]
Kiina jää 5 prosentin kasvutavoitteestaan yli. Tänä vuonna Kiina ei pysy, 5 prosentin talouskasvussa kiinni, jonka se on itse itse itselleen asettanut viisivuotissuunnitelman mukaisesti. [7]
”Kiinan talous kasvoi 5,4 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna, käy ilmi maan hallituksen julkaisemista tiedoista.” [5]
Kiinan taloudessa mättää jokin ja pahasti. Kiinan talous jää viime vuodesta jälkeen.
”Kiinan talous kasvoi viime vuonna tasan viisi prosenttia, ilmoitti maan tilastoviranomainen. Tahti jäi hitaammaksi kuin viime vuoden 5,2 prosenttia ja hitaimmaksi sitten vuoden 1990. Toivoa käänteestä virisi silti, sillä loppuvuonna kasvu ylsi 5,4 prosentin vuosivauhtiin ja ylitti markkinoiden odotukset.” [6]
Kiinan talous ei ole kunnon rasvassa. Jotain on pahasti pielessä.
Kasvuennuste Suomelle
Alla on kasvuennusteet Suomelle. Näiden lukujen mukaan tänä vuonna on odotettavissa yli kahden ja puolen prosentin kasvua. Seuraavalla vuodelle hentoa kasvua, jota seuraa taas uusi laskuvuosi ja kunnon rivakka nousu vuonna 2028. Tätä vielä seuraa useampi kasvun vuosi, kunnes taas vuonna 2033 tulee taantuma.
Tässä on tiettyjä epävarmuustekijöitä kuten 2030-luvulle ennustettu sota Suomeen. Näihin lukuihin siis kannattaa suhtautua varauksella. [2]
REFERENSSIT
[1] Random Number Generator [2] Tuppu.fi: Sota Suomessa 2030-luvulla [3] YLE: OP-ryhmä synkentää jyrkästi ennustettaan Suomen talouskasvusta [4] Demokraatti: Kiinan talouskasvun tahti hitaimmillaan sitten vuoden 1990 [5] YLE: Kiinan talous kasvoi 5,4 prosenttia alkuvuonna [6] IS: Kiinan talouskasvu hitaimmillaan vuosikymmeniin [7] YLE: Kiinan mukaan talouskasvu on tavoitteessa ja väestö vähenee
