Aina puhutaan inflaatiosta, kuluttajahintaindekseistä ja ostovoiman heikkenemisestä. Mutta rehellisesti sanottuna: mitä ne 1,5–3 prosentin vuotuiset inflaatioluvut todellisuudessa tarkoittavat tavalliselle palkansaajalle? Unohdetaan tilastotieteen kuivat termit hetkeksi ja otetaan avuksi jotain paljon konkretisompaa – Pizzaindeksi.
Pizzaindeksi (joka on saanut inspiraationsa tunnetusta Big Mac -indeksistä [1]) mittaa ostovoimaa hyvin yksinkertaisella kysymyksellä: kuinka monta peruspizzaa suomalaisella mediaanipalkalla saa kuukaudessa? Pelkän bruttopalkan tuijottaminen antaa kuitenkin vääristyneen kuvan – siksi otimme laskelmiin mukaan myös tuloverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksut, eli tarkastelemme käteen jäävää nettopalkkaa.
Vertailimme kehitystä vuodesta 1990 aina tähän päivään asti Kotipizzan hinnoilla, Tilastokeskuksen palkkatilastoilla ja Verohallinnon veroprosenteilla.
Yllättävä päähavainto: Suomalaisen netto-ostovoima Kotipizzassa mitattuna oli hämmästyttävän stabiili täydet 30 vuotta (noin 242–249 pizzaa/kk). Vasta vuoden 2020 jälkeen iskenyt energiakriisi ja inflaatioaalto leikkasivat indeksistä yli viidenneksen pois.
1995: Markka-aika, ankara verotus ja 245 pizzaa
Vuonna 1995 Suomi oli juuri liittynyt EU:hun ja toipui ankarasta lamasta. Kotipizzan standardipizza maksoi tuolloin noin 30 markkaa [2]. Samaan aikaan suomalaisen palkansaajan kuukausittainen mediaanibruttopalkka oli noin 10 500 markkaa (n. 1 766 euroa) [3], [4].
90-luvun puolivälissä ansiotuloverotus ja pakolliset sosiaalivakuutusmaksut olivat korkealla tasolla: mediaanituloisen kokonaisveroaste oli noin 30 %. Käteen jäävä nettopalkka oli siis noin 7 350 markkaa (n. 1 236 euroa) kuukaudessa [6].
Kun lasketaan todellinen ostovoima nettopalkkaan pohjautuvalla pizzaindeksillä:
Vuonna 1995 (Netto): 7 350 mk ÷ 30 mk = 245 pizzaa kuukaudessa
(Bruttopalkalla laskettuna määrä olisi ollut 350 pizzaa).
30 markalla sai laadukkaan pizzan nopeasti, ja käteen jäävällä palkan osalla olisi voinut syödä yli 8 pizzaa päivässä koko kuukauden ajan.
Nykypäivä: Keventynyt verotus, noussut hinta ja 193 pizzaa
Nykypäivänä tilanne näyttää toiselta. Raaka-aineiden hinnat, energian kustannukset, kuljetukset ja työn hinta ovat nousseet merkittävästi. Kotipizzan klassikkopizza (kuten Tropicana tai Opera Special) maksaa tällä hetkellä keskimäärin 12,90 – 13,90 euroa toimipaikasta ja kampanjoista riippuen [2].
Suomalaisten kuukausittainen mediaanibruttopalkka on tällä hetkellä noin 3 500 euroa [3]. Ansiotuloverotus on keventynyt 90-luvusta: mediaanipalkkaisen kokonaisveroprosentti (sisältäen veroasteen sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut) on noin 25 %. Tilille tupsahtaa siis kuukaudessa nettona noin 2 625 euroa [6].
Lasketaan nykyhetken pizzaindeksi nettopalkalla (käyttäen ~13,60 € keskihintaa):
Nykypäivänä (Netto): 2 625 € ÷ 13,60 € = n. 193 pizzaa kuukaudessa
(Bruttopalkalla laskettuna määrä olisi ollut n. 257 pizzaa).
*(Jos lasketaan 12,90 € perushinnalla, nettoindeksi on 203 pizzaa, ja 13,90 € hinnalla noin 189 pizzaa – keskiarvo asettuu noin 193 pizzan tasoon).*
Tulokset: Todellinen ostovoima verojen jälkeen
Kun tarkastelemme käteen jäävää rahaa bruttopalkan sijaan, ero on edelleen merkittävä. Suomalaisen palkansaajan netto-ostovoima Kotipizzalla mitattuna on pudonnut noin 21 prosenttia eli yli viidenneksen 30 vuoden aikana.
- Vuosi 1995 (Netto): 245 pizzaa/kk
- Nykyhetki (Netto): ~193 pizzaa/kk
- Muutos: -52 pizzaa kuukaudessa (-21,2 %)
| Vuosi | Bruttopalkka | Vero% (n.) | Nettopalkka | Pizzan hinta | Pizzaindeksi (Netto) |
|---|---|---|---|---|---|
| 1990 | 9 200 mk (~1 547 €) [3] | 31 % [6] | 6 350 mk (~1 068 €) | 25,50 mk (~4,29 €) [2] | 249 kpl |
| 1995 | 10 500 mk (~1 766 €) [3] | 30 % [6] | 7 350 mk (~1 236 €) | 30,00 mk (~5,05 €) [2] | 245 kpl |
| 2000 | 12 000 mk (~2 018 €) [3] | 28 % [6] | 8 640 mk (~1 453 €) | 35,00 mk (~5,89 €) [2] | 247 kpl |
| 2010 | 2 700 € [3] | 26 % [6] | 1 998 € | 8,20 € [2] | 244 kpl |
| 2020 | 3 217 € [3] | 25,5 % [6] | 2 397 € | 9,90 € [2] | 242 kpl |
| Nykypäivä | 3 500 € [3] | 25 % [6] | 2 625 € | ~13,60 € [2] | 193 kpl |
Miksi näin on käynyt?
- Tuloverotuksen keveneminen ei riittänyt: Vaikka suomalaisten ansiotuloverotus on keventynyt sitten 90-luvun laman (veroaste laskenut ~30 %:sta ~25 %:iin mediaanituloilla), se ei ole riittänyt kompensoimaan ravintolaruoan hinnannousua.
- Palvelualojen kustannuspaineet: Ravintola-ala kärsii työvoimakustannusten, raaka-aineiden (juusto, jauhot, liha) ja energian rajusta hinnannoususta. Ravintolaruoan hinta on noussut nopeammin kuin yleinen kuluttajahintaindeksi [5].
- Kulutusverot ja liiketilojen vuokrat: Ravintolaruoan arvonlisävero (ALV) sekä liiketilojen neliöhinnat kasvukeskuksissa ovat nousseet huomattavasti 90-luvun puolivälistä.
Laske oma pizzaindeksisi
Kaikki tilastot perustuvat palkansaajien mediaaniin. Haluatko tietää, mikä on sinun henkilökohtainen pizzaindeksisi?
Laskukaava on yksinkertainen:
Käteen jäävä nettopalkkasi (€) ÷ 13,60 € = Pizzaindeksisi (kpl/kk)
Yhteenveto
Verojen huomioiminen tekee pizzaindeksistä entistä realistisemman. Vaikka ansiotuloverotus on ajan myötä keventynyt ja palkkanauhan brutto- ja nettoluvut ovat euromääräisesti suurempia kuin koskaan, perinteinen ravintolapizza vie nykyisin silti selvästi suuremman siivun kuukauden tilipussista kuin markka-aikana.
Mitä mieltä sinä olet? Onko pizzoista tullut luksusta vai vastaako nykypäivän pizzan laatu ja palvelu korkeampaa hintaa? Mikä on sinun henkilökohtainen pizzaindeksisi? Jätä kommentti alle!
Referenssit ja lähteet
- [1] The Economist: Big Mac Index – Ostovoimapariteetin ja valuuttojen arviointi. Saatavilla: economist.com/big-mac-index
- [2] Kotipizza Group Oyj: Kotipizzan tuote- ja hinnastohistoria (1995) sekä nykyiset verkkokauppahinnat. Saatavilla: kotipizza.fi
- [3] Tilastokeskus: Palkkarakennetilastot ja suomalaisten mediaaniansiot (1995 & 2020-luku). Saatavilla: stat.fi
- [4] Suomen Pankki: Rahanarvonkerroin ja markka–euro-muunnokset. Saatavilla: suomenpankki.fi
- [5] Tilastokeskus: Kuluttajahintaindeksi – Ravintola- ja majoituspalvelujen hintakehitys Suomessa. Saatavilla: stat.fi/til/khi/
- [6] Veronmaksajain Keskusliitto ry & Verohallinto: Palkansaajan veroprosentin ja veronluonteisten maksujen historiallinen kehitys Suomessa. Saatavilla: veronmaksajat.fi