Mitä on epätasa-arvoinen kohtelu? Onko se jotain hyvin inhimillistä? Onko ihmisillä kykyä empatiaan?
Seuraavassa videossa näytetään, että miten apinat reagoivat epätasa-arvoiseen palkitsemiseen. Ensimmäinen apina saa vain kurkkua, mutta toiselle apinoista annetaan rypäleitä.
video. Epätasa-arvoinen kohtelu.
Osaavatko ihmiset reagoida yhtä kehittyneesti epätasa-arvoon kuin kapusiiniapinat, vai onko se ominaisuus jalostunut meistä suomalaisista pois [1]? Mikä on ihmisten reaktio tähän apinoiden surulliseen ja väärään kohteluun?
Spoiler
Kuva. Kapusiiniapinat yhdessä.
[collapse]
”In controlled experiments it has been observed, in varying degrees, in capuchin monkeys, chimpanzees, macaques, marmosets, dogs, wolves, rats, crows and ravens. No evidence of the effect was found in tests with orangutans, owl monkeys, squirrel monkeys, tamarins, kea, and cleaner fish.” [2]
Spoiler
Video. Ihminen ja gorilla ovat sukua 4 – 6M vuoden takaa.
[collapse]
REFERENSSIT
[1] Tuppu.fi: Mentality of Finnish Identity [2] Wiki: Inequity aversion in animals
IBM eli Big Blue on yksi tietotekniikan merkittävimmistä yrityksistä ellei kaikista merkittävin. IBM:n historia alkaa aivan tietotekniikan alusta, mutta IBM:n on yhä yksi suurimmista alan yrityksistä. IBM:n asema oli heikoimmillaan mikrotietokoneiden alkuaikoina, mutta muuten se on aina ollut merkittävä, onnistunut ja hyvämainen yritys.
COBOL
IBM on kehittänyt valtavasti erittäin merkittäviä tietotekniikan teknologioita, joista iso osa on pitänyt asemansa näihin päiviin asti. Yhtään ei voi väheksyä sellaisia asioita kuin SQL, joka on yhä kaikista merkittävin tietokantojen ohjelmointikieli.
IBM kehitti korkeantason ohjelmointikieli COBOL:in, jonka ideana oli olla mahdollisimman ihmisläheinen ohjelmointikieli. Se siis poikkeaa suunnitteluperustaltaan valtavasti sellaisesta ohjelmointikielestä kuin C-kieli, joka on mahdollisimman laiteläheinen ohjelmointikieli [4]. Näiden välissä on FORTRAN, jonka vaikutteita voi huomata COBOL:sta. COBOL itsessään on kehitetty FLOW-MATIC -ohjelmointikielen pohjalta, kun taas FORTAN pohjautuu Speedcoding-ohjelmointikieleen, joka on ensimmäinen korkean tason ohjelmointikieli.
Kuva. COBOL.
COBOL:in maine on ollut erittäin surkea viimeisten vuosikymmenien aikana. Oikeastaan vasta viimeisien vuosien aikaan COBOL on saavuttanut uutta kehitystä. Nykyään ymmärretään, että COBOL on yhä merkittävä ohjelmointikieli. [2]
Video. Introduction to COBOL programming language.
Mitä edellisestä videosta parhaiten jää esille. Mielestäni merkittävää on se, että COBOL yhä pyörittää maailman merkittävimpiä luottokorttijärjestelmiä. COBOL on erittäin luotettava ohjelmointikieli, jonka päällä järjestelmät toimivat vakaasti. IBM on aloittanut COBOL-ohjelmoinnin opettamisen uudelleen vuonna 2020 [1].
spoiler
Perinteinen kysymys on, että mikä ohjelmointikieli on paras. Ainakin seuraava video osoittaa, että kymmenen suosituimman ohjelmointikielen asema vaihtelee hyvin paljon ajan suhteen. Joskus Suomipelit.com -foorumilla kuulin, että joku oli työkseen ohjelmoinut kymmentä eri ohjelmointikieltä. Se oli vuosituhannen vaihteen vastaus, kun joku kysyin, että mitä ohjelmoinintikieltä kannattaa opetella ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi. Ensimmäinen opeteltava ohjelmointikieli on vaikein, sen jälkeen niitä oppii helpommin.
Video. Suosituimmat ohjelmointikielet 1965-2019.
Itse näkisin, että ohjelmointikielen syntaksi itsessään on melko turha asia vertailla. Paljon enemmän merkitsee, että mitä kirjastoja ja muuta vastaava ohjelmointikielessä on. Käytännössä tarkoitan, että mitä asioita ohjelmointikieli tukee. Joskus voi olla hyvä, että ohjelmointikieli on matalan tason ohjelmointikieli, jossa on mahdollisimman vähän ylimääräistä. Kuten edellisestä videosta voi huomata, niin Internet on muuttanut hyvin paljon käytettyjen ohjelmointikielten asemaa.
[collapse]
Mainframe
IBM on uudistanut isoajokoneensa eli Mainframet uudella Z-sarjalla. Yhteen isoajokoneeseen sopii 2 miljoonaa konttia, joissa jokaisessa voidaan ajaa omaa mikroserviceä eli ohjelmaansa. [3]
Video. IBM Mainframe.
Seuraavassa videossa voi nähdä, että minkälaisia ovat olleet aiemmat Main Frame -tietokoneet. Nämä ovat huoneen kokoisia tietokoneita, jotka ovat aivan erilaisia kuin vuosituhanteen vaihteessa olleiden vuosien mikrotietokoneiden kultakaudella.
Video. IBM 1401 Mainframe runs ”Edith”
Minitietokone spoiler
Minitietokone on tietokone, joka on huomattavasti pienempi kuin huoneen kokoinen IBM:n Mainframe-tietokone. PDP-8 oli ensimmäinen tietokone, jota on kutsuttu minitietokoneeksi. Minitietokone on käytännössä jääkaapin kokoinen tietokone, kun taas ”täysikokoinen/normaali” tietokone on huoneen kokoinen. Nämä käsitteet ovat nykyään jo vanhentuneita, mutta vanhoista tietokoneista puhuttaessa ne ovat yhä valideja. PDP-8 on Digital Equipment Corporation -yrityksen valmistama tietokone.
”And if I transported you back to 1966 and showed you how to write and edit PDP-8 code by punching paper tape on a 10 character per second teletype, you might need 24 hours to recover from the disappointment. But then you would be able to write the code. The code just hasn’t changed that much.” [5]
[collapse]
Video. IBM 360 Mainframe
IBM on yhä vakuuttunut, että huoneen kokoiset tietokoneet ovat tulevaisuutta. IBM ei voi luottaa siihen että mikrototokoneet olisivat tulevaisuuden juttu.
Video. IBM Mainframe Games
Minulla on tällä hetkellä nykyisessä työpaikassani DL Softwarella työkaverina Jorma, joka on toiminut pitkään COBOL-ohjelmoijana. Me työskentelemme tällä hetkellä yhdessä Delphi-kehityksessä. Jorma sanoi, että COBOL on legacya ei Delphi (”Object Pascal”).
