Itselläni on toisinaan ollut epäuskoa Seinäjokea kohtaan. Samoin olen menettänyt toivon siitä, että yleensäkään kannattaa odottaa asioiden parantuvan itsestään. Toisaalta tämä ajatus on muuttunut kun on nähnyt erilaisia ympäristöjä enemmän, joskin vain subjektiisena otantana. Samoin itse voi asioihin vaikuttaa, toisinaan se on jopa yllättävän helppoa.
Kuva 1. Seinäjoella valmistetaan heinäsirkoista ruokaa. [Ilkka]Opiskelin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tietotekniikkaa. En olisi koskaan uskonut, että esimerkiksi ASP.NET ja ADO.NET tekniikoiden opettelu palvelinohjelmoinnin kurssilla olisi ollut erittäin opettavaista, jopa pidin kyseisen kurssin harjoitustyöstä erittäin paljon. [PalvelinohjelmointiHarjoitustyö]
Kuva 2. Turkinpippuri oli ehdottomasti Seinäjoen paras ruokapaikka tällä kertaa, jos ei kymmeniä käyntejäni El Cebo:lla lasketa. [eat]
Nykyään itse kuitenkin uskon, että Seinäjoen alue kehittyy monelta osalta. Ehkä siinä on myös se, että nuorempana ei kokenut asioiden muuttuvan pidemmällä aikavälillä, eikä kykenevänsä vaikuttamaan omaan elämään ja ympäristöönsä. Usein parhaiten vaikuttaminen tapahtuu niin, että siitä on mahdollisimman paljon hyötyä, eikä vaadi mitään korvausta. Usein positiivinen kierre ruokkii itseään, moni iso kierre voi saada alkunsa jostain todella pienestä. Tulokset tulevat esille vasta vuosikymmenien saatossa.
Jos oikeasti olet kiinnostunut, että miten tietokone käytännössä toimii ihmisen ymmärtämässä muodossa. Ehkä myös haluat opettaa lapsesis ohjelmoimaan ohjelmointikielellä, joka on ollut 40 vuotta täysin käyttökelpoinen. Kirjoittajana henkilö, jolla on kannuksia – UNIX-käyttöjärjestelmän kehittäjä. Nykyajan kaikki PC-tietokoneiden ja älypuhelinten käyttöjärjestelmien toiminta perustuu tähän Linuxista (kevennetty UNIX) , Windowsin (NT) kautta Appleen (iOS):
”This is the big hurdle; to leap over it you have to be able to create the program text somewhere,compile it successfully, load it, run it, and find out where your output went. With these mechanical details mastered, everything else is comparatively easy.” –Brian W. Kernighan & Dennis M. Ritchie
Tällä sitten koodailemaan, jos ei innostuu liikaa chättäileen [YLE]:
Itse pidin PHP-kieltä ihan kivana kun olin tottunut C-kieleen, vaikka olenkin suhtautunut nuivasti skriptikilten suorituskykyyn. Oma mielikuvani heikkeni siinä vaiheessa, kun tajusin, että PHP:n arrayiden osoittaminen arrayn ulkopuolelle silmukoissa heikentää suorituskykyä entisestään ihan dramaattisesti! Oma uskoni vielä kielen hienoutta kohtaan oli korkealla, kunnes tajusin ensimmäisen kerran katsoa logeja ja huomata, että miten paljon se tekee turhia tarkistuksia ja poikkeuksia! Nuorena koodasin C-kieltä, niin opin sentäs restarttaamaan ja sammuttamaan tietokoneen ohjelmallisesti Windows-ympäristössä. [youtube , youtube2, youtube3]!
Kuva 3. Tyypillistä irkkikeskustelua 24/7 80-luvulta asti. kuvankaappaus vuoden tylsimmästä intervallista päivältä 2017-11-29 eli 1557540000 sekuntia ajanlaskun alusta [unixtime].
Toisinaan joskus on enemmän keskustelua irkissä, kun on jotain kiinnostavaa juttua. Ehkä ohjelmoijat ovat joskus tehneet jotain järkevääkin systeemiä, kuten nämä viereen itkemään tulleet naiset osoittavat:
https://www.youtube.com/watch?v=4iyDQhzcBJQ
IRC-gallerian toimitusjohtajana toimiva Jari Jaanto ei ole mielestäni koskaan saanut niin suurta arvostusta, kuin mitä kyseisen sosiaalisen median perustamisesta olisi ansainnut. Asiat kehittyivät edellisen videon mukaisesti jopa oikein hyvin, mutta valitettavasti ei saavuttanut Facebookin tasoista kansainvälistä käyttäjäkuntaa. [MTV3]
Usein monet kritisoivat kovasti pakolaistoimintaa. Minäkään en ihan täysin ole varma, että miten asiaan suhtautuisin. Mielestäni sinällään on hyvä, että ihmisiä suojellaan vallanhimoisilta ja muilta vastaavilta ihmisiltä.
Jos itse olisin Suomen diktaattori, niin antaisin tälle seuraavalle henkilölle heti turvapaikan, jos vain hän säilyy hengissä ja itse haluaa.
”Lee kertoo poistaneensa näkyvät loiset, mutta niiden aiheuttamat tulehdukset ovat vaarallisia.
Leen mukaan potilaan kunto on niin huono, että hänelle ei voida antaa loislääkitystä.
Loikkarin arvellaan olevan parikymppinen. Hän oli pahasti aliravittu ja hän menetti ampumahaavojen seurauksena 1,5 litraa verta.” –IL
Mielestäni kyseinen toisinajattelija on joutunut kestänyt eläissään jo aivan riittävästi, joten aivan hyvin voisi Suomen valtio tarjota täyden toimeentulon, jos ei mikään muu valtio suostu. Tämä on minun mielipiteeni.
Vihreät ovat ylittäneet jo Keskustan puoluekannatuksessa [HS]. Ruoka on siis tärkeä vihreä arvo, niin Suomessa kuin globaalisti! Itse uskon maatalouden kehitykseen [tuppu/ruoantuotanto].
Itse tein päätöksen IT-alalle työllistymisestä 16 vuotta sitten kuvaputkikauden aikaan [portfolioni/konsolipelit]. Usein moni naureskelee teknisille visioille, ja sen mahdollisuuksille. Asiassa on tietysti se puoli, että moni visio voi olla mahdoton tai ainakin järjetön. Toisaalta moni tekniikka on täysin mahdollista ja järkevää, mutta sitä vain ei ole otettu käyttöön. Täten mitään selvää vastausta ei voi sanoa tekniikan potentaalista, monet ennusteet ovat menneet pieleen. [AoL]
Kuva 1. Jo 1900 vuonna osattiin ennustaa Stasi. [AoL]Usein ihmisillä on taipumusta aliarvioida lyhyen aikavälin mahdollisuudet, mutta toisaalta ihmiset yliarvioivat pitkän aikavälin kehityksen. Taustalla on ensinnäkin se, että tekniikka ei kehity aina lineearisesti. Toisaalta usein tekniikassa tapahtuu uusia löytöjä, joten moni asia on mahdollista. Tekninen kehitys on yleensä puumaista, jossa uudet ilmiöt pohjautuvat aiempien löytöjen ja tekniikoiden päälle. Poikkeuksena tästä on Mooren laki, joka kuvastaa transistori määrän lisääntymistä mikropiirissä. Mooren lain taustalla on enemänkin markkinallisuudesta seuraava tekniikan iterointi, eikä sinällään itse tekniikan tutkimuksen kehitys.
https://www.youtube.com/watch?v=z78mgfKprdg
Nykyään on mahdollista valmistaa 10 MW tehoisia merituulivoimaloita [PT]. Samoin Kiinassa mereen on rakennettu 40 MW tehoinen aurinkovoimala [EW]. Tesla juuri julkaisi uuden sähkökäyttöisen rekan [Verge]. Vaikka Olkiluoto 3. kymmenen miljardin hankkeena onkin tuottanut vain nolla kilowattituntia, niin samaan aikaan fuusioreaktori ITER kehittyy, kuten myös hyötyreaktorit ovat täysin mahdollisia ja modulaarisia ydinreaktoreita on olemassa [ITER,Vihreät,Wiki/BreederReactor].
Monien ennusteiden mukaan aurinkoenergia alittaa kivihiilen hinnan kymmenen vuoden sisällä, kun taas jatkuvaa realistista tuotantokapasiteettia on tuhatkertaisesti koko ihmiskunnan nykyiseen energiankulutukseen verrattuna. [Independent, tuppu/aurinkoenergia]
Kuva 2. 23andMe-palvelussa on otettu käyttöön itseoppivaan tekoälyyn perustuva huipputieteellinen rotujaottelu.
Usein tekniikassa on tullut vastaan se naurettavuuteen vetoaminen, Olen kuullut väitteen, että Naopoleon olisi nauranut idealle, että kannen alle kamiinaan laitettu tuli saisi laivat liikkumaan vastatuuleen. Toisaalta nykyään pidetään neurattava, että rahtilaivat liikkuisivat purjeilla. Itseäni suunnattomasti ärsyttää tällainen ihmisten ahdasmielisyys. Väittäisin, että usein samat ihmiset ovat valmiita esittämään näitä vastakkaisia väitteitä, kun eivät kykene ajattelemaan, että asioita voi muuttaa. Kyse on vain paljolti siitä, että näitä muutoksia pitäisi jonkun joskus tehdä.
Natsien raketti-insinöörit saivat Yhdysvaltojen rahoituksen turvin ihmisen kuun pinnalle, eikä sitä ole ollut varaa toistaa vuosikymmeniin. Nykyään ei ole enää edes Yhdysvalloilla tekniikka, jolla saisivat ihmisen kiertoradalla, vaan käyttävät Venäläisiä raketteja. SpaceX tekee tähänkin muutoksen, kunhan vain asioita ajetaan eteenpäin.
” If goto statements are bad why does linux src have more than 10k of them?” –ycobinator
Monet tekniikat ovat jo nykyään mahdollisia. Itse tykkään kovasti esimerkiksi Wikipediasta. Wikikonsepti itsessään se on jo tosi hieno systeemi, mutta myös se teknikka on vapaasti käytettävissä ja tarjoaa valtavasti potentiaalia. WWW-sivujen idea perustuu hyperlinkkeihin pohjautuviin HTML-sivuihin, jossa HTTP-pyynnöllä ladataan Internetistä uusi verkkosivu linkkiin liitetyn osoitteen perusteella palvelimelta. Monet hienot konseptit ovat erittäin yksinkertaisia.
”Micaelo luonnehtii Kimin tuolloista elämää ylelliseksi. Hän muun muassa kertoo Kimillä olleen yksityinen kokki. Erään opettajan mukaan Kim oli kerran saapunut kouluun panssaroidulla Mercedes-Benzillä henkivartijoineen.
…
Kim Jong-un näyttäytyi tammikuussa 2011 julkisesti karvalakissa, jota Pohjois-Koreassa saa käyttää vain maan johtaja.” –Wiki
Mikä yhdistää Rooman suurvallan armeijaa, McDonaldisia, Henry Fordia, Microsoftia ja Toyodaa? Tietenkin monia asia, mutta etenkin minimalistisuus. Minimalistisuus tietenkin filosofisesti, mutta ei tuloksissa.
Kuva 1. Tieteen perustutkimusta.
Moni usein kuvittelee, ette suurten asioiden takana on monimutkainen ja vaikea asia. Tämä ei käsittääkseni pidä ollenkaan paikkaansa, vaan totuus on aivan muuta. Oikeasti isoon valtaan nousseiden organisaatioiden ja muiden vastaavien asioiden takana on perimmiltään erittäin yksinkertainen konsepti. Tuon kuitenkin vain oman näkemykseni esille.
Vielä 1700-luvulle asti Rooman suurvallan lopulla elänyt Vegetius on ollut kaikkien aikojen merkittävinin sotilastieteen kirjoittaja. Enemmän on ollut epäselvää, että miltä osin hänen kirjoituksensa ovat olleet faktaa ja miltä osin pehmeitä höpötysiä. Hänen kirjoitustensa perusteella meidän nykyinen käsityksemme Rooman armeijasta on suurelta osin peräisin. Ehkä joku pitää yhtä tärkeänä Tuppu-blogia seuraavan keskiajan jälkeen, kuten seuraavia Vegetiuksen raaputusta? Jotkut oikeasti nykyään pohtivat, että olivatko ennen ristiretkeä kalastajat feministisiä ja homoilevat punaiseet pukeutuneet miehet maskuliinisiä. Jotkut ovat myös sitä mieltä nykyään, että Vegetiuksella oli jotain lyiljyylä terästetystä viinistä johtuvaa omaa subjektiivista näkemystä sillintuoksuisiin miehiin. Kuitenkin erittäin tärkeää on esim. hänen ilmoittamansa miesvahvuus yhdessä Rooman legionsassa ja muiden armeijoiden yksiköiden vahvuudet.
”They thoroughly understood the importance of hardening them by continual practice, and of training them to every maneuver that might happen in the line and in action. Nor were they less strict in punishing idleness and sloth.
…
They gave their recruits round bucklers woven with willows, twice as heavy as those used on real service, and wooden swords double the weight of the common ones.
…
For experience assures us that there are in men, as well as in horses and dogs, certain signs by which their virtues may be discovered.
…
Fishermen, fowlers, confectioners, weavers, and in general all whose professions more properly belong to women should, in my opinion, by no means be admitted into the service.” Vegetius, Länsi-Rooma, 390 jaa
Henry Ford sai aikoinaan potkut, koska hän oli liian järjestelmällinen. Hän mittasi jopa mutterit ja kirjasi niiden mitat ylös, mutta lopulta pinna paloin, kun hän ryhtyi mittaamaan työntekijöiden työntekoa sekunttikellolla. Miten asiaan nykyään pohtiikin, niin on helppo ymmärtää, että moni on tätä filosofiaa vastaan, mutta myös sen olevan hyvä juttu. Seuraavien videoiden kaltainen systeemin on luultavasti hyvin testattuna luotettavampi kuin ihminen ohjaamassa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa.
Oman alanikin työssä on usein sellaisia tilanteita, että on jokin systeemi enemmän tai vähemmän korvessa, josta ei kukaan tiedä mitään. Täten ei varmasti ole yhtään vaikea minunkaan ymmärtää, että Rooman valtakunnassa kaikki standardisoitiin äärimmäisen yksiselitteisesti. Kun tiedon pingaaminen – kuten IT-alalla sanotaan, kestää 12 kuukautta, niin on erittäin vaikea tehdä yhtään mitään järkevää Just in Time. Kaistaa on se yksi paperikääre ja vasteaika 12 kuukautta, niin systeemin pitää oikeasti silloin toimia. Silloin ei ole aikaa millenkään ylimääräiselle. Täten yksinkertaisuus ja yksiselitteisyys tulevat kunniaan.
Ohjelmien käytettävyys on asia, joka puhuttaa. Kyseessä ei ole mitenkään uusia aihe, vaan tästä on keskusteltu erittäin paljon. Jostain käsittämättömästä syystä ohjelmistoalalla käytettävyys ei kuitenkaan aina saa niin suurta painoarvoa, kuin mitä käyttäjän näkökulmasta tulisi. Itsekin olen naureskellut ohjelmien huonolle käytettävyydelle lapsesta asti, mutta myönnän käytettävyyden huomioimisen olevan iso ongelma nykyisissä suunnitelumalleissa. [HS]
Ohjelmistoala on sen takia vaikea, että siinä pitää olla kaikkien alojen asiantuntija hieman. Käytettävyyssuunnittelu on hyvin vahvasti psykologiaan liittyvä asia, jota kaikki teknillisen koulutuksen käyneet eivät osaa, edes halua tai jopa kieltäytyy tekemästä työssään. Itsellenikin opetettiin jo AMK:n aikaan, että länsimaiseen kirjoitustyyliin tottunut ihminen aloittaa etsimään näytöltä tietoa vasemmasta yläkulmasta, josta katse kaartaa kohti oikeaa alakulmaa. Tämän parin-kolmen sekunnin aikana ihminen luo käsityksensä ohjelman toimminasta pohjautuen olettamuksiinsa. Asiat eivät ole sikäli mitenkään vieraita koulutetuille työntekijöille, mutta jotenkin seuraavan videon kaltaisia humanistijuttuja ei tule tehty koodailun ohessa. Kuka on valmis, jos pahimmillaan joutuu keskustelemaan ihmisten kanssa. Nykyään ohjelmistoalallakin pitäisi olla sosiaalinen ja dynaaminen, ainakin työhaastattelijoiden mukaan. Usein joutuu kommunikoimaan asiakkaiden kanssa rangaistuksena, jos ei muuhun kelpaa, ja halutaan hiillostaa työpaikalta ulos.
https://www.youtube.com/watch?v=9wQkLthhHKA
Usein myös olen saanut tiedon, että ihmisen lähimuistiin sopii 5 -7 asiaa. Minun lähimuistini on varsin heikko, mutta sitäkin tehokkaampi. Tosiaalta apinalla on hyvä lähimuisti, mutta sen käsittely on heikompaa. Täten itselleni yksinkertaisen ulkoasun ymmärtäminen on helppoa ja luonnollista, enkä halua änkeä liikaa elementtejä elementtien sisälle. Näitä oppeja enemmän opin jo sitten TTY:lla.
Uskoakseni yksi iso ongelma on, että ihmiset yleensä ajattelevat, että monimutkaisuuden lisääminen on hyvä asia. Näin sanottuna on helppo todeta väitteeni vääräksi, mutta silti käytännössä asia ei ole niin yksinkertainen työelämässä ja suunnittelussa. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Saksasta vieraileva henkilö ylpeili sillä, että uudessa BMW 5-autossa on monta kilometriä sähköjohtoa, kun 50 luvun autossa oli vain muutaman metriä. Enemmän kiinostavaa oli heidän työnsä autonomisten autojen parissa.
Usein monesti ihmisten ajatus urautuu. Tästä hyvänä esimerkkinä mielestäni on nimenomaan TTY:n toiminta, joka hyvin vahvasti ajoi Nokian kehitystyötä. Siellä varmasti oivallettiin, että miten väärässä he olivat. Taustalla oli 2007 vuonna happopään julkaisema älypuhelin, jossa ei oikeastaan ollut mitään muuta kuin kosketusnäyttö. Toisaalta syynä oli myös se, että Nokialla oli valtavasti patentteja, joten 20 vuotta vanhalla tekniikalla oli vaikea tehdä paljon enempää.
Kuva 1. Apple iPhone on näppärä kuin piikivi.
Miten sitten asia menikin, niin koko Nokian tilanne eteni hyvin omana opiskeluaikanani. Aloitin omat opiskeluni vuonna 2010, jolloin vielä usko Nokiaan oli erittäin vahvaa. Pari vuotta aiemmin oli tapahtunut yksi joukkomurhakin koulussa, mutta se nyt oli silloin ihan normimenoa [wiki/KauhajoenKoulusurmat].
Oma koulutukseni pohjautui Microsoftin tuotteisiin, enkä itse edes halua niitä liiaksi haukkua, mitä olen myöhemmin Notepadilla Open Source -pohjaisilla kehitystyökaluilla koodaillut [notepad++]. Aikoinaan ammattikorkeakoulussa esiteltiin, että Windowsissa Eclipsellä MySQL-kirjasto, joka oli kuukauden vanha ja vakaaksi ilmoitettu, mutta tietokantayhteys yhdistää onnistuneesti joka neljäs kerta, joka oli kuulemma normaalia [YLE]. Onneksi Visual Studio Code helpottaa koodin kirjoittamisen osalta valtavasti [VisualStudioCode]. Kuka maksaa, kuka tekee, miksi. Itselläni ei ole mitään elämää isompaa asenteellisuutta, vaikka Linux onkin kansallisylpeys suomalaisessa ohjelmistoalassa.
”Husissa kaikki energia laitettiin siihen, että akuutisti sairaiden, leikattujen ja tehohoitopotilaiden potilasturvallisuus pystyttiin varmistamaan.” –Karjalainen
Microsoft ei ole suoranaisesti tehnyt mitään erityisen pahaa, hyvää vain olen korkeintaan saanut heiltä. Oikeastaan väittäisin, että Nokian tuhon syynä oli heidän asenteensa Microsoftia kohtaan. Kuulemma tarjosivat Nokian harjoittelijoille ilmaisia ryyppymatkoja, jossa maksoivat kaikki jopa huviksi pöydänkulmiin rikotut olutkolpako, kun Microsoft maksoi mitä vain. Eivätkö Nokialaiset edes tablettia osanneet valmistaa, mutta eivät myöskään suostuneet käyttämään omia Windowsilla varustettuja Nokian puhelimia. Siten mielestäni ihan perusteltavaa, että koko tuotekehitys lopettiin Suomesta. Suomalaiset saivat Microsoftilta tilaisuuden näyttää kykynsä, saivat tulosten arvoisen lopun. Eikä eFloppikaan tehnyt mielestäni mitään väärää, hän vain ajoi Microsoftin ja Yhdysvaltojen etua toimitusjohtajana. Eniten vian ihmetyttää, että osakkeenomistajat halusivat palkata kilpailijan työntekijän johtamaan Nokiaa.
Eniten itseäni ihmetyttää Nokian lopussa se, että miksi sijoittajat tekivät niin tyhmän päätöksen. Ehkä Suomessa ei vain tajuttu, että MeeGo eli UNIX-pohjainen miljardiprojekti oli hyvällä tiellä. Itsekin Qt:n avulla tein käyttöliittymäsuunnitelua kyseiselle alustalle. Tein alkoholilaskurin, jolla sai laskettua veren alkoholipitoisuuden, jossa pudotusvalikosta haki alkoholijuomia ja simuloi niiden juomista. Sijoittajta oikeastaan ajoivat mielestäni Nokian tuhoon: eLopin ottaminen Nokialle oli puhdas Troijalainen, jonka ymmärsi jo Sienäjoen AMK:ssa ollut opiskelija. MeeGolla olisi voinut olla mahdollisuuksia paremmin. Tyhmistä sijoittajista kärsii koko Suomi! [wiki/MeeGo]
Usein tietokonepelejä monet ihmiset kritisoivat. Kuitenkin tietokonepeleissä käytettävyys on tärkein asia suunnitelussa. Tämän taustalla on todennäköisesti se, että oikeasti loppukäyttäjän tulee osata käyttää ohjelmaa, koska asiakas maksaa siitä. Kyse on siis paljolti siitä, että maksaako loppukäyttäjä tuotteesta vai joku muu. Jos joku muu kuin loppukäyttäjä on maksajana, niin käytettävyys ei välttämättä saa oikein mitään painoarvoa tuotesuunnitelussa.
Käytettäyyttä ei yleensä huomaa, vasta kun se on huonoa. Parasta useimmiten olisi, jos käyttäjän tarvitsee painaa vain yhtä nappia asian tekemiseksi. Vielä parempaa, jos asiat tapahtuvat täysin ilman käyttäjän syötettä. Käytettävyys toimii, silloin kun se ei vaadi käyttäjän huomiota. Ehkä juuri tämän takia esimerkiksi tietokonepelejä väheksytään, kun ei ymmärretä, että miten paljon hyvä käytettävyys vaatii työn tekemistä uudelleen, oikeaa suunnittelua ja tuskaa. Tilanteet kuitenkin muuttuvat. Enää ei asiakkaalle voida syöttää mitä vain.
”Työskentelen IT-alalla ylläpitäen näitä järjestelmiä. Aikaisemmin minulla oli unelmia, ystäviä ja suunnitelmia tulevaisuudesta. Nyt olen hermoraunio jolla on kroonisia niska- ja selkäkipuja sekä orastava alkoholismi.” -Mies, 30 [HS]
Ei kuitenkaan kaikki IT-alalla töissä olevat ole alkoholisoituneita. Hervannassa tietotekniikan tohtoriksi opiskeleva tuttu kerran kertoi, että pikkujouluissa olisi ollut alkoholia. Hän sitten totesi, että narkkaa opiaatteja, joten ei voi juoda alkoholia [päihdelinkki]. Ei sitä pidetty mitenkään yllättävänä, vaan perustelu hyväksyttiin ja hän sai olla mukana juomatta alkoholia. Turha siis liiaksi yleistää!
Kuva 2. Erilaisten päihteiden haitat tieteellisesti tutkittuna, jonka mukaan \ met-ˌam-ˈfet-ə-ˌmēn \ eli meta’a-,a’a, kun mata-whata-amine ei taivu suomeksi, niin ei ole kovin haitallista ulkopuolisille. [businessinsider, psychedinsanfrancisco]VAROITUS: Siinä missä piristeet aiheuttavat psykoottisuutta pidemmällä käyttöjaksolla, niin vastakkaisesti lamaannuttavat aineet aiheuttavat tupakan tavoin voimakasta fyysistä riippuvuutta! [Youtube/ChilliMeno]
