Musiikki on hämmentävä asia, joka mahdollistaa aivojen hakkeroimisen kuuloaistin hermojen kautta. Sinällään ei varmasti ole yllätys, että äänet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin ja sitä aivojen kautta toimintaan ja mielialaan. Ihmeellistä on enemmänkin se, että tietyt säännönmukaisuudet kuullostavat hyvältä. [youtube/AsapSCIENCE]
Kuva 1. SID-piiri tyypillisesti sovellettuna.
Eräs vanhimmista musiikin tuottamiseen käytetty tietokoneen äänipiiri on Commodore 64:lle tehty SID-piiri eli virallisesti MOS 6581 [youtube/SIDcollection]. En tiedä, että onko äänipiiri alunperin miten paljolti suunniteltu musiikin tekemiseen, mutta ainakin siihen sitä on käytetty paljon. Musiikin tuottamisessa 80-luvun tietokoneilla usein oli musiikin viemä tila, joten SID-piirin tuottama musiikkikappale sopii jopa vain parin kilotavun tilaan. Äänipiiriin tuli vain aiemmin suunniteltujen useampin kanavien sijaan, joten musiikki on luonteeltaan temmokasta. Myö säästösyistä käytetyt analogitransistorit tuovat oman vivahteensa, seuraavassa videossa esitellään kyseisen laitteen tuottamaa musiikkia oskilloskoopilla.
Uudemmassa Commodore Amigassa oli mahdollista tuottaa ihan aitoa aaltoääntä monella kanavalla, joten sen seurauksena musiikki oli hyvin nykyaikaista. Seuraavassa videossa hyvää demomusiikkia Enigma matriisinpyörittelydemosta vuodelta 1991 [youtube/enigma].
Ylipäätänsä musiikkia on usein käytetty monessa paikassa. Demojen lisäksi musiikkia on tehty peleihin ja kräkkereiden introihin [youtube/turrican2]. Myös ohjelmien sarjanumeroiden generointityökalut olivat aiemmin erittäin suosittuja tapoja esittää omia taiteellisia taitoja [youtube/keygen]. Musiikkia on kuitenkin ollut ennemminkin, tekniikka vain on kehittynyt [youtube/vonJupiter]. Vielä 90-luvulla tehtiin hyvin alkeellisilla laitteilla musiikkia, josta monet vähemmän IT prot tai muuten vain tunneälykkäämmät ja sosiaalisemmat ovat tykänneet [youtube/thunderdrome]. Tosin tietotekniikassa yhteiseksi sovittu nollapiste ajanlaskulle on gregoriaanisesti ilmaistuna 1970-01-01 00:00:00 [EC].
Monilla ihmisillä on yleensä pelkoa tekniikka kohtaan, jota he eivät itse ymmärrä. Osa on vain teknokriittisiä, mutta osa on jopa teknovihamielisiä. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kaikesta uudesta tekniikasta ja sen mahdollisuuksista. Tämä ei ole mitenkään uusi ilmiö, vaan näin on ollut kautta historian. Osa ihmisistä on luottanut vanhoihin konservatiivisiin hyväksi todettuihin asioihin, osa taas on halunnut vapaammin tutustua uusiin tuntemattomiin asioihin.
Kuva 1. Microsoft kehitti sosiaaliseen mediaan tekoälyn, mutta se poistettiin ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Ehkä joku tämänlainen voisi tulevaisuudessa johtaa maata. Jotkut jopa epäilevät, että Tay:n ansiosta Trumpista tuli presidentti, tekoälyn kyetessä keskustelemaan ihmisiä kiinnostavasti. [Gizmode]Rooman valtakunnan jälkeen tuli iso kulttuurinen muutos Euroopassa. Ihmiset totesivat roomalaisen kulttuurin arvot virheelliseksi, ehkä ihan perusteltavistakin syistä. Kaikki roomalaiseen kulttuuriin kuuluneet asiat nähtiin pahana, hieman kuin nykyään kaikki natsien asiat koetaan pahoina, mielestäni ne ovatkin hyvin verrannollisia, koska kansallissosialismi lainasi hyvin suoraan paljon asioita Rooman valtakunnasta. Juuri vahva panostus tieteeseen ja tekniikkaan olivat näissä valtakunnissa parasta, Apollo-ohjelman johtohenkilö raketti-insinööri Wernher Magnus Maximilian Freiherr von Braun oli natsien V2-raketin pääsuunnitelija ja saanut huippukoulutuksensa natsi-Saksassa. Usein teknisesti osaavimmat maat ovat käyttäneet kykyjään sotilaallisesti muita maita vastaan, mutta se ei mielestäni oli tekniikan vika. Tekniikka on hyvin kulttuurivapaata, tekniikka toimii periaatteessa ajasta ja paikasta riippumatta samoin. [ZE]
Kuva 2. Juna-aikataulu vuodelta 1918. [Terijoki]Saksan tieteen korkeaa tasoa ei voi kuitenkaan aivan täysin pistää natsien ansioksi, vaan jo 1800-luvun lopulla Saksa oli aikansa huippua insinööritieteissä ja muissakin tieteissä. Tekniikan lisäksi myös esimerkiksi kemiassa saksalaiset olivat jo silloi hyvin osaavia, mm. amfetamiini syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Berliinin yliopistossa [AY]. On hyvin harmillista, että saksalaisten tieteen taso menetti valta-asemansa toisen maailmansodan jälkeen. Seuraavassa videossa mm. Otton valmistama ensimmäinen toimiva malli lämpövoimakoneesta, jossa palotapahtua tapahtuu sylinterin sisäpuolelle.
1800-luvun tekniikkaa kehittäneitä henkilöitä saa paljon kiittää siitä, että nykyiset ihmiset saavat keskittyä esimerkiksi humanististen asioiden pohtimiseen työorjuuden sijaan. Teollisuutta usein on syyllistetty monista yhteiskunnallisista ongelmista, mutta mielestäni sekään ei sinällään ole tekniikan vika.
https://www.youtube.com/watch?v=CgncBmYC9XQ
1800-luvulla kuviteltiin, että sivistys ja hyvinvointi lopettaisivat maailmasta sodat, jotka olisivat seurausta mm. nälästä ja puutteesta. Nyttemmin on ymmärretty, että ihmiset eivät välttämättä ole tyytyväisiä, vaikka absoluuttinen köyhyys onkin poistunut. Kyse on monimutkaisemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka takia myös humanististisille tieteille on tarvetta. Ehkä sitäkin kautta saavutetaan vastaavaa hyvää kuin tekniikan kautta. Toistaalta moottoritekniikan seurauksena tullut yksityisautoilu on myös hyvin mukavaa, kuten seuraava video osoittaa.
Eräs merkittävä keksintö on ollut Stirling-lämpövoimamoottori, joka kykenee saavuttamaan vielä nykyäänkin arvostettavana pidettävän 50 % hyötysuhteen, vastaava kuin Diesel-moottorilla. Suurin ongelma Stirling-moottorissa on sen huono teho, mutta tekniikka on hyvin yksinkertaista. [howStuffWorks]
Itse tekniikka on patentoitu vuonna 1816 eli yli 200 vuotta sitten [stirlingPatent]. Seuraavassa videossa esitellään harrastajien keskuudessa suosittua kaljatölkki-Stirlingiä. Vastaavan moottorin voi ostaa edullisesti itselleen, jos kiinnostaa koriste-esineenä.
Ei varmastikaan ole ihme, että sanat engine ja engineer ovat hyvin samanlaisia. Moottoreita on kehittetty hyvin paljon erilaisia, mutta selvää on, että moottoritekniikka on helpottanut ja keventänyt työelämäämme.
https://www.youtube.com/watch?v=pRnQFGskg9w
Moottorin ansiosta tulleesta logistiikan mullistuksesta on tehty jopa irlantilainen tietokonepeli Transport Tycoon. Taloussoppineiden kanssa tunnetusti harvemmin kannattaa olla samaa mieltä, muuta kuin heidän tarjotessaan rahaa. Taloushenkilötkin ovat kuitenkin tärkeitä yhteiskunnallisesti, nykyaikainen markkinatalous (ei siis Marxin aiheellisesti kritisoima riistokapitalismi) on kuitenkin ehkä parhaiten tähän mennessä kehitetty ja tunnettu yhteiskuntajärjestelmä. [Youtube/TTD]
Kuva 2. Teekkarilakin tupsu on otettu käyttöön 1890-luvulla. [rakentajat]Tekniikan mahdollisuuksien selvittäminen myös uusilla alueilla ei mielestäni ole kuin järkevää. Esimerkiksi nyt suunnitellaan uusia 3D-tulostustekniikoita elementtirakentamiseen [TM]. Ei kuitenkaan uuden tutkiminen rajoitus vain tekniikkaa, myös lääketiede edistyy hyvin geenihoidoissa [Tiede.fi]. HIV:n parantaminen on yksi asia, mutta geenitekniikassa varmasti on paljon muutakin potentiaalia. Ehkä pian uusia elimiä voidaan kasvattaa geenien avulla, kuten vaikka uudet viisaudenhampaat suuhun.
Suomessa pistetään 400 – 500 Gg jäteruokaa biojäteastioihin vuosittain. Ruoantuotannosta aiheutuvat kasvihuonokaasupäästöt vastaavat 400 k auton hiilidioksidipäästöjä. Hyvin suuri osuus tästä jätteestä tulee kotitalouksista, mutta myös ravintoloiden osuus on merkittävä. Suhteelliselta kooltaan ravintoloiden osuus on korkea, luonnollisesti lounasbuffeteista tulee paljon jäteruokaa. [MT]
Kuva 1. Jäteruokaa. [MT]Maaseudun tulevaisuuden uutinen keskittyy etenkin ruokahävikistä johtuvaan hiilidoksidipäästöön [MT]. Mielestäni asiaa ei tulisi uutisoida oikeastaan siltä näkökulmalta, kyseessä on tyypillinen populistinen tapa tehdä uutisia. Käytännössä esimerkiksi buffettien ruokahävikin vähentäminen on vaikeaa. Itse hygieniapassin suorittaneena tiedän, ettei ruoka saa olla kuin muutaman tuntia tarjolla, jos se on alle 60 asteista. Olen kyllä itsekin syönyt iloisesti 10 – 12 tuntia oman asuntoni lattialla varastoimani Samburgerin Special-hampurilaisen, mutta ymmärrän ettei sellaista kenellekään muulle voi tarjota [Samburger]. Kylmäketju ja hygienia ovat kyseisessä lafkassa kunnossa, kun vointi sen jälkeen oli 5/5.
Ongelma ruokahävikissä on pääosin se, että ruoantuoantoon kuluu paljon energiaa, toiminta ei ole aina hyötysuhteeltaan parasta mahdollista. Etenkin kaukaa lentokoneella tuotava ruoka aiheuttaa paljon energiankulutusta. Itsekin kuntavaaliehdokkaana kovasti mainostin Facebook-profiilissani Seinäjoen kaupunkia siirtymään virallisesti käyttämään pelkästään vain kotimaista lihaa ja kasviksia, mutta käytännössä kuulemma lihatuotteet tulevatkin jo nyt pelkästään Atrialta. Ylipäätänsä ruoantuotannossa on varmasti varaa kehittyä, jo nyt on paljon sellaisia merkkejä ilmassa [Tuppu/ruoantuotanto].
Mitä sitten tälle sinällään syömäkelpoiselle ruoalle voisi tehdä. Minun mielestäni yksi vaihtoehto olisi, että sitä käytettäisiin eläinten ruokintaan. Ruoassa on paljon erittäin vaikeasti syntetisoitavia kemikaaleja, kyse ei ole vain erilaisista hiiliketjujen sidosenergiasta. Täten ruoka olisi polttamisen tai maaduttamisen sijaan parempi käyttää, olettaisin syömisen olevan käytännössä erittäin hyvä vaihtoehto. Omat vanhempani asuvat maaseudulla, siellä Kuvan 2:n mukaisesti ruokitaan siilejä ruokajätteellä. Myös variksille on oma ruokapaikkansa, raadonsyöjälinnuille kelpaa jopa kalojen perkuujätteet. Mielestäni tätä voisi miettiä myös, että voisiko samoin kaupunkilaisten ruokajäteillä ruokkia metsiemme miljoonia eläimiä? Se olisi luonnollemme mitä mainoin ekoteko!
Kuva 2. Siili käy syömässä ihmisten ja kissojen jäteruokaa.
