Maanteiden suolaus on paljon keskustelua herättävä aihe. Se herättää vahvoja tunteita, joista itse ymmärrän molempaakin näkökulmaa. Vihreiden ehdokkaana koen tämän asia hyvin merkittäväksi, koska kyseessä on yksi suurimmista pohjavesiämme uhkaavasta ympäristöongelmasta. Taloudellisesta näkökulmasta se on myös erittäin vaikea asia, asian järkevyys riippuu paljolti rahallisesta painottamisesta ja tavoitteiden tärkeysjärjestyksestä.

Maantiesuola on monin paikoin pilannut pohjavesialueita ja on yksi meidän suurimmista pohjavesiämme uhkaavista tekijöistä ampumaratojen ja kaatopaikkojen ohella. Pohjavesien uusiutuminen voi kestää jopa vuosituhansia, joten ongelma on pitkäaikainen. Kerran saastuneen pohjaveden puhdistaminen hidasta, kallista ja vaikeaa. Täten onkin hyvä suojella muuten vielä varsin puhtaita pohjavesiämme saastumiselta. Maantiesuola on tässä erittäin suuri riskiasia.

Suola on sen takia suuri ongelma, että vaikka natriumsuolan eli ruokasuolan tai kaliumsuolan määrät eivät olisikaan terveydelle hatiallisen korkeita tai aiheuttaisi makuhaittoja, niin siitä huolimatta se lyhentää kuparisten vesijohtoputkistojen käyttöikää. Suola myös liuottaa muita erittäin myrkyllisiä metalleja maaperästä. Koska suola lyhentää autojen runkojen kestävyyttä, niin ruostuminen on suuri vaiva monelle vanhemmalla autolla ajavalle ihmiselle. Monet käyttävät ympäristölle hatiallisia öljyjä torjumaan tätä vaikutusta. Öljy hajoaa syvällä maaperässä todella hitaasti, joka osaltaan heikentää pohjavesien laatua.

Vaikka maanteiden suolaus on uhka pohjavesillemme, niin silti sillä on paljon positiivista vaikusta. Monet raskaan liikenteen rekkakuskit ovat sitä mieltä, että maantiesuolaus on lähes välttämätöntä etenkin mäkisillä alueilla, koska rekoissa ja linja-autoissa ei ole nastarenkaita. Maanpinnan vaihtelua ei onneksi Seinäjoella erityisemmin ole. Myös tietyt vaaralliset mutkat ovat tärkeitä kohteita suolata. Tältäkin osain suorat ja hyvät tiet vähentäisivät pohjavesien saastumista, koska suolausta niillä alueilla ei tarvitse yhtä paljoa kuin mutkaisilla teillä. Olen ilokseni saanut huomata, että lauhasta talvesta huolimatta Seinäjoella maantiesuolaus on ollut suhteellisen vähäistä. Kiitoksia siitä!

Pohjavesien lisäksi myös pintavedet ovat tärkeä suojeltava asia. Itse asun Peräseinäjoen Kalajärven tekojärven lähellä, niin tiedän meidän järvemme tilanteen hyvin. Järven kunto kävi turvetuotannon seuraksena pahimmillaan sellaisena, että tietyissä kohdissä järveä kellui kokonaisua turvelauttoja ja ihoon tuli haiseva limakerrostuma. Nyttemmin turvetuotannon päästöjä on onneksi korjattua uusilla menetelmillä, joten tilanne on parantunut. Monet kalastajat ovat kaikuluotamilla kuitenkin todenneet, että monet syvänteet ovat täyttyneet turpeesta. Nykyisin järvestä taas tulee muutakin kalaa kuin räkäkiiskiä. Mielestäni parantamisen varaa olisi vielä paljon, että järveä voisi hyvällä omallatunnolla kutsua Kalajärveksi. Kuvassa 2. on tarkempaa tietoa pintavesiemme tilanteesta.

Kaikkiastaan ympäristöasiat eivät aina ole niin yksinkertaisia, mutta itse Vihreänä ehdokkaana koen tämän maantiesuolauksen itselleni erittäin tärkeäksi asiaksi. Kyseessä on Seinäjoen yksi suurimmista ympäristöuhkista.

YLE: ”Moottoritien suola pilaa pohjavedet – putket vaarassa”
SLL: ”Muurahaishappo avuksi pohjavesialueilla”